"Ei ruotsinkielisellä työväestöllä, kalastajilla ja maatalousväestöllä ollut sen parempia mahdollisuuksia tai suurempaa kiinnostusta päästä kouluun kuin suomenkielisilläkään.
Se Mäntän koulu perustettiin herrasväen lapsille samoin kun ne monet muut ruotsinkieliset kansa- ja jopa oppikoulut joita siihen aikaan oli käytännöllisesti katsoen jokaisella ruukkipaikkakunnalla ympäri maata."
Ruotsinkielinen vähävarainen väestö pystyi sentään helpommin pääsemään kouluun kun herrasväki perusti ja ylläpiti kouluja heidän omalla kielellään.
Suomenkielisellä rahvaalla ei ollut varaa kustantaa kouluja ja opettajien palkkoja. Eikä suomenkielisä opettajia eikä kirjoja ollut juurikaan saatavilla.
Minusta on murheellista, että nuo tehtaanjohtajat perustivat ensisijaisesti ruotsinkielisiä kouluja omille lapsilleen - suomenkielinen rahvas kelpasi kyllä tehtaan työväeksi ja suomenkielisen Suomen puutavara kelpasi selluloosatehtaan raaka-aineeksi- mutta herrasväki vähät välitti rahvaan lasten koulunkäynnistä omalla kielellään. Onneksi oikeamielisiä sentään oli muutamia ja suomenkieliset pikkuhiljaa, tosin kovin myöhään. alkoivat vaatia itsekin oikeuksiaan
On todella vastenmielistä kun Ankdam täällä kerskuu oman sukunsa sivistyneisyydellä ja varakkuudella, kun useimpien ruotsinkielisten sukujen varakkuus ja asema on hankittu suomenkielistä kansaa ja sen alueita verottaen ja ryöstöviljellen, vain bättre folkia lihottamaan. Kolonialismia? Apartheidia?
Näinhän se ankdam totuus on.
On aika panna piste tälle Suomenruotsalaiselle härskeydelle.
Se Mäntän koulu perustettiin herrasväen lapsille samoin kun ne monet muut ruotsinkieliset kansa- ja jopa oppikoulut joita siihen aikaan oli käytännöllisesti katsoen jokaisella ruukkipaikkakunnalla ympäri maata."
Ruotsinkielinen vähävarainen väestö pystyi sentään helpommin pääsemään kouluun kun herrasväki perusti ja ylläpiti kouluja heidän omalla kielellään.
Suomenkielisellä rahvaalla ei ollut varaa kustantaa kouluja ja opettajien palkkoja. Eikä suomenkielisä opettajia eikä kirjoja ollut juurikaan saatavilla.
Minusta on murheellista, että nuo tehtaanjohtajat perustivat ensisijaisesti ruotsinkielisiä kouluja omille lapsilleen - suomenkielinen rahvas kelpasi kyllä tehtaan työväeksi ja suomenkielisen Suomen puutavara kelpasi selluloosatehtaan raaka-aineeksi- mutta herrasväki vähät välitti rahvaan lasten koulunkäynnistä omalla kielellään. Onneksi oikeamielisiä sentään oli muutamia ja suomenkieliset pikkuhiljaa, tosin kovin myöhään. alkoivat vaatia itsekin oikeuksiaan
On todella vastenmielistä kun Ankdam täällä kerskuu oman sukunsa sivistyneisyydellä ja varakkuudella, kun useimpien ruotsinkielisten sukujen varakkuus ja asema on hankittu suomenkielistä kansaa ja sen alueita verottaen ja ryöstöviljellen, vain bättre folkia lihottamaan. Kolonialismia? Apartheidia?
Näinhän se ankdam totuus on.
On aika panna piste tälle Suomenruotsalaiselle härskeydelle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomi maksoi väestömäärään suhteutettuna kohtuuttoman hinnan Ruotsin sodista. Sotahullut svekko sekopäät kuten Kustaa Horn, Torsten Stålhandske ja Åke Tott pakottivat suomalaiset taistelemaan ja kuolemaan sekä kärsimään Ruotsin siis Tukholman sodista.
Svekko paskat kuten Arvid Wittenberg onneksi kaatuivat itsekin näissä sodissa. Tukholman sotahullut yrittivät myös sisällissodan aikoihin Suomea vallata mutta hyökkäyssuunnitelmat ja valtaukset epäonnistuivat varsin ruotsalaisten SURKEAN sotamenestyksen takia. Ei pärjätty suomalaisille työläisille suurten tappio lukujen takia ja lähdettiin Ahvenanmaalta karkuun 1918 saksalaisten saavuttua.
Kansainliiton vuoden 1921 päätös Ahvenanmaan suhteen oli viimeinen naula ruotsalaisten suurvalta haaveiden arkkuun.
Toisen maailmansodan aikana pyrittiin rikastumaan Suomen ja Saksan kustannuksella uhraaamalla mahdollisimman vähän sotilaita Saksan ja Suomen sotaponnistuksiin. Ruotsin tappiot toisen maailmansodan aikana siis 1939-1945 olivat vain 2,200 ihmistä joista alle puolet olivat sotilaita.
Suomella tappiot olivat noin 100 000 miestä plus aineelliset ja henkiset vahingot.
Raiskaus jatkui 1960-luvulla kun pääministeri Erlander pyrki saamaan Suomesta kaiken työikäisen työvoiman Ruotsin teollisuuden palvelukseen. Laman aikana ei tunnettu sääliä vaan viha ja rasismi suomalaisia kohtaan päinvastoin kiihtyi.
Vahvan markan politiikkaa ajoivat juuri sellaiset svekko paskat kuten Christopher Wegelius mikä pahensi laman vaikutusta.
Lamassa Viinanen varmisti että ruotsalaiset pelastetaan suomalaisten kustannuksella repimällä mahdollisimman paljon suomalaisen selkänahasta.
Nyt näemme ettei nykypäivänä mikään ole muuttunut. Sama röyhkeys, sama ylimielisyys ja sama tahto tuhota Suomen kansa säilyy vahvana ruotsalaisten keskuudessa.
"Ruotsinkielinen vähävarainen väestö pystyi sentään helpommin pääsemään kouluun kun herrasväki perusti ja ylläpiti kouluja heidän omalla kielellään. "
Ei ne herrasväen lapset siihen aikaan käyneet rahvaan kanssa samoja kouluja, millään kielellä. Ei ruotsinkielisen työväestön lasten kouluun pääsy ollut yhtään sen itsestään selvempää kuin suomenkielistenkään.
"Minusta on murheellista, että nuo tehtaanjohtajat perustivat ensisijaisesti ruotsinkielisiä kouluja omille lapsilleen - suomenkielinen rahvas kelpasi kyllä tehtaan työväeksi ja suomenkielisen Suomen puutavara kelpasi selluloosatehtaan raaka-aineeksi- mutta herrasväki vähät välitti rahvaan lasten koulunkäynnistä omalla kielellään."
Ne tehtaanjohtajat ja patruunat perustivat kouluja nimenomaan työläisilleen, heidän omat lapsensa kävivät omia koulujaan, jotka usein olivat sisäoppilaitoksia kaukana kotoa jos kotipaikkakunnalla ei ollut sopivaa koulua tarjolla. Esimerkiksi Kauniaisten ruotsinkielisen oppikoulun yhteydessä toimi 60-luvulle asti oppilaskoti toispaikkakuntalaisten lapsille. Suurin osa lapsista tuli nimenomaan suomenkielisiltä paperitehdas- y.m. teollisuuspaikkakunnilta joilla ruotsinkieliset perheet asuivat mutta joilla ei ollut tarjota ruotsinkielistä koulutusta.
"Redan från början tänkte man sig att skolan även skulle ha ett internat för att på detta sätt kunna locka svenskspråkiga elever från finska orter. På hösten 1910 kunde elevhemmet börja sin verksamhet, även det först i hyrda utrymmen. Men även elevhemmet kunde snart flytta till ett eget hus, senare byggdes ett till. Elevhemmen, Granhult och Berga, fick namn efter sina första föreståndare, Leni Hult och William. A. Bergendahl.De stod på den tomt där Granhultsskolan nu står. Elevhemsverksamheten pågick till 1960-talet."
http://www.edu.grankulla.fi/gymnasiet/index.php?option=com_content&view=article&id=82&Itemid=80&lang=sv