Yrittäjäksi - kun muuta ei enää ole

Aika moni alkaa pakon edessä yrittäjäksi tai "yrittäjäksi." Itse olen hyvällä liksalla, palkollisena, helpossa ansiotyössä - menestyvässä missio-visio-lafkassa ja on talot, autot ja kaikki "työläisen luksus" mitä itse tarvitsee. Muiden tarpeet voi olla ehkä tän luksuksen suhteen toisenlaiset, mutta mun ei tartte niitä noteerata. Ainut ongelma on että kroppa ei kestä enää nykyistä työaikamuotoa.

Eli valmiiksi sairaana sitten yrittäjäksi. Tällä "spesifioituneella" pitkällä työkokemuksella ei ole muilla kuin nykyisellä työnantajalla mitään käyttöä. On hankittava siis vähän koulutusta ja alettava yrittäjäksi. Tosi kivat lähtökohdat jo; useamman vuoden olen ollut "yrittäjäläheisriippuvainen" kun vaimo on rakentanut yritystään, ilman alkupääomaa ja ruohonjuuritasolta, kovalla työllä - ei miksikään unelmatyöksi mutta hommaksi jota nyt mielummin tekee kun kattoon räkii.

Yrittäkää nyt joku edes "yrittäjä" vähän lohduttaa. Talot ja autot menee, ei aloittava yrittäjä pysty näitä pitämään. Ja näillä vitun kulisseilla ei ole mitään arvoa jos terveys menee nykyisen palkkatyön takia kuitenkaan! Diagnoosi on jo olemassa, ennuste tosin on hyvä sen suhteen - mutta vain yksi tietää kuinka tässä tulee käymään. Toivottakaa nyt edes JOKU onnea mulle!!!!!
8452
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Jos kerran on hyvä työpaikka olemassa, pidä se, äläkä haikaile yrittämisestä.

Äänestä

Onnea tarvitsetkin todella paljon. Yrittäjänä onnistuu vain jos on useassa asiassa pätevämpi kuin muut. Lisäksi työtä pitää tehdä vauhdilla. Palkkatyössä laiskottelemaan tottunut ei sovi yrittäjäksi.

Äänestä

>Eli valmiiksi sairaana sitten yrittäjäksi.

Jos tunnet jo itsesi valmiiksi sairaaksi, ja valmiiksi hiukan katkeraksikin niin ei tietenkään minnekään yrittäjähommiin kannata lähteä. Jos vaan nykyinen työpaikka alla säilyy.

> Tällä "spesifioituneella" pitkällä työkokemuksella ei ole muilla kuin nykyisellä työnantajalla
> mitään käyttöä. On hankittava siis vähän koulutusta ja alettava yrittäjäksi.

Olet ilmeisesti vuosikymmeniä tottunut olemaan arvostettu alasi osaaja, ja homma on ollut sikäli helppoa ja hyväpalkkaista. Ei uusiin hommiin mikään pieni koulutus auta. Nollista opetella joku uusi taito, se on vuosikausia kestävä prosessi. Ja palkkaa ei tule alkuvuosina liki yhtään, ja sitten alkaa vähitellen saada jotakin tonnin luokkaa olevaa bruttopalkkaa.

Koeta vaan olla kaveria pomosi kanssa, jos kerta terveyskin breikkaa. Kyllä suomalainen työterveyshuolto ja eläkejärjestelmät osaavat monta kertaa helpommin hommata sinut eläketelakalle palkkatöistä kuin hakea yrityssorvin ääreltä.
Yrittäjä kuolee ja saa rauhassa kuolla sinne sorvinsa äärelle. Työsuhteeseen verrattuna, kellään ole mitään lakimääräisiä velvollisuuksia valvoa että onkohan toi nyt terveyksineen ja pumppuineen ihan terve.

Äänestä

Tuon kirjoituksesi perusteella ei ole yrittäjä ainesta vaan sovitkin paremmin työsuhteeseen. Yrittäjä olisi tuossa tilanteessa jo pistänyt sen firman pystyyn, luonut keistallin kirkkaan vision ja tavoitteet. Nyt hän jo toteuttaisi suunnitelmaansa eikä vilkuilisi peruutuspeiliin. Jos jo tuossa vaiheessa näet yrittämisen epäonnistumisen niin älä hyvä mies aloita ollenkaan. Sinulta puuttuu yrittäjän asenne.

