Pakko ihan kirjoittaa, niin saan ajatuksia purettua ja kiinnostaa onkohan joku muukin kokenut joskus vastaavaa. Minulla on todetta kevään aikana lievää masennusta ja syön siihen lääkettä. Masennus tuli esille erilaisena ahdistuneisuutena ja ns. paniikkikohtauksina varsinkin töihin lähtiessä. Nyt lääkkeiden ja sairasloman ansiosta oloni on kohenut loistavalle tasolle, voin taas olla oma iloinen itseni.
Nyt kuitenkin tänään havahduin johonkin uuteen asiaan ja hetken mietittyäni ei se asia ehkä olekaan minulle niin uusi. Avopuolisoni lähti tänään pienelle viikonloppumatkalle ja sain pitkästä aikaa voimakkaan ahdistuskohtauksen ja aloin hysteerisesti itkeä. Emme ole paljoa olleet erossa 6vuoden seurustelun aikana ja itku osin voisi johtua myös ikävöinnistä yms. Mutta muistin, että pienenä tyttönä koin myös samanlaista ahdistusta kun vaikka äiti lähti pitkälle matkalle. Jouduin myös lopettamaan uimakoulun tuolloin ihmeellisten itkukohtausten takia, jotka ilmenivät aina ennen harrastukseen lähtöä.Ja tosiaan siis aina kun avopuolisoni on jossain muutaman päivän olen aivan hukassa. Joten hyvät ihmiset, olenkohan nyt lopullisesti höpsähtänyt ja lukenut vähän liikaa vai voisiko kyse olla jonkinlaisesta aikuisiän eroahdistuksesta..? Onkohan kukaan kokenut samanlaisia tuntemuksia?
Ihan tuntuu, että täytyy lääkärin kanssa ottaa asia puheeksi, jospa koko masennukseni juontuu tästä ihme ahdistuksesta. Lapsuudessani on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista ja menneisyyden "traumat" voivat pulpahdella pintaan vasta myöhemmällä iällä..? Kai? :)
Kylläpäs kirjoittaminen helpotti. Ihanaa kesää!!
Nyt kuitenkin tänään havahduin johonkin uuteen asiaan ja hetken mietittyäni ei se asia ehkä olekaan minulle niin uusi. Avopuolisoni lähti tänään pienelle viikonloppumatkalle ja sain pitkästä aikaa voimakkaan ahdistuskohtauksen ja aloin hysteerisesti itkeä. Emme ole paljoa olleet erossa 6vuoden seurustelun aikana ja itku osin voisi johtua myös ikävöinnistä yms. Mutta muistin, että pienenä tyttönä koin myös samanlaista ahdistusta kun vaikka äiti lähti pitkälle matkalle. Jouduin myös lopettamaan uimakoulun tuolloin ihmeellisten itkukohtausten takia, jotka ilmenivät aina ennen harrastukseen lähtöä.Ja tosiaan siis aina kun avopuolisoni on jossain muutaman päivän olen aivan hukassa. Joten hyvät ihmiset, olenkohan nyt lopullisesti höpsähtänyt ja lukenut vähän liikaa vai voisiko kyse olla jonkinlaisesta aikuisiän eroahdistuksesta..? Onkohan kukaan kokenut samanlaisia tuntemuksia?
Ihan tuntuu, että täytyy lääkärin kanssa ottaa asia puheeksi, jospa koko masennukseni juontuu tästä ihme ahdistuksesta. Lapsuudessani on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista ja menneisyyden "traumat" voivat pulpahdella pintaan vasta myöhemmällä iällä..? Kai? :)
Kylläpäs kirjoittaminen helpotti. Ihanaa kesää!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla on hyvin paljon samanlaisia kokemuksia. Olen nuori aikuinen, ja koen välillä todella suurta eroahdistusta perheestä ja vanhemmista, vaikka olen jo aikuinen. Joskus kotoa lähteminen tuntuu vaikealta, ja muistan nuorempana esimerkiksi kouluun lähtemisen olleen usein hankalaa juuri tästä syystä...