eli, välillä ihmettelen sitä miten te äidit kerkeette tekemään niin paljon.. kertokaa mulle miten te ehditte tehä kunnon ruuan lapsille, käymään ulkoilemassa ja leikkiä lasten kanssa ym. ym. jo ennen lounas-aikaa? vai olenko minä jotenki huono äiti, kun meillä kestää aamutoimet, aamupalat ja pukemiset ym. niin että hyvä jos 9.30 päästään ulos lähteen. (noustaan yleensä n.7.30) mainittakoon että omiin aamutoimiini menee ehkä vain n. 15-20 min. pakko on yleensä meikata ees vähän että voi ees peiliin katsoa,saati lähtee ihmisten ilmoille. tänäänki aamu hurahti niin nopeesti että huh huh.. yleensä mennään vasta päivällä ulos. toivon asiallisia vinkkejä teiltä,äidit. niin,ja minulla on 2-vuotias lapsi.
kotiäidin aikataulu
30v äiti
421894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Vähän oudolta kuulostaa, että heräämisestä kestää kaksi tuntia ennen kuin pääset yhden lapsen kanssa ulos. Mihin ihmeeseen aika menee? Toisaalta mitä suotta stressata kun ei ole pakko mihinkään mennä, mutta olisihan se varmaan kiva lapsellekin päästä aamupäivästäkin ulkoilemaan.
kaikkeen aikaa :) Mulla on 1,5v poika ja herätään yleensä seitsemän maissa. Käyn suihkussa ja mies antaa sillä välin pojalle aamupuuroa. Kun tulen suihkusta, mies lähtee töihin ja juotan pojalle aamumaidon, sitten harjataan hampaat. Tähän aamupalaan saattaa mennä jopa 45min, koska poika ei tykkäisi syödä ollenkaan ja heittää ruokaa olan yli minkä kerkiää. Syömisen jälkeen pitää siis käyttää aikaa myös keittiön lattian, seinien ja ikkunoiden pyyhkimiseen, että ainakin pahimmat roippeet saa pois. Sitten syön itse, sitten petaan sängyt, noukin edellispäivänä pyykätyt pyykit kaappeihin. Poika kakkaa ja putsataan, siihenkin saa kulumaan aikaa, kun hän taistelee vastaan ja yrittää kouria kakkapeppuaan koko ajan. Sitten aletaan lähteä puistoon ja kello on silloin siinä yhdeksän ja puoli kymmenen välillä, kun on poika saatu pakattua vaunuihin. Puistossa ollaan yhteentoista ja sitten kotiin, laitan jotain nopeaa ruokaa puoli kahdeksitoista ja syödään molemmat. Pyykkikoneen päälle laittoa ja tiskaamista ja yhdeltä mennään päiväunille. Nukutusta noin 40min, sitten nukkuu 25-40min (harmittavan lyhytuninen!). Joten ei siinä unien aikanakaan ehdi juuri mitään itse tekemään. Hetken lepään ja nettailen. Unien jälkeen välipala, sitten taloyhtiön pihalle tunniksi leikkimään, viideltä päivällinen. Iltapuuhat alkavat puoli kahdeksalta ja ysiltä on yleensä jo saatu poika nukahtamaan. Mulla ei siis ollut mitään hyviä vinkkejä sulle, kunhan vain kerroin, että kyllä sitä aikaa saa muutkin tuhraantumaan :)
Siis mies on jo syöttänyt pojalle aamupuuron, minkä jälkeen sulla menee vielä pojan aamupalan kanssa 45 minuuttia? Ei ihme, että tulee siivottavaa, jos noin kauan istutat pöydässä lasta, jolla ei ole nälkä! Ja hampaat, ne kannattaisi pestä aamulla ENNEN ruokailua. En myöskään ymmärrä, miksi et voi syödä yhtä aikaa poikasi kanssa, mallistahan ne lapsetkin oppii ruokailemaan. 1,5-vuotias voi hyvin jo opetella syömään itse, joten syöttämisen sijasta voit itse syödä vieressä.
Miten perhepäivähoitajat selviää monen ja vielä eri ikäisen lapsen kanssa?Tai jos olisi itsellä puolitoistavuotias ja pikkuvauva?Jollain tavalla pitää saada hommat sujumaan reippaasti,jos aikoo selvitä.
Käsittämättömän huonoja äitejä sitä onkin, kun ei edes alkeita osata lasten hoidosta ja pilataan jopa lasten hampaat. Ja nainen sentään 30 v. Miksi tällaiset ruudinkeksijät edes tekee lapsia??
miten niin hampaat kannattaa pestä ennen ruokailua?? Vain silloin jos juo aamupalalla esim, appelsiinimehua.
Siten niin että se on paras tekniikka hampaiden terveyden kannalta, riippumatta siitä mitä syö/juo pesun jälkeen.
Eiköhän meillä kaikilla ole omat aikataulumme jonka mukaan elämme, olimme sitten kotiäitejä tai emme.
Turhaan stressaat, ei kukaan ole täydellinen.
Sinulla ja lapsillasi on oma tahti joka ei sovi sinun luomaasi aikatauluun ja nyt sitten ihmettelet että mikä mättää?
Jos tahdot että teillä syödään lounasta 12 aikaan ja se ei tahtisi vuoksi millään onnistu, niin mikä estää valmistamasta lounasta etukäteen?
MInä toisinaan valmista lounaan, tai osan lounaasta edellisenä iltana jos tiedän ettei seuraavana päivänä onnistu kiireen vuoksi. Minä olen suht ripeä omissa toimissani ja lasten kanssa ei mene "liikaa" aikaa, mutta se johtunee siitä että me kaikki olemme yksilöitä ja meillä on omat tahtimme, eli et siis ole huono äiti jos sinulla "tuhraantuu" enemmän aikaa johonkin, kuin naapurin Reetalla...
Unohda aikataulusi ja tee omanlaisesi jos ei onnistu...
Kaikki vielä alle kolmevuotiaita. Vanhin on nyt 2v3kk, seuraava 1v2kk ja nuorin kuukauden ikäinen. En ota mitään tressia mistään aikatauluista, kukin päivä mennään lasten ehdoilla. ylös noustaan tuossa puoli kymmenen korvilla, syötyä ja vaipat vaihdettua on saatu ehkä yhdentoista nurkilla. Sitten äiti siivoaa sotkut, keittää itselleen kahvit ja lukee uutiset. Sen jälkeen noin puolen päivän maissa lähdetään ulkoilemaan.. sillä reissulla viivytään pari kolme tuntia säästä ja jaksamisesta riippuen. Sitten kotia syömään ja katsomaan piirrettyjä. Siinä menee sit muutama tunti piirrettyjen ja leikkien parissa, sitten taas syödään. Sitten hyvällä tuurilla ainakin pari lapsista nukkuu yhtäaikaa päikkärit. Meillä ei kenenkään tosin oo pakko nukkua enkä ketään erikseen nukuttele, kuukahtelevat yleensä itsekseen kun tarpeeksi väsy on. Siinä valmistelen sitten iltaruuat koko perheelle, pesen pyykkiä ja siivoilen kunnes lapset heräilee kuka milloinkin ja taaaas syödään ja vaihdetaan vaippoja. Illalla käydään yhdessä pesulla kolmisen kertaa viikossa. Sitten vielä iltaruoat ja kakrut nukkumaan ja sitten minä teen loppusiivot. Yhtä syömistä ja vaipanvaihtoahan tää pienten lasten kanssa elämä on mutta kylläpä sekin sitten joskus aikanaan helpottaa:) Mies tulee kotiin töistä tuossa puoliyksitoista illalla ja sitten on äipällä ja iskällä varmaan kokonainen tunti aikaa toisilleen ennenkuin äidin pitää mennä muksujen kaa tutumaan:D
Ensinnäkin sanoisin, että on ihan turha vertailla itseään muihin äiteihin. Olemme kaikki ihmisinä erilaisia ja sen myötä myös vanhempina eikä tekemisen määrä todellakaan ole mikään mittari jolla ihmistä tulisi mitata.
Jos kuitenkin aidosti koet, että tahtoisit "ehtiä enemmän" niin tässä joitain sellaisia vinkkejä, joista on ollut minulle itselleni apua. Ehkä joku niistä toimii sinullakin. Ja ellei, niin toivottavasti joku muu antaa sopivampia vinkkejä.
Valmista mahdollisimman paljon ennalta:
-Lounas kannattaa ajatella jo edellisen päivän päivällisen yhteydessä. Arkiaterioista kannattaa myös jaksuun mukana pitää ruokapäiväkirjaa. Muutaman vuoden päästä on tavallaan olemassa sitten valmis "sesonkia" seuraileva ruokalistaehdotus omasta takaa.
-Seuraavan aamun vaatteet kannattaa laittaa esille jo edellisenä iltana mahdollisia hiusnauhoja yms unohtamatta.
- Aamusämpylätaikinan voi tehdä jo illalla jos nostattaa jääkaapissa.
-Iltapala kannattaa kattaa esille odottamaan jo ennen kylpyä, samoin kylvyn jälkeen käytettävät vaatteet.
-Ulkovaatteet nostella valmiiksi yhteen paikkaan niin että mitään tarvittavaa ei tarvitse etsiskellä enää pukemisvaiheessa.
-Askarteluvälineistä kannattaa ennen askartelua miettiä toimiva kokonaisuus eikä laittaa kerralla esille kaikkea mahdollista, jolloin lapsen vaikeampi valita/saada kaunista aikaan ja jälkeenpäin siivottava kaaos on valtava. (Tämä tosin koskee ehkä vähän isompia lapsia kuin puolitoistavuotiasta)
Kombinoi:
- Käy kaupassa/lenkillä samalla kun nukutat vauvaa vaunuissa.
- Hyödynnä kirjaston satutunti omien lainakirjojen etsimiseen.
- Lasten metsäretkillä/taidenäyttelyissä/yms tilaisuuksissa poimikaa talteen myös askartelu- ja sisustustavaraa.
- Silitä/viikkaa pyykit/parsi/kudo tms samalla kun seuraat lempiohjelmaasi telkusta tai nauhalta.
- Aseta itsellesi aikarajoja. Esim niin että kello kymmeneen minä siivoan vauhdilla ja sen jälkeen jatkan siivousta vasta huomenna. Silloin ei tule olo, että "Tämä ei lopu ikinä, en ikinä ehdi mitään kivaa."
- Redusoi siivottavan määrä karsimalla turhaa tavaraa.
Muista hemmotella myös itseäsi ja hoitaa parisuhdettasi.
Nämä kaksi ovat mielestäni lopulta tärkeämpiä kuin mitkään sämpylät tai siivoukset.
;-D
...että vetäiset maratonin siinä aamutuimaan sämpylätaikinan noustessa... :) Vaikkakin vaan eri nimimerkillä.
Tuo viimeinen kappale on ihanasti sanottu.
Vastaanpa tähän miehehä ja totean että sulla ei ole mitään hävettävää ehtimisen suhteen.
Minulla on kaksi lasta ja työ, vaimollani myös.Olen vuorotyössä joten minulla on vapaata tod. paljon.Herään aamulla klo.745 keitän aamupuurot,ruuat pöytään siivoan jäljet ja keittiö siistiksi.
En minä ehdi millään ennen tuota 9.30 yhtään minnekkään...
mulla on kaksi lasta, toinen 1,5v ja toinen 3,5v. Ei meillä ole edes tarjoitus ehtiä heti aamusta ulos, paitsi silloin ku esikoisella on kerhoa, joka nyt on kesälomalla. Mutta yleensä siis kahtena aamuna viikossa ja silloin pitää olla ovesta ulkona 9.00. Pienempi herää 7,30 ja isompi 8 jälkeen ja kerhoaamuna tiukkaa tekee.
Nyt onkin ihanaa, kun ollaan "lomalla" eikä tarvii minään aamuna pinkoa minnekään, paitsi jos halutaan ;)
Kyllä me ulkoilla ehditään varsinkin kesällä aina kun mahdollista.
Mutta lounaasta. Meillä syödään aina lounaaksi edellisen päivän päivällistä. Sitä tulee tehtyä aina sen verran, että lapset ainakin saa siitä ruuan, joten mun ei tarvii kahta kertaa päivässä laittaa ruokaa, vaan kerta riittää. Näin säästyy aamupäivät muihin hommiin.
, lapset 2v 8kk, n.6kk ja äiti 30v, sujuu melko lailla näin:
Aamulla herätys 7- 7.30. Aamuvirkut lapset heräävät ja herättävät myös aamuntorkun äidin.
Kahvi tippumaan, puurovesi kiehumaan, pöydän kattaminen, hiutaleet puuron. Lasten aamupesut, -pisut ja hampaiden harjaus, vaatteet päälle molemmille. Sitten pesen omat hampaani, harjaan hiukset ja putsaan kasvot yms. Mies lähtee töihin puoli seitsemältä, joten joskus hän ehtii hoitamaan toisen tai molempien aamutoimet.
8- 8.30 Aamupala kaikille ja kahvi äidille.
8.30- 9 Astiat koneeseen, kone päälle. Mahdollisesti pyykit koneesta kuivaajaan. Vaipanvaihto vauvalle (kestoilen, vaihdan mieluusti usein vaipan), ja itselle ulkoiluvaatteet päälle.
9- 9.30 Vauva ulkoiluvaatteisiin ja kantokoppaan odottamaan, isommalle päällysvaatteet, jos kylmempää, ja kaikki pihalle. Yleensä leikkikentälle, joka on ihan vieressä. Vanhempi pyöräilee itse ja nukahtaa vaunuihin matkalla. Vauva nukkuu vaunuissa puolesta tunnista tuntiin, jonka jälkeen nostan hänet joko istumaan ja katselemaan vaunuista tai syliin touhuamaan.
11- 11.30 Sisälle.
11.30- 12 Lounas. Joko edellisen päivän päivällisen tähteet, edellisenä iltana valmistettu tai uunissa ulkoilun aikana valmistunut. Lounaan jälkeen luetaan kirjoja, leikitään hetki tai piirretään, joskus vanhempi katsoo piirrettyjä ja minä luen päivän lehdet.
13- 13.30 päiväunet, onneksi mlemmat nukkuvat nykyään yhtäaikaa sisällä ja vierekkäin. Nukun yleensä itsekin, mutta jos en, nettailen, luen lehdet tai teen pihahommia.
14.30- 15 Herätys päiväunilta, yleensä äiti vois torkua vielä hetken, mutta...
Välipalaa riippuen heräämisajankohdasta. Iskä tulee kotiin kolmen tienoilla. Päivällisen valmistelua, hyvällä säällä lapset ulos hetkeksi, huonommalla vapaata leikkiä sisällä.
16.30- 17 Päivällinen.
17.30- 18 Ulkoilua tai kyläilyä, koko perheen voimin tai lapset toinen vanhemmista. Riippu paljon harrastuksista ynnä muista menoista. Kerran viikossa viikon ruokaostokset. Tässä vaiheessa mietin, mihin tääkin päivä jälleen katosi, vaikken mitään ole taaskaan saanut tehdyksi. :D
19:sta jälkeen iltapuurot lapsille, iltapesut tai saunapäivinä ensin sauna ja sitten iltapala.
20- 20-30 Iltasatu. Tällä välin toinen vanhemmista raivaa kaaosta siedettäväksi ja valmistelee mahdollisesti seuraavan päivän lounaan.
n. 21 Lapset nukkuvat.
Viikonloput seuraa melko lailla samaa kaavaa ruokailun, ulkoilun ja päiväunien osalta. Poikkeuksia päiviin tekee muskarit, uimahallikäynnit ja mahdolliset arkea piristävät vierailijat.
Olen usein kummastellut sitä, että monessa eri kirjoituksessa mainitaan lasten syövän ensin ja sitten syödään vasta itse. Meillä on periaatteena, että kaikki istuvat saman pöydän ääreen samaan aikaan, vähintään kerran päivässä, vauvakin. Se säästää aikaa ja niin on helpompi opettaa lapsille miten ruokapöydässä käyttäydytään. On myös mukavaa päivittää kaikkien kuulumiset kiireettä.
Anna teidän rytminne muodostua teille sopivaksi, ei lapsen kanssa olosta voi nauttia jos yrittää väkisin saada päivän kulumaan itselleen tai lapselleen epäluonnollisella aikataululla.
Äiti,Isä, ja kolme lasta(1,7,10)
Vanhemmat lapset heräävät omaan tahtiinsa, usein ennen minua, me heräämme pikkuisen kanssa yleensä noin 7.30. Iskä on lähtenyt töihin noin klo 7.
Aloitamme aamupuurolla jonka syömme samaan aikaan. kahvit juon sitten muiden aamuhommien lomassa.
Pikkuinen leikkii hetken samalla yleensä laitan keittiön jonkin näköiseen kuntoon. Vanhemmat lapset lähtevät kouluun(nyt tietenkin ovat kesälomilla).
Vaipan vaihto ja leikkivaatteet päälle, samalla puen itseni, laitan hiukset ponnarille ja pesen hampaat, yms muu tähdellinen itsehuolto. klo on nyt noin 8.45, lähdemme koiran kanssa ulos ja siitä samalla vauhdilla puistoon. Kotiudumme ennen yhtätoista jolloin syömme, valmiina ollutta ruokaa(yleensä siis eilistä tai pakkasesta otettua). Leikkiä ja kotitöitä noin tunnin verran jonka jälkeen päikkärit, kestoltaan noin 1-2 h.
Päiväunien aikaan en yleensä kotitöitä tee vaan keskityn itseeni, kuten esim nyt olen täällä kirjoittelemassa.
Iltapäivällä käymme kaupassa jos tarvitsee, luemme vanhempien lasten kanssa läksyt ja välipalat kaikille lisäksi kotihommia tarpeen mukaan.
isä tulee kotiin noin 16.30
Päivällinen kaikille yhtäaikaa klo 17 maissa
Loppuilta menee miten menee, leikkiä sisällä tai ulkona, tai jos on jotain menoa niin mennään. Pieni syö iltapalansa noin 19.30 ja sen jälkeen vaihdan yötamineet päälle ja hän menee hieman kahdeksan jälkeen nukkumaan, vanhemmat lapset taas noin yhdeksän maissa ainakin sänkyyn.
Sitten on taas itselle muutaman tunti omaa aikaa :)
No,aikoinaan kun piti viedä pari lasta hoitoon,pari kuljettaa kesätyöpaikkoihinsa ja itse vielä ehtiä omaan työpaikkaan ajoissa,niin siinä kummasti alkaa hallita ajankäyttöä.
Nykyäänkin töihin lähtö onnistuu alle 20 minuutin,vanhasta muistista,vaikka ei ole mukana kuljetettavia.
Usein se arki opettaa ajankäytön,jos on selvittävä tietyillä aikatauluilla.
Ei meilläkään aamuisin/aamupäivällä ulkoilla, ellei ole jotain sovittua menoa tai tapaamista muiden lapsiperheiden kanssa. Esikko 2,5-vuotias ja uusi tulokas 6 vkoa. Aamulla herätään 9 aikaan ja syödään rauhassa. Esikoinen leikkii itsekseen tai sitten leikimme yhdessä. Äiti syö myös rauhassa, mikäli vauva antaa rauhan :) Itse siivoilen yleensä aamupäivällä ja teen muita kotihommia. Kerta kaikkiaan en jaksa aamusta lähteä mihinkään, jos ei ole asiaa. Tykkään ottaa aamuisin rauhallisesti ja vie oman aikansa, että saan itseni edes uloslähtökuntoon (tällä naamalla ei ilman pakkelia ulkoilla yhtään...). Lisäksi esikoisen uhmaikä ei ainakaan nopeuttaisi uloslähtöä. Usein käy niin, että jos aamulla koittaa jonnekin lähteä, esikoinen vitkuttelee niin kauan, että onkin jo päikkäriaika...
Puolen päivän maissa päikkärit, jolloin nukun itsekin tai sitten meikkailen ja luen lehtiä/surffaan netissä. Ja siivoilen lisää. Iltapäivällä sitten jonnekin liikenteeseen kun esikoinen on heräillyt. Joinakin päivinä emme lähde kotipihaa pidemmälle, jos ei huvita.
Ruokaa laitan, jos olen ehtinyt kaupassa käymään, mutta meillä syödään myös eineksiä, ja esikko saa joskus purkkiruokaa. En todellakaan jaksa joka päivä ruokaa tehdä.
Nyt varsinkin kahden kanssa tuntuu, ettei aika riitä mihinkään vaikkei mitään aina teekään. Mutta sellaista se on. Toisilla vaan on enemmän energiaa.
Vauva vie äidiltä myös energiaa yöunien vähyyden muodossa ja onpa täällä lievää masennustakin, joten en jaksa ottaa stressiä siitä, että koko ajan pitäisi olla menossa ja tekemässä. En muutenkaan ole sellainen ihminen.
Mies on täällä olemassa, mutta työnarkomaanina viihtyy töissä iltamyöhään, ja ehtii normaalisti kotiin vasta kun esikoinen menee nukkumaan eli klo 21 aikaan. Ja usein vielä lähtee kavereita moikkaamaan sen jälkeen. Eli aika lailla yksiin huushollia pyöritän, myös viikonloppuisin.
Aiemmin siivoilin myös iltaisin tai sitten töllötin telkkua tai luin, mutta nyt vauvaa tuntuu vaivaavan iltaiset vatsavaivat, joten täällä vauva vie nykyään äidin omankin ajan.
ihan omnlaisemme tahti ja ollaan sihen tytyväisiä.
Heräillään aamuisin,siis kun on vapaapäivä tai iltavuoroonmeno,klo 9-10. Ei todellakaan ehditä ulos ennen klo 11 mitenkään. Yleensä joskus klo 11 jälkeen.
Lounas meillä syödään myöhäisestä aamupalasta johtuen joskus klo 13-15,riippuen vähän mitä puuhaillan aamupalan jälkeen.
Päivällinen yleensä klo 17-19. Riippuu miten tai mitä syöty lounaaksi tai onko lapsi ollut hoidossa. Joskus herätään myöhäisiltä päikkäreiltäkin vasta klo 17-18.
Lapsi 3 vuotias ja sopeutuvainen tyytyväinen reipas tyttö.
Meillä ei molempien vanhempien epätyypillisen työajan vuoksi edes olisi mahdollista minkäänlainen tarkka kellolleen asioiden rytmitys.
Ruuanvalmistukseen itse sain helpotusta, kun tein yhtenä päivänä urakalla ruokia pakastimeen.
Laatikoita, kiusauksia, pataruokia , keittoja ja kastikkeita. Sämpylät ja pullat jne.
Jos et syö itse aamupäivällä, niin pakasta lapsen kokoisia annoksia hänelle ja isompia koko perheelle.
Säästyy paljon aikaa, vaikka yhtenä päivänä siihen uhrautuukin paljon.
Illalla kannattaa laittaa valmiiksi seuraavan päivän vaatteet ja tarvikkeet esille, ei tarvitse sitten etsiä enään.
Suunnittele viikon ruokalista valmiiksi, on helppo käydä kaupassa hankkimassa tarvikkeet listan mukaan.
Mukavaa kesää...
Yleensä saa paljon aikaiseksi kun ei hössötä ja laadi itselleen aikatauluja. Meillä nukuttiin aina pitkään kotiäitivuosinani. Ulos mentiin rauhallisen aamupalan jälkeen, tultiin lounaalle, jolloin syötiin eilisen päivän ruokaa tai jotakin helposti valmistettavaa. Päiväunet nukuttiin yhdessä. Aikaa on kaikilla yhtä paljon ja jokainen käyttää sen parhaalla katsomallaan tavalla. Elä oman arkesi mukaisesti.
meillä menee joka päivä VÄHINTÄÄN se 2tuntia, ennekuin voidaan mihinkään lähteä :) ensinnäkin, poika ei koskaan syö aamupalaa heti herättyään, vaan yleensä tunnin päästä heräämisestä. ennen pojan aamupalaa minä ehdin juoda pari kuppia kahvia ja istua hetken netissä, ja pojan aamupalan jälkeen vasta syön itse aamupalaleipäni :)
sitten laitellaan vaatteet päälle ja lähdetään, jos lähdetään, ulos tai kaupoille tai minne lie. nyt kesällä on ulkoilu todella helppoa kun asutaan rivarissa ja meillä on oma iso aidattu takapiha. poika voi siellä halutessaan touhuta juttujaan vaikka itsekseenkin (ikää 3-v). puistokin löytyy heti tuosta parinkymmenen metrin päästä.
ja me herätäänkin yleensä vasta tuossa kymmenen jälkeen! poika on kotihoidossa, eikä ole aikomustakaan häntä mihinkään hoitopaikkaan laittaa. loppukesästä meille tulee vauva joten rytmit todennäköisesti muuttuvat sitten toisenlaiseksi..
en ymmärrä, miksi äidit mittaavat "äitiyttään" suorittamalla määrällisesti mahdollisimman paljon eri juttuja päivässä, vaikka siinä itse väsyisikin...eikö paras äiti ole sellainen, joka on iloinen ja jaksaa olla lastensa kanssa? Meillä tyttö (1v 2kk) herää vaihtelevasti aamulla klo 7-8 aikaan, jonka jälkeen syömme rauhassa aamupalan ja tyttö leikkii / katsoo lasten ohjelmia, jotta saan myös itse syötyä. Ainoastaan siitä pidän lähes aina kiinni, että aamupäivällä menemme ulos (pihalle tai leikkipuistoon) ja useimmiten joskus n. klo 9.30-11 aikoihin ja sitten tullaan viimeistään klo 11 sisälle ja syödään ja tyttö nukahtaa päikkäreille klo 11-12 aikoihin ja nukkuu sen 2h ehkä. Useimmiten mennään vielä iltapäivällä tai alkuillasta ulos, mutta en ota mitään stressiä asiasta, miksi pitäisi olla ulkona mahd.aikaisin?
Minä en ehdi tekemään juuri mitään kummallista päiväni aikana. Herään joka päivä eri aikaan, mutta yleensä siinä ennen 12. Pitkään myös menee, ennen kuin olemme poikamme kanssa syöneet ja hoitaneet aamutoimet. Ongelma on siinä, että en jaksa herätä, on ihanaa loikoilla sängyssä. Sitten, jos jaksan raahautua vaunuilemaan, niin se tapahtuu hyvällä onnella klo14 jälkeen ja joskus myös illan suussa,jos päivällä ei ole huvittanut. Katson telkkaria ja olen sohvalla, poika leikkii lattialla tai sitten leikimme yhdessä sohvalla.
Kunnon ruokaa voi tehdä vaikka keskellä yötä, mutta pyrin valmistamaan sen myöhään iltapäivällä. Salilla ehtii käydä n. 3kertaa viikossa ja shoppailemassa, siis aina kun mies on kotona. Ainoa mistä ressaan on siivous, ei millään huvittaisi tehdä sitä. Kerran kuussa sitten teemme isomman siivouksen miehen kanssa.
Älä turhaan mieti, että mitä pitäisi väkisin tehdä. En tee mitään, jos ei huvita. Tärkeintä on, että itse viihtyy ja lapsi on tyytyväinen.
on meitä monnen lähtöön :D
Itselläni on herätys jokaikinen aamu klo 5-6:00, 8 kk poikamme pitää huolen että tuolloin herätään :)
Annan amumaidot pojalle ja lasken lattialle leikkimään, itse juon kahveet ja katsastan päivän lehden.
N.klo 6:30 aloitan siivoilua, pyyhkäisen pölyt, petaan pedit ja siivoilen keittiötä. Seitsämältä kun taloyhtiön hiljaisuus loppuu imuroin. Kahdeksan maissa meillä on aamupuurohetki ja sen jälkeen pojan aamupesut. Aamupesujen jälkeen poitsu alkaakin olemaan jo valmis ekoille päiksyille, joko laitan parvekkeelle vaunuihin tai sitten lähetään kävelylle. Ennen uloslöhtöä tietenkin pullollinen maitoa naamukkeliin :)
Jos ollaan lenkille lähdetty, käyn lenkin päätteeksi kaupassa vaunuilla hakemassa päivän ostokset (reppu aina mukana, kätevää kantaa mukana kotiin).
Kun tullaan ulkoa on kello suunnilleen 10:00, ja poika heräilee. Poika leikkii hetken lattialla ja lounaan tarjoilen n.klo 11:00 ja siihen sitten maidot päälle.
Sitten pesen pyykkiä yms. syön itse jne..ehkä lähdetään kyläilemään...
Iltapäivällä n klo 14:00 maissa sitten lähdetään uudestaan ulos tai poika nukkuu uudet päiksyt parvekkeella...
Herättyään syö päivällisen ja sitten seurustellaan leikitään ym. Ilta menee kotihommien parissa. N.klo 19:00 aloitamme iltapesut tai kylpy ja siinä n. klo 20:00 meillä on iltapuuro, vielä hieman ennen iltayhdeksää annan pullollisen maitoa ja poika sammuu viimestään puoli kympin aikoihin. Meillä siis mennään vielä toistaiseksi 4 aterialla päivässä, kun muuten maidon määrä jää niiin vähäisesksi, mutta vähitellen tarttis alkaa antamaan tuota välipalaakin.
Itse olen aamuihminen, nautin aikaisista herätyksistä. Tykkään myös että kotimme on aina tiptop.
tiedä sitten jos joskus toinen lapsi tulee että kuinka saan järjestettyä aikaa kaikelle :D
näin meillä, tiedän kyllä myös perheitä joissa heräillään jahka keritään ja syödään kun syödään ja hyvin näyttää nuokin lapset jakselevan äippää myöden :) ei se niin justiinsa oo :D
Kannattaa ripotella ne kotityöt koko päivälle, tekee vähitellen niitä alta pois. Mulla 1v tyttö. Mulla on koko ajan tekemisen puutetta ku oon kotiäiti. Oon koneella ja katon telkkaria niin paljon ku haluan ja lapsenki kanssa ehin leikkiä tarpeeksi ja käydä lenkillä. Kotitöitä ei vaikuta juuri olevan, ainaki tuntuu siltä. Viikkosiivouksen teen perjantaisin ja joka päivän lopuksi järjestelen paikat. Pyykit silitän iltasin ku lapsi on menny nukkuun ja katon samalla telkkua. Lapsi kylläkin syö hyvin joten syömiseen menee yleensä vaan 15 min. Ja mies muuten on yöt töissä ja nukkuu päivät, et siitä ei oo minkäänlaista apua.
Jos joku sanos mulle et on kiireinen yhden lapsen kotiäiti niin varmaan kuolisin nauruun! :D
btw Naurattaa ku jenkkinaisia pyydetään kertomaan itsestään ni joka ikinen kertoo ekana et "I´m a mom!" (todellinen ihmisen erityispiirre, jota ei taatusti monelta naiselta löydy) luullen et kaikki ajattelee et vau... Sehän oikeuttaakin kaikki maailman mielenterveysongelmat ja järkyttävät epämuodostuneet pömppikset.
Epämuodostuneet pömppikset? Mitäköhän mahdoit tällä tarkoittaa?
Kaikilla naisilla kun se pyykkilautamasu ei palaudu lasten jälkeen samannäköiseksi vaikka mitä taikatemppuja tekisi...
"Epämuodostuneet pömppikset? Mitäköhän mahdoit tällä tarkoittaa?
Kaikilla naisilla kun se pyykkilautamasu ei palaudu lasten jälkeen samannäköiseksi vaikka mitä taikatemppuja tekisi... "
Yleensä se pömppis johtuu liiallisesta syömisestä eikä itse raskaudesta. Tai sitten siitä, että on ollut olemattoman heikot vatsalihakset ennen raskautta. Ja jos on ollut pömppis jo ennen raskautta, se ei taatusti näytä paremmalta raskauden jälkeen!
oi voi, sieltä taas huutelee joku jolla ei oo kaikki muumit kotona, saatikka laakson alueella edes :D
Kaikki ei kestä faktoja.
Olet todella hakoteillä. Pömppömaha raskauden jälkeen ei todellakaan aina johdu syömisestä tai heikoista vatsalihaksista. Pömppö sen sijaan johtuu normaalisti siitä, että vatsanpeitteet ja lihaksen raskauden aikana irtaantuvat keskiviivalta ja joskus jopa repeävät pysyvästi. Myöskään venyneet peitteet ja eivät aina palaudu ennalleen. Tämän takia sisuskalut tunkeutuvat ulommas kuin on tarkoitus, ja aiheuttavat vatsan pömpöttämisen, vaikka muuten olisi hyvinkin hoikka. Tästä tilasta aiheutuu myös joskus napatyrää ja palleatyrää. Mikään jumppa ei paranna ongelmaa.
Lisäksi normaaliraskaudessa hormonien vaikutuksesta aineenvaihduntaan rasvaa kertyy äidin kehoon paikkoihin, joista vauva hyötyy eniten, eli vatsaan ja lantiolle. Mutta synnytyksen jälkeen kun rasvaa palaa, se palaa tasaisesti joka paikasta ja täten ylimääräinen rasva vyötäröltä ja lantiolta ei katoakaan yhtä paljon kuin sitä on siihen kertynyt.
Nyt anatomian opinnot ajantasolle ja loppu muiden mollaaminen.
Itse painoin ennen molempia raskauksia 50 kg ja samanpainoinen olen nyt, vaikka toinen lapsi on vasta 2 kk. Kroppa menee muuten samoihin vaatteisiin, mutta vatsa on huomattavan pömpöllään irtaantuneiden lihasten ja vatsanpeitteiden takia (lääkäri todennut jo ennen toista raskautta) ja rasvaakin on kertynyt juuri vatsaan, vaikka syön terveellisesti ja olen aktiiviurheillut koko elämäni.
Jotkut saattavat olla ylpeitä äitiydestään :)
Mikä pakko on mennä ulos ennen lounasta?? Minulla on 3 lasta ja ulos mennään sitten kun siltä tuntuu!
Jossain vaiheessa päivää kuitenkin. Eikä se ole vaarallista jos joku päivä menee sisällä.
Tietty päivittäin on aikamoista suhinaa hoitaa kaikki hommat kotona, varsinkin kun en siedä sotkua kuin ihan vähän. Siks kait ei päästä ulos niin helposti kun pitää siivota niin paljon ;)
Meillä mies herää 4.30 ja minä monesti 5.00
Mies lähtee töihin 6.00
Teen omia aamutoimia tai valmistelen asioita päivää varten, joskus nukun vauvan heräämiseen asti itsekin
Vauva (6kk) herää 7.00-8.00 ja köllöttelee sängyssä hetken (jos herään vasta nyt niin ehdin pukea ja syödä)
Puen ja syötän vauvan yleensä 9.30 mennessä (sis. sotkujen siivoilut)
Vauva leikkii ja kieriskelee ja minä siivoilen, pyykkäilen, nettailen, leikin vauvan kanssa ja mitä milloinkin
11.00-11.45 syötän vauvan ja syön jotain itsekin, sen jälkeen vaunulenkille tai kauppaan tai kyläileen
Vauva jää vaunuihin usein nukkumaan ja itse taas teen mitä teen, otan vaikka aurinkoa
13.00-14.00 vauva heräilee ja mennään sisälle leikkimään ja minä tekemään asioita samalla (ruokaa, pyykin ripustelua)
15.00 aikaan syötän vauvaa ja syön itse ja sitten taas mennään vaikka ulos, vauva viihtyy vaunuissa ihan hereilläkin ja voin tehdä pieniä pihatöitä
16.30-17.00 sisälle ja molemmat sängylle pitkäkseen, yleensä nukumme kumpikin, tällä välin mies tulee kotiin
18.00-18.30 iltapuuroa vauvalle ja ilta oleillaan perheen kesken, joskus mies on vauvan kanssa jos mulla on jotain tekeillä
20.30 mies nukkumaan ja vauvan iltatoimet käyntiin
Vauva yleensä unessa 21 aikaan, joskus menen itsekin ja joskus katselen telkkua hetken tai jumppaan tai jotain
Yö menee jo pääösin iman heräilyjä
Tässä meidän systeemit, jotka kuitenkin usein heittää härän pyllyä syystä tai toisesta. Joten neuvoisin olemaan rauhallisin mielin, ei muillakaan aina kaikki onnistu hyvin. Joskus vaan kannan lasta koko päivän ja leikitän ja kuljen yöpaidassa ja ulos ei voi mennä kun sataa ja silläviisiin.
Sellainen systeemi mulla on, että yhtenä päivänä keskityn tekemään mahdollisella vapaalla ajalla jonkun yhden asian. Maanataina siivoan, tiistaina teen ruokaa (paljon ja pakkaseen), keskiviikkona pesen autoni jne. Ja jos ei huvita niin syödään valmista ruokaa, siivotaan ens viikolla... En tee kaikkia kotitöitä joka päivä, vain sen mikä on tehtävä juuri sinä päivänä.
Ei kai se ole pahasta, jos aamulla menee aikaa. Itse ainakin olen sellainen aamutorkku, että kestää toooosi kauan ennen kuin pääsen liikkeelle.Lasten aamutouhut kyllä saan hoidettua, mutta muuten aika meneekin sitten.. no, ihan huomaamatta!:) Tykkään aloittaa päivän rauhassa, enkä ota siitä paineita. Kunhan saan päivän aikana kaikki kotityöt hoidettua, niin se on pääasia!
Ja tarpeen vaatiessa (esim. kun pitää 5 vuotiasta viedä päiväkerhoon aamulla) niin pääsen kyllä vauhdilla matkaan.
eiköhän jokaisella ole itselle sopivat aikataulut. Meillä ei enää ole niin tiukka aikataulu, kun kaksoset jo 2,5v. Ainoastaan päiväunet täytyy yrittää pitää aina samaan aikaan.
Olen 36-vuotias kolmen lapsen äiti. Lapseni ovat 17, 15 ja 4-vuotiaita. Jos puhutaan nyt viikonloppu aika taulusta kun se pystyy olemaan meidän itse suunniteltu.
8:00 minä, mieheni ja nuorin lapsemme Annika herätään. Aamupala on heti sillä me syödään miehemme kanssa joku hedelmä vaan aamuisin ja kupillinen kahvia, mutta Annika tarvitsee kuitenkin puuron joten sillä välin kun jompi kumpi lukee tytölle ilta satua edellisenä iltana myöskin toinen tekee puuron valmiiksi.
10:00 silloin yleensä nousevat nämä meidän vanhimmat eli 17v Aatu ja 15v Aada, he syövät tuossa pöydässä keskenään kanssa hedelmät ja juovat kahvit.
12:00 selvitään Annikan kanssa ulkoilemaan. Vanhimmat lapset eivät yleensä lähde meidän mukaan vaan tekevät mitä lystäävät vaikka ollaan pyydetty mutta heistä on ilmeisesti hieman noloa liikkua jo vanhempien seurassa vaikkemme mitään rupsahtaneita olekkaan. :D kyllä tyttöni joskus samaa matkaa minun kanssa lenkille lähtee että saa Aadasta sinäänsä hyvää seuraa.
15:00 tullaan välipalalle Annikan kanssa, silloin meillä yleensä syödään jogurttia. Sitten alkaa pikku tytön omat sisäleikit. Aatu ja Aada ovat poistuneet jo kotoa jonnekkin.
17:00 lämmin ruoka, tämä on päivässä sellainen hetki jolloin koko perhe kokoontuu yhteen pöytään ja vaihdetaan päivän kuulumiset. Vanhimmat lapset tulevat myöskin kiltisti syömään. Harmi että meistä molempi vanhempi on tosi huono laittamaan ruokaa joten meillä syödään valmisruokaa, mutta kaupastakin saa nykyisin hyviä kotiruokia ! Samaan aikaan laitetaan sauna lämpiämään jos näin lauantai ja sunnuntai päiviä elellään. Annika katselee ruuan jälkeen televisiota.
18:00 päästään saunaan ! isommilla lapsilla aina muuta menoa tähän aikaan ja Annikan takia joudutaan nykysin näin aikasin saunomaan. Eikä sitten isi jaksa lähteä pojan kanssa toista kertaa eikä äiti enää toisen tytsykänkään ja eiväthän he keskenäänkään voi mennä , mutta onneksi heitä ei tämä haittaa.. (: !
19:00 saunomiset lopetettu ja tyttö jatkaa telkkarin katselua, vanhemmat liittyvät mukaan.
20:00 iltapala, vanhimmat lapset syövät sitten kun tulevat heillä ei enää nimittäin kotiintuloaikoja.
20:30 iltasadun aika, tässä välissä minä tai mieheni tekee sen huomisen aamun puuron anskulle.
21:00 tyttö on kiltisti nukkumassa ja vanhemmat ottavat omaa aikaa tuonne kahteentoista saakka ja sitten nukkumaan.
Mun mielestä on liiallista aikatauluttaa elämää tuollailla.
Meillä( 3-vuotias tyttö ) herätään 6-8.00 aamulla, riippuen päivästä. Peseytymisen jälkeen sekä pukemisen syödään aamupala (sitäkään en ole murehtinut kellon mukaan, jos ei tarvitse hoitoon mennä..)
Aamulla leikitään tai mennään ulkoilemaan. 12 maissa tai hieman ennen syödään, -ja samaa ruokaa syödään vielä 4-5 maissa iltapäivällä, eli ei tarvitse kokata kahta kertaa. Pääosin teen ruuan alusta loppuun itse, mutta joskus ostelen kaupasta "helpompaa" syötävää, jos on kiireellisempi päivä ja paljon menoa.
Iltapäivällä leikitään sisällä ja käydään jossain vaiheessa leikkipuistossa tai uimassa näin kesäisin. Käydään kävelemässä ja rattaillaan.. Joskus meille tulee vieraita tai vieraillaan itse ystävien luona, muttei kauhean usein, se tuo kuitenkn vaihtelua päiviin. Yleensä käydään iltapäivällä kaupassa lapsen ja miehen kanssa kaikki. Eli kyllä päivään mahtuu kaikenlaista. Niin ja tyttö katsoo lastenohjelmat yleensä telkkarista (pikkukakkosen ja sen toisen ohjelman mikä sattuu tulemaan..)
Illalla 20.00-21.30peseydytään ja syödään iltapala, pestään hampaat, mennään nukkumaan, yleensä luen sadun ja annan halin-valojen sammutus ja nukkumaan käyminen.
Joten päätellä voi, että aikataulutan syömisien mukaan päivät. En muuten. Kuolisin tollaseen; katsompa aikataulusta mitä nyt täytyy tehdä. Relatkaa hieman.
on sulle jo vastannut on turha ottaa stressiä. Meillä ei ole varsinaista aikataulua mutta jonkinlainen päiväjärjestys kuitenkin eli suunnilleen näin (tyttö 11kk):
Aamupesu, pukeminen, maito, vapaata leikkiä ja lastenohjelmia, joiden aikana käyn pesulla, juon aamukahvin, laitan pesukoneet päälle ja teen jonkun kotityön (imurointi/pölyt/moppaus/keittiö/kylppäri), ei koskaan kahta jos ei inspis iske.
Tytön aamupuuro, pesukoneiden tyhjennys, ulkoilu ja samalla kaupassa käynti.
Lounaaksi edelliseltä päivältä jäänyttä tai valmisruokaa ja tytön päikkärit joiden aikana teen mitä sattuu huvittamaan.
Välipala ja päiväkahvit, ulkoilua.
Ruoan laittoa, tyttö nukkuu syönnin jälkeen yleensä torkut tai leikkii itsekseen. Valmistelen seuraavan päivän ruokia tai teen rästihommia joita tuntuu aina olevan.
Illalla tytön kanssa leikkimistä, murkkuikäisen kuuntelemista yms.
Isä hoitaa iltapesun ja iltapalan, jompi kumpi nukuttaa.
Aamuherätys on 5.00-7.00, riippuen siitä kuinka yöllä on heräilty.
Illalla tyttö nukahtaa 20.00-22.00, päiväunien pituudesta riippuen.
Jos syömiset, pukemiset yms. sujuu reippaasti "ylimääräinen" aika käytetään ulkoiluun tai yhdessä leikkimiseen. Jos niihin menee enemmän aikaa jätän kotityöt vähemmälle, ne kun ei karkaa mihinkään mutta tyttö kasvaa nopeasti.
Kukaan ei kertonut miten ehtii. Kukaan ei antanut ap:lle mitään neuvoja arjen hallintaan. Sen sijaan kaikki kiirehtivät kertomaan miksi juuri heidän oma tapansa elää on maailman paras.
kerroin miten meidän meidän päivämme menee enkä väittänyt että meidän tapamme olisi paras. Aloittajan tekstistä saa sen käsityksen että hän haluaa olla vikkelämpi aamutouhuissa ja halusin ilmaista ettei se kaikilta muiltakaan käy kovin helposti.
Niimpä neuvontaa omasta elämäntyylistä ja tuomitsemista ap:n kirjoittajan ajankäytöstä kuten se että miten aamutoimiin voi muka mennä 2h ennen kuin ehtii ulos.Miten niin ei voisi mennä?Pitää myös muistaa että ei se tarkoita sitä että jos lapset ovat saman ikäisiä kuin muilla että he käyttäytyisivät samoin jokaisella lapsellakkin on myös se oma temperamentti minkä takia pukeminen ennen lähtöäkin voi viedä huomattavasti enemmän aikaa kuin toisella äidillä jne. kaikki me olemme erilaisia.
jokainen tekee omalla tahdillaan ja taidoillaan sen minkä ehtii vuorokaudessa ja jokaiselle muodostuu omat päivärytmit. Itselläni on aika puisevan samanlaien rytmi mutta hoidankin yksin koko kodin, koirat päivisin, kauppareissut, puolitoistavuotiaan ja samalla yritän vähän keskittyä remonttiasioihin. Tässä meidän päiväkooste, jos se jotenkin auttaa...
lapsi herää 7-7.30 ja heti tehdään aamutoimet, eka puen hänet ja sitten itseni. lapsi saa leikkiä sen aikaa että petaan sängyt, viikkaan kuivuneet pyykit kaappiin ja laitan pyykkikonene pyörimään.
sitten mennään aamiaiselle joka on niukka molemmilla kun ei ruoka vain maistu aamuisin, kuitenkin lapselle "matoruokaa" eli jotain mössöä mitä osaa itse syödä (nuudeli, liha, kasvis). Maitomuki myös, sen hän juo kokonaan. Samalla haukkaan itse aamiaista ja laitan koirille ruoat/juomat, tyhjennän astianpesukoneen ja lataan uudelleen. Sitten lapsi lattialle leikkimään ja keittiön loppusiivous, tsekkaus mitä tarvitsee kaupasta ja mitä tehdään ruoaksi. Sitten mennään ulos leikkimään, vähäksi aikaa. Sisälle tullaan kymmenen maissa koska silloin lapsella on herännyt ruokahalu ja otetaan päivän eka lämmin ruoka. Lapselle omaa mutusteltavaa ja samalla syötän hänelle toiselta lautaselta ja syön itsekin voileivän tai lämpimän ruoan. sitten vaihdetaan vaipat ja mennään kauppaan. jos ei tarvii käydä kaupassa niin leikitään yhdessä. Samalla tyhjennän pyykit ja lataan uuden koneellisen. Tyhjennän tiskikoneen. Saatan aloitella ruoan valmistamista esim paistamalla lihan.
yhdeltä lapsi menee päiväunille, jonka aikana teen pikasiivousta ja järjestelen paikkoja ja samalla sen ruoan loppuun tai uuniin paistumaan. tai leikkaan myös nurmikon (asutaan rivarissa eli pieni piha). '
kun lapsi herää (nukkuu rattaissa ulkona), hän ottaa vähän juomista ja viedään roskat ja sitten mennään sisälle jossa hän vähän touhuaa (10 min) ja sitten syödään. Syönnin jälkeen vaihdetaan vaippa, tarvittaessa laitetaan pyykit kuivumaan. sitten mennään lenkille rattailla koirien kanssa. Kello on tässä vaiheessa noin kolme.
Sitten ollaan loppupäivä ulkona leikkimässä, välillä sisällä ja haukataan välissä välipalaa. Tai jos tarvitaan jotain hankintoja niin mennään kauppareissulle. Joskus käydään raksalla.
Kuitenkin kotiin tullaan viimeistään klo 19 ja vähän leikitään sisällä ja valmistellaan unijuttuja. klo 20 mennään iltapesulle (ammeeseen) ja samalla peseydyn itsekin. sitten pukeminen, lelujen korjaaminen ja iltaruokailu. noin 20.45 mennään pesemään hampaat ja luetaan iltasatu ja sitten lapsi alkaa nukkumaan. Nukahtaa yleensä vartissa.
Tämän jälkeen minä järjestän paikat, seurustelen koirien kanssa, hoidan laskut yms. nettiasiat. Lataan tiskikoneen pyörimään, kahvinkeittimeen kahvit valmiusasentoon ja pyyhin pöydät sekä teen raksalle eväät miehelle ja työmiehille. Teen kauppalistan. Lakaisen ja moppaan alakerran lattiat ja vähän putsaan alakeran vessaa ja vaihdan käsipyyhkeet. Huollan kukat. Ja teen lisäksi kaiken mitä en päivällä sittenkään ehtinyt tehdä (paitsi meluavat hommat).
loppujen lopuksi kello on 23 ja pääsen itse punkkaan jossa saatan vähän aikaa katsoa telkkaria tai kutoa muutaman rivin käsityötä, että rentoudun. sitten alkaakin yövuoroni, meillä kun ei vielä täysin lapsi nuku illasta aamuun vaan välillä kaipailee vettä tai asennon korjaamista.
perjantaisin meillä on ohjelmamuutos siten että aamiaisen jälkeen aletaan lapsen kanssa yhdessä siivoamaan, eka alakerta ja sit syödään se kympin ruoka ja sitten siivotaan yläkerta ja sit onkin jo päikkärien vuoro. Siivous on hidasta kun joutuu samalla seurustella ja vähän leikkiä ja motivoida. Sit päiväunenaikaan pesen kylppärin lattian ja seinät suihkun roiskevesialueelta.
Jatkuvaa aikataulutustahan toi on ja rutiinien toistoa tylsyyteen asti, mutta musta tuntuu että se on ainoa keino selvitä jotenkin selväjärkisenä.
ja jos joku ihmettelee et koska mä huilaan ja et mitäs mies tekee, niin kerrottakoon että aikani ruikutin ja itkin kunnes lopulta siirsin sen energian omaan elämääni ja motivoin itseni että me toisaalta eletään vähän erkaantunutta elämää. Huilaan varmaan sitten kun lapset (odotan nyt toista) muuttaa pois kotoa... tai sitten keksin taas jotain prokkista... Taidan olla vähän työnarkkis.