Esko Ahon pääministeriaikaa tutkimaan olisi syytä perustaa totuuskomissio, joka tutkisi mitä kaikkia virheitä Esko Aho silloin teki.
Tämä olisi hyvää aineistoa tulevaisuuden pääministereille.
Suomen Akatemian lamatutkimushan on jo osoittanut selvästi, että Aho syyllistyi useisiin karkeisiin virheisiin, jotka sekä syvensivät lamaa että pidensivät sen kestoa.
Nämä virheet pitäisi kuitenkin tuoda paremmin julki.
Samoin olisi tutkittava mikä on Esko Ahon henkilökohtainen vastuu sille, että tuhannet yritykset ajautuivat konkursseihin ja useat ihmiset tekivät itsemurhan.
Tämä olisi hyvää aineistoa tulevaisuuden pääministereille.
Suomen Akatemian lamatutkimushan on jo osoittanut selvästi, että Aho syyllistyi useisiin karkeisiin virheisiin, jotka sekä syvensivät lamaa että pidensivät sen kestoa.
Nämä virheet pitäisi kuitenkin tuoda paremmin julki.
Samoin olisi tutkittava mikä on Esko Ahon henkilökohtainen vastuu sille, että tuhannet yritykset ajautuivat konkursseihin ja useat ihmiset tekivät itsemurhan.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Esko Ahon pääministeriajasta pitäisi toden totta tehdä täydellinen selvitys. Pitäisi listata pahimmat virheet ja käyttää niitä esimerkkeinä kansantalouden opinnoissa.
Ettei sama koskaan enää toistuisi!
...kun kerran keskusta on niin henkeen ja vereen puoltamassa Liikasta, joten käydään juttu sitten vaan läpi Ahon hallituksen osalta.
Saadaksemme Ahon osuuden oikeaan perspektiiviin olisi tutkimuksen katettava myös Holkerin hallituksen toiminta ja vielä pari sitä edeltävää punamultahallitusta, koska laman vaikuttaneiden lakisääteisten menorakenteiden luominen alkoi jo punamullan kaudella ja Holkerin hallituksen aikana jatkettiin suljetun talouden vapauttamista markkinatalouden suuntaan, minkä tilanteen Aho ja Viinanen saivat annettuina tekijöinä käsiinsä voimatta niitä nopeasti muuttaa.
Samalla olisi tutkittava työmarkkinakartellien, erityisesti SAK/TT -akselin kotimarkkinoiden palkkakustannuksia jäykistävä vaikutus työttömyyden kannalta, sekä se, miksi pankkituki annettiin suorana tukena (veronmaksajan lahjoituksena) pankeille eikä esim. pankkien osakeannin muodossa, johon olisi sisöktynyt ehto osakkeiden takaisinlunastamisesta, kun pankit ovat jälleen kannattavia.
Tutkittavaa riittää. Totuuskomissiolla olisi töitä.
...
Holkerin hallituksen viimeisenä vuonna nähtiin jo laman tulevan ja tarve olisi ollut päästä leikkaamaan menoautomaatteja. Holkerin sanotaan kysyneen Aholta tuleeko keskusta mukaan talkoisiin, ettei lama iskisi sisäisten syiden vuoksi liian pahasti.
Keskustan nuori puheenjohtaja, Aho, sanoi - näin kerrotaan - että tee sinä Harri vaan hallituspolitiikkaa, me keskustassa teemme oppositio- ja vaalipolitiikkaa.
Se Ahon ja keskustan yhteiskunnallisesta vastuunotosta, mikä tosin kämähti Aholle päin pläsiä, kun sitten vaalien jälkeen kävi niin, ettei SDP lähtenyt aneluista huolimattakaan Ahon kanssa punamultaan, vaan Aho joutui vasten tahtoaan vetämään porvarihallitusta.
olla,ja onkin,JUORUPUKKI,kun se tuossa levittelee toisten kertomuksia,
Kokoomuslaisten hölösuisuus on tunnettua. Kerrankin tehtiin salainen sopimus ja pistettiin kassakaappiin piiloon. -Seuraavana päivänä se oli jo lehdessä.
Ei nyt puhuttais hölösuisuudesta, kun kerrankin yksi naispuheenjohtaja sai vaaleja varten salaisia papereita pyydettyään niitä presidentin avustajalta eikä malttanut olla kehumatta niitä jo ensimmäisessä tentissä toimittajille, ja pani ne vielä nettisivuilleen koko kansan luettaviksi.
Sitten tämä naispuheenjohtaja heittäytyi martyyriksi ja sanoi joutuneensa vastustavan puolueen poliittisen ajojahdin kohteeksi ja vainotuksi totuudenpuhujana, mutta ei ole enää puheenjohtaja, vaan MEPpiehdokas niin kuin niin moni muukin uraltaan laskeutumisradalle siirtyvä entinen huippupoliitikko.
...
Siinä tapauksessa olikin kyseessä oikeistolle luonnollinen akti sossujen pakkovaltaa vastaan. Esimerkillinen operaatio siinäkin mielessä, että kenraali ei piilotellut korsussaan, vaan johti joukkojaan rintamalla suoraan edestä. Hän hyökkäsi sumeilematta kooltaan paljon suuremman vastustajan kimppuun, ja kas, ällistynyt koljatti makasi kanveesissa henkeään haukkoen.
Missä koljatti makaa? en nää, en nää.
Mauno Koivisto, presidenttikausi ja SDP.
Ilman muuta presidentti puolueineen kuuluu tutkimuksen piiriin kuten myös Suomen Pankki ja silloinen vakaan markan (ei vahvan markan) politiikka.
Mutta, kun nyt on tullut ilmi, että Vanhanen ja keskusta eivät näköjään näe kertakaikkiaan mitään estettä Liikasen etenemiselle ja ilmeisesti pitävät vieläpä oikein Liikasen suurimpana meriittinä ja pätevyyden osoituksena Suomen pankin pääjohtajan virkaan juuri tuota Suomen historian suurimman talouskatastrofin tahallista aiheuttamista niin ei kai sitä voi sitten muuta todeta, että samaa porukkaa nuokin ja jotakin yrittävät pimittää Ahonkin hallituksen ajalta, kun noin kiihkeästi ovat SDPeen ja Liikasen takana, vaikka itse romahdushan tapahtui jo kevätatlvella 1990 juuri silloin, kun Liikaselle taas tuli yhtäkkiä kiire lähteä livohkaan - silloin kesken Holkerin hallituskauden.
...että mitä ne Ahon hallituksen virheet olivat?
Ja kun kysymisen makuun päästiin, niin kysympähän vielä sitäkin, että oliko mielestäsi Holkerin hallituksen talouspolitiikka mielestäsi oikeanlaista ja taitavaa?
Eikä kahta ilman kolmatta. Poikkesiko Lipposen hallitusten talouspolitiikka mielestäsi Ahon hallituksen talouspolitiikasta? Tarkoitan siis talouspolitiikan peruslinjaa.
Kun nyt olet ensin vastannut näihin, niin pistetään sitten lisää kysymyksiä.
Kun keskityt kysymyksissäsi eri hallitusten talouspoliittisiin linjauksiin, niin kertoisitko, miten paljon niillä olisi missäkin kansainvälisessä tilanteessa ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen bkt kunakin vuonna muodostui ja listaisitko allekkain muutkin asiat, jotka talouspolitiikan rinnalla, siitä riippumatta, vaikuttivat bkt:n määrään?
Ahon hallituksen kaksi tärkeintä virhettä politiikassa oli ensiksi se, että Keskusta veti jatkuvasti Kokoomusta kölin alta. Keskusta joutui kahdeksaksi vuodeksi oppositioon ja syntyi sateenkaarihallitus, jossa voitiin luottaa hallituskumppaneihin. Toinen oli edelliseen liittyvä pekkarointi (Kärkisten silta ja monet muut). Osa keskustalaisista näyttää oppineen jotain. Jopa Pekkarisen olen nähnyt antavan melko tiukkoja vastauksia rahan pyyntöihin maakuntamatkoillaan.
...vastaus tuo oli?
Ei tullut sitten vastausta sieltäkään. No, jos en saa kysymyksiini vastausta, niin kysytään sitten muuta. Mainitse joku esimerkki tällaisesta kölin alta vetämisestä?
Ja kun vastaamisen makuun pääset, niin vastaappa saman tien siihenkin, että onko Kärkisten silta liikenteellisesti vähemmän perusteltu kuin Raippaluodon silta?
Jälkimmäinen ei ole kepulaisten projekti, joten siksi siitä ei ole "sitoutumaton" media pitänyt meteliä.
Ajattelin vaan jatkaa, kun sinä kysyit hallitusten talouspoliittista linjoista, niin koetin saada täydennystä siihen että, mitkä muut tekijät kuin hallituksen talouspoliittinen linja vaikuttaa bkt:een, jolla mitataan kasvaako talous vai sukelletaanko lamaan.
Ei siinä muuta ollut.
Kölin alta vetäminen oli sellaista, että keskusta avasi aina viime hetkellä hallituksessa jo sovitut asiat vaatien niihin omalta kannaltaan muutoksia ja muiden hallituskumppaneiden pikaista hyväksyntää.
Tämä oli kölin alta vetämistä siinä mielessä, että asiaa ensimmäistä kertaa sovittaessa muut olivat jo kuvitelleet, että kaikki tinkimiset oli tingitty. Kepu kuitenkin repi asioita auki aina sopimusten jälkeen saadakseen itselleen enemmän etua.
Esimerkkejä en kerro, ettei takerruttaisi yksityiskohtiin turhan takia, mutta tämä oli kepun tapa toimia Ahon hallituksessa, jonka voi jokainen kokoomuksen kansanedustaja ja silloinen ministeri vahvistaa.
Bruttokansantuote. (pieni pieru)
En rupea etsimään esimerkkejä. Luotan niihin lukemattomimiin kokoomusministerien ja muidenkin lasuntoihin asiasta. Jos et ole niitä huomannut, en minä niitä rupea etsimään. Jos nyt jätetään yksi sanonta tällä kertaa väliin, todetaan, että se oli tahtopolitiikan aikaa, josta nyt on luovuttu. Ei näistä asioista mitään totuuskomissiota tarvita. Siihen en ota kantaa. Raippaluodon sillasta olen samaa mieltä.
Aloittaja syytti Ahon hallitusta talouspoliittisista virheistä vaatien totuuskomissiota. Minä puolestaan kehotin häntä perustelemaan väitteensä. Eikö näin olisi saanut tehdä?
Mitä tekemistä BKT:la on tämän asian kanssa?
Katos, kun talouspolitiikan tavoite on talouskasvu, jota mitataan bkt:lla, johon vaikuttavat monet muutkin asiat, kuin ne, mitä hallitukset voivat talouspolitiikalla säännellä, niin halusin vain kokonaisuuden esiin, ettei hallitusten talouspolitiikkaa tarvitsisi tarkastella irrallisena asiana.
Ei siinä muuta ollut.
Paljon on, mutta sanotaan nyt yksi: pankkikriisin hoito meni päin persettä ja valtion rahaa paloi lopullisesti yli 50 miljardia.
... tarvittaisiin paremminkin tutkimaan niitä kaikkia mahdollisia talouspoliittisia virheitä, joita Holkerin /Liikasen hallitus teki syöstessään maan vuosisadan lamaan. Komissio voisi samalla tutkia, mitä Ahon hallitus teki nostaessaan maan taas jaloilleen.
Linkki: www.etla.fi/suhdanne/Gif/t02a.gif
Olette samoilla tutkimuslinjoilla kanssamme. Onnittelut siitä.
Liisan lista vaalien edelle, vai kannattaisiko nyt jo paljastaa pari Stasi demaria?
Totuuskomission kokoonpanon täytyy olla kattava ja varmasti puolueeton, siten, että se täyttää myös Ylen mielestä tasapuolisuuden vaatimukset.
Puheenjohtaja: Esko Aho hiihto- ja sököliitto
varapuheenjohtaja: Paavo "Vlamiridov" Väyrynen
2. varapuheenjohtaja: Anneli "niin totta.." Jäätteemäki
Jäsenet
1. Isäntien isäntä, heitteellejättäjien tuomotsematon kuningas, Heikki Haavisto, oli ulkoministeri Ahon hallituksessa.
2. Oikeus- ja hesvosasiat Kauko Juhantalo. On koulutusta ja kokomusta. Kokemusta oiken valtakunnanoikeudesta asti ja tuomion saanneena.
3. Itsenäisyysasiat Eino Uusitalo. Tämä kepulaisen isänmaallisuuden ruummillistuma, uuden itsenäisyyspäivän ehdottaja.
Totuuden nimissä komission toimista, kokoontumisista ja päätöksistä saa kirjoittaa vain Ilkka ja Keskisuomalainen. Totuus saattaa muuten vääristyä, sen on oltava yhtä kirkas ja puhdas kuin totuuskomissiokin.
Yle tietenkin saa kertoa Mellerin poppoon suulla ja ajakohtaisohjelmien vahvistamana koko totuuden. (Niin kuin se tekee nytkin.)
Jotta puolueettomuus vahvistuisi, on Ylen jatkettava nykyistä linjaansa; täysin puolueeton vai kepu ja kepuänkyrä sallitaan.
Jos olisit tuossa nyt, niin minä näyttäisin sinulle, mistä kana pissaa!
Kysyin jo tuossa ylempänä, että mitä virheitä Ahon hallitus teki, mutta en saanut vastausta.
Osaisitko sinä vastata?
Ahon hallitus ei uskaltanut katsoa Ihalaisen bluffeja yleislakoista, vaan taipui SAK/SDP:n tahtoon jokaisessa asiassa, missä SDP veti oppositiossa liinat tiukoille.
Ahon hallitus antoi pankkituen pankeille veronmaksajan lahjoituksena, eli repi pankkituen pienyrittäjien ja palkansaajien selkänahoista, kun sille ei sopinut Norjan malliin antaa pankkitukea osakeantina, jonka pankit olisivat lamasta toivuttuaan ostaneet itselleen takaisin.
On jotenkin omituista, että tässä yhteydessä osakeannin (valtio-omistuksen mukaantulon) katsottiin olevan "sosialismia" ja kapitalistisen vaihtoehdon olevan sitä, että palkansaajien rahoilla maksettiin tehottomia pankkikartelleja ilmaiseksi yli laman.
Ai pankkikriisi syntyi siitä, että pankkeja tuettiin väärin?
Eikö sossut ole nimen omaan syyllistäneet Ahon hallituksen lamaan?
Syntyikö talouskriisi siis siitä, että pankkeja tuettiin väärin???
Poikain ja tyttöjen parhaimmisto onkin siinä lueteltu. Pistetään vielä venkoiluministeri Nestor Keskustaporvari tältä saitilta ja Totuuselastiikan professori Härkönen samoin.
Pyysit Ahon hallituksen virheitä. Sait pari. Et kommentoi, vaan alat kirjoitella pankkikriisin syistä. Miksi?
Ota nyt kantaa siihen, mitä kysyit ja sait vastauksia. Puhutaan sitten muusta, jos tulee aihetta.
Pankkikriisi muuten johtui Suomen pitkän punamultakaudren suljetusta taloudesta ja korkokannan sääntelystä, jota ruvettiin purkamaan vasta 1980-luvun alkupuolella. Pahin syy kriisiin oli, että meillä oli moninkertainen pankkipalvelujen kapasiteetti niiden tarpeeseen nähden sen jälkeen kun pankkien korot ja asiakkuudet vapautuivat kilpailulle.
Pankit lähtivät käyttämään vapauttaan väärin ja osaamattomasti: kilpailemaan asiakkaista ensisijaisesti hinnoilla (halvoilla lainakoroilla ja kalliilla talletuskoroilla) sekä agressiivisella markkinoinnilla (pankkialan mainoskulut olivat päivittäistavarakaupan mainoskuluja suurempia) eivätkä lähteneet kilpapilemaan kustannustehokkuudella, eli päällekkäisen konttoriverkoston karsimisella, koska se olisi aiheuttanut mielikuvan että pankilla menee huonosti, jos se sulkee konttoreitaan ja irtisanoo henkilöstöään.
Me siis elimme melkoisen tuhlausvaiheen pankkimaalilassa ennen kuin totuus iski päälle ja tämä tapahtui ennen 1992 lamaa, eikä siihen vaikuttanut mikään muu kuin korkojen vapauttaminen kilpailulle Suomen Pankin määräysvallasta.
Olen kirjoittanut tästä asiasta talle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.
Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitiettin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.
Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon-Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtointalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".
Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttymyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Se puolestaan aiheutti lisää työttymyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään oltiin kierteessä.
Pankkikriisin hoito. Eako Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmotti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös tämä pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen ettei valto hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennenkaikkea RAHOILLA.
Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.
Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuutoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämäränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaattio/devalvaattiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottolijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.
Luovan ja luottamuksellisen nuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.
Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain pulhuolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.
Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatoihyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).
Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttymyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
Juuri pienenevät kotimarkkimat ja korkeat korot ja pankkituella keinnottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.
Jatkuu seuraavssa numerossa.....
Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitiettin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.
--------------------
Tämä puoli on valitettavasti Holkerin hallituksen arvostelijoilta jäänyt unohduksiin.
Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttymyys, korkeat korot ja epävarmuus.
Pankkikriisin hoito. Eako Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmotti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä.
------------------
Tuossa on pari pointtia. Kun pankkikriisillä ei ollut ehtoja, alkoivat pankit kaataa yrityksiä, joiden vakuuksina oli oma, pankin rahoittama kiinteistö, kun kiinteistöjen laskennallinen arvo laski. Olen kuullut useita esimerkkejä yrityksistä, joilla oli kahden vuoden täysi tilauskanta, jolla lainat olisi lyhennetty korkoineen, mutta pankki vaati lainalle lisää vakuuksia ja kun ei niitä ollut, niin haki omassa paniikissaan konkurssiin täysin kannattavia yrityksiä. Näitä temppuja tekivät etenkin pienpaikkakuntien haarakonttorien johtajat pelätessään saavansa kenkää "helsingin herroiltaan", jos pankin luvut eivät olleet ohjeiden mukaisessa kunnossa, eli lainoilla ei riittävästi vakuuksia.
Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämäränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaattio/devalvaattiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottolijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.
----------------------
Punamulta perustui jo 60-luvulta alkaen inflaatioon, kun se tuotti runsaasti veromarkkoja valtion kassaan. Inflaatio rahoitti maataloustuet ja demareiden haluamat sosiaaliviranomaisten palkkakulut, jonne voitiin siirtää hyvin palvelleita ay-politrukkeja ja muita yliopistokpoulutettuja 60-lukukaisia puolueelle uskollisiin tehtäviin.
Luovan ja luottamuksellisen nuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.
-------------------
Aho tykkäsi olla tv-lamppujen loiusteessa ilmoittamassa, mitä hallitus huomenna työmarkkinajärjestöiltä vaatii, mikä ei sitten neuvottelupöydässä ihan niin sujunutkaan.
Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttymyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
Juuri pienenevät kotimarkkimat ja korkeat korot ja pankkituella keinnottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.
--------------------
Noin se meni minunkin muistikuvani mukaan.
Sotien jälkeen, kun työväenliikkeessä käytiin veljesota, veljet rakastivat toisiaan kuin Kain ja Abel. Siis sosialidenokraatit ja kommunistit.
No asiaan: Palkkojen nousu ja lisäpalkan vaatiminen oli ja on helpoin keino saada väkeä mukaan.
Taiteilu vakaan markan ja vakaan yhteiskunnan välillä on ollut vaikeaa ja kun MTK ja maalaisliitto Kekkosineen ja idänsuhteineen oli päällepäsmärinä..... Ei sellaista voi edes kuvitella...
Korkeilla nimelliskorotuksilla päästiin aina "iltaan asti ja huommena uudet murheet"
Viiskyt`luvun puolivälissä olisi ollut (kai) mahdollisuus vakaaseen markkaan ja kehitykseen, mutta silloin, yöpakkasten jälkeen seurasivat vain maalasiliittolaiset vähemmistöhallitukset tai virkamieshallitukset toisiaaan ja kriisit aina Kekkosen ohjauksessa. No niin..
Punamullan jakopolitiikka on perustunut hyvään sulle-mulle -yhteistyöhön nimenomaan inflaatiota kierrättämällä.
Palkkojen annettiin kasvaa, koska laiskat vuorineuvokset eivät viitsineet sietää lakkoja ja tiesivät, että hallitus devalvoi, kun se aika tulee. Näin sallittiin demarivetoisille liitoille niiden haluamat palkankorotukset, jolloin kommunistivetoislta liitoilta tylsyi lakkohammas, mikä oli silloisen STK:n vuorineuvosten ja SAK:n demareiden yhteinen tavoitekin.
Palkkojen siis annettiin kasvaa - nimellisesti - ja kilpailukyky maksettiin saman palkansaajan kukkarosta aina kun devalvoitiin, mutta eihän duunari sitä huomannut, kun kuunteli vappupuheita siitä, miten voittojaan maksimova kapitalisti riistää...
Inflaatio toi progression ansiosta valtiolle verorahaa, niin, että sitä oli aika ajoin ihan vaivaksi asti eivätkä kaikki valtionvarainministerit tienneet, mihin seteleitä tunkisivat. ästä seurasi maalaisliiton ja demareiden ainainen köydenveto siitä, paljonko pannaan maataloustukeen ja paljonko demareiden niemämiin kohteisiin.
Tästä kaikesta seurasi, että kokonaisveroaste ja julkisen talouden osuus koko kansantaloudesta kasvoivat rinta rinnan niin, että ne olivat laman kynnyksellä 1990 kumpikin yli 40% koko kansantaloudesta.
Se oli rakenteellisesti sellainen tilanne, jota Holkerin hallitus ja Ahon hallitus eivät pystyneet purkamaan ja jota Lipposen hallitukset eivät ole des yrittäneet purkaa.
Vakaasta markasta muistan puhutun aina vaalipaneeleissa jo pikkupojasta, eli 50-luvulta asti, mutta ei siitä vaalien välillä puhuttu. Inflaatio nimittäin auttoi suljetun talouden investoijia ja asuntosäästäjiä aika lailla, kun asuntolainojen korot olivat alle kymmenen prosenttia ja inflaatio parhaimmillaan - tai pahimmillaan - jossain 15-18 prosentin harukassa.
Vakaan valuutan tarpeellisuutta ei ymmärretty tarpeeksi eikä ajoissa. Nyt kun olemme eurossa, ei enää devalvoida. Nyt on syötävä kalanmaksaöljy, jos tulee puute vitamiineista.
kohteliaisuudesta. Eino Leinoa muistaen:
Väinämöisen laulu
Ei iloja monta ihmislapselle suotu
yks kevään riemu
ja toinen kesän
ja kolmansi korkean selkeän syksyn riemu