Tutustuin töissä uuteen henkilöön, 6 vuotta itseäni nuorempaan, nainen kuten itsekin. Olen naimissa ja lapsiakin on, hän on perheetön. Kertoi asuvansa omakotitalossa ja harrastavansa mm. tanssia ja matkustelevansa paljon, Nizza lempikaupunki ja Lontoossa käy usein.
Tulipa sitten idea lähteä yhdessä reissuun, ja jo hyvissä ajoin viikkoja ennen hän alkoi laitella s-postia siitä, missä vaiheessa pakkaaminen on ja kyseli noista nesterajoituksista. Ihmettelin että kun on paljon matkustellut että mikä siinä nesteiden pakkaamisessa nyt on niin vaikeaa. Paria päivää ennen lähtöä kertoi että sitten kentällä pitää ottaa pari-3 kuohuviiniä, kun häntä niin jännittää se koneen nousu. Ikkunaluukut olisi pitänyt vetää alas, ja hänen pitää saada ehdottomasti istua kahden henkilön välissä, ei ainakaan ikkunapaikalla. No kaikki tuo järjestyi, nesteet oli pakattu ja kuohareita otettiin, hän kyllä yhden tai kaksi enemmän kuin me muut matkalaiset.
Kohteessa sitten tuli juttua noista perheasioista enemmänkin. Oli ollut avoliitossa joskus, mutta aina oli miehissä ollut jotakin vikaa. Pitäisi kuulemma olla vihreät silmät, hyvät hampaat ja upseeritausta. Kertoi, kuinka vanhempansa olivat tehneet lahjakirjan hänelle omakotitalostaan ja asuivat nyt naapurikunnassa.
Kertoi, ettei osaa silittää vaatteita, mutta ei hätää, äiti silittää vaatteet. En ehtinyt siinä kysyä, että kuinka usein tai harvoin niitä silitetään, oma äitini ei ainakaan matkojen takaa tulisi silittämään mitään, ehkä heillä oli kuitenkin toisin.
Kovasti piti kotiin soitella päivittäin tai sitten äiti soitti tyttärelleen, oli kova koti-ikävä, mutta kaikki pienetkin jutut kerrottiin saman puhelun aikana kolmeen kertaan, ajattelin että äidillä on varmaan dementia, kun ei kerrasta muista.
Kotiin päästyä totuus paljastui: hän asuu edelleen vanhempiensa luona, tuskin on matkustellut (ikinä) kun ei osannut kiinnittää lentokoneen vyötä eikä ymmärtänyt mitään henkilökunnan keskinäisistä englanninkielisistä kuulutuksista vaan hätääntyi niistä aina, jopa laskeutumisen aikana, vaikka ei kuulemma jännitä koskaan laskeutumista.
Onkohan missään mitä hän on itsestään kertonut totuuden häivää lainkaan? Hyvä juttu on, että ehkä hän itsekin tajusi, että nyt meni pieleen, ei ole sähköposteja tulvinut eikä tekstareita piipittänyt kännykkäni nyt yli viikkoon. Reissussa tuli yhtenä yönä sanaharkkaa siitä kuinka myöhään ollaan klubilla, hän antoi tulla täyslaidallisen tekstiä, harmittaa että en laittanut kännykkääni tuolloin nauhoittamaan. Aamulla leikki muistinsa menettänyttä ja kertoi että oli ollut ihan sekaisin. Sen verran kuitenkin oli illalla ollut suutuspäissään tolkuissaan, että oli tekstannut yhdelle porukasta viestin koskien tuota sanaharkkaa. Näin sen paluumatkalla kentällä, kun hän oli shoppaamassa lisää kosmetiikkaa.
Yleensä paatuineinkin valehtelija kertoo joskus totuuden ystävilleen, minä en ollut tuollainen ystävä.
Varmasti tuollekin jokin diagnoosi löytyy, toivottavasti saa myös apua jostakin. Vanhempansa eivät ainakaan osaa auttaa millään tavalla, tai sitten elävät elämänsä tyttärensä kautta ja hänen kokemuksistaan.
