Minulla on ongelma

Miesystäväni on erittäin hellyyttä ja huomiota kaipaava. Hän on ylitunteellinen, murjottaa jos en
joka hetki huomioi ja hali häntä. Hän pitää mykkäkoulua, jos haluan lähteä jumppaamaan tai suunnistamaan
hän ei pidä siitä. Jos joskus pahana päivänä sanon hieman topakammalla äänensävyllä mielipiteeni
jostakin asiasta, hän väittää, että en enää muka rakasta häntä. Väsyn tällaiseen elämään, jossa pitää koko ajan olla varpaillaan, mitä uskaltaa sanoa ja millä äänensävyllä. En voi koskaan olla oma itseni, tämä on
erittäin rasittavaa. Rakastan häntä paljon , mutta totaalinen uupumus painaa päälle henkisesti.

Sanokaa viisaammat, miten minun tulisi käsitellä häntä !
9330
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

miehen. Liittoa kesti 7-vuotta. Ei vaan jaksa!!!!! Suosittelen miettimään jatkatko - uuvuttavaa on!!!!Muutaman vuoden kuluttua ei ole enää mitään muuta omaa kuin mies! Tietynlaista narsismia lienee....meinaa lopulta mennä itseltäkin järki! Eroa siis ja nopeasti!!

Äänestä

Miehet ovat ikuisia lapsia. Anna sille tissua.

Äänestä
  • kuitenkin on minussa. Ehkä pitää harventaa urheiluharrastuksia ja olla vain kotona, mutta pelkään
    tukehtuvani ja kadottavani itseni. Hän ei ymmärrä, että rakkauteni häneen ei katoa, vaika joskus
    teen sellaista, mitä haluan ja mistä pidän. Yhteisiä harrastuksia ei ole muuta kuin sohvalla kylki
    kyljessä telkkaria katsellen. Häntä ei oikein kiinnosta mikään.

    Äänestä

  • 28+30 kirjoitti:

    kuitenkin on minussa. Ehkä pitää harventaa urheiluharrastuksia ja olla vain kotona, mutta pelkään
    tukehtuvani ja kadottavani itseni. Hän ei ymmärrä, että rakkauteni häneen ei katoa, vaika joskus
    teen sellaista, mitä haluan ja mistä pidän. Yhteisiä harrastuksia ei ole muuta kuin sohvalla kylki
    kyljessä telkkaria katsellen. Häntä ei oikein kiinnosta mikään.

    mieheksi löytänyt itsellesi. Mistä alekorista hänet sieppasit, säälistä varmaan kun kukaan muu ei ollut huolinut.

    Jos psykiatri pääsisi vähän kurkkaamaan miehesi sielunelämää, siellä riittäisi analysoitavaa ainakin kymmeneksi vuodeksi...:DDD

    Äänestä

  • 28+30 kirjoitti:

    kuitenkin on minussa. Ehkä pitää harventaa urheiluharrastuksia ja olla vain kotona, mutta pelkään
    tukehtuvani ja kadottavani itseni. Hän ei ymmärrä, että rakkauteni häneen ei katoa, vaika joskus
    teen sellaista, mitä haluan ja mistä pidän. Yhteisiä harrastuksia ei ole muuta kuin sohvalla kylki
    kyljessä telkkaria katsellen. Häntä ei oikein kiinnosta mikään.

    Täytyyhän sulla olla omakin elämä ja harrastukset.Jos miehellä ei ole muuta harrastusta kuin tv:n katselu,niin jo on!Ajattele mitä sun elämäs on tästä eteenpäin,jos on lapsia ym,saat tehdä kaikki itse.HERÄÄ!

    Äänestä

Eihän se mikään MIES ole,taitaa muuten olla vielä insinööri;))))))))))))

Äänestä

Tulee mieleen pikkulapsi. Alkajaisiksi hankit teille vaikka väkisin jonkun yhteisen tekemisen kohteen, ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä, kunhan se on jotain muuta kuin sohvalla makoilua. Ei voi olla niin ettei muka yhtään mikään kiinnosta. Onko miehellä omia kavereita joita tavata ilman sua? Jotain minne mennä sillä välin kun sä urheilet. Onko hänellä taustalla joku jätetyksi tulemisen kokemus? Puhukaa. Jos suhde on tuore, on vielä toivoa että mies irtaantuu susta enemmän, mutta jos taas ei, niin itse sä parhaiten tiedät voiko tuo asia muuttua miksikään ja jos niin millä keinoin.

Äänestä
  • on nostettava " kissa pöydälle ", keskusteltava vakavasti ja mietittävä, kannattaako jatkaa, koska en
    pysty joka hetki täyttämään hänen vierihoitotoiveitaan. Ei ole löytynyt " alekorista ", niin kuin joku
    tuolla mainitsi. Ihan mukava ja ahkera mies. Kiitos teille, jotka annoitte neuvoja.

    Hyvää Yötä ja rauhallisia unia kaikille !

    Äänestä

älä teeskentele, ole oma itsesi ja jos homma menee pöydän alle niin sitten se menee. Itsensä uuvuttaminen ja kuluttaminen muiden vuoksi on aika kannattamaton elämäntapa...luulisin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


28+30 kirjoitti:

Miesystäväni on erittäin hellyyttä ja huomiota kaipaava. Hän on ylitunteellinen, murjottaa jos en
joka hetki huomioi ja hali häntä. Hän pitää mykkäkoulua, jos haluan lähteä jumppaamaan tai suunnistamaan
hän ei pidä siitä. Jos joskus pahana päivänä sanon hieman topakammalla äänensävyllä mielipiteeni
jostakin asiasta, hän väittää, että en enää muka rakasta häntä. Väsyn tällaiseen elämään, jossa pitää koko ajan olla varpaillaan, mitä uskaltaa sanoa ja millä äänensävyllä. En voi koskaan olla oma itseni, tämä on
erittäin rasittavaa. Rakastan häntä paljon , mutta totaalinen uupumus painaa päälle henkisesti.

Sanokaa viisaammat, miten minun tulisi käsitellä häntä !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu