on kuin sirkuksesta haettu hovinarri.
Wahlroos punaisissa housuissaan
kieltämättä
11198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Punaiset aatteet muuttuivat punaisiksi housuiksi, kun isin avulla rikastui ja pääsi kekkuloimaan riikin kuninkaan fasaaninmetsästykseen.
Nallesta tulisi herkullisen hauska sketsi-TV-sarja.
Käsitääkseni Nallen isä ei ollut miljonääri. Vain tyypillinen svekko byrokraatti svekkojen hallinnoimassa laajassa byrokraattisessa valtion virkakoneistossa.
En kirjoittanutkaan "isin rahoilla", vaan "isin avulla". Isä-Bror oli KTM:n kansliapäällikkö.
Piiri pieni pyörii Helsingissä. Kaikki hoituu suhteilla, kun on suru ja on asema.
Ja äiti supisuomalainen.
Luepa linkin takaa oheinen Talouselämän juttu ja yritä niellä se katkera kalkki että jotkut vain ovat lahjakkaampia kuin toiset:
"Ylivertainen Björn Wahlroos"
http://www.talouselama.fi/henkilokuvat/article160796.ece
Ei kaikki lahjakkaat tienaa satoja miljoonia. Siihen tarvitaan suhteita, kuten Harkimolla.
Siis on huomattavasti edullisempaa olla lahjakas suru kuin lahjakas suomalainen Helsingissä.
Sarasvuo hankki omaisuutensa ilman suvun tukea.
Wallin, Nyman Wahlroos, Henriksson....
Tuntuu, kuin sekaverisyys vain lisäisi taipumusta svekoiluun?
Nalle tosin oli jopa aktiivisin taistolainen Suomessa.
Saiko muuten Sinisalo koskaan eläkerahoina osuutta oppipoikansa voitoista?
Tuntuu, kuin sekaverisyys vain lisäisi taipumusta svekoiluun?
oli suomenruotsalainen ja Harkimo sai ruotsinkielisen koulutuksen ja nyt taas hänen poikansa jatkaa muistaakseni Hankenilla.
Näissä sekaavioliitoissa lapset aina koulutetaan ruotsinkielisiksi.
On huomattu että näin ruotsinkielisten etuoikeutettua elämää pidetään yllå.
Aika pitkälti menee luokkajaon mukaan. On paljon kaksikielisiä perheitä, joiden vanhemmat eivät ole käyneet mitään korkeakouluja - kiintiöistä huolimatta - heidän lapsistaan saattaa tulla yksikielisiä suomenkielisiä suomalaisia. Tiedän jopa perheitä jotka ovat vaihtaneet kotikielensä suomeksi! Heidän taitonsa useimmiten enemmän käden taitoja - kaksikielisyydestä ei ole heille vastaavaa konkreettista hyötyä, eivätkä he jaksa olla koko ajan vaatimassa "serviisiä".
Korkeasti koulutettujen perheiden, ns. eliitiin kaksikielisistä lapsista tulee sitten helpommin kaksikielisiä, juuri koska heidän vanhempansa näkevät selkeämmin (syystäkin!) hyödyn siinä että nämä lapset voivat mennä ruotsinkieliseen korkeakoulutusputkeen (kiintiöineen) tai suomenkieliseen. Näin ainakin täällä uudellamaalla, ruotsinkielisellä pohjanmaalla voi sitten olla eri kuviot.
Ekonomie magister, HANKEN