Tulipa sitten idea lähteä yhdessä reissuun, ja jo hyvissä ajoin viikkoja ennen hän alkoi laitella s-postia siitä, missä vaiheessa pakkaaminen on ja kyseli noista nesterajoituksista. Ihmettelin että kun on paljon matkustellut että mikä siinä nesteiden pakkaamisessa nyt on niin vaikeaa. Paria päivää ennen lähtöä kertoi että sitten kentällä pitää ottaa pari-3 kuohuviiniä, kun häntä niin jännittää se koneen nousu. Ikkunaluukut olisi pitänyt vetää alas, ja hänen pitää saada ehdottomasti istua kahden henkilön välissä, ei ainakaan ikkunapaikalla. No kaikki tuo järjestyi, nesteet oli pakattu ja kuohareita otettiin, hän kyllä yhden tai kaksi enemmän kuin me muut matkalaiset.
Kohteessa sitten tuli juttua noista perheasioista enemmänkin. Oli ollut avoliitossa joskus, mutta aina oli miehissä ollut jotakin vikaa. Pitäisi kuulemma olla vihreät silmät, hyvät hampaat ja upseeritausta. Kertoi, kuinka vanhempansa olivat tehneet lahjakirjan hänelle omakotitalostaan ja asuivat nyt naapurikunnassa.
Kertoi, ettei osaa silittää vaatteita, mutta ei hätää, äiti silittää vaatteet. En ehtinyt siinä kysyä, että kuinka usein tai harvoin niitä silitetään, oma äitini ei ainakaan matkojen takaa tulisi silittämään mitään, ehkä heillä oli kuitenkin toisin.
Kovasti piti kotiin soitella päivittäin tai sitten äiti soitti tyttärelleen, oli kova koti-ikävä, mutta kaikki pienetkin jutut kerrottiin saman puhelun aikana kolmeen kertaan, ajattelin että äidillä on varmaan dementia, kun ei kerrasta muista.
Kotiin päästyä totuus paljastui: hän asuu edelleen vanhempiensa luona, tuskin on matkustellut (ikinä) kun ei osannut kiinnittää lentokoneen vyötä eikä ymmärtänyt mitään henkilökunnan keskinäisistä englanninkielisistä kuulutuksista vaan hätääntyi niistä aina, jopa laskeutumisen aikana, vaikka ei kuulemma jännitä koskaan laskeutumista.
Onkohan missään mitä hän on itsestään kertonut totuuden häivää lainkaan? Hyvä juttu on, että ehkä hän itsekin tajusi, että nyt meni pieleen, ei ole sähköposteja tulvinut eikä tekstareita piipittänyt kännykkäni nyt yli viikkoon. Reissussa tuli yhtenä yönä sanaharkkaa siitä kuinka myöhään ollaan klubilla, hän antoi tulla täyslaidallisen tekstiä, harmittaa että en laittanut kännykkääni tuolloin nauhoittamaan. Aamulla leikki muistinsa menettänyttä ja kertoi että oli ollut ihan sekaisin. Sen verran kuitenkin oli illalla ollut suutuspäissään tolkuissaan, että oli tekstannut yhdelle porukasta viestin koskien tuota sanaharkkaa. Näin sen paluumatkalla kentällä, kun hän oli shoppaamassa lisää kosmetiikkaa.
Yleensä paatuineinkin valehtelija kertoo joskus totuuden ystävilleen, minä en ollut tuollainen ystävä.
Varmasti tuollekin jokin diagnoosi löytyy, toivottavasti saa myös apua jostakin. Vanhempansa eivät ainakaan osaa auttaa millään tavalla, tai sitten elävät elämänsä tyttärensä kautta ja hänen kokemuksistaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuullostaa katkeruuden sävyttämältä tekstiltä..,mikä on ikä?
diagnoosia ei varmastikaan löydy.
Se että ihminen haluaa esittää esim. kokeneempa kuin on ei ole mikään sairaus..
ihminen suoltaa tommoset määrät valhetta niin ei ole terve. Luonnehäiriöinen, rajatilapersoonallisuus? Kannattaa pysyä kaukana.
Enemmin aloittajasta pysyisin kaukana. Mikä on tekstin tarkoitus? Ei muuta kuin ladella paskaa selän takana ja toivoa kanssamaukujia. Tähän ei mitään diagnooseja tarvita. Selitykseksi riittää aloittajan keskenkasvuinen kateus, katkeruus ja koulukiusaajamentaliteetti. Mahtaa olla paremman näköinen nainen tämä aloittajan harmistus.