Yksinäisen seksielämä

Yleinen vuodattaja

Monilla yksinäisellä on kuitenkin edes jotakin viritystä seksirintamalla. Etenkin mukavan näköiset naiset saavat hyväksyntää ja läheisyyttä seksin kautta. Pelkkä paneminen ei usein kuitenkaan poista yksinäisyyden tunnetta.

Uskaltaisin väittää, että ilman seksuaalisuutta masennusta ja ahdistuneisuutta olisi merkittävästi vähemmän. Ainakin nuorten depikset johtuvat mielestäni pääasiassa seksuaalisuudesta. En osaa tarkemmin selittää sen merkitystä kaikkien kohdalla. Onhan paljon kauniita nuoria naisia, joilla on seksielämä, mutta silti he ovat ahdistuneita ja masentuneita. Miksi näin? Onko seksuaalisuutta jotenkin vaikea hyväksyä osaksi ihmisen tervettä elämää tai ehkä he pelkäävät, eivät siis luota kumppaniinsa.

Näkemykseni olen muodostanut hyvin pitkälti viimeisten vajaan 20 vuoden aikana, jolloin olen ollut sukukypsä. Lapsena tätä ahdistuneisuutta ei ollut, mutta se alkoi voimistua vuosien myötä. Seksuaalisuuden toteutumattomuus aiheuttaa ahdistusta. Taustalla on vaikea estynyt persoonallisuus, josta seuraa yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Mies on liian heikko kyetäkseen harjoittamaan seksiä irtosuhteissa. Vakituista suhdetta taasen ei ole mahdollista tavoittaa kun on vaikeasti ujo. Naiset eivät lähesty kun ei täytä tiettyjä vaatimuksia. Maksullisiin naisiin ei ole suuremmin intoa mennä, koska ei halua maksaa ja sitten vaan lähteä. Kun haluaisi olla jonkun lähellä ja kokea tunnetta, josta on vain haaveillut.

Tukahdutettu/toteutumaton seksuaalisuus aiheuttaa masennusta, uskon myös monen psykologin olevan samaa mieltä. Seksuaalisuus on siis merkittävässä asemassa mielenterveyden häiriöiden muodostumisessa. Tätä ajatusta vahvistaa sekin, että hyvät masennuslääkkeet auttavat depressioon, mutta samalla myös libido heikkenee. Tästä voi siis tehdä johtopäätöksen, että kärsimme masennuksesta ja ahdistuksesta siksi, kun me olemme seksuaalisesti tarvitsevia ja se tekee meistä heikon.

Onkohan muita libidoa heikentäviä lääkkeitä saatavilla kuin depressiolääkkeet? Toisaalta depislääkkeet heikentävät libidoa ja samalla vähentävät ahdistusta.

83

3203

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sdfxdghjkl

      Luulen, että vain sosiaaliset naiset nauttivat irtosuhteista. Eihän se ole todellista hyväksyntää...

    • hänjokahaukottelee85

      Hyvä päätelmä. Olen samaa mieltä siintä, että seksuaalisuus lisää ahdistusta. Todennäköisesti se on lisääntymisvietin ja hormoonien aikaan saamaa ahdistusta, jonka tarkoituksena on ajaa miespuolista kilpailemaan naaraiden suosiosta ja jatkamaan sukua.
      Luulisin kuitenkin, että tämä on enemmin miesten ongelma, kuin naisten. Tuntuu, että yksinäiselle miehelle tärkein asia on löytää nainen ja naiselle tärkein asia löytää ystävä.
      Kaipa yksinäisiäkin naisia panettaa, mutta onko se niin iso asia heille kuin mitä se on miehelle? Ainakaan he eivät pidä siintä niin isoa meteliä.

      Mitä yhdenyön juttuihin tulee, niin toiset (miehet ja naiset yhtälailla) tavallaan ajautuu "vahingossa" niihin läheisyyden kaipuussaan ja jälkikäteen kovasti tuntevat häpeää niistä, sitten taas toiset hakevat niitä tietoisesti ja pitävät sitä hyväksyttävänä tapana tyydyttää seksuaaliset tarpeensa jos vaki suhdetta ei ole näköpiirissä. Se ei siis ole niin mustavalkoista ja ihmiset mielipiteineen tietysti muuttuvat.

      Välillä tuntuu, että itselleni riittäisi säännöllinen seksielämä ja kenties hyvä keskustelu silloin tällöin riittäisi tyydyttämään sosiaaliset tarpeet. Olen kuitenkin hiukan erakko luonteeltani ja tykkään olla omissa ajatuksissani.
      Yksi vaihtoehto olisi nipsaista kivekset pois. Auttaisikohan se poistamaan lisääntymisvietin?

      • nainen/outo

        Minulle on aina ollut tärkeintä löytää kumppani. Lähinnä ihmetyttää kun naiset pitävät jotain ystäväjuhlia mennessään katsomaan Sinkkuelämää, mutta ehkä elämä on sitten joillekin sellaista

      • hänjokahaukottelee85
        nainen/outo kirjoitti:

        Minulle on aina ollut tärkeintä löytää kumppani. Lähinnä ihmetyttää kun naiset pitävät jotain ystäväjuhlia mennessään katsomaan Sinkkuelämää, mutta ehkä elämä on sitten joillekin sellaista

        Ei kait se niin outoa ole? Naiset vaan yleensä etsii täällä kaveria ja miehet kumppania.

        Heh, joo itellänikin välistä semmonen tunne etten osaa/tykkää olla oman ikästen nuorten miesten seurassa. Vedetään kaljaa laatikko tolkulla ja puhutaan asioista joita en ymmärrä, tai jotka ei kiinnostaa.

    • Krusader

      Olen seksuaalisesti syrjäytynyt ja näkymätön. En kykene romanttiseen tai seksuaaliseen parisuhteeseen tai kumpaankin, ja siksi päädyn olemaan yksin. En halua riistää keneltäkään naiselta mahdollisuutta seksuaaliseen nautintoon. Olen kielellisesti lahjakas ja se tyydyttää tarpeeni ainakin nyt. Pysyttäydyn suosiolla poissa parisuhdemarkkinoilta, koska en halua olla kenellekään mikään viihdyttäjä sirkusapina tai sitten ammattirakastaja, vaan rakastettu mies.

      • Yleinen vuodattaja

        Etkös voisi hyödyntää kielellistä lahjakkuuttasi naisten parissa? Vai tarkoititko puhuttua kieltä...

        Mutta millä lääkityksellä ahdistuneisuus pysyy kurissa? En ole varma riittääkö 150 mg venlafaksiinia vai onko rinnalle otettava esim. buspironia.

      • Krusader
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Etkös voisi hyödyntää kielellistä lahjakkuuttasi naisten parissa? Vai tarkoititko puhuttua kieltä...

        Mutta millä lääkityksellä ahdistuneisuus pysyy kurissa? En ole varma riittääkö 150 mg venlafaksiinia vai onko rinnalle otettava esim. buspironia.

        Anafranil hyvä?

      • _seko_

        sinkkumarkkinoiden korkeita laatuvaatimuksia mutta harvoin tekeekään mieli kun on noi mömmöt tappamassa tunteita

    • nainenvainen39

      Tekstisi ovat lähes aina hyviä. Haluan kuitenkin korjata yleistä käsitystä, että (kauniit) naiset saisivat läheisyyttä ja tyydytystä irtosuhteista. Se on kuule sellainen juttu, että miehillä on tapana käydä vain kuksimassa naisia, ei heillä ole mitään halua tyydyttää naista, sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään. Jos mies oikeasti välittäisi naisesta ja antaisi myös sitä aitoa läöheisyyttä, se olisi jo parisuhde. Irtosuhteissa miehet paskan vertaa piittaavat naisen haluista, tunteista ja läheisyydentarpeesta. Tilannetta voisi verrata siihen, että mies maksaa huoralle, mutta ei saa orgasmia ja huora heittää sitten miehen pihalle rahattomana ja tyydyttämättömänä.

      Jos taas tilanne on se, että nainen oikeasti nauttii irtoseksistä, eikä kaipaa suhdetta ja läheisyyttä, hänellä tuskin on ongelmaa nimeltä "yksinäisyys".

      Koettu on.

      • Life fades away

        Tota maa en kylla tajua. Miten mies voi nauttia jos tietaa etta nainen ei nauti...mut kai taakin on joku semmonen alpha-mies viritys, jossa naisia kiinnostaa miehen valinpitamattomyys ja royhkeys. Selittaisi tilanteen naisen osalta.

      • - sh
        Life fades away kirjoitti:

        Tota maa en kylla tajua. Miten mies voi nauttia jos tietaa etta nainen ei nauti...mut kai taakin on joku semmonen alpha-mies viritys, jossa naisia kiinnostaa miehen valinpitamattomyys ja royhkeys. Selittaisi tilanteen naisen osalta.

        Sanoisin että kyse on kosketuksen ja läheisyyden tarpeesta. Välinpitämättömyys ja röyhkeys on viritys joka saa tunkemaan sormet kurkkuun. Hyvä pano joo..

      • Life fades away
        - sh kirjoitti:

        Sanoisin että kyse on kosketuksen ja läheisyyden tarpeesta. Välinpitämättömyys ja röyhkeys on viritys joka saa tunkemaan sormet kurkkuun. Hyvä pano joo..

        No, toi oli vaan mun teoriani. Totuushan on se etta seka miehet etta naiset joutuu vahan arvailemaan mita naiset haluaa koska kukaan ei sita varmuudella tieda heheh.

      • Yleinen vuodattaja

        En ole oikea mies, koska en kykene harjoittamaan irtosuhteessa tapahtuvaa seksiä (kokeiltu on, mutta olen liian heikko siihen). On totta, että maksullisiin naisiin menevä mies tuskin useinkaan ajattellee antavansa portolle nautinollisen iltapanon ja kunnon orgasmin. Paineidensa vuoksi hän sinne menee, heittämään lastin kondoolin kärkeen tai tytön rinnoille.
        Sitten on nää irtosuhteet. Siinä molemmilla on varmaan tarpeet saada seksiä. Ehkä se miehillä on enemmän sitä halua, että voi kunnolla nussia ja saada lastin irtoamaan. Naista en paljoa tunne, riittääkö heille se, että saa komealta mieheltä isoa melaa ja voi heittää sen pihalla viikonlopun jälkeen ja jaksaa taas tehdä viikon tylsää toimistotyötä, uuden viikonloppuvalloituksen meisseli mielessään. En tiedä onko se naisille tätä. Mikä on naisilla sen läheisyyden tarpeen saamisen osuus näissä irtopanoissa? Liekö jopa seksiä suurempi? Miehillä tuskin kovinkaan suuressa merkityksessä.

        Kuten jo kerroin, minusta ei rikkinäisyyteni vuoksi ole jakamaan pyhää temppeliäni kenenkään irtopanon kanssa. Tarvitsen rakkautta, enkä pelkkää raakaa panoa. Kuten ystävämme Krusader sanoi, me molemmat kaipaamme sitä, voimme kokea olevamme rakastettuja miehiä. Rakkaus on kaukana siitä, että yhden yön jälkeen pannaan pihalla markka kourassa vesisateeseen ja pahimmassa tapauksessa alkaa tautikin kutittaa munanpäätä viikon kahden päästä. Oikea PanoMies ei tuollaisia ajattele. Vaikka kuppa kullinnupin vei, menoa se haittaa ei! Eikä myöskään suhteen päättyminen masenna kun etsitään heti uutta panoa.

        Uskon että tätäkin palstaa lukee muutama sinkkunainen. Onko joukossa ketään, joka haluaa saada itselleen parisuhteen? Kokea olevansa rakastettu ja nauttia myös seksuaalisuudesta turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä? Vai onko pääasia se, että saa hyväksyntää mahdollisimman monilta miehiltä? Itse olen sellainen ns. yhden naisen mies, jolle riittäisi turvallinen ja rakkaudellinen kumppanuus. Ei sitä vaan näytä olevan tiedossa kun on arka epävarma itsestään.

      • M
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        En ole oikea mies, koska en kykene harjoittamaan irtosuhteessa tapahtuvaa seksiä (kokeiltu on, mutta olen liian heikko siihen). On totta, että maksullisiin naisiin menevä mies tuskin useinkaan ajattellee antavansa portolle nautinollisen iltapanon ja kunnon orgasmin. Paineidensa vuoksi hän sinne menee, heittämään lastin kondoolin kärkeen tai tytön rinnoille.
        Sitten on nää irtosuhteet. Siinä molemmilla on varmaan tarpeet saada seksiä. Ehkä se miehillä on enemmän sitä halua, että voi kunnolla nussia ja saada lastin irtoamaan. Naista en paljoa tunne, riittääkö heille se, että saa komealta mieheltä isoa melaa ja voi heittää sen pihalla viikonlopun jälkeen ja jaksaa taas tehdä viikon tylsää toimistotyötä, uuden viikonloppuvalloituksen meisseli mielessään. En tiedä onko se naisille tätä. Mikä on naisilla sen läheisyyden tarpeen saamisen osuus näissä irtopanoissa? Liekö jopa seksiä suurempi? Miehillä tuskin kovinkaan suuressa merkityksessä.

        Kuten jo kerroin, minusta ei rikkinäisyyteni vuoksi ole jakamaan pyhää temppeliäni kenenkään irtopanon kanssa. Tarvitsen rakkautta, enkä pelkkää raakaa panoa. Kuten ystävämme Krusader sanoi, me molemmat kaipaamme sitä, voimme kokea olevamme rakastettuja miehiä. Rakkaus on kaukana siitä, että yhden yön jälkeen pannaan pihalla markka kourassa vesisateeseen ja pahimmassa tapauksessa alkaa tautikin kutittaa munanpäätä viikon kahden päästä. Oikea PanoMies ei tuollaisia ajattele. Vaikka kuppa kullinnupin vei, menoa se haittaa ei! Eikä myöskään suhteen päättyminen masenna kun etsitään heti uutta panoa.

        Uskon että tätäkin palstaa lukee muutama sinkkunainen. Onko joukossa ketään, joka haluaa saada itselleen parisuhteen? Kokea olevansa rakastettu ja nauttia myös seksuaalisuudesta turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä? Vai onko pääasia se, että saa hyväksyntää mahdollisimman monilta miehiltä? Itse olen sellainen ns. yhden naisen mies, jolle riittäisi turvallinen ja rakkaudellinen kumppanuus. Ei sitä vaan näytä olevan tiedossa kun on arka epävarma itsestään.

        Miten mies ei ole oikea mies, jos ei harrasta irtosuhteita? Miksi niitä pitäisi harrastaa, en ymmärrä...? Että voi tyydyttää seksuaaliset tarpeensa kun ei ole parisuhdetta? Korvikkeena.

        Itse en kykene yhden illan juttuihin laisinkaan. Kokeiltu on, ei pysty vaikka mieli tekisi. Oottelen sitä jotakin kivaa miestä sitten. Seksittömyyteen tottuu ja kun ei anna kenenkään satunnaisten ihmisten koskea itseään, voi pikkuhiljaa alkaa tuntea olevansa oman ruumiinsa herra. Rakkauden kaipuuta ei tarvitse yrittää tyydyttää irtosuhteilla.

      • nainenvainentaasen
        Life fades away kirjoitti:

        Tota maa en kylla tajua. Miten mies voi nauttia jos tietaa etta nainen ei nauti...mut kai taakin on joku semmonen alpha-mies viritys, jossa naisia kiinnostaa miehen valinpitamattomyys ja royhkeys. Selittaisi tilanteen naisen osalta.

        Ei nainen nauti röyhkeistä miehistä: Yksinäinen nainen vain saattaa helpommin lähteä miehen matkaan, kun vain mies osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan. Röyhkeän ja ylimielisen miehen matkaan tuskin kukaan "normaali" nainen lähtee. Nainen nimenomaan kaipaa läheisyyttä ja IHMISTÄ, kosketusta, syliä. Ja joutuu sitten maksamaan siitä kovan hinnan, eli antamaan seksiä. Valitettavasti miehillä on tapana olla huomioivia ja ystävällisiä niin kauan, kunnes ovat päässeet siihen aktiin saakka ja itse lauenneet. Siihen loppuu läheisyys, huomioiminen. Naiset tutkitusti laukeavat jopa puoli tuntia miehen jälkeen. Jos mies ajattelee vain omaa tyydytystään, naiselle jää erittäin paha mieli koko hommasta.

        Jossakin ketjussa joku mies jopa kehoitti naisia "jakamaan sitä toosaansa, niin kyllä se parisuhde sitten vielä jostakin 1 illan jutusta kehkeytyy." En tiedä mihin kokemukseen tämä mies perustaa väitteensä. Ehkä se koskee vain niitä tavoiteltuja naisia joita miehet joka tapauksessa haluavat parisuhteeseen. Tavallinen nainen ei seksillä parisuhdetta saa, se on fakta. Moni, minäkin olen jaksanut olla optimistinen ja toivoa, että joku 1 illan kolli mukamas haluaisi sitten tutustua paremminkin. Ja PÖH, kyllä niille seksisuhde sitten kelpaisi mutta ei seurustelusuhde. Se siitä sitten. Enää en ole mennyt kenenkään kanssa sänkyyn enkä mene. En osta seksillä läheisyyttä.

