kääntäjänkoulutus amkissa(?)

On kääntäjien koulutusta yliopistoissakin. Siellä luultavasti koulutetaan kirjallisuuden kääntäjiä, ja siinä työssä tarvitaan filologista tietoa.

Tässä on nyt puhe yrityselämässä ja hallinnossa toimivista kääntäjistä (tai: kielenkääntäjistä) ja tulkeista, joiden täytyy tuntea oma alansa, mutta joilla korkeampi filologinen tietous on työssä jo toisarvoista.

Sellaisten kouluttamiseen ei tarvittane yliopistotasoa, vaan amkki lienee sopiva.

dan kirjoitti:

On kääntäjien koulutusta yliopistoissakin. Siellä luultavasti koulutetaan kirjallisuuden kääntäjiä, ja siinä työssä tarvitaan filologista tietoa.

Tässä on nyt puhe yrityselämässä ja hallinnossa toimivista kääntäjistä (tai: kielenkääntäjistä) ja tulkeista, joiden täytyy tuntea oma alansa, mutta joilla korkeampi filologinen tietous on työssä jo toisarvoista.

Sellaisten kouluttamiseen ei tarvittane yliopistotasoa, vaan amkki lienee sopiva.

Lue lisää

Esim. tuollaisilla paikkakunnilla kääntäjiä ja tulkkeja koulutetaan. Minulle tutuin on Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos. Silloin kun minä opiskelin sen nimi oli Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos. Tällä hetkellä työskentelen päätoimisesti kääntäjänä. Tulkin hommia teen tarvittaessa. Varsinaisesti pelkästään kirjallisuuden kääntäjiä tuo laitos ei ainakaan muutama vuosi sitten kouluttanut. Minä erikoistuin talouteen ja kauppaan, laki ja tekniikka jäivät vähemmälle. Käännöstieteen laitokset ovat omiaan kääntäjiksi/tulkeiksi halajaville. Eipä mielestäni ainakaan ole tarvetta ryhtyä kääntäjiä kouluttamaan ammattikorkean puolella.

Tällä hetkellä kääntäjiä koulutetaan yliopistoissa. Kääntäminen (siis kaikki kääntäminen, ei vain kirjallisuusden kääntäminen) on kommunikaatiota ja käännöstieteen taustalla vaikuttavat mm. kielitiede, kielifilosofia, kirjallisuustiede ja kenties vieläpä viestintätieteet ja kulttuurintutkimuskin. Suomenkielinen termi "kääntäminen" antaa hommasta mielestäni kenties liian yksioikoisen kuvan, aivan kuin merkitysten "siirtäminen" kielestä toiseen olisi jotenkin kovinkin yksinkertainen prosessi. Englannin kielen ilmaus "translate" pitää sentään sisällään selvästi ajatukseen siitä, että käännettäessä tapahatuu muutosta.

Jokainen joka tuntee käännös- ja kielitiedettä tietää että kielen kanssa toimiminen ei suinkaan ole yksinkertaista - toki se tuntuu siltä, koska kieli on kaikkien meidän "omaisuutta". Mutta, siitä voidaan tietysti keskustella minkä tasoisia käännöksiä missäkin yhteydessä kulloinkin tarvitaan ja kuinka syvällistä kääntäjän kieliteoreettinen tuntemus kenties pitää olla, vai pitääkö sitä olla lainkaan. Minusta pitää.

dan kirjoitti:

On kääntäjien koulutusta yliopistoissakin. Siellä luultavasti koulutetaan kirjallisuuden kääntäjiä, ja siinä työssä tarvitaan filologista tietoa.

Tässä on nyt puhe yrityselämässä ja hallinnossa toimivista kääntäjistä (tai: kielenkääntäjistä) ja tulkeista, joiden täytyy tuntea oma alansa, mutta joilla korkeampi filologinen tietous on työssä jo toisarvoista.

Sellaisten kouluttamiseen ei tarvittane yliopistotasoa, vaan amkki lienee sopiva.

Lue lisää

Siirtäisitkö tosissasi simultaanitulkkauksen opinnot ammattikorkeakouluun? Sen oppiminen on yliopistoissakin kyseenalaista.

Ollakseen kääntäjä ei todellakaan kääntäjäksi tarvitse opiskella, ja suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata.

Virallisen kääntäjän tutkinto onkin eri asia. Siitä ei moni selviä, vaikka kuinka olisi saanut koulutuksen kääntäjäksi ja tutkinut käännöstiedettä.

Siinä hyväksytyksi pääseminen on loppujen lopuksi ilmeisesti työläimpiä keinoja osoittaa olevansa kääntäjä. Yrittämäänhän voi mennä tosiaan kuka tahansa. Voihan ongellekin mennä, vaikka ei olisi edes koukkua, mutta tuloksen tietää.

hili kirjoitti:

Ollakseen kääntäjä ei todellakaan kääntäjäksi tarvitse opiskella, ja suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata.

Virallisen kääntäjän tutkinto onkin eri asia. Siitä ei moni selviä, vaikka kuinka olisi saanut koulutuksen kääntäjäksi ja tutkinut käännöstiedettä.

Siinä hyväksytyksi pääseminen on loppujen lopuksi ilmeisesti työläimpiä keinoja osoittaa olevansa kääntäjä. Yrittämäänhän voi mennä tosiaan kuka tahansa. Voihan ongellekin mennä, vaikka ei olisi edes koukkua, mutta tuloksen tietää.

Lue lisää

"...suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata."

Sanot sinä niin. Minä taas sanon, että sinulla ei taida olla näiden väitteidesi/luulojesi tueksi osoittaa minkäänlaista pitävää todistetta.

Mitä muuten ovat nämä "käytännön kääntäjät" ja millaisia käännöstöitä he mahtavat tehdä?

... kirjoitti:

"...suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata."

Sanot sinä niin. Minä taas sanon, että sinulla ei taida olla näiden väitteidesi/luulojesi tueksi osoittaa minkäänlaista pitävää todistetta.

Mitä muuten ovat nämä "käytännön kääntäjät" ja millaisia käännöstöitä he mahtavat tehdä?

Lue lisää

Käytännön kääntäjät tekevät käytännön elämässä käännöksiä. Niin yksinkertaista se on. Sen taidon ne ovat oppineet käytännössä käyttäen hyväksi aikaisempaa koulutustaan, joka on usein muu kuin kääntäjän.

Olisipa hauska tietää, kuinka moni kääntäjien opettajista on saanut kääntäjän koulutuksen ja toiminut itse käytännön kääntäjänä. Veikkaanpa ettei kovin moni.

aatu kirjoitti:

Käytännön kääntäjät tekevät käytännön elämässä käännöksiä. Niin yksinkertaista se on. Sen taidon ne ovat oppineet käytännössä käyttäen hyväksi aikaisempaa koulutustaan, joka on usein muu kuin kääntäjän.

Olisipa hauska tietää, kuinka moni kääntäjien opettajista on saanut kääntäjän koulutuksen ja toiminut itse käytännön kääntäjänä. Veikkaanpa ettei kovin moni.

Lue lisää

"...kuinka moni kääntäjien opettajista on saanut kääntäjän koulutuksen ja toiminut itse käytännön kääntäjänä. Veikkaanpa ettei kovin moni."

Veikkaaja ei aina välttämättä voita. Niin, esim. omalla kohdallani asia on niin, että kaikki opettajani ovat myös tehneet/tekevät käännöstöitä opetustyönsä ohessa.

Ja tuosta käytännön kokemuksesta sen verran, että meillä esim. ainejärjestön kautta tulee jatkuvasti työtarjouksia, joten sitä käytännönkokemusta voi hankkia sen teorian opiskelun ohessa. Käännöstöiden aiheet vaihtelevat aina tv-käännöksistä teknisiin dokumentteihin.

Käntäjähän on usein myös kielenhuollon ammattilainen. Ainahan ei nimittäin vaikkapa se alkuperäiskielinen käyttöohje ole välttämättä kirjoitettu kielellisesti hyvin. Tällöin (riippuen tosin toimeksiannossa jne.) voi kääntäjä toimia myös kielenhuoltajana, toisin sanoen jättää kääntämättä alkuperäisessä olevat kielivirheet.

... kirjoitti:

"...kuinka moni kääntäjien opettajista on saanut kääntäjän koulutuksen ja toiminut itse käytännön kääntäjänä. Veikkaanpa ettei kovin moni."

Veikkaaja ei aina välttämättä voita. Niin, esim. omalla kohdallani asia on niin, että kaikki opettajani ovat myös tehneet/tekevät käännöstöitä opetustyönsä ohessa.

Ja tuosta käytännön kokemuksesta sen verran, että meillä esim. ainejärjestön kautta tulee jatkuvasti työtarjouksia, joten sitä käytännönkokemusta voi hankkia sen teorian opiskelun ohessa. Käännöstöiden aiheet vaihtelevat aina tv-käännöksistä teknisiin dokumentteihin.

Käntäjähän on usein myös kielenhuollon ammattilainen. Ainahan ei nimittäin vaikkapa se alkuperäiskielinen käyttöohje ole välttämättä kirjoitettu kielellisesti hyvin. Tällöin (riippuen tosin toimeksiannossa jne.) voi kääntäjä toimia myös kielenhuoltajana, toisin sanoen jättää kääntämättä alkuperäisessä olevat kielivirheet.

Lue lisää

Meille opiskeluaikana sanottiin, että paras kääntäjä on insinöörikääntäjä, ekonomikääntäjä jne. Eli tarkoittaa sitä, että kääntäjällä pitäisi olla kaksi tutkintoa - sen alan tutkinto, jonka tekstejä kääntää, plus kääntäjän tutkinto. Käytännössä olen huomannut, että tuo pitää usein paikkansa. Tietyn alan ammattilaisen kääntämässä tekstissä ei yleensä ole asiavirheitä, mutta kielenhuolollisia sitäkin enemmän, kun taas alaa hallitsematon kääntäjä on saattanut tehdä asiavirheitä. Molemmat tapaukset saattavat jättää sanoman ymmärtämisen epäselväksi. Onneksi useat kääntäjät tekevät (mikäli vaan aikaa on) tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

ammattilainen kirjoitti:

Meille opiskeluaikana sanottiin, että paras kääntäjä on insinöörikääntäjä, ekonomikääntäjä jne. Eli tarkoittaa sitä, että kääntäjällä pitäisi olla kaksi tutkintoa - sen alan tutkinto, jonka tekstejä kääntää, plus kääntäjän tutkinto. Käytännössä olen huomannut, että tuo pitää usein paikkansa. Tietyn alan ammattilaisen kääntämässä tekstissä ei yleensä ole asiavirheitä, mutta kielenhuolollisia sitäkin enemmän, kun taas alaa hallitsematon kääntäjä on saattanut tehdä asiavirheitä. Molemmat tapaukset saattavat jättää sanoman ymmärtämisen epäselväksi. Onneksi useat kääntäjät tekevät (mikäli vaan aikaa on) tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lue lisää

Itse olen opiskellut Tampereella saksan kääntämistä, mutta olen vaihtamassa alaa, koska haluan todellakin vähän turvallisemman (=kaupallisen) tutkinnon.

Nojaa, kääntäminen ja kielet kiinnostivat aikoinaan ja miksei vieläkin ole kiinnostus eri maita kohtaan jäljellä.

Kuitenkin kyseinen humanistinen ala, tympeä henkilökunta, femakkojen kitinöitä täynnä olevat käännöstieteen luennot, selvästi huomattava katkeruus oikeita ammatteja kohtaan ja rajut itkukohtaukseni laitoksen vessassa ahdistavien ja nöyryyttävien esiintymistuntien jälkeen saivat mittani täyteen. Huomasin, että minulla on liian hyvät paperit opiskellakseni vain siellä.

ammattilainen kirjoitti:

Meille opiskeluaikana sanottiin, että paras kääntäjä on insinöörikääntäjä, ekonomikääntäjä jne. Eli tarkoittaa sitä, että kääntäjällä pitäisi olla kaksi tutkintoa - sen alan tutkinto, jonka tekstejä kääntää, plus kääntäjän tutkinto. Käytännössä olen huomannut, että tuo pitää usein paikkansa. Tietyn alan ammattilaisen kääntämässä tekstissä ei yleensä ole asiavirheitä, mutta kielenhuolollisia sitäkin enemmän, kun taas alaa hallitsematon kääntäjä on saattanut tehdä asiavirheitä. Molemmat tapaukset saattavat jättää sanoman ymmärtämisen epäselväksi. Onneksi useat kääntäjät tekevät (mikäli vaan aikaa on) tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lue lisää

Jos kääntäjällä ei ole kääntäjän tutkintoa, niin olisi edes insinöörin, ekonomin yms. tutkinto.
Mihin koko kääntäjän tutkintoa sitten tarvitaan?

viäntäjä kirjoitti:

Jos kääntäjällä ei ole kääntäjän tutkintoa, niin olisi edes insinöörin, ekonomin yms. tutkinto.
Mihin koko kääntäjän tutkintoa sitten tarvitaan?

ei mihinkään.

viäntäjä kirjoitti:

Jos kääntäjällä ei ole kääntäjän tutkintoa, niin olisi edes insinöörin, ekonomin yms. tutkinto.
Mihin koko kääntäjän tutkintoa sitten tarvitaan?

Insinööri saattaa olla helkatin hyvä insinööri mutta ei erota pistettä pilkusta..

viäntäjä kirjoitti:

Jos kääntäjällä ei ole kääntäjän tutkintoa, niin olisi edes insinöörin, ekonomin yms. tutkinto.
Mihin koko kääntäjän tutkintoa sitten tarvitaan?

Elinsiirtoihin erikoistuneen sairaalan listahintoja:
Simpanssin aivot 1000 mk.
Maanviljelijän aivot 2000 mk.
Juristin aivot 5000 mk.
Insinöörin aivot 25.000 mk.
- Miten insinöörin aivot voivat olla noin kalliit?
- Niitä on käytetty erittäin vähän.

... kirjoitti:

"...kuinka moni kääntäjien opettajista on saanut kääntäjän koulutuksen ja toiminut itse käytännön kääntäjänä. Veikkaanpa ettei kovin moni."

Veikkaaja ei aina välttämättä voita. Niin, esim. omalla kohdallani asia on niin, että kaikki opettajani ovat myös tehneet/tekevät käännöstöitä opetustyönsä ohessa.

Ja tuosta käytännön kokemuksesta sen verran, että meillä esim. ainejärjestön kautta tulee jatkuvasti työtarjouksia, joten sitä käytännönkokemusta voi hankkia sen teorian opiskelun ohessa. Käännöstöiden aiheet vaihtelevat aina tv-käännöksistä teknisiin dokumentteihin.

Käntäjähän on usein myös kielenhuollon ammattilainen. Ainahan ei nimittäin vaikkapa se alkuperäiskielinen käyttöohje ole välttämättä kirjoitettu kielellisesti hyvin. Tällöin (riippuen tosin toimeksiannossa jne.) voi kääntäjä toimia myös kielenhuoltajana, toisin sanoen jättää kääntämättä alkuperäisessä olevat kielivirheet.

Lue lisää

Toisaalta opettajat eivät ole saaneet kääntäjän koulutusta.

Hehän ovat juuri hyvä esimerkki siitä, miten kääntämistä voi opettaa ja kääntäjänäkin voi olla ilman, että on opiskellut pätkääkään kääntämistä.

Mihin ihmeeseen siis kyseistä koulutusta tarvitaan? Turhaa se on. Siihen ovat monet kyseisen opiskelun aloittaneet päätyneetkin ja siirtyneet muille aloille.

... kirjoitti:

"...suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata."

Sanot sinä niin. Minä taas sanon, että sinulla ei taida olla näiden väitteidesi/luulojesi tueksi osoittaa minkäänlaista pitävää todistetta.

Mitä muuten ovat nämä "käytännön kääntäjät" ja millaisia käännöstöitä he mahtavat tehdä?

Lue lisää

Olisi uskottavampaa, jos joku puolestaan todistaisi käännöstieteen olemassaolon ja opiskelun tarpeellisuuden, kun tänäkin päivänä käännöksiä suorittaa menestyksekkäästi tässäkin maassa lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet sivuakaan käännöstieteestä ja jotka eivät tunne tarvitsevansa sitä lainkaan eivät edes tarkasti tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.

Yhtä hyvillä perusteilla kai voisi olla olemassa "autolla-ajotiede".

Toisin sanoen puppua koko "käännöstiede"!

hili kirjoitti:

Olisi uskottavampaa, jos joku puolestaan todistaisi käännöstieteen olemassaolon ja opiskelun tarpeellisuuden, kun tänäkin päivänä käännöksiä suorittaa menestyksekkäästi tässäkin maassa lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet sivuakaan käännöstieteestä ja jotka eivät tunne tarvitsevansa sitä lainkaan eivät edes tarkasti tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.

Yhtä hyvillä perusteilla kai voisi olla olemassa "autolla-ajotiede".

Toisin sanoen puppua koko "käännöstiede"!

Lue lisää

Käännöstiedehän voidaan periaatteessa lukea, ja luetaankin, osaksi kielieteellistä tutkimusta. Sinänsä olet siinä kyllä oikeassa, että akateemisessa maailmassa siitä kiistellään onko olemassa jotakin joka olisi yksiselitteisesti käännöstiedettä vai ei - eli onko sille selkeä oma identiteettinsä.

Kääntäminen kielestä toiseen, kuten kai periaatteessa mikä tahansa asia, onnistuu hyvin niin kauan kunnessa huomataan, että jotain saattaakin olla vialla. Esim. kun Raamattua alettiin kääntämään muille kielelle, oli ongelmana se, miten Jumalan pyhää sanaa voitaisiin ilmaista muilla kuin alkuperäiskielellä.

... kirjoitti:

Käännöstiedehän voidaan periaatteessa lukea, ja luetaankin, osaksi kielieteellistä tutkimusta. Sinänsä olet siinä kyllä oikeassa, että akateemisessa maailmassa siitä kiistellään onko olemassa jotakin joka olisi yksiselitteisesti käännöstiedettä vai ei - eli onko sille selkeä oma identiteettinsä.

Kääntäminen kielestä toiseen, kuten kai periaatteessa mikä tahansa asia, onnistuu hyvin niin kauan kunnessa huomataan, että jotain saattaakin olla vialla. Esim. kun Raamattua alettiin kääntämään muille kielelle, oli ongelmana se, miten Jumalan pyhää sanaa voitaisiin ilmaista muilla kuin alkuperäiskielellä.

Lue lisää

Yleensäkin kaikki onnistuu niin kauan, kuin huomataan jotakin olevan vialla. Se koskee monta muutakin asiaa kuin kääntämistä.

Kukkua on väite, että käännösvirheet poistetaan käännöstiedettä tutkimalla.

Käännöstieteen sijasta kääntäjän pitäisi tutustua vaikka kyseisellä kielellä olevaan kulttuuriin ja kirjallisuuteen, jotka varsinaisessa kääntäjäkoulutuksessa jäävät lapsipuolen asemaan.

Ei olekaan ihme, että tuollaista käytännön ammattiin suuntautunutta näennäisellä käännös"tieteellä" verhottua koulutusta on yritettu siirtää amkiin. Sinnehän se kuuluisikin.

aatu kirjoitti:

Yleensäkin kaikki onnistuu niin kauan, kuin huomataan jotakin olevan vialla. Se koskee monta muutakin asiaa kuin kääntämistä.

Kukkua on väite, että käännösvirheet poistetaan käännöstiedettä tutkimalla.

Käännöstieteen sijasta kääntäjän pitäisi tutustua vaikka kyseisellä kielellä olevaan kulttuuriin ja kirjallisuuteen, jotka varsinaisessa kääntäjäkoulutuksessa jäävät lapsipuolen asemaan.

Ei olekaan ihme, että tuollaista käytännön ammattiin suuntautunutta näennäisellä käännös"tieteellä" verhottua koulutusta on yritettu siirtää amkiin. Sinnehän se kuuluisikin.

Lue lisää

Kyllä on muuttunut kääntäjänkoulutuslaitoksissa opiskelu viime vuosina, jos siellä käännöstieteen opiskelu vallalla! Valmistuin 95 kääntäjänkoulutuslaitoksesta ja suoritin kieli/käännösteoriaa muistaakseni 10 ov (piti sisällään 4 opintoviikon arvoiset atk- ja tekstinkäsittelykurssit). Opiskelu sisälsi myös sekä pää- että sivuaineen kulttuurin ja kirjallisuuden kursseja ja käytännön kieleen ja kulttuuriin tutustuttiin pakollisten kieliharjoittelujaksojen aikana. Muistaakseni vähintään 3 kk opiskelua pidettiin hyväksyttynä suorituksena, mutta useimmat meistä opiskelijoista viettivät lukuvuoden ulkomailla. Itsekin vietin opiskeluajasta kaksi vuotta ulkomailla ja näin tutustuin ainakin pintapuolisesti kahden maan kieleen ja kulttuuriin käytännössä. Mutta huonoon suuntaan on menty, jos teoriaa on lisätty kielen opetuksen sijaan. Kannattaisi ehkä palata yliopistosta erillisen kieli-insituutin aikoihin, joita opettajamme kaiholla muistelivat. Tuskinpa ammattikorkeakoulu on ratkaisu, eiköhän sitä teoriaa sielläkin yllin kyllin opeteta, vaikka "ammattiin kouluttavatkin".

kotiäitinä nyt kirjoitti:

Kyllä on muuttunut kääntäjänkoulutuslaitoksissa opiskelu viime vuosina, jos siellä käännöstieteen opiskelu vallalla! Valmistuin 95 kääntäjänkoulutuslaitoksesta ja suoritin kieli/käännösteoriaa muistaakseni 10 ov (piti sisällään 4 opintoviikon arvoiset atk- ja tekstinkäsittelykurssit). Opiskelu sisälsi myös sekä pää- että sivuaineen kulttuurin ja kirjallisuuden kursseja ja käytännön kieleen ja kulttuuriin tutustuttiin pakollisten kieliharjoittelujaksojen aikana. Muistaakseni vähintään 3 kk opiskelua pidettiin hyväksyttynä suorituksena, mutta useimmat meistä opiskelijoista viettivät lukuvuoden ulkomailla. Itsekin vietin opiskeluajasta kaksi vuotta ulkomailla ja näin tutustuin ainakin pintapuolisesti kahden maan kieleen ja kulttuuriin käytännössä. Mutta huonoon suuntaan on menty, jos teoriaa on lisätty kielen opetuksen sijaan. Kannattaisi ehkä palata yliopistosta erillisen kieli-insituutin aikoihin, joita opettajamme kaiholla muistelivat. Tuskinpa ammattikorkeakoulu on ratkaisu, eiköhän sitä teoriaa sielläkin yllin kyllin opeteta, vaikka "ammattiin kouluttavatkin".

Lue lisää

Kieli-instituutti olikin suurin piirtein nykyisen amkin tasolla. Se oli käytännönläheinen, tehokas ja johti lyhyessä ajassa (3 v.) työelämään. Keskeyttäneitä oli vähän.
Kyllä opettajat tiesivät, miten umpihankeen oli ajettu, kun yliopistoihin piti mennä.

kotiäitinä nyt kirjoitti:

Kyllä on muuttunut kääntäjänkoulutuslaitoksissa opiskelu viime vuosina, jos siellä käännöstieteen opiskelu vallalla! Valmistuin 95 kääntäjänkoulutuslaitoksesta ja suoritin kieli/käännösteoriaa muistaakseni 10 ov (piti sisällään 4 opintoviikon arvoiset atk- ja tekstinkäsittelykurssit). Opiskelu sisälsi myös sekä pää- että sivuaineen kulttuurin ja kirjallisuuden kursseja ja käytännön kieleen ja kulttuuriin tutustuttiin pakollisten kieliharjoittelujaksojen aikana. Muistaakseni vähintään 3 kk opiskelua pidettiin hyväksyttynä suorituksena, mutta useimmat meistä opiskelijoista viettivät lukuvuoden ulkomailla. Itsekin vietin opiskeluajasta kaksi vuotta ulkomailla ja näin tutustuin ainakin pintapuolisesti kahden maan kieleen ja kulttuuriin käytännössä. Mutta huonoon suuntaan on menty, jos teoriaa on lisätty kielen opetuksen sijaan. Kannattaisi ehkä palata yliopistosta erillisen kieli-insituutin aikoihin, joita opettajamme kaiholla muistelivat. Tuskinpa ammattikorkeakoulu on ratkaisu, eiköhän sitä teoriaa sielläkin yllin kyllin opeteta, vaikka "ammattiin kouluttavatkin".

Lue lisää

Sinänsä minusta se on väärä ajatus, etteivätkö teoria ja käytäntö kulkisi yhdessä - kyllä ne liittyvät aina toisiinsa. Minusta kotiäidin viestistäsi voi lukea tällaisen ajatuksen.

Ja sinänsä en ole varma voiko jotenkin yksiselitteisesti ajatella, että teoriaa olisi lisätty kielen opetuksen kustannuksella - ne teoriakurssitkin kuitenkin opiskellaan sillä ko. kielellä.

Se on tietysti totta, että yliopisto-opinnot tuovat aina mukanaan sen "ylimääräisen" osuuden, eli oppiaineen teorian ja tutkimusmetodiikan. Opiskelijan kun pitää kyetä myös tekemään tutkimusta opiskelemastaan oppiaineesta. Tosin ne taidot joita tutkimuksen tekeminen ja tutkimusmetodeihin perehtyminen opettaa ovat kyllä minusta erittäin hyödyllisiä taitoja myös tavallisessa yliopiston ulkopuolisessa työelämässä.

aatu kirjoitti:

Yleensäkin kaikki onnistuu niin kauan, kuin huomataan jotakin olevan vialla. Se koskee monta muutakin asiaa kuin kääntämistä.

Kukkua on väite, että käännösvirheet poistetaan käännöstiedettä tutkimalla.

Käännöstieteen sijasta kääntäjän pitäisi tutustua vaikka kyseisellä kielellä olevaan kulttuuriin ja kirjallisuuteen, jotka varsinaisessa kääntäjäkoulutuksessa jäävät lapsipuolen asemaan.

Ei olekaan ihme, että tuollaista käytännön ammattiin suuntautunutta näennäisellä käännös"tieteellä" verhottua koulutusta on yritettu siirtää amkiin. Sinnehän se kuuluisikin.

Lue lisää

Entä oikeustieteen tieteellinen arvo? Koskahan sillä saralla on viimeksi tiedettä tehty? Enpä ole kuullutkaan, että käännöstiedettä oltaisiin siirtämässä AMK:n puolelle - sen sijaan lastentarhanopettajan tutkintoa ollaan.

ammattilainen kirjoitti:

Meille opiskeluaikana sanottiin, että paras kääntäjä on insinöörikääntäjä, ekonomikääntäjä jne. Eli tarkoittaa sitä, että kääntäjällä pitäisi olla kaksi tutkintoa - sen alan tutkinto, jonka tekstejä kääntää, plus kääntäjän tutkinto. Käytännössä olen huomannut, että tuo pitää usein paikkansa. Tietyn alan ammattilaisen kääntämässä tekstissä ei yleensä ole asiavirheitä, mutta kielenhuolollisia sitäkin enemmän, kun taas alaa hallitsematon kääntäjä on saattanut tehdä asiavirheitä. Molemmat tapaukset saattavat jättää sanoman ymmärtämisen epäselväksi. Onneksi useat kääntäjät tekevät (mikäli vaan aikaa on) tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lue lisää

Siitä juuri on kyse, että kääntäjä usein opiskelee monia muita aloja yliopistossa, eikä koskaan ainoastaan käännöstiedettä. Kunnon kääntäjiä ai AMK:ssa synny.

... kirjoitti:

"...suuri osa menestyksekkäistä käytännön kääntäjistä ei ole tutustunut kielenteorioihin, puhumattakaan käännöstieteestä, joka on heidän mielestään lähinnä huuhaata."

Sanot sinä niin. Minä taas sanon, että sinulla ei taida olla näiden väitteidesi/luulojesi tueksi osoittaa minkäänlaista pitävää todistetta.

Mitä muuten ovat nämä "käytännön kääntäjät" ja millaisia käännöstöitä he mahtavat tehdä?

Lue lisää

Periaatteessa mistä tahansa voi tehdä tiedettä. Niinhän se on. Ajattelepa useita sosiaalisia tieteitä ja mieti mistä kaikesta tutkimusta tehdään. Käännöstiede on tiede, koska siitä on tehty paljon tutkimusta. Yliopistojärjestelmää voitaisiin muutenkin muuttaa. Yliopistoistahan opiskelijat hakevat nykyisin vain sosiaalista hyväksyntää, mennään tekemään gradua. Käännöstiede on tiede siinä missä muutkin, tähtää tutkimukseen.

Kiitos vain kovasti! kirjoitti:

Entä oikeustieteen tieteellinen arvo? Koskahan sillä saralla on viimeksi tiedettä tehty? Enpä ole kuullutkaan, että käännöstiedettä oltaisiin siirtämässä AMK:n puolelle - sen sijaan lastentarhanopettajan tutkintoa ollaan.

Lue lisää

Kyllä oikeustieteen alalla tiedettä tehdään!

Se mitä nimitetään, tosin lähinnä kääntäjien kouluttajien ja alan ns. tutkijain parissa, käännöstieteeksi, on tosi asiassa joukko sirpaleita eri tieteen aloista, pääosin kuitenkin kielitieteestä.

Sellaista kuin käännöstiede ei ole. Voidaan kyllä puhua kääntämisen teoriasta. Nimi on alan ihmisten keksintö.

Kääntäjäkoulutuksen paikka olisi amkissa.

Voidakseen tulla kääntäjäksi ei tarvitse opiskella käännöstiedettä, kuten useimmat kääntäjät eivät ole opiskelleetkaan.

Amki on oikea paikka sille koulutukselle!

Tiedeihminen kirjoitti:

Periaatteessa mistä tahansa voi tehdä tiedettä. Niinhän se on. Ajattelepa useita sosiaalisia tieteitä ja mieti mistä kaikesta tutkimusta tehdään. Käännöstiede on tiede, koska siitä on tehty paljon tutkimusta. Yliopistojärjestelmää voitaisiin muutenkin muuttaa. Yliopistoistahan opiskelijat hakevat nykyisin vain sosiaalista hyväksyntää, mennään tekemään gradua. Käännöstiede on tiede siinä missä muutkin, tähtää tutkimukseen.

Lue lisää

Varmaan kaikkea mahdollista tässä maailmassa on tutkittu, mutta ei sen johdosta ole ruvettu tieteenaloja ruvettu keksimään.

Ei ole joukkoliikennetiedettä, juopottelutiedettä, rikollisuustiedettä, juustonvalmistustiedettä jne.

hili kirjoitti:

Varmaan kaikkea mahdollista tässä maailmassa on tutkittu, mutta ei sen johdosta ole ruvettu tieteenaloja ruvettu keksimään.

Ei ole joukkoliikennetiedettä, juopottelutiedettä, rikollisuustiedettä, juustonvalmistustiedettä jne.

Lue lisää

Niin, no englanniksi puhutaan käsitteestä "translation studies" tai "translation theory/theories", ei siis "translation science". Tosin tässäkin on osa syynsä sillä, että esim. Brittiläinen kk-järjestelmä jakaa oppiaineet ns. arts ja science-aineisiin. Meillähän kuitenkin puhutaan arts aineiden sijaan humanistisista tieteistä.

Kuten jo kirjoitin, käännöstiede pohjaa kielitieteelle. Voisi ajatella esim. niin, että tutkimuskohde on siinä rajattu tarkemmin. Jos otetaan huomioon, että kielitiede jaetaan usein yleiseen/teoreettiseen ja soveltavaan kielitieteeseen, niin kenties käännöstieteen voi tarkentaen ajatella olevan tuota soveltavaa kielitiedettä, jonka kiinnostuksen kohteena on mm. kielen käyttö eri tilanteissa.

billy kirjoitti:

Kyllä oikeustieteen alalla tiedettä tehdään!

Se mitä nimitetään, tosin lähinnä kääntäjien kouluttajien ja alan ns. tutkijain parissa, käännöstieteeksi, on tosi asiassa joukko sirpaleita eri tieteen aloista, pääosin kuitenkin kielitieteestä.

Sellaista kuin käännöstiede ei ole. Voidaan kyllä puhua kääntämisen teoriasta. Nimi on alan ihmisten keksintö.

Kääntäjäkoulutuksen paikka olisi amkissa.

Voidakseen tulla kääntäjäksi ei tarvitse opiskella käännöstiedettä, kuten useimmat kääntäjät eivät ole opiskelleetkaan.

Amki on oikea paikka sille koulutukselle!

Lue lisää

Ok. En sinänsä kiistä väitteitäsi (vaikka et niitä hirveästi perustelekaan) vaan kysyn sitten vastaavasti, että mihin juristi tarvitsee käytännön työssään sitä oikeustiedettä? Mitä on oikeustiede? Minä ymmärrän sen niin, että oikeustiedekin on itse asiassa laajasti ajatellen osa yhteiskuntatieteitä, jolloin oppialan tutkimusmetodologia ainakin osaltaa nojaa yleisemmin yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodeihin jne. Saatan olla tässä toki väärässäkin, kun ei tuo oikeustiede ole lainkaan tuttu oppiaine.

hili kirjoitti:

Varmaan kaikkea mahdollista tässä maailmassa on tutkittu, mutta ei sen johdosta ole ruvettu tieteenaloja ruvettu keksimään.

Ei ole joukkoliikennetiedettä, juopottelutiedettä, rikollisuustiedettä, juustonvalmistustiedettä jne.

Lue lisää

"Varmaan kaikkea mahdollista tässä maailmassa on tutkittu, mutta ei sen johdosta ole ruvettu tieteenaloja ruvettu keksimään."

Niin. Kannattaa tutustua filosofian ja tieteenhistoriaan, jolloin selviää se miten eri tieteenalat ovat "syntyneet" ja kehittyneet. Ei sitä kukaan yksittäinen ihminen, laitos, tiedekunta, yliopisto tms. ole päättänyt/keksinyt, että nyt on olemassa tieteenala nimeltä käännöstiede, vaan kehitys on pitkähkön prosessin tulos. Eikä käännöstiede tietenkään mistään tyhjöistä ole ilmaantunut, vaan on sidoksissa jo aiemmin tutkittuun, totta kai se on näin. Asiahan on niin, että esim. kielitieteilijät ovat alkaneet pohtia sitä, miten eri kielet eroavat toisistaan ja miten niiden välinen kommunikaatio voi(voisi) toimia ja miten onnistuu merkitysten välittäminen yhdestä kielestä toiseen vai onnistuuko. Toisaalta on ihan käytännössä - siis kun on käännetty kielestä toiseen - huomattu ettei asia olekaan aina niin yksiselitteistä ja helppoa.

Ja noin yleisemmin, miksi muka ei uusia tieteenaloja syntyisi? Et kai väitä, että elämme jotenkin stabiilissa maailmassa? Kun vastaan tulee uusia ennen näkemättömiä ilmöitä ja ongelmia, eivät vanhat konstit aina välttämättä riitä niiden tutkailemiseen.

Hyvä ja usein siteerattu lähtökohta on esim. Thomas Kuhnin ajatus tieteellisistä vallankumouksista jne. Kuhn siis tutkii tieteenfilosofiaa ja sitä, miten tieteenalat muuttuvat jne.

... kirjoitti:

Ok. En sinänsä kiistä väitteitäsi (vaikka et niitä hirveästi perustelekaan) vaan kysyn sitten vastaavasti, että mihin juristi tarvitsee käytännön työssään sitä oikeustiedettä? Mitä on oikeustiede? Minä ymmärrän sen niin, että oikeustiedekin on itse asiassa laajasti ajatellen osa yhteiskuntatieteitä, jolloin oppialan tutkimusmetodologia ainakin osaltaa nojaa yleisemmin yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodeihin jne. Saatan olla tässä toki väärässäkin, kun ei tuo oikeustiede ole lainkaan tuttu oppiaine.

Lue lisää

Juristit tekevät yhteiskunnassa paljon vastuullisempaa työtä kuin kääntäjät.

Näkeehän sen palkasta ja arvostuksesta.

Siihen tarvitaan jo oma tieteensä.

hilkka kirjoitti:

Juristit tekevät yhteiskunnassa paljon vastuullisempaa työtä kuin kääntäjät.

Näkeehän sen palkasta ja arvostuksesta.

Siihen tarvitaan jo oma tieteensä.

Lue lisää

No jos se palkka on arvostuksen mittari niin ok. Minusta se ei näin suinkaan ole.

Mietipä muuten huviksesi hetkinen esim. sitä kuinka paljon suomalaisten hyvään (englannin) kieli taitoon on ollut vaikutusta sillä, että täällä tv-ohjelmat käännetään/teksitetään.

... kirjoitti:

No jos se palkka on arvostuksen mittari niin ok. Minusta se ei näin suinkaan ole.

Mietipä muuten huviksesi hetkinen esim. sitä kuinka paljon suomalaisten hyvään (englannin) kieli taitoon on ollut vaikutusta sillä, että täällä tv-ohjelmat käännetään/teksitetään.

Lue lisää

Tekstityksellä on varmasti merkitystä, mutta kääntäjien yliopistokoulutuksella ei siihen ole paljoa merkitystä. Niitä on käännetty, ennen kuin tuota koulutusta oli olemassakaan.

... kirjoitti:

Niin, no englanniksi puhutaan käsitteestä "translation studies" tai "translation theory/theories", ei siis "translation science". Tosin tässäkin on osa syynsä sillä, että esim. Brittiläinen kk-järjestelmä jakaa oppiaineet ns. arts ja science-aineisiin. Meillähän kuitenkin puhutaan arts aineiden sijaan humanistisista tieteistä.

Kuten jo kirjoitin, käännöstiede pohjaa kielitieteelle. Voisi ajatella esim. niin, että tutkimuskohde on siinä rajattu tarkemmin. Jos otetaan huomioon, että kielitiede jaetaan usein yleiseen/teoreettiseen ja soveltavaan kielitieteeseen, niin kenties käännöstieteen voi tarkentaen ajatella olevan tuota soveltavaa kielitiedettä, jonka kiinnostuksen kohteena on mm. kielen käyttö eri tilanteissa.

Lue lisää

Se on todellakin soveltavan kielitieteen ala.
- Mieluummin voisi puhua kääntämisen teoreettisesta puolesta.

Tuskinpa kaikki ns. käännöstieteilijätkään väittävät ihan vakavissaan tuonnimisen tieteen olevan olemassa.

scheisse kirjoitti:

Itse olen opiskellut Tampereella saksan kääntämistä, mutta olen vaihtamassa alaa, koska haluan todellakin vähän turvallisemman (=kaupallisen) tutkinnon.

Nojaa, kääntäminen ja kielet kiinnostivat aikoinaan ja miksei vieläkin ole kiinnostus eri maita kohtaan jäljellä.

Kuitenkin kyseinen humanistinen ala, tympeä henkilökunta, femakkojen kitinöitä täynnä olevat käännöstieteen luennot, selvästi huomattava katkeruus oikeita ammatteja kohtaan ja rajut itkukohtaukseni laitoksen vessassa ahdistavien ja nöyryyttävien esiintymistuntien jälkeen saivat mittani täyteen. Huomasin, että minulla on liian hyvät paperit opiskellakseni vain siellä.

Lue lisää

Tosi asiassa laitoksen opettajakaan ei iki päivänä menisi kääntäjän uralle. Tuskinpa on esimerkkejä.
Sen verran ne sentään kääntäjän ammattia ja työtä tuntevat.

hili kirjoitti:

Tosi asiassa laitoksen opettajakaan ei iki päivänä menisi kääntäjän uralle. Tuskinpa on esimerkkejä.
Sen verran ne sentään kääntäjän ammattia ja työtä tuntevat.

Rahan tuloa ei voi estää! Kaikki vain kääntäjäksi! Tunnin työ ja 60 euroa napsahtaa! Jees! Ei huono alkupalkka! Mitä opettajana kitkuttamaan! Ja kohta Brysseliin kunnolla tienaamaan!

Sen käännöstieteen avulla sitten opiskellaan kääntäjiksi, ei paljoa mihinkään muuhun työhön, ellei sihteereiksi.
Samaa työtä pystyy muuten tekemään ilman kännöstiedettäkin, niin kuin useimmat kääntäjät tekevätkin.
Ts. amki riittäisi hyvin.

Jos valmistuu ns. käännöstieteestä maisteriksi, niin pystyykö sitten tekemään muuta kuin kääntämään (ja tulkkaamaan)?

hyyry kirjoitti:

Jos valmistuu ns. käännöstieteestä maisteriksi, niin pystyykö sitten tekemään muuta kuin kääntämään (ja tulkkaamaan)?

Se tutkintonimikehän on filosofian maisteri ja pääaineena on jonkin kielen kääntäminen: esim. englannin kielen kääntämäinen ja tulkkaus.

Mitä taitoja sitten FM omaa. No ainakin pystyy tarvittaessa opettamaan ko. kieltä, eli pienellä lisäkoulutuksella voi pätevöityä ko. kielen opettajaksi. Toisaalta yleiset kieli- ja viestintätaidot ovat hyvät, joten ei ole mahdotonta esim. hakea töitä vaikka kustannusalalta tai toimittaja/tiedottaja hommia. Toisaalta selvemmin yrityspuolella esim. erilaiset markkinointi/mainontatehtävät joissa täytyy omata hyvä kielitaju. Eli, ei se mitenkään rajoitu vain siihen kääntämiseen ja tulkkaamiseen.

... kirjoitti:

Se tutkintonimikehän on filosofian maisteri ja pääaineena on jonkin kielen kääntäminen: esim. englannin kielen kääntämäinen ja tulkkaus.

Mitä taitoja sitten FM omaa. No ainakin pystyy tarvittaessa opettamaan ko. kieltä, eli pienellä lisäkoulutuksella voi pätevöityä ko. kielen opettajaksi. Toisaalta yleiset kieli- ja viestintätaidot ovat hyvät, joten ei ole mahdotonta esim. hakea töitä vaikka kustannusalalta tai toimittaja/tiedottaja hommia. Toisaalta selvemmin yrityspuolella esim. erilaiset markkinointi/mainontatehtävät joissa täytyy omata hyvä kielitaju. Eli, ei se mitenkään rajoitu vain siihen kääntämiseen ja tulkkaamiseen.

Lue lisää

Jos kääntäjä on lukenut "käännöstiedettä", niin mitä sen sijaan on lukenut filologi-FM? - Luultavasti kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden historiaa.

Kuinkahan paljon näiden alojen sivistystä omaa kääntäjäkoulutuksen saanut?

viäntäjä kirjoitti:

Jos kääntäjä on lukenut "käännöstiedettä", niin mitä sen sijaan on lukenut filologi-FM? - Luultavasti kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden historiaa.

Kuinkahan paljon näiden alojen sivistystä omaa kääntäjäkoulutuksen saanut?

Lue lisää

Niin, no itse opiskelen juuri ns. filologiaa. Mutta uskonpa, että myös kääntäjäopiskelija saa osansa kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin opinnoista.

... kirjoitti:

Niin, no itse opiskelen juuri ns. filologiaa. Mutta uskonpa, että myös kääntäjäopiskelija saa osansa kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin opinnoista.

Saa varmaan osansa, ja se osa lienee aika vähäinen ...

Pätevinä venäjän kääntäjinä ja tulkkeina on paljon paluumuuttajia, joilla ei ole minkäänlaista käännöstieteen tai -teorian koulutusta ja jotka selviytyvät hyvin tehtävistään kaksikielisyytensä ja muun koulutuksensa ansiosta.

Siinä on joukko kilpailijoita täällä kyseisen alan koulutuksen saaneille eivätkä ne välttämättä tappiolle jää.

martinovits kirjoitti:

Pätevinä venäjän kääntäjinä ja tulkkeina on paljon paluumuuttajia, joilla ei ole minkäänlaista käännöstieteen tai -teorian koulutusta ja jotka selviytyvät hyvin tehtävistään kaksikielisyytensä ja muun koulutuksensa ansiosta.

Siinä on joukko kilpailijoita täällä kyseisen alan koulutuksen saaneille eivätkä ne välttämättä tappiolle jää.

Lue lisää

Monet täällä koulutetut vastaavan alan ihmiset toimivat sitä vastoin lähihoitajina ym. vastaavissa tehtävissä.

Teoriasta vielä sen verran, että teorianhan tarkoitus on tarjota universaaleja malleja tai keinoja ongelman ratkaisuun. Siten käännösteoria ei ole esim. tiettyyn luonnolliseen kieleen (esim. suomi) ja sen kääntämiseen sidottu, vaan se pyrkii tarjoamaan laajempaa perspektiiviä ja eräänlaista perustavanlaatuista pohjaa aiheeseen.

Ollaan samoilla raiteilla. Kääntäjiksi opiskeltaisiin amkissa; se, joka jatkaisi tutkimustyöllä, siirtyisi yliopistoon.

Tuntuu vain siltä, ettei niistä yliopistoon halukkaita olisi montakaan...

Tunnettuhan on sanonta: Hän pystyy vain kääntämään.
Arvostusta nauttiakseen kääntäjän pitäisi siis pystyä muuhunkin kuin kääntämiseen.