Luin juuri Wikipedian artikkelin sisällissodasta.
Järkyttäviä teloituksia kuvaamaan oli valittu Hans Kalm, joka toukokuussa 1918 antoi teloittaa 150-200 naista.
Todella järkyttävää.
Mutta ihmettelin sitten, miksi Wikipediasta en löytänyt kuvausta ruotsalaisten roolista teloittajina mainittuna aikana. Onko asiaa tieten tahtoen sensuroitu?
Vai eikö ole edes ollut ruotsalaisia teloitusjoukkoja?
Siiis onko seuraavat tiedot totta vai tarua?
"Teloitukset Länsi-Uudellamaalla
Entiset vangit muodostivat ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan pataljoonan rungon ja sen tukikohta sijaitsi Inkoon Västankvarnissa. Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi ruotsalainen Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä. Tunnontuskat lienevät heränneet, sillä seuraavana vuonna Grotenfelt tappoi – itsensä.
Teloitukset Forssan seudulla
Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918."
Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, eikö niiden paikka olisi Wikipediassa sisällisodan kuvauksessa?
Onko RKPllä jotenkin sormet pelissä?
Järkyttäviä teloituksia kuvaamaan oli valittu Hans Kalm, joka toukokuussa 1918 antoi teloittaa 150-200 naista.
Todella järkyttävää.
Mutta ihmettelin sitten, miksi Wikipediasta en löytänyt kuvausta ruotsalaisten roolista teloittajina mainittuna aikana. Onko asiaa tieten tahtoen sensuroitu?
Vai eikö ole edes ollut ruotsalaisia teloitusjoukkoja?
Siiis onko seuraavat tiedot totta vai tarua?
"Teloitukset Länsi-Uudellamaalla
Entiset vangit muodostivat ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan pataljoonan rungon ja sen tukikohta sijaitsi Inkoon Västankvarnissa. Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi ruotsalainen Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä. Tunnontuskat lienevät heränneet, sillä seuraavana vuonna Grotenfelt tappoi – itsensä.
Teloitukset Forssan seudulla
Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918."
Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, eikö niiden paikka olisi Wikipediassa sisällisodan kuvauksessa?
Onko RKPllä jotenkin sormet pelissä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se on ISO HYS
Suomenruotsalaisten suurimmat sota saavutukset ovat rintama karkuruus ja puolustuskyvyttömien suomalaisten ampuminen:
Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä
Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918
Erään tutkijan esittämän epävirallisen arvion mukaan punaisia ampuneiden teloitusryhmien jäsenistäkin noin 2/3 oli ruotsinkielisiä. Tieto on toistaiseksi vahvistamaton, joten siihen on suhtauduttava varauksella. Asia selvinnee lähivuosina. – Siis pieni 10 % vähemmistö tai pieni osa heistä otti oikeuden omiin käsiinsä kostaessaan punaisille, joista valtaosa oli suomenkielisiä. Masentavimpia esimerkkejä ovat tapaukset, joissa teloitettavien punaisten etnisyys tarkistettiin: ruotsin kieltä osaavat otettiin sivuun ja pelkkää suomea taitavat ammuttiin.
Osa maamme ruotsinkielisestä vähemmistöstä tahrasi kätensä pahasti suomalaisten vereen keväällä 1918. Tässä olisi nyt sovittelujen ja anteeksipyynnön paikka juuri heille tai nykypolvelle heidän jälkeläisinään, kuten tietysti myös terroriin osaaottaneille etnisesti suomalaisille valkoisille.
vapaaehtoiset suorittivat Suomessa Suomalaisten naisten ja tyttöjen massaraiskauksia.mm lahdessa raiskattiin metsässä 150 14-25 vuotiasta naista ja tyttöä.Lopuksi naiset ammuttiin.Asialla oli August Ehrensvärdin johtama saaristolaisten vapaaehtoisjoukko
Suomenruotsalainen vapaajoukko eteni vuoden 1918 huhtikuun puolivälissä lähes taisteluitta Turkuun, josta se sai lisävahvistusta ja jatkoi Loimaan kautta Forssaan. Punaiset eivät murhanneet tai vanginneet joukko-osaston sotilaita, mutta silti vapaajoukko tappoi punaisia silmittömästi. Tekojen laittomuus havaittiin myöhemmin ja Forssan-Jokioisten sotatuomioistuimen pöytäkirjat hävitettiin, Tukkinen kertoo.
Sisällissodassa 1918 taisteli myös ruotsalainen prikaati. Nimi oli vääristelevä, sillä vahvuus oli vajaan pataljoonan luokkaa, noin 300. Sen joukon
sotatie oli lyhyt ja todella verinen. Tampereessa tuo joukko murhasi reilusti yli 1000 ihmistä taisteluiden jälkeen tuorittamissaan hurmejuhlissa.
Tampereelle on oikein pysytytetty muistomerkki suomenruotsalaisten veljeskansalle joka murhasi suomalaisia
teloittamaan olivat,eikä siinä naisiakaan säästetty - taisteluihin heistä ei niin kovasti ole ollut.Tapahtui myös sellaista että punavankien joukosta erotettiin ruotsinkieliset ja heidän henkensä säästettiin - suomenkieliset ammuttiin.
Hurrien tekemisiä on varmasti yritetty salailla,mutta ne pitäisi ilman muuta tuoda päivänvaloon.
Hurrit eivät halua että asiasta keskustellaan tälläkään palstalla.
suomenkieliset ammuttiin. "
Se on sitä vahvaa ruotsalaisuutta
Kuvissa näkyy iloisia suomenruotsalaisia mieli puuhassaan, nimittäin teloittamassa suomenkielisiä
Kuvat otettu Inkoossa toukokuussa 1918
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg.jpg
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg2.jpg
Oikein kuvia.
Onko niitä kerättyinä enemmänkin?
Olen sitä mieltä, että näistä asioista on tehtävä kunnollinen selvitys.
Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, ne on ilman muuta liitettävä Wikipediaan.
Historian monipuolinen kuvaaminen on itsestään selvää.
Ei ole mitään syytä pimittää kenekään tekoja.
Wikipediasta muuten löytää hyvin yksipuolisia värittyneitä kuvauksia.
Meidän on oltava aktiivisia.
On selvää, että ruotsalaiset yrittävät peitellä suomalaisiin kohdistuneita raakuuksia, mutta kyllä kansa tietää.
Jos jonkun suomalaisen punikin sukulaiset haastaisivat Ehrensvärdin suvun oikeuteen jostain sata vuotta sitten tehdyistä murhista niin samalla pitäisi haastaa puolet Suomea oikeuteen ottaen huomioon että kaikki niitä murhia täällä teki kielestä ja kansallisuudesta riippumatta.
Tuntuhan se mahtavalta ruotsalaisista kun ei rohkeus riittänyt Saksan armeijaan mennä Verduniin vapaaehtoiseksi niin piti sotakokemusta hakea jostain heikkokuntoisesta Suomesta.
Linder ja Ehrensvärd eivät olleet sen suurempia murhamiehiä kuin vaikkapa Gylling ja Wiik.
Gylling ja Wiik?
Mitä he tekivät?
Yllyttelivät työväestöä kapinaan ja johtivat sitä sen toisen ruotsalaiset Leninin kanssa. Väinö Tanner ei muuten tuohon kapinaan lähtenyt.
Tanner ja Ståhlberg nimenomaan vastustivat väkivaltaa ja uskoivat että työläiset ja torpparit voisivat saavuttaa paremmat oikeudet ja aseman ilman väkivaltaa. Molemmat olivat fennomaane.
Gylling, Wiik, Borg, Lenin oikealta nimeltään Uljanov sekä muut ruotsalaiset SIAT olivat toista mieltä.
Tanner ja Ståhlberg eivät myöskään olleet monarkisteja tai saksalaissuuntauksen kannattajia. Puolustivat demokratiaa vaikka paskalapio muuta väittää.
Jotenkin saan käsityksen, että tuo aika oli hyvin sekavaa siten, että jaloinkin aattein varustettu yksilö saattoi kohtalon oikusta joutua polulle, joka johti lopulta helvettiin. Kristallipalloa ei ollut heilläkään.
Ihmettelen mm sitä Stalinin suomalaista puheenkirjoittajaa, joka oli ilmeisesti hyvinkin sivistynyt ja älykäs mies. En muista hänen nimeään. Miten ihmeessä hän erehtyi valitsemaan niin hullun tien?
Juu, Otto Wille Kuusinen oli nimi. Olen joskus sattumalta lukenut hänen kirjoittamiaan tekstejä eivätkä ne olleet tyhmän kirjoittamia.