Maataloustukiaiset, vaalirahavoitelut, valehtelu ja väärät tunnusluvut kannattavuuden arvioinnissa ovat kuin kitkemättömiä rikkaruohoja Kepun tarhassa. Rikkaruohot ovat vallanneet kepun oikean ja terveen kasvun. Tukiaisia jaetaan tilakoon perusteella ja tuotosten perusteella, joten tuotetaan, tuotetaan, tuotetaan... vaikka on voivuori, viljavuori ja maitomeri sekä Suomessa että EU-maissa. Tuotetaan suurten lannoitemäärien avulla, jotka valuvat vesistöihin, tuotetaan eläinten kärsimysten kustannuksella jättimäisillä eläintehtailla. Tukiaisia jaetaan verorahoista myös miljonäärituottajille ja osakeyhtiöille, muun muassa Suomen rikkaimmille, jotka tuottavat, tuottavat, tuottavat... ja eivät mitään tukiaisia tarvitsisi miljoonatulojensa ohella.
Vuosittaiset, yli kahden miljardin tukiaiset, eivät ole tarveharkintaisia.
Tukiaisia maksetaan 200 eri tukimuodon perusteella. Löytyykö Suomesta muita yhtä hyvin tuettuja yrittäjiä kuin maatalousyrittäjät. Pienyrittäjällä on perustamisvaiheessa parin vuoden ajan noin 500 euron starttiraha eli käyntiinlähtöavustus, sen jälkeen verot kasvavat jopa palkansaajien progressivista verotusta korkeammaksi. Maataloustukiaiset ovat verottomia ja verotettavaa tuloahan maatalousyrittäjillä on erittäin vähän - vai mitä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa, että maatalousyrityksissä käytettäisiin samoja "kannattavuusmittareita" kuin teollisuusyrityksissä eli "sijoitetun pääoman tuotto" mittari.
Se ei tietenkään sovi Maa- ja metsätalousministeriölle eikä maatalouden kannattavuustilastoja junailevalle maatalousministeriön alaiselle maa- ja elinkeinotalouden tutkimuskeskukselle.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, että kannattavuuslaskennan muutokseen ei ole tarvetta, koska nykyinen järjelmä, jossa liioitellaan heikkoa kannattavuutta tuottaa enemmän tukiaisia. Ja "rikkaruohoviidakko" kasvaa.
Virheellisten kannattavuuslaskelmien perusteella maa- ja metsätaousminiseri Sirkka-Liisa Anttila (kepu) vaati lisää tukiaisia "heikosti kannattavalle" maataloudelle. Ja niinpä Sirkka-Liisa Anttilan vaatimuksesta hallitus päättikin myöntää 22 miljoonaa euroa "lamalainaa" maataloustuottajille. Reumasairaat lapset eivät saaneet sitä kahta miljoonaa, jotta Reumasairaalan kansainvälisesti arvostettua hoitoa olisi voitu jatkaa.
Ulkomaan velkaa otettiin siis lisää 22 miljoonaa euroa, jotta ylituotantoa saadaan lisää ja kun "luvut näyttävät niin heikkoa tulosta" - ne luvut, jotka Anttilan oma ministeriö on junaillut, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt, että luvut näyttävät liian heikkoa tulosta.
Suomessa kepu päättää maatalouspolitiikastaan ja ottaa verorahoja mielin määrin kuulematta esim. Valtiontalouden tarkastusviraston moitteita - niin mihin Valtiontalouden tarkastusvirastoa tarvitaan.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan myös yritystuissa on ongelmia. Pöysti viittaa äskettäiseen OECD:n huomioon.
Pöystin mukaan kyseessä on maan tapa, jonka mukaan viranomaispäätöksille ei ole tapana vaatia perusteita.
Perusteita ei siis vaadita ja valheellisia laskelmia saa esittää omien intressiryhmien etujen ajamiseen lamavuotena ja laman kustannuksella.
Tämä on sitä kepun ja kokoomuksen "sulle-mulle" politiikkaa, jolle viranomaiset eivät näköjään voi mitään.
Ei ainakaan Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Seuraavissa vaaleissa nähdään, vieläkö kepu on maan suurin puolue ja saako se harjoittaa valheellista maatalouspolitikkaansa nostaen tukiaisia yli 2 miljardia euroa vuodessa ja myös väärin perustein.
Antavatko äänestäjät kepulle vapaat tukiaisten jakamisessa
Tämän vuoden ylituotantoihin ja eläintehtailuun yli 2 miljardin budjetoidut tukiaiset eivät riitä. Hallitus myönsi maatiloille 22 miljoonaa euroa, vaikka kepun vaatimus lisämiljoonista perustuu valheelliseen kannattavuustilastoon.
Näin maa- ja metsätalous ottaa tukiaisensa tänä vuonna ( 22 miljoonaa euroa):
Maa- ja puutarhatalouden tuki: 558,27 miljoonaa euroa
Luonnonhaittakorvaus: 422,67 miljoonaa euroa
Luopumistuet: 146,1 miljoonaa euroa
Ympäristö- ja eläinten hyvinvointia edistävät tuet: 362,24 miljoonaa euroa
Satovahinkojen korvaus: 3,4 miljoonaa euroa (luonnonhaittakorvauken lisäksi)
Eu-tulo ja markkinatuki: 558,52 miljoonaa euroa
---- nämä maataloustuet ovat yhteensä 2,19 miljardia euroa eli 2.190 miljoonaa euroa.
Lisäksi
Metsätalous: 175,13 miljoonaa euroa, vesitalous: 29,69 miljoona euroa, maseudun kehittäminen: 144,34 miljoonaa euroa, hallinto: 102,6 miljoonaa euroa, kala-, riista- ja porotalous: 63,41 miljoonaa euroa, kiinteistö- ja paikkatieto: 65,85 miljoonaa euroa, metsähallitus: 6,08 miljoonaa euroa, elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu: 50,08 miljoonaa euroa.
Erilaisia tukimuotoja on siis yli 200. Monta samanlaista tukea tarvitsisivat erilaiset pienyrittäjät, jotka eivät ole maatalousyrittäjiä, joita ei lainkaan tueta ja jotka tekevätkin konkurssin.
Vuosittaiset, yli kahden miljardin tukiaiset, eivät ole tarveharkintaisia.
Tukiaisia maksetaan 200 eri tukimuodon perusteella. Löytyykö Suomesta muita yhtä hyvin tuettuja yrittäjiä kuin maatalousyrittäjät. Pienyrittäjällä on perustamisvaiheessa parin vuoden ajan noin 500 euron starttiraha eli käyntiinlähtöavustus, sen jälkeen verot kasvavat jopa palkansaajien progressivista verotusta korkeammaksi. Maataloustukiaiset ovat verottomia ja verotettavaa tuloahan maatalousyrittäjillä on erittäin vähän - vai mitä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa, että maatalousyrityksissä käytettäisiin samoja "kannattavuusmittareita" kuin teollisuusyrityksissä eli "sijoitetun pääoman tuotto" mittari.
Se ei tietenkään sovi Maa- ja metsätalousministeriölle eikä maatalouden kannattavuustilastoja junailevalle maatalousministeriön alaiselle maa- ja elinkeinotalouden tutkimuskeskukselle.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, että kannattavuuslaskennan muutokseen ei ole tarvetta, koska nykyinen järjelmä, jossa liioitellaan heikkoa kannattavuutta tuottaa enemmän tukiaisia. Ja "rikkaruohoviidakko" kasvaa.
Virheellisten kannattavuuslaskelmien perusteella maa- ja metsätaousminiseri Sirkka-Liisa Anttila (kepu) vaati lisää tukiaisia "heikosti kannattavalle" maataloudelle. Ja niinpä Sirkka-Liisa Anttilan vaatimuksesta hallitus päättikin myöntää 22 miljoonaa euroa "lamalainaa" maataloustuottajille. Reumasairaat lapset eivät saaneet sitä kahta miljoonaa, jotta Reumasairaalan kansainvälisesti arvostettua hoitoa olisi voitu jatkaa.
Ulkomaan velkaa otettiin siis lisää 22 miljoonaa euroa, jotta ylituotantoa saadaan lisää ja kun "luvut näyttävät niin heikkoa tulosta" - ne luvut, jotka Anttilan oma ministeriö on junaillut, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt, että luvut näyttävät liian heikkoa tulosta.
Suomessa kepu päättää maatalouspolitiikastaan ja ottaa verorahoja mielin määrin kuulematta esim. Valtiontalouden tarkastusviraston moitteita - niin mihin Valtiontalouden tarkastusvirastoa tarvitaan.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan myös yritystuissa on ongelmia. Pöysti viittaa äskettäiseen OECD:n huomioon.
Pöystin mukaan kyseessä on maan tapa, jonka mukaan viranomaispäätöksille ei ole tapana vaatia perusteita.
Perusteita ei siis vaadita ja valheellisia laskelmia saa esittää omien intressiryhmien etujen ajamiseen lamavuotena ja laman kustannuksella.
Tämä on sitä kepun ja kokoomuksen "sulle-mulle" politiikkaa, jolle viranomaiset eivät näköjään voi mitään.
Ei ainakaan Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Seuraavissa vaaleissa nähdään, vieläkö kepu on maan suurin puolue ja saako se harjoittaa valheellista maatalouspolitikkaansa nostaen tukiaisia yli 2 miljardia euroa vuodessa ja myös väärin perustein.
Antavatko äänestäjät kepulle vapaat tukiaisten jakamisessa
Tämän vuoden ylituotantoihin ja eläintehtailuun yli 2 miljardin budjetoidut tukiaiset eivät riitä. Hallitus myönsi maatiloille 22 miljoonaa euroa, vaikka kepun vaatimus lisämiljoonista perustuu valheelliseen kannattavuustilastoon.
Näin maa- ja metsätalous ottaa tukiaisensa tänä vuonna ( 22 miljoonaa euroa):
Maa- ja puutarhatalouden tuki: 558,27 miljoonaa euroa
Luonnonhaittakorvaus: 422,67 miljoonaa euroa
Luopumistuet: 146,1 miljoonaa euroa
Ympäristö- ja eläinten hyvinvointia edistävät tuet: 362,24 miljoonaa euroa
Satovahinkojen korvaus: 3,4 miljoonaa euroa (luonnonhaittakorvauken lisäksi)
Eu-tulo ja markkinatuki: 558,52 miljoonaa euroa
---- nämä maataloustuet ovat yhteensä 2,19 miljardia euroa eli 2.190 miljoonaa euroa.
Lisäksi
Metsätalous: 175,13 miljoonaa euroa, vesitalous: 29,69 miljoona euroa, maseudun kehittäminen: 144,34 miljoonaa euroa, hallinto: 102,6 miljoonaa euroa, kala-, riista- ja porotalous: 63,41 miljoonaa euroa, kiinteistö- ja paikkatieto: 65,85 miljoonaa euroa, metsähallitus: 6,08 miljoonaa euroa, elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu: 50,08 miljoonaa euroa.
Erilaisia tukimuotoja on siis yli 200. Monta samanlaista tukea tarvitsisivat erilaiset pienyrittäjät, jotka eivät ole maatalousyrittäjiä, joita ei lainkaan tueta ja jotka tekevätkin konkurssin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.