      • Life fades away
        nainenvainentaasen kirjoitti:

        Ei nainen nauti röyhkeistä miehistä: Yksinäinen nainen vain saattaa helpommin lähteä miehen matkaan, kun vain mies osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan. Röyhkeän ja ylimielisen miehen matkaan tuskin kukaan "normaali" nainen lähtee. Nainen nimenomaan kaipaa läheisyyttä ja IHMISTÄ, kosketusta, syliä. Ja joutuu sitten maksamaan siitä kovan hinnan, eli antamaan seksiä. Valitettavasti miehillä on tapana olla huomioivia ja ystävällisiä niin kauan, kunnes ovat päässeet siihen aktiin saakka ja itse lauenneet. Siihen loppuu läheisyys, huomioiminen. Naiset tutkitusti laukeavat jopa puoli tuntia miehen jälkeen. Jos mies ajattelee vain omaa tyydytystään, naiselle jää erittäin paha mieli koko hommasta.

        Jossakin ketjussa joku mies jopa kehoitti naisia "jakamaan sitä toosaansa, niin kyllä se parisuhde sitten vielä jostakin 1 illan jutusta kehkeytyy." En tiedä mihin kokemukseen tämä mies perustaa väitteensä. Ehkä se koskee vain niitä tavoiteltuja naisia joita miehet joka tapauksessa haluavat parisuhteeseen. Tavallinen nainen ei seksillä parisuhdetta saa, se on fakta. Moni, minäkin olen jaksanut olla optimistinen ja toivoa, että joku 1 illan kolli mukamas haluaisi sitten tutustua paremminkin. Ja PÖH, kyllä niille seksisuhde sitten kelpaisi mutta ei seurustelusuhde. Se siitä sitten. Enää en ole mennyt kenenkään kanssa sänkyyn enkä mene. En osta seksillä läheisyyttä.

        Musta tuntuu ettei nainen valittaisi tollaisestakaan miehesta oikeesti, eihan se mikaan mies ole naisen mielesta joka ei omaansa ota ja vaadi.

      • alison gross
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        En ole oikea mies, koska en kykene harjoittamaan irtosuhteessa tapahtuvaa seksiä (kokeiltu on, mutta olen liian heikko siihen). On totta, että maksullisiin naisiin menevä mies tuskin useinkaan ajattellee antavansa portolle nautinollisen iltapanon ja kunnon orgasmin. Paineidensa vuoksi hän sinne menee, heittämään lastin kondoolin kärkeen tai tytön rinnoille.
        Sitten on nää irtosuhteet. Siinä molemmilla on varmaan tarpeet saada seksiä. Ehkä se miehillä on enemmän sitä halua, että voi kunnolla nussia ja saada lastin irtoamaan. Naista en paljoa tunne, riittääkö heille se, että saa komealta mieheltä isoa melaa ja voi heittää sen pihalla viikonlopun jälkeen ja jaksaa taas tehdä viikon tylsää toimistotyötä, uuden viikonloppuvalloituksen meisseli mielessään. En tiedä onko se naisille tätä. Mikä on naisilla sen läheisyyden tarpeen saamisen osuus näissä irtopanoissa? Liekö jopa seksiä suurempi? Miehillä tuskin kovinkaan suuressa merkityksessä.

        Kuten jo kerroin, minusta ei rikkinäisyyteni vuoksi ole jakamaan pyhää temppeliäni kenenkään irtopanon kanssa. Tarvitsen rakkautta, enkä pelkkää raakaa panoa. Kuten ystävämme Krusader sanoi, me molemmat kaipaamme sitä, voimme kokea olevamme rakastettuja miehiä. Rakkaus on kaukana siitä, että yhden yön jälkeen pannaan pihalla markka kourassa vesisateeseen ja pahimmassa tapauksessa alkaa tautikin kutittaa munanpäätä viikon kahden päästä. Oikea PanoMies ei tuollaisia ajattele. Vaikka kuppa kullinnupin vei, menoa se haittaa ei! Eikä myöskään suhteen päättyminen masenna kun etsitään heti uutta panoa.

        Uskon että tätäkin palstaa lukee muutama sinkkunainen. Onko joukossa ketään, joka haluaa saada itselleen parisuhteen? Kokea olevansa rakastettu ja nauttia myös seksuaalisuudesta turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä? Vai onko pääasia se, että saa hyväksyntää mahdollisimman monilta miehiltä? Itse olen sellainen ns. yhden naisen mies, jolle riittäisi turvallinen ja rakkaudellinen kumppanuus. Ei sitä vaan näytä olevan tiedossa kun on arka epävarma itsestään.

        Kiitos että aloitit keskustelun tärkeästä aiheesta. Tätä palstaa satunnaisesti lukiessani olenkin kaipaillut yksinäisten seksuaalisuudesta asiallista keskustelua luettavaksi. En nyt tiedä onko minulla aloitusviestiin varsinaisesti mitään sanottavaa, joten kannan korteni kekoon vaikka tähän väliin.

        Sinkkunainen siis olen, mutta en ole koskaan samaistunut tuohon käsitteeseen, koska en ole mikään "Sinkkuelämää"-nainen. En vain ole koskaan seurustellut tai ollut parisuhteessa. Haluaisin parisuhteen ja parisuhdeseksiä, mutta en mitättömän näköisenä herätä vastakkaisessa sukupuolessa minkäänlaista kiinnostusta, enkä toisaalta itsekään ihastu tms. juuri koskaan. Mielestäni minulla ei ole mitään suuria vaatimuksia joita naisilla aina oletetaan olevan, toiveissa olisi ihan tavallinen suomalainen, joskin raitis mies, joka tykkäisi minusta ja josta tykkäisin itse. :)

        En harrasta irtosuhteita. Olen kokeillut kerran vuosia sitten, yksi yhden illan juttu (tai itse asiassa kahden illan, woohoo) on takana. Hankkiuduin siihen jonkun seuranhakuilmoituksen kautta, ihmettelen vieläkin miten rohkenin siihen. Kaitpa se seksi vain pyöri mielessä niin paljon juuri silloin. Ei ollut kuitenkaan minunkaan juttuni, vaikka en kokeilemista oikeastaan voi katuakaan. Jos en olisi kokeillut silloin, olisin luultavasti kokeillut myöhemmin, ja tuo ainoaksi jäänyt kokemukseni oli kuitenkin ihan ok. Huonomminkin olisi voinut käydä, koska typerä temppuhan tuo tavallaan oli. Toisaalta se oli siis ihan mukavaa, samoin teki hyvää huomata että "kelpasin" enkä ilmeisesti ollut kumppanin mielestä mitenkään fyysisesti vastenmielinen. Toisaalta tunsin jälkeenpäin syyllisyyttä ja ahdistusta, eikä suhteen jatkaminen pitempään tuntunut sen arvoiselta. Vastenmieliseltä tuntuivat myös tyypiltä tulleet pikkutuhmat vonkausviestit, vaikka en minä mitään romanttista siirappiakaan olisi tältä halunnut kuulla. Ehkä fiksu käytös on seksin yhteydessä jotenkin liikaa vaadittu?

        En silti todellakaan koe olevani mikään siveyden sipuli. Naapurista kantautuvia, pornoelokuvamaisen liioiteltuja seksiääniä en kauheasti jaksaisi kuunnella (säestivät taas tämänkin viestin kirjoitusta :D), mutta toisaalta minulla ei ole mitään esim. romantiikkaa / erotiikkaa / pornoa vastaan, vaan tulee niitä kulutettua itsekin. Välillä vähemmän, välillä enemmän. Seksielämää ei vaan valitettavasti ole, muiden kuin itseni kanssa. :) Viime aikoina ei oikein sitäkään. Olen jopa hieman huolissani siitä, että kiinnostukseni seksiin on viime vuoden aikana ollut niin laskusuunnassa, vaikka hellyyttä ja kosketusta kyllä kaipaisin. En käytä lääkitystä, joka vaikuttaisi asiaan. Saattaa johtua siitä, että olen samoihin aikoihin kokenut kovan kolauksen itsetunnolle ja ollut sen jäljiltä tavallista tyytymättömämpi itseeni? Ainakin TOIVON että kiinnostuksen puute johtuu siitä ja palautuu vielä myöhemmin ennalleen, eikä esim. iästä. Olisihan se jotenkin ironista ja surullista, että jos joskus vielä olisin parisuhteessa, ja seksielämä olisi sellaista ei-nyt-kulta-olen-väsynyt, mutta olisitpa tuntenut minut 10 vuotta sitten... :p

      • -paprika-
        alison gross kirjoitti:

        Kiitos että aloitit keskustelun tärkeästä aiheesta. Tätä palstaa satunnaisesti lukiessani olenkin kaipaillut yksinäisten seksuaalisuudesta asiallista keskustelua luettavaksi. En nyt tiedä onko minulla aloitusviestiin varsinaisesti mitään sanottavaa, joten kannan korteni kekoon vaikka tähän väliin.

        Sinkkunainen siis olen, mutta en ole koskaan samaistunut tuohon käsitteeseen, koska en ole mikään "Sinkkuelämää"-nainen. En vain ole koskaan seurustellut tai ollut parisuhteessa. Haluaisin parisuhteen ja parisuhdeseksiä, mutta en mitättömän näköisenä herätä vastakkaisessa sukupuolessa minkäänlaista kiinnostusta, enkä toisaalta itsekään ihastu tms. juuri koskaan. Mielestäni minulla ei ole mitään suuria vaatimuksia joita naisilla aina oletetaan olevan, toiveissa olisi ihan tavallinen suomalainen, joskin raitis mies, joka tykkäisi minusta ja josta tykkäisin itse. :)

        En harrasta irtosuhteita. Olen kokeillut kerran vuosia sitten, yksi yhden illan juttu (tai itse asiassa kahden illan, woohoo) on takana. Hankkiuduin siihen jonkun seuranhakuilmoituksen kautta, ihmettelen vieläkin miten rohkenin siihen. Kaitpa se seksi vain pyöri mielessä niin paljon juuri silloin. Ei ollut kuitenkaan minunkaan juttuni, vaikka en kokeilemista oikeastaan voi katuakaan. Jos en olisi kokeillut silloin, olisin luultavasti kokeillut myöhemmin, ja tuo ainoaksi jäänyt kokemukseni oli kuitenkin ihan ok. Huonomminkin olisi voinut käydä, koska typerä temppuhan tuo tavallaan oli. Toisaalta se oli siis ihan mukavaa, samoin teki hyvää huomata että "kelpasin" enkä ilmeisesti ollut kumppanin mielestä mitenkään fyysisesti vastenmielinen. Toisaalta tunsin jälkeenpäin syyllisyyttä ja ahdistusta, eikä suhteen jatkaminen pitempään tuntunut sen arvoiselta. Vastenmieliseltä tuntuivat myös tyypiltä tulleet pikkutuhmat vonkausviestit, vaikka en minä mitään romanttista siirappiakaan olisi tältä halunnut kuulla. Ehkä fiksu käytös on seksin yhteydessä jotenkin liikaa vaadittu?

        En silti todellakaan koe olevani mikään siveyden sipuli. Naapurista kantautuvia, pornoelokuvamaisen liioiteltuja seksiääniä en kauheasti jaksaisi kuunnella (säestivät taas tämänkin viestin kirjoitusta :D), mutta toisaalta minulla ei ole mitään esim. romantiikkaa / erotiikkaa / pornoa vastaan, vaan tulee niitä kulutettua itsekin. Välillä vähemmän, välillä enemmän. Seksielämää ei vaan valitettavasti ole, muiden kuin itseni kanssa. :) Viime aikoina ei oikein sitäkään. Olen jopa hieman huolissani siitä, että kiinnostukseni seksiin on viime vuoden aikana ollut niin laskusuunnassa, vaikka hellyyttä ja kosketusta kyllä kaipaisin. En käytä lääkitystä, joka vaikuttaisi asiaan. Saattaa johtua siitä, että olen samoihin aikoihin kokenut kovan kolauksen itsetunnolle ja ollut sen jäljiltä tavallista tyytymättömämpi itseeni? Ainakin TOIVON että kiinnostuksen puute johtuu siitä ja palautuu vielä myöhemmin ennalleen, eikä esim. iästä. Olisihan se jotenkin ironista ja surullista, että jos joskus vielä olisin parisuhteessa, ja seksielämä olisi sellaista ei-nyt-kulta-olen-väsynyt, mutta olisitpa tuntenut minut 10 vuotta sitten... :p

        No mutta ulkokuorihan on aina vain ulkokuori, moni kakku päältä kaunis. Ymmärrän mietteesi, siitä että olet "mitättömän näköinen" eikä täten kukaan sinusta kiinnostu. Näin ajattelin itsekkin joskus, kuka minusta nyt muka tykkäisi kun on möhömaha ja reidetkin liian paksut. Mutta elämä on opettanut. Eli pöh ja pah.

        Jotkut miehet, kuten naisetkin katsovat pelkkää ulkokuorta. Pintaliitäjiksikin näitä kutsutaan. Minun kokemus asiasta on se, että perus hyviä jamppoja ei hirveästi haittaa möhömaha jos itse on sinut möhöjensä kanssa ja kemiat muuten toimii.

        Kauneus ja seksikkyys lähtee oman pään sisältä. Ihminen on kauneimmillaan silloin, kun on sinut itsensä ja omien miinuspuoliensa kanssa. Eihän kukaan ole täydellinen.

        Irtosuhteista en itsekkään niin välitä, mutta täytyy kyllä myöntää että niiden kautta on löytynyt tervettä pönkitystä itsetuntoon. Ja se taitaa ollakkin toinen syy läheisyyden kaipuun korjaamisen lisäksi irtosuhteiden harrastamiseen.

        Monta vuotta sinkkuna eläneenä, nykyään onnellisesti parisuhteessa, tiedän kuinka hankalaa yksinäisyys ja varsinkin läheisyyden kaipuu on. Jaksamisia kaikille! Ei muuta kun peiliin katsomaan ja sanomaan että "tykkään itsestäni juuri tällaisena", helppoa se ei ole. Päät pystyyn ja hymyllä eteepäin! Yleensänhän ne parhaat asiat tulevat elämään ihan yllättäen :)

      • silläsininen
        -paprika- kirjoitti:

        No mutta ulkokuorihan on aina vain ulkokuori, moni kakku päältä kaunis. Ymmärrän mietteesi, siitä että olet "mitättömän näköinen" eikä täten kukaan sinusta kiinnostu. Näin ajattelin itsekkin joskus, kuka minusta nyt muka tykkäisi kun on möhömaha ja reidetkin liian paksut. Mutta elämä on opettanut. Eli pöh ja pah.

        Jotkut miehet, kuten naisetkin katsovat pelkkää ulkokuorta. Pintaliitäjiksikin näitä kutsutaan. Minun kokemus asiasta on se, että perus hyviä jamppoja ei hirveästi haittaa möhömaha jos itse on sinut möhöjensä kanssa ja kemiat muuten toimii.

        Kauneus ja seksikkyys lähtee oman pään sisältä. Ihminen on kauneimmillaan silloin, kun on sinut itsensä ja omien miinuspuoliensa kanssa. Eihän kukaan ole täydellinen.

        Irtosuhteista en itsekkään niin välitä, mutta täytyy kyllä myöntää että niiden kautta on löytynyt tervettä pönkitystä itsetuntoon. Ja se taitaa ollakkin toinen syy läheisyyden kaipuun korjaamisen lisäksi irtosuhteiden harrastamiseen.

        Monta vuotta sinkkuna eläneenä, nykyään onnellisesti parisuhteessa, tiedän kuinka hankalaa yksinäisyys ja varsinkin läheisyyden kaipuu on. Jaksamisia kaikille! Ei muuta kun peiliin katsomaan ja sanomaan että "tykkään itsestäni juuri tällaisena", helppoa se ei ole. Päät pystyyn ja hymyllä eteepäin! Yleensänhän ne parhaat asiat tulevat elämään ihan yllättäen :)

        Osin oletkin oikeassa. Muttamutta, ei se ole aina "omasta itsetunnosta" kiinni se kumppanin löytäminen. Sinua on onni kohdannut, kun löysit miehen joka ei välitä möhömahasta. Itse en ole vastaavaa miestä kohdannut. Minulla oli hyvä itsetunto ja olin tyytyväinen ulkonäkööni, vaikka oli hiukan ylipainoa ja raskausarpia ynnä muuta yli kolmen kympin iässä. Iloisena ja vastaanottavaisena aloitin nettideitit ja livenäkin uuden kumppanin etsinnän, mutta se johti täydelliseen itsetunnon menettämiseen. Minä joka olin itse aivan normaalilla tavalla tyytyväinen ulkonäkööni, vikoineni päivineni, enkä mieheltäkään paljoa vaatinut, kohtasin kerta toisensa jälkeen mielettömämpiä vaatimuksia miesten taholta. Itsetuntoni romuttui täysin, kun sain kerta toisensa jälkeen kuulla olevani "hieman liian pyöreä" vaikka BMI oli "vain" 27 ja peruskunto erittäin hyvä säännöllisen liikuntaharrastuksen vuoksi. Moni kehui minua kasvoiltani kauniiksi, missä olen samaa mieltä itsekin mutta sitten olisi pitänyt olla pieni ja hento. Kun naisella on myös pituutta keskivertoa enemmän, miehen on vaikeampi hyväksyä ylipaino, vaikka se olisikin naisellista eli lantiolle ja rintoihin kerääntynyttä, eikä vatsanseutuun. Pieni ja pyöreä on naisellisempi kuin iso amatsoni.

        En enää jaksa kilvoitella kauneuden markkinoilla. Pukeudun miten haluan, vaikka säkkiin ja syön mitä haluan, riippumatta siitä lihonko tursaaksi vai en. Jos en silloin kelvannut kun oikeasti itse kelpasin itselleni, niin olkoot koko kummaninetsintä. Suklaa ei vittuile kiloistani eikä mene vieraisiin. Ja aina saa kaupasta uuden, erilaisenkin suklaalevyn jos alkaa tavallinen maitosuklaa kyllästyttää.

      • bvcbv
        silläsininen kirjoitti:

        Osin oletkin oikeassa. Muttamutta, ei se ole aina "omasta itsetunnosta" kiinni se kumppanin löytäminen. Sinua on onni kohdannut, kun löysit miehen joka ei välitä möhömahasta. Itse en ole vastaavaa miestä kohdannut. Minulla oli hyvä itsetunto ja olin tyytyväinen ulkonäkööni, vaikka oli hiukan ylipainoa ja raskausarpia ynnä muuta yli kolmen kympin iässä. Iloisena ja vastaanottavaisena aloitin nettideitit ja livenäkin uuden kumppanin etsinnän, mutta se johti täydelliseen itsetunnon menettämiseen. Minä joka olin itse aivan normaalilla tavalla tyytyväinen ulkonäkööni, vikoineni päivineni, enkä mieheltäkään paljoa vaatinut, kohtasin kerta toisensa jälkeen mielettömämpiä vaatimuksia miesten taholta. Itsetuntoni romuttui täysin, kun sain kerta toisensa jälkeen kuulla olevani "hieman liian pyöreä" vaikka BMI oli "vain" 27 ja peruskunto erittäin hyvä säännöllisen liikuntaharrastuksen vuoksi. Moni kehui minua kasvoiltani kauniiksi, missä olen samaa mieltä itsekin mutta sitten olisi pitänyt olla pieni ja hento. Kun naisella on myös pituutta keskivertoa enemmän, miehen on vaikeampi hyväksyä ylipaino, vaikka se olisikin naisellista eli lantiolle ja rintoihin kerääntynyttä, eikä vatsanseutuun. Pieni ja pyöreä on naisellisempi kuin iso amatsoni.

        En enää jaksa kilvoitella kauneuden markkinoilla. Pukeudun miten haluan, vaikka säkkiin ja syön mitä haluan, riippumatta siitä lihonko tursaaksi vai en. Jos en silloin kelvannut kun oikeasti itse kelpasin itselleni, niin olkoot koko kummaninetsintä. Suklaa ei vittuile kiloistani eikä mene vieraisiin. Ja aina saa kaupasta uuden, erilaisenkin suklaalevyn jos alkaa tavallinen maitosuklaa kyllästyttää.

        Tasan ei käy onnenlahjat. Jos sinun BMI on vain 27 ja olet normaalia pidempi, niin sinullahan on koko kroppa täydellisessä kunnossa. BMI on mitättömän vähän varsinkin jos paino on kertynyt nimenomaan lanteille ja rintoihin, eikä vatsaan jossa rasva on vaarallista rasvaa.

        Toisinsanoen, vaikka sinulla on ylimääräistä niin se taitaa olla ihan terveeltä pohjalta ylimääräistä. Älä tuhlaa sitä vetämällä suklaata ja pilaamalla itseäsi vielä enemmän.

        Et usko kuinka moni mies rakastaa hieman pullukoita naisia. Ne miehet joita olet kolannut läpi eivät ole kaikki miehet. Esimerkiksi minä en pidä langanlaihoista ruikuista enkä lyhyistä naisista, vaan pitkistä naisista joista on mistä ottaa kiinni. Syynä tähän on se että olen itse hieman alle 195 senttiä pitkä ja esimerkiksi seksielämä on ollut siltäosin melko haastavaa kun tyttöystävät ovat olleet tuollaista 160 ja sitä pienempiä. Olen toivonut että tapaisin naisen joka on vähintään 170 senttiä pitkä, mutta totuus on se että kaikki 170 senttiset naiset on jo viety. Valitettavasti tietenkin pitkänä miehenä naismarkkinoilla on ollut vientiä, mutta aina lyhyiden naisten osalta koska hehän tietenkin ihastuvat heti kun mies on heitä paljon pidempi. Mutta on harmillista pussatakin kun itse joutuu kumartelemaan tai nainen joutuu seisomaan joko sängyllä tai jakkaralla että ylettyy :D

      • mitäpä tästä voi
        bvcbv kirjoitti:

        Tasan ei käy onnenlahjat. Jos sinun BMI on vain 27 ja olet normaalia pidempi, niin sinullahan on koko kroppa täydellisessä kunnossa. BMI on mitättömän vähän varsinkin jos paino on kertynyt nimenomaan lanteille ja rintoihin, eikä vatsaan jossa rasva on vaarallista rasvaa.

        Toisinsanoen, vaikka sinulla on ylimääräistä niin se taitaa olla ihan terveeltä pohjalta ylimääräistä. Älä tuhlaa sitä vetämällä suklaata ja pilaamalla itseäsi vielä enemmän.

        Et usko kuinka moni mies rakastaa hieman pullukoita naisia. Ne miehet joita olet kolannut läpi eivät ole kaikki miehet. Esimerkiksi minä en pidä langanlaihoista ruikuista enkä lyhyistä naisista, vaan pitkistä naisista joista on mistä ottaa kiinni. Syynä tähän on se että olen itse hieman alle 195 senttiä pitkä ja esimerkiksi seksielämä on ollut siltäosin melko haastavaa kun tyttöystävät ovat olleet tuollaista 160 ja sitä pienempiä. Olen toivonut että tapaisin naisen joka on vähintään 170 senttiä pitkä, mutta totuus on se että kaikki 170 senttiset naiset on jo viety. Valitettavasti tietenkin pitkänä miehenä naismarkkinoilla on ollut vientiä, mutta aina lyhyiden naisten osalta koska hehän tietenkin ihastuvat heti kun mies on heitä paljon pidempi. Mutta on harmillista pussatakin kun itse joutuu kumartelemaan tai nainen joutuu seisomaan joko sängyllä tai jakkaralla että ylettyy :D

        päätellä? Naisten elämässä on aina onnellinen loppu. Tyhjää ja tarpeetonta ruikutusta.

      • -paprika-
        bvcbv kirjoitti:

        Tasan ei käy onnenlahjat. Jos sinun BMI on vain 27 ja olet normaalia pidempi, niin sinullahan on koko kroppa täydellisessä kunnossa. BMI on mitättömän vähän varsinkin jos paino on kertynyt nimenomaan lanteille ja rintoihin, eikä vatsaan jossa rasva on vaarallista rasvaa.

        Toisinsanoen, vaikka sinulla on ylimääräistä niin se taitaa olla ihan terveeltä pohjalta ylimääräistä. Älä tuhlaa sitä vetämällä suklaata ja pilaamalla itseäsi vielä enemmän.

        Et usko kuinka moni mies rakastaa hieman pullukoita naisia. Ne miehet joita olet kolannut läpi eivät ole kaikki miehet. Esimerkiksi minä en pidä langanlaihoista ruikuista enkä lyhyistä naisista, vaan pitkistä naisista joista on mistä ottaa kiinni. Syynä tähän on se että olen itse hieman alle 195 senttiä pitkä ja esimerkiksi seksielämä on ollut siltäosin melko haastavaa kun tyttöystävät ovat olleet tuollaista 160 ja sitä pienempiä. Olen toivonut että tapaisin naisen joka on vähintään 170 senttiä pitkä, mutta totuus on se että kaikki 170 senttiset naiset on jo viety. Valitettavasti tietenkin pitkänä miehenä naismarkkinoilla on ollut vientiä, mutta aina lyhyiden naisten osalta koska hehän tietenkin ihastuvat heti kun mies on heitä paljon pidempi. Mutta on harmillista pussatakin kun itse joutuu kumartelemaan tai nainen joutuu seisomaan joko sängyllä tai jakkaralla että ylettyy :D

        Tietenkin minulla on käynyt tuuri, kun on löytänyt hyvän miehen. Mutta onhan tässä ollut jos jonkinlaista säätöä ennemmin, eikä kyllä niitäkään miehiä ole möhömaha haitannut :D Toisaalta, ei minun möhömahani nyt mikään suuri ole. Minun kokemukseni on, että miehet tykkää ennemmin pehmeistä muodokkaista naisista kuin ruipeloista tikuista. Tietenkin löytyy niitä miehiä, jotka tykkää vain tikuista. Toisaalta itse olen ns. pieni ja vähän pyöreä.

        Pituus tietenkin on asia erikseen. Itse olen aina tykännyt pienistä vähän itseäni pidemmmistä miehistä. Mutta eihän sekään ole kuitenkaan se tärkein asia..pidempikin mies kelpaa..kunhan nyt ei ole ihan hurjan pitkä. Koska silloin juuri tulee tuo mainitsemasi ongelma..

        Eikä mielestäni kannata pilata itseään eikä elämäänsä vain jonkun miehen takia. Miehiä tulee ja menee..eikä ne varmastikkaan lopu kesken. Ja eihän sitä nyt muita varten pukeuduta tai meikata, vaan siksi että itsellä olisi hyvä ja kotoisa olla...eikös vain.

      • Krusader*
        -paprika- kirjoitti:

        Tietenkin minulla on käynyt tuuri, kun on löytänyt hyvän miehen. Mutta onhan tässä ollut jos jonkinlaista säätöä ennemmin, eikä kyllä niitäkään miehiä ole möhömaha haitannut :D Toisaalta, ei minun möhömahani nyt mikään suuri ole. Minun kokemukseni on, että miehet tykkää ennemmin pehmeistä muodokkaista naisista kuin ruipeloista tikuista. Tietenkin löytyy niitä miehiä, jotka tykkää vain tikuista. Toisaalta itse olen ns. pieni ja vähän pyöreä.

        Pituus tietenkin on asia erikseen. Itse olen aina tykännyt pienistä vähän itseäni pidemmmistä miehistä. Mutta eihän sekään ole kuitenkaan se tärkein asia..pidempikin mies kelpaa..kunhan nyt ei ole ihan hurjan pitkä. Koska silloin juuri tulee tuo mainitsemasi ongelma..

        Eikä mielestäni kannata pilata itseään eikä elämäänsä vain jonkun miehen takia. Miehiä tulee ja menee..eikä ne varmastikkaan lopu kesken. Ja eihän sitä nyt muita varten pukeuduta tai meikata, vaan siksi että itsellä olisi hyvä ja kotoisa olla...eikös vain.

        Onneksi olkoon että olet nyt onnellinen. Miehille se parisuhteen löytäminen on vähän hankalampaa. Me Yv:n kanssa syödään lääkkeitä, jotta saisimme yksin jäämisemme tuskan pois. Me olemme lääkittyjä, jotta saisimme nauttia elämästä ihan yhtä hyvin kuin naisten hyväksymät miehet. Onhan se ihan mahdollista naisena löytää joskus se unelmien mies, mutta miehille se ei ole mahdollista. Olen kirjoittanut kahdeksan deittiprofiilia ja tehnyt seitsemästä niistä jaotellun profiilin joka voisi toimia. Paiskin töitä mielenterveyteni, kuntoni, elämäni ja ulkonäköni eteen yötä päivää, jotta saisin kokea saman onnen kuin sinä.

        Olen ajatellut että, koska en kykene ikäisiäni naisia tyydyttämään seksuaalisesti, lopetan naisten etsimisen ja keskityn kouralliseen kavereita, joita on elämän matkalla siunaantunut. Sitten opettelen pelimieskikkoja ja yritän saada hetkellistä otetta naisista, kunnes taas tulen hylätyksi miehenä, joka on "liian pienikokoinen" että kelpaisi. Ehkä 50 - kymppisenä kun ei toimi ylä tai alapää niin voin hankkia säälistä naisystävän.

      • Yleinen vuodattaja
        Krusader* kirjoitti:

        Onneksi olkoon että olet nyt onnellinen. Miehille se parisuhteen löytäminen on vähän hankalampaa. Me Yv:n kanssa syödään lääkkeitä, jotta saisimme yksin jäämisemme tuskan pois. Me olemme lääkittyjä, jotta saisimme nauttia elämästä ihan yhtä hyvin kuin naisten hyväksymät miehet. Onhan se ihan mahdollista naisena löytää joskus se unelmien mies, mutta miehille se ei ole mahdollista. Olen kirjoittanut kahdeksan deittiprofiilia ja tehnyt seitsemästä niistä jaotellun profiilin joka voisi toimia. Paiskin töitä mielenterveyteni, kuntoni, elämäni ja ulkonäköni eteen yötä päivää, jotta saisin kokea saman onnen kuin sinä.

        Olen ajatellut että, koska en kykene ikäisiäni naisia tyydyttämään seksuaalisesti, lopetan naisten etsimisen ja keskityn kouralliseen kavereita, joita on elämän matkalla siunaantunut. Sitten opettelen pelimieskikkoja ja yritän saada hetkellistä otetta naisista, kunnes taas tulen hylätyksi miehenä, joka on "liian pienikokoinen" että kelpaisi. Ehkä 50 - kymppisenä kun ei toimi ylä tai alapää niin voin hankkia säälistä naisystävän.

        Olen usein miettinyt, onko tämä sama kirjoittaja kuin reksiteröidyn Krusader-nimimerkin käyttäjä? Ainakin minulla se yksin jääminen on niin suuri tuska, että se vie ahdistukseen asti. Minullakin on oikeus nauttia kesästä, vaikka sen yksin teenkin. Eipä siinä lääkärikään muuta voi kuin kirjoittaa lisää droppia, ettei elämänhalu häviä. Lääkäri ei voi auttaa muuten yksinäistä ja ahdistunutta. Ovathan he käyneet pitkän koulun sitä varten, että osaavaat mm. kirjoittaa yksinäisyydestä kärsivälle potilaalle psyykenlääkkeitä. Onneksi tämä kemiallinen surunestolääkitys maksaa alle 8 euroa kuussa ja lääkittynä pystyn liikkumaan muiden ihmisten joukossa. Toki lähes aina olen yksin ja se varmaan on herättänytkin ihmetystä.

      • -paprika-
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Olen usein miettinyt, onko tämä sama kirjoittaja kuin reksiteröidyn Krusader-nimimerkin käyttäjä? Ainakin minulla se yksin jääminen on niin suuri tuska, että se vie ahdistukseen asti. Minullakin on oikeus nauttia kesästä, vaikka sen yksin teenkin. Eipä siinä lääkärikään muuta voi kuin kirjoittaa lisää droppia, ettei elämänhalu häviä. Lääkäri ei voi auttaa muuten yksinäistä ja ahdistunutta. Ovathan he käyneet pitkän koulun sitä varten, että osaavaat mm. kirjoittaa yksinäisyydestä kärsivälle potilaalle psyykenlääkkeitä. Onneksi tämä kemiallinen surunestolääkitys maksaa alle 8 euroa kuussa ja lääkittynä pystyn liikkumaan muiden ihmisten joukossa. Toki lähes aina olen yksin ja se varmaan on herättänytkin ihmetystä.

        Vaikka minulla nyt hienosti meneekin kun on mies, niin tiedän tasan tarkkaan mistä puhutte. Edellinen suhteeni oli täysi fiasko, turpaan tuli ja niin eespäin. Olin yksin monta vuotta. Yksinäinen, masentunut ja täysin riekaleina koko ihminen. Lääkkeisiin en suostunut koskemaan, koska en halua joutua siihe kierteeseen. Olen läheltä joutunut seuraamaan mitä masennuslääkkeet voivat pitkäaikaisesti käytettynä saada aikaan.

        Mutta sainkin kuin sainkin itseni tasapainoon, paljon se vaati tuskaa, verta, hikeä, työtä ja vuosia. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oli hyvä kokea se kaikki paska, jotta näkee maailman eri silmin ja pystyy nykyään nauttimaan elämästä täysin rinnoin.

        Ja kokemuksien perusteella olen sitä mieltä, että jos itsellä on asiat vinksallaan niin ei toinen ihminen niitä asioita pysty korjaamaan. Pystyy olemaan kyllä tukena, turvana ja tuuppimaan eteepäin vaikeina aikoina kyllä. Mutta mielestäni parisuhdetta ei ole tervettä perustaa sen pohjalle, että itsellä on huono olla ja haluaa jonkun joka auttaa. Tietysti se on vain minun mielipiteeni ja näkemyksiä tähän maailmaan mahtuu niin paljon kun ihmisiäkin.

        Mutta kuten Leevitkin laulaa: "Elämä on pitkä puutelista, se silloin tällöin täyttyy suudelmista. Elämä on elämää varten annettu ja se on ihanasti sanottu"

      • Krusader*
        -paprika- kirjoitti:

        Vaikka minulla nyt hienosti meneekin kun on mies, niin tiedän tasan tarkkaan mistä puhutte. Edellinen suhteeni oli täysi fiasko, turpaan tuli ja niin eespäin. Olin yksin monta vuotta. Yksinäinen, masentunut ja täysin riekaleina koko ihminen. Lääkkeisiin en suostunut koskemaan, koska en halua joutua siihe kierteeseen. Olen läheltä joutunut seuraamaan mitä masennuslääkkeet voivat pitkäaikaisesti käytettynä saada aikaan.

        Mutta sainkin kuin sainkin itseni tasapainoon, paljon se vaati tuskaa, verta, hikeä, työtä ja vuosia. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oli hyvä kokea se kaikki paska, jotta näkee maailman eri silmin ja pystyy nykyään nauttimaan elämästä täysin rinnoin.

        Ja kokemuksien perusteella olen sitä mieltä, että jos itsellä on asiat vinksallaan niin ei toinen ihminen niitä asioita pysty korjaamaan. Pystyy olemaan kyllä tukena, turvana ja tuuppimaan eteepäin vaikeina aikoina kyllä. Mutta mielestäni parisuhdetta ei ole tervettä perustaa sen pohjalle, että itsellä on huono olla ja haluaa jonkun joka auttaa. Tietysti se on vain minun mielipiteeni ja näkemyksiä tähän maailmaan mahtuu niin paljon kun ihmisiäkin.

        Mutta kuten Leevitkin laulaa: "Elämä on pitkä puutelista, se silloin tällöin täyttyy suudelmista. Elämä on elämää varten annettu ja se on ihanasti sanottu"

        "Ja kokemuksien perusteella olen sitä mieltä, että jos itsellä on asiat vinksallaan niin ei toinen ihminen niitä asioita pysty korjaamaan. Pystyy olemaan kyllä tukena, turvana ja tuuppimaan eteepäin vaikeina aikoina kyllä. Mutta mielestäni parisuhdetta ei ole tervettä perustaa sen pohjalle, että itsellä on huono olla ja haluaa jonkun joka auttaa. "

        HALUAN KOKEA SEN ITSE!

      • joka kokoa löytyy
        bvcbv kirjoitti:

        Tasan ei käy onnenlahjat. Jos sinun BMI on vain 27 ja olet normaalia pidempi, niin sinullahan on koko kroppa täydellisessä kunnossa. BMI on mitättömän vähän varsinkin jos paino on kertynyt nimenomaan lanteille ja rintoihin, eikä vatsaan jossa rasva on vaarallista rasvaa.

        Toisinsanoen, vaikka sinulla on ylimääräistä niin se taitaa olla ihan terveeltä pohjalta ylimääräistä. Älä tuhlaa sitä vetämällä suklaata ja pilaamalla itseäsi vielä enemmän.

        Et usko kuinka moni mies rakastaa hieman pullukoita naisia. Ne miehet joita olet kolannut läpi eivät ole kaikki miehet. Esimerkiksi minä en pidä langanlaihoista ruikuista enkä lyhyistä naisista, vaan pitkistä naisista joista on mistä ottaa kiinni. Syynä tähän on se että olen itse hieman alle 195 senttiä pitkä ja esimerkiksi seksielämä on ollut siltäosin melko haastavaa kun tyttöystävät ovat olleet tuollaista 160 ja sitä pienempiä. Olen toivonut että tapaisin naisen joka on vähintään 170 senttiä pitkä, mutta totuus on se että kaikki 170 senttiset naiset on jo viety. Valitettavasti tietenkin pitkänä miehenä naismarkkinoilla on ollut vientiä, mutta aina lyhyiden naisten osalta koska hehän tietenkin ihastuvat heti kun mies on heitä paljon pidempi. Mutta on harmillista pussatakin kun itse joutuu kumartelemaan tai nainen joutuu seisomaan joko sängyllä tai jakkaralla että ylettyy :D

        täällä on yksi 176 cm vapaa nainen. Olen normaalivartaloinen ja sosiaalinen. Eivät vaan miehet lähesty ja, jos lähestyvät, niin eivät soittele, vaikka lupaavat. Ikäähän minulla on myös 40 , jotenka monet halajavat nuorempaa, vaikka itsekin nuoremmalta näytän.

        No, nyt odotan soittoa viime viikonloppuna tapaamaltani mieheltä. Taisi olla muutaman sentin itseäni lyhyempi, mutta jokin siinä katseessa ja rauhallisuudessa vetosi kaikkien riehakkaiden pelimiesten jälkeen, että en antanut tuon haitata....., vaikka vaikka pidempi jotenkin kiehtoisi kyllä..., mutta odottelen rauhassa.

      • Yks sinkkun
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        En ole oikea mies, koska en kykene harjoittamaan irtosuhteessa tapahtuvaa seksiä (kokeiltu on, mutta olen liian heikko siihen). On totta, että maksullisiin naisiin menevä mies tuskin useinkaan ajattellee antavansa portolle nautinollisen iltapanon ja kunnon orgasmin. Paineidensa vuoksi hän sinne menee, heittämään lastin kondoolin kärkeen tai tytön rinnoille.
        Sitten on nää irtosuhteet. Siinä molemmilla on varmaan tarpeet saada seksiä. Ehkä se miehillä on enemmän sitä halua, että voi kunnolla nussia ja saada lastin irtoamaan. Naista en paljoa tunne, riittääkö heille se, että saa komealta mieheltä isoa melaa ja voi heittää sen pihalla viikonlopun jälkeen ja jaksaa taas tehdä viikon tylsää toimistotyötä, uuden viikonloppuvalloituksen meisseli mielessään. En tiedä onko se naisille tätä. Mikä on naisilla sen läheisyyden tarpeen saamisen osuus näissä irtopanoissa? Liekö jopa seksiä suurempi? Miehillä tuskin kovinkaan suuressa merkityksessä.

        Kuten jo kerroin, minusta ei rikkinäisyyteni vuoksi ole jakamaan pyhää temppeliäni kenenkään irtopanon kanssa. Tarvitsen rakkautta, enkä pelkkää raakaa panoa. Kuten ystävämme Krusader sanoi, me molemmat kaipaamme sitä, voimme kokea olevamme rakastettuja miehiä. Rakkaus on kaukana siitä, että yhden yön jälkeen pannaan pihalla markka kourassa vesisateeseen ja pahimmassa tapauksessa alkaa tautikin kutittaa munanpäätä viikon kahden päästä. Oikea PanoMies ei tuollaisia ajattele. Vaikka kuppa kullinnupin vei, menoa se haittaa ei! Eikä myöskään suhteen päättyminen masenna kun etsitään heti uutta panoa.

        Uskon että tätäkin palstaa lukee muutama sinkkunainen. Onko joukossa ketään, joka haluaa saada itselleen parisuhteen? Kokea olevansa rakastettu ja nauttia myös seksuaalisuudesta turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä? Vai onko pääasia se, että saa hyväksyntää mahdollisimman monilta miehiltä? Itse olen sellainen ns. yhden naisen mies, jolle riittäisi turvallinen ja rakkaudellinen kumppanuus. Ei sitä vaan näytä olevan tiedossa kun on arka epävarma itsestään.

        haluan kunnon parisuhteen. Ei yhtään kiinnosta lähteä seikkailemaan. On kokemusta hieman siitäkin. Arvostan seksuaalisuutta (se on todella paljon muutakin kuin pelkkä seksi), tiedostan oman kehoni ja rakastan itseäni.

        Miehillä on luontainen tarve päästää paineet ulos, koska yksinkertaisesti siementuotanto on jatkuvaa. Siinä ole mitään romantiikan tai rakkauden kanssa tekemistä.