Äänestä

Jos löydät itsellesi sopivan alan, jolla yrittää, siitä vain. Toki huolellisen puntaroinnin jälkeen.

Onko esimerkiksi nykyiset tehtäväsi ulkoistettavissa ja onko niille kysyntää muuallakin?

Koko homma pohjautuu siihen yhteen ainoaan asiaan: Onko maksavia asiakkaita? Kaikki muut mnevät astetta helpommalla, mutta maksavien asiakkaiden hommaaminen on kiven alla.

Asiantuntijatehtävistä yrittäjiksi loikanneet menestyvät, jos saavat SUHTEILLAAN mukaan asiakkuuksia ja hyvät kontaktit, joten ala kiireen vilkkaa järjestelemään näitä, kun olet vielä toisten töissä.

Pakon edessä työttömänä yrittäjiksi alkaneet sen sijaan eivät yleensä pärjää osasivat mitä hyvänsä, koska suhteet puuttuvat. Osaaminen on sinänsä sivuasia, lähes jokaisella asiantuntijabisneksen alalla ostetaan vain tutuilta ja tunnetuilta. Tunnettuus ja tuttavat lisääntyvät ajan myötä, mutta se mustalaisen hevonen kuolee yleensä siinä vaiheessa kun on juuri oppinut olemaan syömättä.

Kannattaa siis varautua siihen, että alkuvuodet todellakin mennään (usein) syömättä.

Noita "yrittäjän asenne" -tyyppien juttuja kannattaa hiukan suodattaa. Asiastahan on tehty lukuisia tutkimuksiakin, eikä missään ole löydetty mitään tyypillisiä yrittäjäluonteita, vaan homma toimii hyvinkin monenlaisilla luonteenpiirteiden yhdistelmillä.

Saahan sitä omaa minäänsä korostaa uskottelemalla kuuluvansa johkin ainoalaatuiseen "rotuun", mutta tosiasiat eivät tätä tue. Muista että kun haluat riittävästi jotakin, asiat yleensä menevät haluttuun suuntaan. Kyvyt ja persoona kasvavat sen mukaan, eivät ne ole mitään annettuja. Jokainen kehittyy koko ajan.

Kirjoitukssestasi haistelin rivien välistä, että sairastelusi saattaisivat olla stressi- tms. peräistä joten jos näin, sen merkitys tulee ainakin tiedostaa. Stressi johtaa usein fysiologisiinkin ongelmiin ja stressiä yrittäjillä usein toki on.

Täytyy kuitenkin muistaa, että aika usein palkkatyön stressi tulee erilaisista asioista ja nämä asiat saattavat olla omassa yrityksessä aivan toisin. Kannattaa tutkia itseään ja miettiä mikä henkisellä puolen muuttuu.

On totta, että näin pienessä maassa, jossa asenneilmasto on mitä on, erikoistunut ja etenkin uraa tehnyt henkilö sahaa omaa oksaansa ja on työttömäksi jouduttuaan todennäköisesti loppuikänsä kortistossa, oli sitten miten hyvä ja ammattitaitoinen tahansa. Ammattitaitoinen, erikoistunut putkimies löytänee tehtävää, mutta esimerkiksi keski-/ylemmässä keskijohdossa töitään tehneet, yleensä hyvinkin koulutetut henkilöt eivät. Kokemuksen pitää olla lähes 100% vastaava haettaviin paikkoihin, joita ei tässä maassa aukene kuin kourallinen vuodessa ja jokaiseen on melko liuta hakijoita.

Joka tapauksessa, projekti lähtee mielestäni järkevimmin kahdessa vaiheessa: Alat välittömästi SUUNNITTELEMAAN omaa liiketoimintaasi, kun olet viellä töissä. Teet liiketoimintasuunnitelman. Silloin tulet tarkalleen miettineeksi, mitä alat tekemään ja mitä siiihen tarvitaan. Tämä vaihe kannattaa tehdä silloin kun olet vielä palkkatöissä. Samalla tulet katsoneesi itsekin, onko sinusta siihen ja haluatko sitä tarpeeksi, sillä homma hoidetaa omalla ajalla iltaisin ja viikonloppuisin.

Samalla hommaat myös tarvittavia suhteita, teet itseäsi tykö oikeisiin paikkoihin ja niin edelleen. Yrityksen, etenkin aloittavan yrityksen vetäjän tärkein pääoma on SUHTEET. Ne ovat lähes ainoa, millä saat vedettyä yrityksellesi kauppaa, kun alkuvaiheessa markkinoilla lähes kaikki ovat tunnetumpia ja parempia kuin sinä. Eikä suhteista takuulla ole haittaa myöhemminkään.

Jos tämän testin ja kotitehtävät läpäiset, hyppäät toimeen ja perustat yrityksen. Jos et, mieti motivaatiosi kestävyyttä uudelleen. Joka tapauksessa, vaihda alaa, jos nykyisessä et voi hyvin. Tämä tosin on melko mahdoton asia ilman suhteita, kun joka alalla on todella pätevää porukkaa kortistossa. Pääsisitkö kenenkään kaverin kautta muihin hommiin? Työn saannissakin suhteet ratkaisevat.

Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen.

Äänestä
  • > Yrityksen, etenkin aloittavan yrityksen vetäjän tärkein pääoma on SUHTEET. Ne ovat lähes
    > ainoa, millä saat vedettyä yrityksellesi kauppaa, kun alkuvaiheessa markkinoilla lähes kaikki

    > Tämä tosin on melko mahdoton asia ilman suhteita, kun joka alalla on todella pätevää
    > porukkaa kortistossa. Pääsisitkö kenenkään kaverin kautta muihin hommiin? Työn
    > saannissakin suhteet ratkaisevat.

    Toit tuon SUHTEET nyt aika moneen kertaan esille, että pitää hiukan kommentoida... Tuon perusteella voisi arvella että yrittäjäkunta on pääosin supliikkia seuraväkeä joilla on laaja kaveriporukka ja small talkki drinkkilasi kädessä seisoen sujuu. On verkostoa ja kavereita jo keskikoulun, armeijan ja Hankenin ajoilta niin paljon että yritys pysyy alkuvuodet pystyssä jo pelkästään tuollakin asiakaskunnalla:).

    Voi olla noinkin. Mutta tiedän aika lailla ihan toisenlaisiakin yrittäjiä olevan.

    Ovat olleet työelämässä paremminkin hiukan vaikeasti johdettavan henkilön maineessa. Eivät ole ilkeitä mutta ovat omalla laillaan omapäisiä. Uraputki ei kenties etene normaalivauhtia, kun eivät ole osanneet tai halunneet pitää uraputkea voitelevia käytäväpoliittisia suhteita jatkuvasti lämpiminä. Kieltä pikkuisen ruskeana ja kenties eivät ole jaksaneet ihan aina nauraa pomon heikoille vitseillekään. Kyseenalaistavat asioita, tai ylipäätään vain tekevät kysymyksiä väärällä hetkellä jne.

    Nämä pikkuhankalat henkilötyypit ne sitten saattavat lähteä joko oma-aloitteisesti tai olosuhteiden pakosta yrittäjiksi. Toki niitä supliikkikavereitakin voi lähteä yrittämään, en sitä kiellä.

    Mutta vaikkei siis sitä hirmuisen vahvaa henkilösuhteiden *suhdeverkkoa* olekaan, niin kyllä yrittämään silti voi lähteä. Ja menestyä aivan mainiosti.

    Oman asiakaskunnan luominen uudelle yritykselle on aina tuskan takana. Vaikka suhteen vanhan työpaikan asiakaskuntaan olisivat kunnossa, niin aika harvoin niitä asiakkaita kuitenkaan saa vanhalta työnantajalta vietyä mennessään. Tuntemattoman nollan päälle hyppääminen arveluttaa ja pelottaa niitäkin. Toki alkuvuosien vakiintumisen jälkeen sitäkin tietenkin tapahtuua ja se on silloin jo aivan normaalia.

    Alkavan yrittäjän omat asiakkaat ovat usein myös PK-yrityksiä. Joten siellä ostopuolella voi hyvin tavata samanlaisia persoonallisuuksia kuin itsekin on. Ei nekään välttämättä niitä parhaita suhdetoimintamiehiä ole.

