Olipa kerran ja miksei voisi olla vielä nytki,pieni ja tiitterä maalikylä,nimeltään Haapavesi.Siellä asui ja miksei
asu vieläki,kahella jalalla liikkuvia ja nyrkkejäänpunovia otuksia,joita voisi rimmaahipoen,kutsua melkein ihmisiksi.Tämä lauma,siis melkeinihmisiä,oli tunnettu kautta maailman,munasillaan kantaaottavista kirjoituksistaan,tietojenvaltaväyleillä.
Tästä tarinasta oli tulla pitkä ja miksei tästä voisiki tehdä pitkänki,sitä pohtii nyt,mies,vailla minkäänlaista
häpyä.Laittaako kaiken tietonsa esille,tuosta mainekkaittenmunienvierailun kokeneesta,pitäjästä,pohtii
tuo,tämän tarinan alullesaattaja.Saa nähä.
Katu-uskottava ja hajustaantunnettu,noin kakskytkorvainen lauma, mitäminkinnäköstä melkeinihmistä,hallitsee tuoksuillaan yhtä Haapaveen monista,palatseista.Kuulemanmukkaan palatsissavierailevat,saavat itseäänriisuvia,pistäviä tuijotuksia osakseen,asioiessaan palatsin vastaanottotiskillä.Jokunen juoru,mehevä-sellainen,on usein,muodostuva hallitsijauroksien,huulille,vierailijasta.
Nokkapokka,nujakointi,inttäminen,mustamaalailu ja riiankylväminen,kuuluvat tämän maalikylän jokapäiväsiin
askareisiin.Isänkäjestä ja äitin hammeenalta,niillä hallitaan ja huudellaan,jokapäiväiset ohjeet ja elämisenmallit,kaikille,etenki niille,jotka koetaan,niitä tarvitsevan.Tätä toimintatapaa haluavt,melkeinihmiset,viedä rajojensa yli,toistenki,kansakuntien,nautittavaksi.
Tämä tarina päättyy tällä kertaa tähän,jatkossa näkee,onko kysyntää fiktiivispohjasille vaktoille,joista
maanmatonen voisi ammentaa itseeseensä virikkeitä ja tuntea erilaisia,mieltäpiristäviä,tuntemuksia.
Haapvesi on metka paikka,kun saa asua,siitä vähän kauvenpana.
asu vieläki,kahella jalalla liikkuvia ja nyrkkejäänpunovia otuksia,joita voisi rimmaahipoen,kutsua melkein ihmisiksi.Tämä lauma,siis melkeinihmisiä,oli tunnettu kautta maailman,munasillaan kantaaottavista kirjoituksistaan,tietojenvaltaväyleillä.
Tästä tarinasta oli tulla pitkä ja miksei tästä voisiki tehdä pitkänki,sitä pohtii nyt,mies,vailla minkäänlaista
häpyä.Laittaako kaiken tietonsa esille,tuosta mainekkaittenmunienvierailun kokeneesta,pitäjästä,pohtii
tuo,tämän tarinan alullesaattaja.Saa nähä.
Katu-uskottava ja hajustaantunnettu,noin kakskytkorvainen lauma, mitäminkinnäköstä melkeinihmistä,hallitsee tuoksuillaan yhtä Haapaveen monista,palatseista.Kuulemanmukkaan palatsissavierailevat,saavat itseäänriisuvia,pistäviä tuijotuksia osakseen,asioiessaan palatsin vastaanottotiskillä.Jokunen juoru,mehevä-sellainen,on usein,muodostuva hallitsijauroksien,huulille,vierailijasta.
Nokkapokka,nujakointi,inttäminen,mustamaalailu ja riiankylväminen,kuuluvat tämän maalikylän jokapäiväsiin
askareisiin.Isänkäjestä ja äitin hammeenalta,niillä hallitaan ja huudellaan,jokapäiväiset ohjeet ja elämisenmallit,kaikille,etenki niille,jotka koetaan,niitä tarvitsevan.Tätä toimintatapaa haluavt,melkeinihmiset,viedä rajojensa yli,toistenki,kansakuntien,nautittavaksi.
Tämä tarina päättyy tällä kertaa tähän,jatkossa näkee,onko kysyntää fiktiivispohjasille vaktoille,joista
maanmatonen voisi ammentaa itseeseensä virikkeitä ja tuntea erilaisia,mieltäpiristäviä,tuntemuksia.
Haapvesi on metka paikka,kun saa asua,siitä vähän kauvenpana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kerrohan lissää tästä melkeinpaikasta
on Haapaveden keskustan valtuustoryhmä kokoomusveljineen ja sisarineen.
muisteteleen?
Niitä kaheksaa.
yksitoista valtuutettua (poistuneet 6 keskustalaista,2 kokoomuslaista ja 2 muuten jo poisollutta keskustalaista
sekä valtuuston puheenjohtaja ANTTI RANTAKANGAS).
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa