Nyt on paikallaan kerrata hieman pakkoruotsin historiaa. Pakollinen "toinen kotimainen kieli" (suomi silloin 6 % ruotsinkieliselle vähemmistölle ja ruotsi 94 % suomenkieliselle enemmistölle) tuli poliittisten lehmänkauppojen tuloksena peruskouluun vastoin kaikkia opetusalan asiantuntijoiden mielipidettä. RKP oli kuitenkin silloinkin vaa'ankielen asemassa hallitusta muodostettaessa ja Johannes Virolainen runnoi vuonna 1968 pakkoruotsin alkamaan viimeistään peruskoulun 7. luokalta.
Opetushallitus teki vuonna 1995 peruskoulun oppilaiden keskuudessa tutkimuksen eri oppiaineiden tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta. Ei ihme, että suomalaiset lapset ovat maailman huippua PISA-tutkimuksissa, sillä he pitivät matematiikkaa tärkeimpänä ja englantia ja äidinkieltä seuraavaksi tärkeimpinä. Kaksi oppiainetta nousi omaan luokkaan. Kaikkein ikävimpänä ja toiseksi turhimpana oppilaat pitivät ruotsin kieltä. Uskonto koettiin turhimmaksi ja kolmanneksi ikävimmäksi. Taloustutkimus Oy on tutkinut suomalaisten suhtautumista pakolliseen ruotsin opetukseen vuodesta 1990 ja tuorein on tämän vuoden taitteesta, ja 63–72 % suomalaisia on pakkoruotsia vastaan, vuoden 2010 alussa osuus oli 66 %.
Virkamiespakkoruotsin korkeakoulututkintoihin toi Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin vuonna 1978 ja sen seurauksena meillä on suuri määrä rvm-opiskelijoita eli "ruotsia vaille valmiita maistereita. Samaan aikaan ollaan muka huolissaan suomalaisten työurien jatkamisesta työelämän molemmissa päissä. Viime vuonna julkaistiin väitöskirja virkamiespakkoruotsista ja siinä todettiin korkeakouluopiskelijoiden surkea ruotsintaito. Suomalaiset eivät koe ruotsin kieltä enää tärkeäksi eikä tarpeelliseksi. Sen takia motivaatio on huono ja tulokset sen mukaisia. Kyseessä on valtava kansankunnantasoinen tuhlaus.
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto (Katainen, Sasi, Stubb, Virkkunen, jne) sai eilen kylmän suihkun puoluekokoukselta, joka puolueen korkeimpana päättävän elimenä puoluehallituksen kauhuksi äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kokoomus sai jo viime vuoden puoluekokouksessa myrskyvaroituksen, kun Uudenmaan kokoomusnuoret esittävät pakkoruotsista luopumista. Silloin se torpattiin tehokkaasti, mutta nyt aloitteita pakkoruotsin poistamisesta ja siirtymisestä pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin oli jo puoli tusinaa ja yksi niistä sai enemmistön kannatuksen. Katainen joutui suunniltaan ja alkoi etsiä kiertotietä väittäen, että perustuslaki estäisi pakkoruotsin poistamisen. Siinä on täysin väärässä; perustuslaissa ei ole sanaakaan siitä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa - ei ainuttakaan sanaa. Perustuslaki toteaa, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi ja lisäksi romanin kieli ja kolme saamen kieltä sekä suomenkielinen viittomakieli nauttivat perustuslain suojaa.
Paineet pakkoruotsin poistamiseksi ovat nousseet viime aikoina todella nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka pöytäkirjat vielä vuonna 1927 kirjoitettiin ruotsiksi, vaatii nyt pakkoruotsista luopumista, ja se sijoittaa vieraiden kielten tärkeysjärjestyksessä ruotsin sijalle 10! Myös Suomen Kuntaliitto on ottanut kannan, että peruskoulun tuntijaosta päätettäessä ruotsin kieli ei enää saa olla pakollinen. Rkp:n hätä ja kauhu on ymmärrettävissä, koska se pelkää lukemattomien etu- ja erioikeuksien häviämistä. Niinpä Folktingiin on koottu Martti Ahtisaaren johdolla joukko pakolliseen ruotsin opetukseen uskovia, joiden tehtävä on jo nyt laatia hallitusohjelma ensi vuonna koottavaan uuteen valtioneuvostoon.
Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että pakkoruotsin aika Suomessa on päättymässä. Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys niin, että vain valtavan suuren enemmistön kieli on virallinen. Muut vanhat kielet maassamme saavat kansallisen vähemmistökielen aseman ruotsi. Kaikissa Pohjoismaissa englanti on ensimmäinen vieras kieli - jopa Suomessa, missä se ei ole pakollinen. EU:n suositus on kahden muun kielen oppiminen äidinkielen lisäksi. Suomalaisille oikea ratkaisu on äidinkieli, englanti (ei kuitenkaan pakollisena) ja joku toinen vieras kieli (se voi tietenkin olla halukkaille ruotsi). Näin uskon asioiden Suomessa kehittyvän lähivuosien kuluessa.
Opetushallitus teki vuonna 1995 peruskoulun oppilaiden keskuudessa tutkimuksen eri oppiaineiden tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta. Ei ihme, että suomalaiset lapset ovat maailman huippua PISA-tutkimuksissa, sillä he pitivät matematiikkaa tärkeimpänä ja englantia ja äidinkieltä seuraavaksi tärkeimpinä. Kaksi oppiainetta nousi omaan luokkaan. Kaikkein ikävimpänä ja toiseksi turhimpana oppilaat pitivät ruotsin kieltä. Uskonto koettiin turhimmaksi ja kolmanneksi ikävimmäksi. Taloustutkimus Oy on tutkinut suomalaisten suhtautumista pakolliseen ruotsin opetukseen vuodesta 1990 ja tuorein on tämän vuoden taitteesta, ja 63–72 % suomalaisia on pakkoruotsia vastaan, vuoden 2010 alussa osuus oli 66 %.
Virkamiespakkoruotsin korkeakoulututkintoihin toi Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin vuonna 1978 ja sen seurauksena meillä on suuri määrä rvm-opiskelijoita eli "ruotsia vaille valmiita maistereita. Samaan aikaan ollaan muka huolissaan suomalaisten työurien jatkamisesta työelämän molemmissa päissä. Viime vuonna julkaistiin väitöskirja virkamiespakkoruotsista ja siinä todettiin korkeakouluopiskelijoiden surkea ruotsintaito. Suomalaiset eivät koe ruotsin kieltä enää tärkeäksi eikä tarpeelliseksi. Sen takia motivaatio on huono ja tulokset sen mukaisia. Kyseessä on valtava kansankunnantasoinen tuhlaus.
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto (Katainen, Sasi, Stubb, Virkkunen, jne) sai eilen kylmän suihkun puoluekokoukselta, joka puolueen korkeimpana päättävän elimenä puoluehallituksen kauhuksi äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kokoomus sai jo viime vuoden puoluekokouksessa myrskyvaroituksen, kun Uudenmaan kokoomusnuoret esittävät pakkoruotsista luopumista. Silloin se torpattiin tehokkaasti, mutta nyt aloitteita pakkoruotsin poistamisesta ja siirtymisestä pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin oli jo puoli tusinaa ja yksi niistä sai enemmistön kannatuksen. Katainen joutui suunniltaan ja alkoi etsiä kiertotietä väittäen, että perustuslaki estäisi pakkoruotsin poistamisen. Siinä on täysin väärässä; perustuslaissa ei ole sanaakaan siitä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa - ei ainuttakaan sanaa. Perustuslaki toteaa, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi ja lisäksi romanin kieli ja kolme saamen kieltä sekä suomenkielinen viittomakieli nauttivat perustuslain suojaa.
Paineet pakkoruotsin poistamiseksi ovat nousseet viime aikoina todella nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka pöytäkirjat vielä vuonna 1927 kirjoitettiin ruotsiksi, vaatii nyt pakkoruotsista luopumista, ja se sijoittaa vieraiden kielten tärkeysjärjestyksessä ruotsin sijalle 10! Myös Suomen Kuntaliitto on ottanut kannan, että peruskoulun tuntijaosta päätettäessä ruotsin kieli ei enää saa olla pakollinen. Rkp:n hätä ja kauhu on ymmärrettävissä, koska se pelkää lukemattomien etu- ja erioikeuksien häviämistä. Niinpä Folktingiin on koottu Martti Ahtisaaren johdolla joukko pakolliseen ruotsin opetukseen uskovia, joiden tehtävä on jo nyt laatia hallitusohjelma ensi vuonna koottavaan uuteen valtioneuvostoon.
Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että pakkoruotsin aika Suomessa on päättymässä. Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys niin, että vain valtavan suuren enemmistön kieli on virallinen. Muut vanhat kielet maassamme saavat kansallisen vähemmistökielen aseman ruotsi. Kaikissa Pohjoismaissa englanti on ensimmäinen vieras kieli - jopa Suomessa, missä se ei ole pakollinen. EU:n suositus on kahden muun kielen oppiminen äidinkielen lisäksi. Suomalaisille oikea ratkaisu on äidinkieli, englanti (ei kuitenkaan pakollisena) ja joku toinen vieras kieli (se voi tietenkin olla halukkaille ruotsi). Näin uskon asioiden Suomessa kehittyvän lähivuosien kuluessa.
Vastaukset 42
Vanhimmat
on mahdollista, että Katainen voi mitätöidä puoluekokouksen demokraattisesti tekemän päätöksen? Jopa tämän päivän Höblässä todettiin päätöksen olevan pakottava. Äänestäjien tulisi nyt tehdä johtopäätökset Kataisen ja Sasin toiminnasta. Miksi kokoomuksen kansanedustaja ryntäsi RKP:n puoluekokoukseen selittelemään oman (?) puolueensa äänestystulosta? Meno on kuin pohjois-Koreassa. Katainen korosti toistuvasti kokoomuksen REHELLISYYTTÄ puoluekokouksessa!!!
LAHJUKSET ja LAHJUKSET !!!!!!!!!
Mitä pakkoruotsille pitäisi tehdä?
7% (127 ääntä)Nykytilanne on hyvä
81% (1497 ääntä)Pakkoruotsi pitäisi poistaa, kielet voitava itse valita
6% (109 ääntä)Opiskelijan voitava valita ruotsin ja venäjän väliltä
7% (125 ääntä)Ruotsin kirjoittaminen pitäisi tulla uudelleen pakolliseksi
http://www.uusisuomi.fi/kysely/mita-pakkoruotsille-pitaisi-tehda
poliitikot puhuvat mutta jota kukaan ei uskalla nostaa pöydälle?
Kansa haluaa tietää mistä on kysymys. Nyt viimeksi Aamu-tv:ssä Mari Kiviniemi puhui, että jos pakkoruotsi poistettaisiin, niin silloin pitäisi nostaa kissa pöydälle, mutta mikä se on, se KISSA ?
sillä vios sitten pyhkiä pöytää tarpeen tullen pöly laskeutman jälkeen jos hä meinaa et pakko on pakko on
Heikki on visiönääri ja tuntee asian tarksti! Jo vuonna 2005 hän kirjoitti näin, sittemmin jo lakkautetulla, Jippiin Kielipolitiikka -palstalla.
>>
Vanha vainooja
TALA kirjoitti 22.9 22:48
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=33842&p=31
Päin vastoin, olen nimenomaan faktoja esitellyt mm. suomenruotsalaisista. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia faktoja:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten aikoo?
Vastaus: Tehdä vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?
Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.
7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?
Vastaus: Rkp ja Skdl!
8) Oliko muista mukana?
Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.
9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?
Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).
10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?
Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.
Onneksi kansa tietää ja nyt se on myös alkanut tahtoa - kymmenien tuhansien suomenkielisten lukiolaisten voimin. Ja tulosta alkoi syntyä heti. Pakkoruotsiin tuli korjaamaton murtuma! :-)
pohjoismainen kielipoliittinen malli eli virallinen yksikielisyys niin, että valtavan suuren enemmistön äidinkieli on ainoa virallinen kieli ja muut vanhat kielet saavat kansallisen vähemmistökielen aseman. Sitä Mari tarkoittaa, mutta ei uskalla vielä sanoa ääneen.
Nyt kuitenkin niin suuret voimat ovat lähteneet vaatimaan pakkoruotsin poistamista, että iso kissa nousee tosi kevyesti pöydälle.
Jos pakkoruotsi poistuu, Talasta huolimatta, niin millä Tala sen jälkeen oireilee?
Pakkoruotsi on kuitenkin ollut ainoa tapa naamioida oireensa edes hiukan asialliseski.
Astrid voitais panna pakkokielioppiin vaikka näihin hänen ja nyky hallituksen aikaansaanoksiin:
http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/aloitus
Ettei tarvitsi niin paljon laittaa verovaroja tulkkeihin.
Surullista on, että aikanaan sinänsä osittain jopa myöteinen asia,
ruotsalaisuus, jarruttaa nykyään kaikkea kehitystä maassamme.
Miksi kokoomuksen johtaja alistuu RKP:n ja ylimitoitetun
pakkoruotsalaisuuden painostukseen
ja estää suomalaisuuden kehityksen ?
Mitä hän pelkää ? Venäjää ?
Onko Jykän pakkoruotsalaisuuden taustalla ryssäviha ja russofobia?
Suhtauduin itse aikaisemmin ruotsalaisuuteen ensisijaisesti voimavarana;
nyt siitä on moottorin sijasta tullut kivireki,
myllynkivi kaulassa, kaiken kehityksen jarru.
Miten tässä nyt näin pääsi käymään ?
laitoin Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajalle, ministeri Jyrki Kataiselle ihan vanhanaikaisen kirjeen Mikael Agricola -postimerkillä. Kerron myöhemmin, mitä Jyrki-boylle kirjoitin.
Paperikirje on sähköpostia tehokkaampi, vaikka se on hitaampi. Usein ne arkistoidaan aivan erilaisella pieteetillä kuin s-posti tai tekstari.
Eikös saamekin ole kansalliskieli?
Ei sitä pakkotuputeta kouluissa.
Eikä pakkoruotsikaan tullut perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Sen ymmärrän, että "koko paskan" muuttaminen on isompi juttu ja sekä Mari että Jyrki ovat nyt loppukautena "hieman" stressissä.
Kait laitoi copyn SDP:llekin?
Me tiedämme mitä kirjoitit - taas. Ja hyvässä lykyssä saat kopioidun atomaattisen vastauskirjeen ja pääset hyvässä lykyssä myös jolukorttikortistoon.
Agricolakin oli muuten hurri, joksa käy hyvin ilmi hänen "hoono soomi" kirjoituksistaan. Ja ruostinkieln fonetiikaan hän suomenkielen kirjoituskielen kytki. Näin ollen suomenruotsi on tiiviisti yhteydessä suoraan suomalaisuuden ytimeen: suomenkieleen.
Näin "rautaako?": "Agricolakin oli muuten hurri, joka käy hyvin ilmi hänen 'hoono soomi' kirjoituksistaan."
Agricolan arvellaan oppineen varhaislapsuudessaan sekä suomen että ruotsin. Björn Collinderin mukaan Agricola käytti eräitä suomen kielen vaikeasti hallittavia puolia sillä varmuudella, mitä pidetään mahdollisena vain synnynnäisesti kieltä osaavalle.
Vanhan suomen ja Agricolan käyttämästä ortografiasta ei voi päätellä, että kieli itsessään olisi ollut "hoonoo soomee". Agricola otti vaikutteita oikeinkirjoitukseensa latinasta, saksasta ja ruotsista. Myös ruotsin kielen oikeinkirjoitus oli vuosisatojen ajan sangen horjuvaa. Valaisevasta esimerkistä käy sana och, sen kirjoitusasut: oc, och, ock, okk, åck, og, ogh, oh, ok, å, åg, ågh, åk. Kun Agricola kirjoitti esimerkiksi quin, quinga, cosca, cwldelet (kuin, kuinka, koska, kuultelet = kuuntelet), mallina alkutavussa oli latina, kieli jonka kantamana niin suomen- kuin ruotsinkieliset ovat saaneet korkeakulttuurinsa. Latina on siitä huolimatta saanat mennä menojaan. Kun ruotsin kielessä e:n ja ä:n käyttö on ollut sekavaa, yhtä sekavaa se oli Agricolallakin: elemete (elämätä = elämää).
Kaikilla kansanedustajilla ja puoluejohtajilla on nykyisin avustajat. Ne suodattaa spostin ja kyllä osa kirjeistäkin taitaa jäädä päämieheltä näkemättä...
mutta vain osittain. Kyllä paperikirjeet otetaan paljon vakavammin kuin sähköpostit. Ja kyllä puoluetoimistossa tiedetään, että kirje joka tapauksessa julkaistaan netissä.
RKP rahoittaa Kokoomusta. Se on syy siihen, että Katainen noudatti Wallinilta saamaansa ohjetta.
Noin neljä vuotta sitten Kokoomuksella oli foorumi, johon kertyi paljon kielipoliittisia viestejä, jotka hermostuttivat Stefan Wallinia. Hän soitti Kataiselle ja Katainen totteli ja sulki foorumin.
Sivulla 203
http://www.scribd.com/doc/32246057/Keskustan-Lahden-Puoluekokous-2010-Kokousasiakirja
121. Suomen Keskustanuoret: Venä-
jänkielen opetus sallittava toisena
pakollisena kielenä
Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys
Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset
matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-
messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-
dessaan yleisesti korkealla.
Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme
alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. On tärke-
ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen
taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän
keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-
siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-
jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.
Keskustanuoret esittää, että vaihtoehtoisena toise-
na pakollisena kielenä ruotsin rinnalle otetaan venä-
jä. Venäjää voisi opiskella keskipitkänä kielenä ha-
lutessaan ja jättää ruotsin opiskelematta. Kuitenkin
niin kauan kuin Suomessa on pätevyysvaatimuksena
ylempiin virkoihin sekä suomen että ruotsin kielen
taito, on aloitteen toteuttaminen hankalaa. Ne koulu-
laiset, jotka ruotsin sijaan opiskelisivat venäjää, jou-
tuisivat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun
he päätyisivät opiskelemaan korkeakouluun.
Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin myös jat-
kossa ruotsinkielisille tulee taata oikeus julkisten pal-
veluiden saamiseen heidän omalla äidinkielellään.
Nykytilanteessa toisen kotimaisen kielen virkamies-
pätevyyden vaatimustaso on kuitenkin epämotivoitu-
neiden opiskelijoiden heikon kielitaidon vuoksi lähin-
nä pakollinen muodollisuus. Virkamiesruotsin läpäi-
seminen ei enää tarkoita sitä, että virkamies kykenisi
käytännössä palvelemaan ruotsiksi asiakastaan. Tämä
realiteetti on tunnustettava.
Jokaisen julkisen laitoksen yksikön tehtävänä oli-
si huolehtia siitä, että niistä saa tarvittaessa palvelua
molemmilla kotimaisilla kielillä. Tähän kuitenkin riit-
täisi, että yksikössä joku osaa palvella sujuvasti mo-
lemmilla kotimaisilla kielillä.
Vastausesitys: Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema
on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-
kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun
kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima
monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun
yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä- Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi- sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-Suomeen alueelli- sia kokeiluja.
122. Pohjois-Karjalan Keskustanuo- ret: Venäjän opetus sallittava 2. pa- kollisena kielenä Itä-Suomessa
Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys
Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset
matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-
messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-
dessaan yleisesti korkealla.
Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme
alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. On tärke-
ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen
taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän
keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-
siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-
jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittää, että vaihto-
ehtoisena 2. pakollisena kielenä ruotsin rinnalle ote-
taan venäjän kieli Itä-Suomessa. Venäjää voisi opis-
kella keskipitkänä kielenä halutessaan ja jättää ruotsin
opiskelematta.
Vastausesitys: Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema
on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-
kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun
kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima
monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun
yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä-
Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin
kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi-
sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-
Hurrit tekivät hartiavoimin töitä aikanaan jotta suomenkielestä tulisi maamme toinen virallinen kieli. Sen jälkeen suomenkielinen enemmistö on taannut että maa on virallisesti kaksikielinen. Aika solidaarista porukkaa nämä aidot suomalaiset: "kaveria ei jätetä - ei sitä pienintäkään".
Hyvä Suomi.
Änkyrät ovat sitten oma lukunsa.
"Hurrit tekivät hartiavoimin töitä aikanaan jotta suomenkielestä tulisi maamme toinen virallinen kieli."
Ihanko totta, kuka vastusti suomen kielen nostamista viralliseksi kieleksi? Suomenkielisetkö itse?
toisenlainen. Svekot ovat aina tehneet kaikkensa suomen kielen nousun estämiseksi; Mannerheimit, Freudenthal, Lille, von Rettig, Meinanderit, jne.
Svekomaanit olivat fennomaanien ihmisoikeustaistelun vastapuolella.
Yrität siis uskotella, että suomalaiset itse pistivät niin perkeleesti hanttiin, kun hurrit hartiavoimin yrittivät nostaa suomen kielen viralliseksi kieleksi? Ollaan me oltu aika jukuripäitä. On tarjoamalla tarjottu suomen kielelle virallista asemaa, mutta vuosikymmeniä tapeltiin vastaan niin perkeleesti, että ei vain saataisi sitä läpi! Nyt rautaako? aka " hurrit ovat suositumpia kuin koskaan" veti uudet pohjat!
hurrit jopa valheen voimin, ulkomaita myöten yrittivät sabotoida Venäjän ystävällismielisen aloitteen saada suomi korotettua virkakieleksi. Touhu oli niin järjetöntä, että osa porukasta hakkasi erään vaikuttvan suomalaisen kotioveen lommoja. Kyllä svekot ovat olleet enemmänkin "pirun" asialla suomalaisia vastaan kuin hyvällä asialla. Jos muutama ruotsia puhuva (mikä mahtoi olla juuriltaan) yhdessä suomalaisvaikuttajien kanssa ryhtyi puuhaamaan Venäjän aloitteen toteuttamiseksi, ei se pese muiden ruotsalaisten vastavetoja. Kannattaa lukea Kivikataja:Sortovuosien tapahtumia, niin siltä osin ainakin silmät aukee.
Tukevin aivopieru pitkaan aikaan.
Järvenpää 14.6.2010
Kansallisen Kokoomuksen arvoisa puheenjohtaja,
ministeri Jyrki Katainen
Saimme eilen mielenkiintoisen uutisen, kun Te puheenjohtajana kerroitte asettuvanne puolueenne korkeimman päätöksentekoelimen päätöstä vastaan. Pakollinen "toinen kotimainen kieli" tuli vuonna 1968 poliittisten lehmänkauppojen tuloksena peruskouluun vastoin kaikkia opetusalan asiantuntijoiden mielipidettä. RKP oli silloinkin vaa'ankielen asemassa hallitusta muodostettaessa ja niin Johannes Virolainen runnoi pakkoruotsin peruskouluun.
Opetushallitus teki vuonna 1995 peruskoulun oppilaiden keskuudessa tutkimuksen eri oppiaineiden tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta. Peruskoululaiset pitivät matematiikkaa tärkeimpänä ja englantia ja äidinkieltä seuraavaksi tärkeimpänä. Kaksi oppiainetta nousi omaan luokkaan, sillä kaikkein ikävimpänä ja toiseksi turhimpana oppilaat pitivät ruotsin kieltä. Uskonto koettiin turhimmaksi ja kolmanneksi ikävimmäksi. Taloustutkimus Oy on tutkinut suomalaisten suhtautumista pakolliseen ruotsin opetukseen vuodesta 1990 ja tuorein on tämän vuoden taitteesta ja 63–72 % suomalaisia on pakkoruotsia vastaan, 2010 alussa osuus oli 66 %.
Virkamiespakkoruotsin korkeakoulututkintoihin toi Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin vuonna 1978 ja sen seurauksena meillä on suuri määrä rvm-opiskelijoita eli "ruotsia vaille valmiita maistereita”. Samaan aikaan ollaan huolissaan suomalaisten työurien jatkamisesta työelämän molemmissa päissä. Suomalaiset eivät koe ruotsin kieltä enää tärkeäksi eikä tarpeelliseksi. Sen takia motivaatio on huono ja tulokset sen mukaisia. Kyseessä on valtava voimavarojen tuhlaus.
Puolueenne ruotsinmielinen johto sai eilen kylmän suihkun, kun puoluekokouksen enemmistö äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kokoomushan sai jo viime vuoden puoluekokouksessa myrskyvaroituksen, kun Uudenmaan kokoomusnuoret esittävät pakkoruotsista luopumista. Silloin se torpattiin tehokkaasti, mutta nyt aloitteita pakkoruotsin poistamisesta ja siirtymisestä pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin oli jo puoli tusinaa. Te aloitte etsiä kiertotietä ja väititte, että perustuslaki estäisi pakkoruotsin poistamisen. Siinä olette väärässä, sillä perustuslaissa ei ole sanaakaan, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Paineet pakkoruotsin poistamiseksi ovat nousseet viime aikoina nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka pöytäkirjat vielä vuonna 1927 kirjoitettiin ruotsiksi, vaatii nyt pakkoruotsista luopumista, ja sijoittaa vieraiden kielten tärkeysjärjestyksessä ruotsin sijalle 10! Myös Kuntaliitto on ottanut kannan, että peruskoulun tuntijaosta päätettäessä ruotsin kieli ei enää saa olla pakollinen. Niinpä Folktingiin on koottu Martti Ahtisaaren johdolla joukko pakolliseen ruotsin opetukseen uskovia, joiden tehtävä on jo nyt laatia hallitusohjelma ensi vuonna koottavaan uuteen valtioneuvostoon.
Kaikki merkit kuitenkin viittaavat pakkoruotsin ajan Suomessa olevan päättymässä. Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys niin ja muille vanhoille kielille kansallisen vähemmistökielen asema.
Kunnioittavasti
Heikki Tala
http://www.simplesite.com/Tala
ja odottelen, millaisen kiepin hän minulle lähettää.
Viime vuonna juhlittiin Ruotsissa ja Suomessa suomalaisten pääsyä Ruotsin ikeen alta. Siihen kuului molempien maiden hallitusten juhlaistunto Hämeen linnassa. Ja muistatteko, mitä historiallista siihen tilaisuuteen liittyi? Kyllä, koko istunto on simultaanitulkattu eli ministerit saattoivat käyttää omaa äidinkieltään ja se tulkattiin suomeksi ja ruotsiksi. Noin juuri asioita pitää hoitaa.
Palautetta poliitikoille voi aivan rivikansalainenkin antaaa, niin minäkin tein.
[email protected]
rautaako?
...puuttuivat.
Katso huviksesi ketkä ajoivat suomalaisen kulttuurin ja suomekielen pönkittämistä 1700 lopusta ja läpi koko 1800-luvun. Hurreja kaikki tyyni. Jopa Snellman oli yksikielinen hoonosoomi hurri. Ja Yrjö Yrjö-Koskinen (omaa sukua Forsman). Järnefektiti ja Bondsdorffit kulkivat sanakirja toisessa ja uunituore (hurrien laatima) suomen kieliopikirja toisessa kun päättivät edistää suomenkielistymistä luopumalla äidinkielestään.
Aleksis Stenvall vaihoi nimensä Kiveksi. Hän oli kaksikielinen. Kuten minun lapsenikin.
Netti fennoilun historijoistjat sönköttävät jotain orjanimistä, vaikka orjuus lakkautettiin 1300-luvulla valtakunnassamme (vapauttajavenäjällä orjuus lakkautettiin 1860-luvulla). Väittävät myös että suuri osa noista olivat suomenkielisiä mutta heille pakotettiin ruotsinkielisiä nimiä - alkunimiä myöten. Se on osittain totta. Suuri osa sen ajan, ja nykyajankin, hurreista polveutui suomenkielisistä. Mutta uransa takia, ja aseman saatuaan arvonsa pönkittämiseksi, ottivat ruotsinkielisen nimen ja ruotsin- tai kaksikielsityivät (esim. pappien ja virkamiesten oli suomenkielisillä alueilla pakko osata kumpaakin kieltä).
ja, jos tulee, niin millainen.
Katainen on isojen poikien leikkikalu pakkoruotsi-asiassa, ikään kuin robotti, joka lähetetään lausumaan valmiiksi folktingissä ja svenska nu:ssa painettuja tekstejä.
Kyllä minullekin tuli vastaus, mutta Heikki saanee parempaa palvelua. Minulle sain selvityksen, joka varmaan kaikille tavallisille pulliaisille avustajan toimesta lähetetään. Parissa viimeisessä virkkeessä tulee toisaalta melkein totuus, eli puoluejohto pakkoruotsittaa ja kenttä vie maata eteen päin.
________________________________________________________________________
Hyvä xxxxxx
Kiitos viestistänne ja palautteestanne. Toivon, että alta löytyvä kirjoitukseni selventää asiaa.
Terveisin,
Jyrki Katainen
Julkisuudessa on käyty osin hämmentävää keskustelua Kokoomuksen puoluekokouksen päätöksistä ja puolueen suhtautumisesta ruotsin kielen asemaan. Keskustelussa on ollut väärinymmärryksiä, valitettavasti osin myös tarkoituksellisia.
On jopa väitetty, että olisin irtisanoutunut puoluekokouksen päätöksestä liittyen ruotsin kielen asemaan Suomessa. Päinvastoin, olen pyrkinyt kunnioittamaan ja tulkitsemaan puoluekokouksen tekemiä päätöksiä mahdollisimman tarkasti.
Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä käsiteltiin yhteensä neljä ruotsin kielen asemaa koskevaa aloitetta. Kokous ensinnäkin hylkäsi reilusti (äänin 349-214) aloitteen (numero 103), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Puoluekokous yhtyi puoluehallituksen perusteluihin, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielistä oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Kokous myös hylkäsi yksimielisesti Töölön Kansallisseuran aloitteen (numero 104, ruotsin kieli vapaaehtoiseksi oppiaineeksi), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Samoin puoluekokous hylkäsi yksimielisesti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen (numero 105), jossa vaadittiin toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista.
Puoluekokous yhtyi näiden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä eikä muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.
Ristiriidassa edellä mainittujen päätösten kanssa puoluekokous hyväksyi erittäin tiukassa äänestyksessä aloitteen (äänin 284-281, aloite numero 106, "Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli"), jossa vaadittiin puoluehallitusta ja kehotettiin ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.
Kun kokous jo aiemmin oli päättänyt että ruotsin kielen perustuslaillinen asema säilytetään ja toista kotimaista kieltä ei peruskouluissa muuteta valinnaiseksi oppiaineeksi, ovat puoluekokouksen päätökset keskenään ristiriidassa ja edellyttävät tulkintaa. Puoluekokous hylkäsi useammassa aloitteessa ajatuksen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta. Siihen liittyvä viittaus oli kielten opiskelun monipuolisuuteen pyrkivässä hyväksytyssä aloitteessa.
Tulkitsen siksi puoluekokouksen tahtoa siten, että ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistystä ja kulttuuria. Samalla on kuitenkin edistettävä mahdollisimman monipuolisten kieliopintojen mahdollisuutta.
Kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota.
Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti on perusteltua.
Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan. Kokoomus jatkaa valinnanvapauden lisäämistä vieraiden kielten opiskelussa.
______________________________________________________________________________________________
"EU:n suositus on kahden muun kielen oppiminen äidinkielen lisäksi. Suomalaisille oikea ratkaisu on äidinkieli, englanti (ei kuitenkaan pakollisena) ja joku toinen vieras kieli (se voi tietenkin olla halukkaille ruotsi). Näin uskon asioiden Suomessa kehittyvän lähivuosien kuluessa. "
Periaatteessa näin - meidän tulisi kuitenkin ottaa mallia Ruotsista, missä toisen vieraan kielen voi korvata toisella kotikielellä (kaksikieliset perheet, maahanmuuttajat) tai lisäopinnoilla äidinkielessä tai englannissa (erilaiset oppimisvaikeudet), jotta lapsen yksilöllinen kielitaito saataisiin mahdollisimman hyväksi. Kaksi huonosti opittua vierasta kieltä eivät ole kenenkään etu.
Meillä kielikeskustelussa ei ole lainkaan sivuttu lapsen parasta! Se on uskomatonta. Koko keskustelu on ideologista kamppailua jonkin pakon autuaaksi tekevästä voimasta.
" - meidän tulisi kuitenkin ottaa mallia Ruotsista, missä toisen vieraan kielen voi korvata toisella kotikielellä (kaksikieliset perheet, maahanmuuttajat) tai lisäopinnoilla äidinkielessä tai englannissa (erilaiset oppimisvaikeudet), jotta lapsen yksilöllinen kielitaito saataisiin mahdollisimman hyväksi. Kaksi huonosti opittua vierasta kieltä eivät ole kenenkään etu."
Juuri tuolla tavalla kannattaa Suomenkin kielipolitiikassa edetä!
Mikis meidän pitäsi ottaa mallia maasta jossa tilanne on täysin toinen kuin meillä? Tasa-arvon heikentäminen yhdeltä vähemmistöltä ilman että se parantaisi kenenkään muun asemaa on täysin järjetöntä!
Se on paitsi perustuslain kielipykälän vastainen myös koko perustuslain hengen vastainen projekti.
Se että perustuslain henki - yksilöiden tasavertaisuus - ei aina toteudu, ei tietenkään tarkoita sitä että siltä osin kun se syystä tai toisesta toteutuu hiukan muita maita laajemmin, että sitä voisi kaventaa.
Suomessa on kaki samaveroista kieliryhmää, joillle molemmille on jo aikoja sitte rakennettu kaikki tarvittavat instituutiot. Se on siis vallitseva fakta.
Olisi perustuslain hengen vastaista siirtyä yksikielisyyteen! En ole siis lainkaan varma että eduskunnan ehdotus yksilkieliyyteen siirtymisestä olisi mahdollista edes tarvittavalla enemmistöllä. Projekti voisi kaatua jos yksikin vastustaa koska perustuslakivaliokunnan olisi pakko tuomita muutoksen yksilöiden tasa-arvon vastaiseksi. Tämä pääperiaate on tärkeämpi kuin yksittäiset pykälät.
Tala on siis paisti väärässä myös ehdottomassa asiaa joka saattaa olla mahdoton.
Meillähän ei ole ennakkotapausta tilanteesta jossa joku haluaisi muuttaa perustulsakia jonkun kansanryhmän oikeuksia kaventamiseksi, joten me emme edes tiedä onko se mahdollista. Tala on nyt kuitenkin ehdottamassa moista. Siinä mielessä hän on sotien jälkeisen länsimaisen perinteen näkökulmasta aika historiallinen.
Voi herran jestas mitä typeryyksiä nimimerkki rautaako? taas kirjoittaa! Tasa-arvo tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että pienellä ryhmällä on oikeus pakottaa enemmistö opettelemaan pientä kieltä. Ja jos siihen ei suostuta, se olisi laitonta.
"Olisi perustuslain hengen vastaista siirtyä yksikielisyyteen! En ole siis lainkaan varma että eduskunnan ehdotus yksilkieliyyteen siirtymisestä olisi mahdollista edes tarvittavalla enemmistöllä. Projekti voisi kaatua jos yksikin vastustaa koska perustuslakivaliokunnan olisi pakko tuomita muutoksen yksilöiden tasa-arvon vastaiseksi."
No, miten Ahvenanmaalla toteutuu suomlaaisten tasa-arvoisuus? Entä Suomessa mm saamelaisten tasavertaisuus? Entä Ruotsissa ja kaikissa muissa maissa kielivähemmistöjen tasavertaisuus, kun siellä enemmistöllä ei ole pakkoa opiskella vähemmistökieliä? Kuitenkin myös noissa maissa perustuslaissa on käsittääkseni maininta kansalaisten tasavertaisuudesta.
Vieraan kielen opiskelu voi perustua ainoastaan vapaaehtoiseen sopimukseen, ei koskaan pakkoon!
"Voi herran jestas mitä typeryyksiä nimimerkki rautaako? taas kirjoittaa! Tasa-arvo tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että pienellä ryhmällä on oikeus pakottaa enemmistö opettelemaan pientä kieltä. Ja jos siihen ei suostuta, se olisi laitonta. "
Tälläkään kertaa kyse ei ollut toisen kotimaisen pakollisuudesta. Ei siis tälläkään kertaa.
Tällä kertaa oli kyse virallisesta yksikielisyydestä jota Tala niiiiiin ansiokkaasti perustelee sillä "että kun Ruotsillakin". Perusteluhan on umpisurkea koska puhumme tältä osin kahdesta täysin erilaisista maasta. Ehkä Tala kuitenkin on piilopakkoruotsittaja, tai muuten vaan hörhö Ruotsi-fanittaja. Kumpaakohan maata hän kannustaa lätkässä?
"No, miten Ahvenanmaalla toteutuu suomlaaisten tasa-arvoisuus?"
Aivan mainiosti, itsehallintopykäliensä turvin. Mutta senhän sinä tiesit.
"Entä Ruotsissa ja kaikissa muissa maissa kielivähemmistöjen tasavertaisuus, kun siellä enemmistöllä ei ole pakkoa opiskella vähemmistökieliä? Kuitenkin myös noissa maissa perustuslaissa on käsittääkseni maininta kansalaisten tasavertaisuudesta. "
No juuri tuossahan on meidän etityisominaisuus. Ja sen mukaan on perustulakimme tehty. Meillä on ikäänkuin kaksi ryhmää joka muodostaa ytimen. Sen jälkikäteen muuttaminen siten että yksi ryhmä ytimestä heitetään pihalle ei taida peustulakimme yleispykälän mukaan onnistua. Täysin toinen asia on sitten se että pikkuhiljaa maahanmuuton kautta syntyy uusia ryhmiä joille ei, perustuslain luonnetta kunnioittaenkaan, pystytä tarjoamaan ihan samankaltaista tasa-arvoa kuin ytimeen kuuluville. Mutta näille vähemmistöille takaamme tasavertaisuuden keskenään.
"Vieraan kielen opiskelu voi perustua ainoastaan vapaaehtoiseen sopimukseen, ei koskaan pakkoon! "
Väärin! Halutessaan eduskunta voi pakottaa meitä lukemaan vaikka kreikkaa, kotimaisista nyt puhumattakaan. Käytännössä moni on pakotettu lukemaan englantia vieraana kielenä kun muuta ei ole tarjolla.
Englantia opiskellaan ja puhutaan vapaaehtoisesti, se on aito maailmankieli!
Äidinkieli on pakollinen kaikille, ja suomi on meidän suomalaisten äidinkieli. pakkoruotsia vieraampaa kieltä on vaikea kuvitella, sitä vieroksutaan koululaistemme keskuudessa enemmän kuin mitään muuta, samoin rkp koetaan epäisanmaalliseksi puolueeksi ,ja syystäkin!
Jo 4 vuotiaat suomalaiset lapset oppivat englantia käytännön kielikylvyssä, pelaamalla pleikkaria..kukaan ei pelaa pleikkaria eikä käytä nettiä ruotsiksi Suomessa! tai no, närpiö...jos sielä yleensä kukaan osaa nettiä käyttää.
Elämme 2010 lukua, enää ei meitä suomalaisia voi kohdella kuten 1700 luvun ruotsalaiset siirtomaaherrat, vaikka rkp niin unissaan kuvitteleekin. Eduskunta ei pakota meitä enää lukemaan yhtään mitään mitä eivät kansalaiset haluat, ja pakkoruotsi heitetään historian romukoppaan..
Sekä Ruotsin kielilaki että Ruotsin koulujen kieliopinnot kelpaavat malliksi Suomeen.
Pakkoruotsi pois kouluista!
Kielilaki kumottavaa!
Kokoomus on yksi kolmesta suuresta puolueesta - mahdollisesti ensimmäisen kerran historiansa aikana jopa suurin keväällä 2011. Ja kun tällaisen puolueen korkeimasta päätöksentekoelimestä jo 38 % kannattaa ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamista, niin se on todella merkittävä muutos.
Nyt on alkanut todellinen vääntö kohti pohjoismaista virallista yksikielisyyttä (ja se kieli Suomessa ei muuten ole ruotsi).
Ensi vuoden alussa hallitus päättää pakkoruotsista ja on jännä nähdä, mitä tapahtuu. Hallitussopimuksessa kun on sovittu, että "ruotsin kielen asemaa ei muuteta". Silloin ei myöskään voida pakkoruotsia aikaistaa peruskoulussa.
Pakkoruotsi pysyy tai Suomi liitetään Ruotsiin tai Venäjään! Sen tekee Katainen, Stubb, Lipponen, Sasi, Jugner, Walhroos, Hautala ja kyllä näitä piisaa.
Yritän nyt järkevästi selittää miksi pakkoruotsi on tärkeä, koska jos Kuusamoon tai Lappeenrantaan menen haluan palvelua Ruotsiksi perunaneniltä.
En kyllä matkaile perunanenä kylissä kuitenkaan kun en kestä katsella ali-ihmisiä..hyi. Tärkeintä teistä on saada säätiöiden kautta työpanokset kautta tulleet rahat Ruotsiin tai sen mielisille.
RKP ja Kokoomus ovat kieliasioiden takia hätää kärsimässä ja kokoomuksen johto on kahta mieltä yhtäaikaa. Katainen perustaakin Suomeen varmaan hätätilahallituksen, jos tulee pääministeriksi.
Mutta ei talousasioiden takia - joista hän ei paljon ymmärrä - vaan pakollisen ruotsinkielen hätätilan takia!