    Keskinäiset liikehommat heidän kanssaan usein luonnistuvat kaikin puolin aivan mainiosti.

    Äänestä

  • veke789 kirjoitti:

    > Yrityksen, etenkin aloittavan yrityksen vetäjän tärkein pääoma on SUHTEET. Ne ovat lähes
    > ainoa, millä saat vedettyä yrityksellesi kauppaa, kun alkuvaiheessa markkinoilla lähes kaikki

    > Tämä tosin on melko mahdoton asia ilman suhteita, kun joka alalla on todella pätevää
    > porukkaa kortistossa. Pääsisitkö kenenkään kaverin kautta muihin hommiin? Työn
    > saannissakin suhteet ratkaisevat.

    Toit tuon SUHTEET nyt aika moneen kertaan esille, että pitää hiukan kommentoida... Tuon perusteella voisi arvella että yrittäjäkunta on pääosin supliikkia seuraväkeä joilla on laaja kaveriporukka ja small talkki drinkkilasi kädessä seisoen sujuu. On verkostoa ja kavereita jo keskikoulun, armeijan ja Hankenin ajoilta niin paljon että yritys pysyy alkuvuodet pystyssä jo pelkästään tuollakin asiakaskunnalla:).

    Voi olla noinkin. Mutta tiedän aika lailla ihan toisenlaisiakin yrittäjiä olevan.

    Ovat olleet työelämässä paremminkin hiukan vaikeasti johdettavan henkilön maineessa. Eivät ole ilkeitä mutta ovat omalla laillaan omapäisiä. Uraputki ei kenties etene normaalivauhtia, kun eivät ole osanneet tai halunneet pitää uraputkea voitelevia käytäväpoliittisia suhteita jatkuvasti lämpiminä. Kieltä pikkuisen ruskeana ja kenties eivät ole jaksaneet ihan aina nauraa pomon heikoille vitseillekään. Kyseenalaistavat asioita, tai ylipäätään vain tekevät kysymyksiä väärällä hetkellä jne.

    Nämä pikkuhankalat henkilötyypit ne sitten saattavat lähteä joko oma-aloitteisesti tai olosuhteiden pakosta yrittäjiksi. Toki niitä supliikkikavereitakin voi lähteä yrittämään, en sitä kiellä.

    Mutta vaikkei siis sitä hirmuisen vahvaa henkilösuhteiden *suhdeverkkoa* olekaan, niin kyllä yrittämään silti voi lähteä. Ja menestyä aivan mainiosti.

    Oman asiakaskunnan luominen uudelle yritykselle on aina tuskan takana. Vaikka suhteen vanhan työpaikan asiakaskuntaan olisivat kunnossa, niin aika harvoin niitä asiakkaita kuitenkaan saa vanhalta työnantajalta vietyä mennessään. Tuntemattoman nollan päälle hyppääminen arveluttaa ja pelottaa niitäkin. Toki alkuvuosien vakiintumisen jälkeen sitäkin tietenkin tapahtuua ja se on silloin jo aivan normaalia.

    Alkavan yrittäjän omat asiakkaat ovat usein myös PK-yrityksiä. Joten siellä ostopuolella voi hyvin tavata samanlaisia persoonallisuuksia kuin itsekin on. Ei nekään välttämättä niitä parhaita suhdetoimintamiehiä ole.

    Keskinäiset liikehommat heidän kanssaan usein luonnistuvat kaikin puolin aivan mainiosti.

    Kyllä täältäkin saa ihan te-keskuksen veroista tukea :) Yrittämistä on todellakin tullut kokeiltua jo jonkin verran päätoimen ohella. Samaan aikaan kun pyörittää suunnittelutoimistoa, urakoi kuluttajille, rakentaa, hoitaa lapsia ja käy vuorotyössä niin ei tarvitse olla ennustajaeukko kun voi povata että miten tulee käymään jos nyt vaikka muutaman vuoden tällä tyylillä...

    Niin vain on kovin vaikeaa hypätä tuntemattomaan helposta ansiotyöstä kaikkine "työterveyshuoltoetuuksineen." No, aivan tyhjän päälle ei tarvitsisi hypätä, ammattitaitoa löytyy, alkupääomaa ei juurikaan tarvittaisi, luvanvaraista toimintaa ja luvatkin löytyy. Aika ei oikein ole vielä suotuisa joten yritetään vielä kyrvistellä nysyisessä. Hyvälläkään ansiotyöllä ja rahalla ei tosin tee mitään jos hulluks tulee!

    Äänestä

  • UrakoitsijaXX kirjoitti:

    Kyllä täältäkin saa ihan te-keskuksen veroista tukea :) Yrittämistä on todellakin tullut kokeiltua jo jonkin verran päätoimen ohella. Samaan aikaan kun pyörittää suunnittelutoimistoa, urakoi kuluttajille, rakentaa, hoitaa lapsia ja käy vuorotyössä niin ei tarvitse olla ennustajaeukko kun voi povata että miten tulee käymään jos nyt vaikka muutaman vuoden tällä tyylillä...

    Niin vain on kovin vaikeaa hypätä tuntemattomaan helposta ansiotyöstä kaikkine "työterveyshuoltoetuuksineen." No, aivan tyhjän päälle ei tarvitsisi hypätä, ammattitaitoa löytyy, alkupääomaa ei juurikaan tarvittaisi, luvanvaraista toimintaa ja luvatkin löytyy. Aika ei oikein ole vielä suotuisa joten yritetään vielä kyrvistellä nysyisessä. Hyvälläkään ansiotyöllä ja rahalla ei tosin tee mitään jos hulluks tulee!

    Jos pystyt varmistamaan perheenne toimeentulon joteknin, edes miniminä, niin mikä ettei.

    Kaikki täällä eivät pysty ymmärtämään mitä se merkitsee, jos on terveys ja elämänhalu mennyt palkkatöissä, joista tulee yrittäjän näkökulmasta katsoen helpolla kasapäin rahaa. Itse olen sen kuitenkin kokenut ja siksi olen sitä mieltä, että tietyn rajan jälkeen on vain pidettävä huoli perusasioista. Kuten elämänhalusta ja siitä, ettei tule ihan työkyvyttömäksi huonon työpaikan ongelmista.

    Tietysti pitää harkita pitkään, eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Oma raja tuli vastaan, kun en enää keksinyt mitään syytä elää vaan kuolema alkoi vaikuttaa vaihtoehdolta. SIlloin turvatut työsuhteet ja taloudellinen elintaso eivät enää merkitse samalla lailla, vaan tuntuu että on valmis isoihin elämänmuutoksiin.

    Mutta harkita siis pitää ja huolella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UrakoitsijaXX kirjoitti:

Aika moni alkaa pakon edessä yrittäjäksi tai "yrittäjäksi." Itse olen hyvällä liksalla, palkollisena, helpossa ansiotyössä - menestyvässä missio-visio-lafkassa ja on talot, autot ja kaikki "työläisen luksus" mitä itse tarvitsee. Muiden tarpeet voi olla ehkä tän luksuksen suhteen toisenlaiset, mutta mun ei tartte niitä noteerata. Ainut ongelma on että kroppa ei kestä enää nykyistä työaikamuotoa.

Eli valmiiksi sairaana sitten yrittäjäksi. Tällä "spesifioituneella" pitkällä työkokemuksella ei ole muilla kuin nykyisellä työnantajalla mitään käyttöä. On hankittava siis vähän koulutusta ja alettava yrittäjäksi. Tosi kivat lähtökohdat jo; useamman vuoden olen ollut "yrittäjäläheisriippuvainen" kun vaimo on rakentanut yritystään, ilman alkupääomaa ja ruohonjuuritasolta, kovalla työllä - ei miksikään unelmatyöksi mutta hommaksi jota nyt mielummin tekee kun kattoon räkii.

Yrittäkää nyt joku edes "yrittäjä" vähän lohduttaa. Talot ja autot menee, ei aloittava yrittäjä pysty näitä pitämään. Ja näillä vitun kulisseilla ei ole mitään arvoa jos terveys menee nykyisen palkkatyön takia kuitenkaan! Diagnoosi on jo olemassa, ennuste tosin on hyvä sen suhteen - mutta vain yksi tietää kuinka tässä tulee käymään. Toivottakaa nyt edes JOKU onnea mulle!!!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu