Törmäsin eräässä maalaistalossa mielenkiintoiseen juttuun: Päärakennuksen ryhmäkeskusta ei oltu maadoitettu (eli nollattu) ollenkaan.
Itse liittymä on AMKA-linjan päässä. Liittymän pääkeskus on pihalla tolpassa mutta siinäkään ei ole alun perin ollut maadoituselektrodia. Tolpalta menee ko. RK:lle AMKA joka vaihtuu vintillä MMJ 4*6:ksi
Tuossa päärakennuksessa on ollut pelkästään maadoittamattomia pistorasioita mutta myöhemmin on esim. keittiöön lisätty maadoitettuja sellaisia. Keskus on katon rajassa eli ts. ns. kosketusetäisyyden ulkopuolella ja hirsiseinässä asbestilevyssä kiinni.
Onko tuossa maadoittamatta jättämisessä ollut kentien jokin kuningasajatus vai miksiköhän on jätetty maadoittamatta? Työn ajankohdasta en ole varma mutta kyseessä on vanha Sähkövarusteen keskus jossa on muoviset sulakelappujen paikat joten ehkä 60-70 -luvulla?
Itse liittymä on AMKA-linjan päässä. Liittymän pääkeskus on pihalla tolpassa mutta siinäkään ei ole alun perin ollut maadoituselektrodia. Tolpalta menee ko. RK:lle AMKA joka vaihtuu vintillä MMJ 4*6:ksi
Tuossa päärakennuksessa on ollut pelkästään maadoittamattomia pistorasioita mutta myöhemmin on esim. keittiöön lisätty maadoitettuja sellaisia. Keskus on katon rajassa eli ts. ns. kosketusetäisyyden ulkopuolella ja hirsiseinässä asbestilevyssä kiinni.
Onko tuossa maadoittamatta jättämisessä ollut kentien jokin kuningasajatus vai miksiköhän on jätetty maadoittamatta? Työn ajankohdasta en ole varma mutta kyseessä on vanha Sähkövarusteen keskus jossa on muoviset sulakelappujen paikat joten ehkä 60-70 -luvulla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kunigasajatus on ollut ehkä se, ettei sulakkeet pala niin nopeasti. No, kosketusjännitesuojauksen vuoksi niiden kyllä tulee palaa nopeasti.
Mietityttää vielä tuo 4x6 liitos eli onko PEN yhdistetty siinä PE N? Tämä pitäisi tämä hoitaa keskuksessa.
Keskuksessa on vain yksi kisko johon on siniset on kytketty. Yhtään keviä ei kiskossa ole kun keittiönkin pistorasiat on kaikki nollattu.
keskuksen runko on kytketty nolla(PEN)kiskoon (yleensä keskusvalmistaja on sen valmiiksi tehdnyt), asia lienee suunnilleen kunnossa.
Asennusajankohtana ei välttämättä ole elektrodia vaadittu ja AMKAn PEN on todennäköisesti maadoitettu lähipylväässä.
Siis koko ihmettelyni johtuikin juuri siitä että keskuksen runkoa ei oltu kytketty mihinkään maadoitukseen eikä myöskään AMKA:n PEN-johtoa.
Jos siihen keskukseen ei sitä nollaa tullut(pen) niin tuskin siinä sähkötkään on toimineet.
Jos se on 3 vaiheinen ilman nollaa niin jostain koneesta on varmasti noussut savu.
Miksi siellä 4x6 jos kerran kolmelankaa käytössä?
Eikö siinä kiskossa muka ollut yhtään paksumpaa sinistä/harmaata lankaa kiinni?
Eikä siinä pääkytkimen vieressä?
Jos keskus on metallikuorinen, ja jokin johdin voi irrota ja koskettaa kuoreen, on kuori jännitteelle altis kosketeltava osa. Samoin jos ilma- ja pintavälit eivät täytä kakkosluokan vaatimuksia. Tällöin keskuksen kuori on kytkettävä PE- tai PEN-kiskoon. Johtimen mitoitus syöttöjohtimen mukaan.
sitten tehtiin maadoitus vain, jos rakennuksessa oli maahan jotava metallinenen putkisto, eli käytännössä vesijohto. Keittiöissä oli puuliesi ja puulattia, joten silloista ryhmäkeskusta ei tarvinnut maadoittaa (nollata). Sama koski pistorasioita, sen johdosta myäs keittiössä oli maadoittamattomat pistorasiat. AMKA on myöhempää asennusta, samoin ehkä MMJ myös se ryhmäkeskus on taidettu uusia. Näiden muutosten yhteydessä ei ole tarvinnut kuluttajamaadoitusta (nykyisin perustusmaadoitus) tehdä. Muutetuista käyttöolosuhteistaja kuormista johtua saattaa nykytilanne olla sellainen, että olisi syytä rakentaa maadoituselektrodi perustusmaadoituselektrodin tapaan.