Et sinä ole täällä. Sinulla on mies. Olet onnellinen: Huomiota ja seuraa riittää, yölläkin. Minä se vain luen näitä foorumeja, etsien mitä? Viestiä jossa minua kaivataan? Tunnustusta? Pyyntöä jättää sinut rauhaan?
En voi tunteilleni mitään. Olen heittäytynyt niiden vangiksi. Se on kuin kirous joka lankesi jo monta vuotta sitten. Ei ole päivää ettenkö ajattelisi sinua, ei yötä ilman hetken uhrausta.
Tavallaan toivon että löytäisin toisen. Että voisin unohtaa sinut ja siirtyä eteenpäin, lopullisesti. Mutta en ole onnekas. Onni ei ole minun siunaukseni. Ja niinpä käyn näitä foorumeita, etsien sitä viestiä, jota ei löydy. Koskaan.
En voi tunteilleni mitään. Olen heittäytynyt niiden vangiksi. Se on kuin kirous joka lankesi jo monta vuotta sitten. Ei ole päivää ettenkö ajattelisi sinua, ei yötä ilman hetken uhrausta.
Tavallaan toivon että löytäisin toisen. Että voisin unohtaa sinut ja siirtyä eteenpäin, lopullisesti. Mutta en ole onnekas. Onni ei ole minun siunaukseni. Ja niinpä käyn näitä foorumeita, etsien sitä viestiä, jota ei löydy. Koskaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuule, ei oo seuraa. Oot väärässä. Tilanne on muuttunut täysin.
mutta mitä tehdä sillä.
" ---------- Se on kuin kirous joka lankesi jo monta vuotta sitten. --------- Ei ole päivää ettenkö ajattelisi sinua, ei yötä ilman hetken uhrausta.
" ----------- Tavallaan toivon että löytäisin toisen. Että voisin unohtaa sinut ja siirtyä eteenpäin, lopullisesti. Mutta en ole onnekas. Onni ei ole minun siunaukseni. Ja niinpä käyn näitä foorumeita, etsien sitä viestiä, jota ei löydy. Koskaan."
Jos sinä uskot kiroukseen, uskot myös siihen, että sen voi purkaa. Siitä voi vapautua, onni voi olla sinun siunauksesi.