Miten narsistin kanssa pärjää? Jos on kaikesta samaa mieltä, niin hetken menee hyvin, mutta lopulta narsisti ei enää arvosta yhtään (hassu mielikuva muutenkin tuo narsisti ja arvostaminen) jees-jees ihmistä joka myötäilee hänen oikkujaan kaikessa. Sitten taas jos uskaltaakin olla eri mieltä niin siitäkin seuraa tappelu.
Eli mitenkään päin asiat eivät mene hyvin. Voiko siis narsistin kanssa pärjätä? Ja miten se tapahtuu koska liika myötäily ja liika vastustaminen ovat ajan kanssa yhtä pahoja.
Eli mitenkään päin asiat eivät mene hyvin. Voiko siis narsistin kanssa pärjätä? Ja miten se tapahtuu koska liika myötäily ja liika vastustaminen ovat ajan kanssa yhtä pahoja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juu, juu..samaa mieltä....:D
No totuushan on se, että sopu ja pärjääminen narsistin kanssa ei ole kiinni ed. mainituista tekijöistä, vaan narsistin kanssa konfliktit joka tapauksessa tulevat ja ovat väistämättömiä, yritti sitten kuinka paljon vaan miellyttää tai olla samaa jees-jees-mieltä narskun kanssa. Lievästi narsistisen ihmisen kanssa tällä tavalla pärjää, mutta kuinka mielekästä on elää pelkästään toisen tahdon ja oikkujen mukaan??
No jaa. Itse sanoisin tulevani oikein hyvin narsistin kanssa toimeen. Narsisti ei halua olla kanssani missään tekemisissä ja huolehtii ihan itse ettei osu samaan tilaan. Huvittavaa katsottavaa kun narsisti vetää pakin päälle ja lähtee sora pöllyten peruuttamaan yhteisten tuttujen pihasta huomattuaan minun olevan paikalla. Samoin on vaikea pitää pokkaa kun puoliso selittelee miksi narsisti ei nyt päässyt juhliin kun kaikki tietää että oikeasti tämä ei voi tulla minun takia. Mutta hyvä näin. Kaikilla, myös narsistin perheellä, on paljon kivempaa kun tuo ilonpilaaja ei ole paikalla.
Mutta, minähän en olekaan narsistin läheinen, en ole koskaan ollutkaan. Lucky me.
täysin henkilön omasta henkisestä kantista ja tilasta. Jos jo valmiiksi on uhriressukka luultavasti ei kyllä hyvä heilu ajan oloon.
Jonkun kanssa "pärjääminen" ei muuten ole sen nuoleskelua - ihan tiedoksi vaan.
Narsistin kanssa pärjäät vain ja ainoastaan kun siedät hänen typeryyden, elikkä et välitä hänen lapsellisesta käyttäytymisestä. Kun tiedostat mikä narsisti oikeasti on, niin ei tarvitse välittää hänen typeristä heitoistaan ollenkaan, vaan niille voi nauraa päin naamaan. Narsistihan on kaikkein arvottomin olento maan päällä, ei niitä juuri mitenkään kannata noteerata, eikä se johda mihinkään, narsisti kun ei parane vaikka tekisit mitä, vaan ovat kuin tahroja paperilla, eikä heitä voi luokitella mihinkään luokkaan, ovat niin järestään luokattomia. Narsistihan elää vain itsensä vuoksi, joten ei ole olemassa muille kuin itselleen !
Hmm...Kuinkakohan moneen narsistiin olet törmännyt?
"vaan niille voi nauraa päin naamaan."
Haluan nähdä, kun käyt nauramassa...Ei taida pokka riittää. :D
Ihme neuvoja sulla...
Ei ole törmännyt suhun ja muhun!
Nyrkkirautoja kiristellessä prkl.. >:)
Hehe...Niinpä!
Kerran yksi erehtyi nauramaan, ja se hymy hyytyi kyllä hyvin äkkiä. >:)
Narsukokemukseni liittyy ainoastaan työelämään, luojan kiitos! Tarjoan narsulle mahdollisimman vähän mitään stimulaatiota, joten hän on tympääntynyt minuun ja välttelee "ikävää" seuraani. Melko usein hänellä on kuitenkin tarve rähinöidä ja silloin hän väittää vaikka kynän olevan väärässä paikassa tai sanoo jotain ilkeää ulkonäöstäni. Silloinkin hillitsen itseni ja hän jatkaa pian pyörremyrskyn lailla hakemaan huomiota jostain muualta. Yhteisössämme kaikki ovat jollain tapaa perillä tämän tyypin häiriintyneisyydestä ja osaavat varoa häntä. Moni pystyy jopa rajoittamaan narsua ohjaamalla hänen huomionsa sopiviin kohteisiin oikealla hetkellä. Tavallaan narsu on kuin ylliaktiiivinen lapsi, jolle pitää keksiä tekemistä ja järjestää hänet pois aikuisten töitä haittaamasta.
Narsun käsittelyssä kannatta muistaa, että tämä kokee olevansa korvaamaton ja haluaa hallita kaikkea ympärillään. On hyvä esittää jokin työhön liittyvä kysymys, joka hätkäyttää hänet kyseisen asian kimppuun. Vielä parempi, jos saa narsun singahtamaan pomon puheille. Silloin hänellä on pitkäksi aikaa touhua, hän kokee olevansa tapahtumien keskipisteessä ja vaikuttamassa asioihin, vaikka näin ei oikeasti olisikaan. On muuten havaittu, että pomolle tekee hyvää viettää mahdollisimman paljon aikaa narsun seurassa.
Hyviä huomioita! Kyllä se noin mennee, ylikorostunut itsekeskeisyys lapsenmielisellä tunne-elämän ailahtelulla ei jätä ketään kylmäksi =)
Ja tuokin että tarvitaan koko työyhteisö kaitsemaan tuota "lasta", kertoo lapsen erikoisuudesta.
Lapset osaavat olla julmia, on moni koulu-opettaja sanonut! Nyt teillä siellä töissä on vähän isompi julma lapsi. Voi häntä. :/