        Komppaan siinä, että nuoruuden ahdistus johtuu seksuaalisuudestakin, mutta kyllä siinä on paljon muitakin tekijöitä, kuten esim. opiskelupaikan saaminen, epävarmuus toimeentulosta, työpaikan hankkiminen, perheongelmat jne. Masennuslääkkeet tappavat tehokkaasti halut. Kokemusta on.

        Tällä hetkellä en halua saada keneltäkään mieheltä minkäänlaista hyväksyntää. Olen huomannut, että ne osittain pelkäävätkin minua ja pitävät jonkinlaisena kummajaisena. Hyvä vaan, koska minulla on nyt tämä kapinavaihe. Tyylini vaihtuu ja menen omia polkujani. Tämä on se ongelma, että en alistu tiettyyn rooliin. Olen taistelijaluonne:) ja toisaalta olen vallanhaluinenkin, että en halua, että joku laittaa minut nyrkin ja hellan väliin. Ja en jaa ilmaiseksi kenellekään rakkautta, joka ei sitä arvosta. Mielummin rakastan kummilapsiani, rakkaita ystäviäni, isää, äitiä, siskoja ja veljeä, siskon- ja veljen lapsia jne.

      • bvcbv
        joka kokoa löytyy kirjoitti:

        täällä on yksi 176 cm vapaa nainen. Olen normaalivartaloinen ja sosiaalinen. Eivät vaan miehet lähesty ja, jos lähestyvät, niin eivät soittele, vaikka lupaavat. Ikäähän minulla on myös 40 , jotenka monet halajavat nuorempaa, vaikka itsekin nuoremmalta näytän.

        No, nyt odotan soittoa viime viikonloppuna tapaamaltani mieheltä. Taisi olla muutaman sentin itseäni lyhyempi, mutta jokin siinä katseessa ja rauhallisuudessa vetosi kaikkien riehakkaiden pelimiesten jälkeen, että en antanut tuon haitata....., vaikka vaikka pidempi jotenkin kiehtoisi kyllä..., mutta odottelen rauhassa.

        No niin, ei kaikkia oltu viety, yksi oli jäljellä joka sekin kohta viedään käsistä :D

        Tsemppiä sulle miehen viettelyyn, toivottavasti uusi tuttavuus soittaa pian ja saatte toisenne! Äläkä huolehdi jos uusi mies on pari senttiä lyhyempi. Saako sen verran udella henkilökohtaisia asioita että missäpäin Suomenmaata vaikutat? Ellet kaupunkia uskalla mainita, niin mainitse ainakin lääni tai ilmansuunta :D

      • _seko
        nainenvainentaasen kirjoitti:

        Ei nainen nauti röyhkeistä miehistä: Yksinäinen nainen vain saattaa helpommin lähteä miehen matkaan, kun vain mies osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan. Röyhkeän ja ylimielisen miehen matkaan tuskin kukaan "normaali" nainen lähtee. Nainen nimenomaan kaipaa läheisyyttä ja IHMISTÄ, kosketusta, syliä. Ja joutuu sitten maksamaan siitä kovan hinnan, eli antamaan seksiä. Valitettavasti miehillä on tapana olla huomioivia ja ystävällisiä niin kauan, kunnes ovat päässeet siihen aktiin saakka ja itse lauenneet. Siihen loppuu läheisyys, huomioiminen. Naiset tutkitusti laukeavat jopa puoli tuntia miehen jälkeen. Jos mies ajattelee vain omaa tyydytystään, naiselle jää erittäin paha mieli koko hommasta.

        Jossakin ketjussa joku mies jopa kehoitti naisia "jakamaan sitä toosaansa, niin kyllä se parisuhde sitten vielä jostakin 1 illan jutusta kehkeytyy." En tiedä mihin kokemukseen tämä mies perustaa väitteensä. Ehkä se koskee vain niitä tavoiteltuja naisia joita miehet joka tapauksessa haluavat parisuhteeseen. Tavallinen nainen ei seksillä parisuhdetta saa, se on fakta. Moni, minäkin olen jaksanut olla optimistinen ja toivoa, että joku 1 illan kolli mukamas haluaisi sitten tutustua paremminkin. Ja PÖH, kyllä niille seksisuhde sitten kelpaisi mutta ei seurustelusuhde. Se siitä sitten. Enää en ole mennyt kenenkään kanssa sänkyyn enkä mene. En osta seksillä läheisyyttä.

        noi 1 illan miehet. jos katoavat tosta noin vaan se usein merkkaa et kotona on kihlattu tai vaimo odottamassa jälkikatraan kanssa

      • sekosinko?
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        En ole oikea mies, koska en kykene harjoittamaan irtosuhteessa tapahtuvaa seksiä (kokeiltu on, mutta olen liian heikko siihen). On totta, että maksullisiin naisiin menevä mies tuskin useinkaan ajattellee antavansa portolle nautinollisen iltapanon ja kunnon orgasmin. Paineidensa vuoksi hän sinne menee, heittämään lastin kondoolin kärkeen tai tytön rinnoille.
        Sitten on nää irtosuhteet. Siinä molemmilla on varmaan tarpeet saada seksiä. Ehkä se miehillä on enemmän sitä halua, että voi kunnolla nussia ja saada lastin irtoamaan. Naista en paljoa tunne, riittääkö heille se, että saa komealta mieheltä isoa melaa ja voi heittää sen pihalla viikonlopun jälkeen ja jaksaa taas tehdä viikon tylsää toimistotyötä, uuden viikonloppuvalloituksen meisseli mielessään. En tiedä onko se naisille tätä. Mikä on naisilla sen läheisyyden tarpeen saamisen osuus näissä irtopanoissa? Liekö jopa seksiä suurempi? Miehillä tuskin kovinkaan suuressa merkityksessä.

        Kuten jo kerroin, minusta ei rikkinäisyyteni vuoksi ole jakamaan pyhää temppeliäni kenenkään irtopanon kanssa. Tarvitsen rakkautta, enkä pelkkää raakaa panoa. Kuten ystävämme Krusader sanoi, me molemmat kaipaamme sitä, voimme kokea olevamme rakastettuja miehiä. Rakkaus on kaukana siitä, että yhden yön jälkeen pannaan pihalla markka kourassa vesisateeseen ja pahimmassa tapauksessa alkaa tautikin kutittaa munanpäätä viikon kahden päästä. Oikea PanoMies ei tuollaisia ajattele. Vaikka kuppa kullinnupin vei, menoa se haittaa ei! Eikä myöskään suhteen päättyminen masenna kun etsitään heti uutta panoa.

        Uskon että tätäkin palstaa lukee muutama sinkkunainen. Onko joukossa ketään, joka haluaa saada itselleen parisuhteen? Kokea olevansa rakastettu ja nauttia myös seksuaalisuudesta turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä? Vai onko pääasia se, että saa hyväksyntää mahdollisimman monilta miehiltä? Itse olen sellainen ns. yhden naisen mies, jolle riittäisi turvallinen ja rakkaudellinen kumppanuus. Ei sitä vaan näytä olevan tiedossa kun on arka epävarma itsestään.

        ....ei sillä temmin koolla niinkään väliä....suuret päin vastoin pelottavat....ohut ja samettinen sen olla pitää....itse olen harrastanutmuutaman kuukauden 1 iltaisia...toiveena tietty avioliitto

      • _sekosin
        -paprika- kirjoitti:

        No mutta ulkokuorihan on aina vain ulkokuori, moni kakku päältä kaunis. Ymmärrän mietteesi, siitä että olet "mitättömän näköinen" eikä täten kukaan sinusta kiinnostu. Näin ajattelin itsekkin joskus, kuka minusta nyt muka tykkäisi kun on möhömaha ja reidetkin liian paksut. Mutta elämä on opettanut. Eli pöh ja pah.

        Jotkut miehet, kuten naisetkin katsovat pelkkää ulkokuorta. Pintaliitäjiksikin näitä kutsutaan. Minun kokemus asiasta on se, että perus hyviä jamppoja ei hirveästi haittaa möhömaha jos itse on sinut möhöjensä kanssa ja kemiat muuten toimii.

        Kauneus ja seksikkyys lähtee oman pään sisältä. Ihminen on kauneimmillaan silloin, kun on sinut itsensä ja omien miinuspuoliensa kanssa. Eihän kukaan ole täydellinen.

        Irtosuhteista en itsekkään niin välitä, mutta täytyy kyllä myöntää että niiden kautta on löytynyt tervettä pönkitystä itsetuntoon. Ja se taitaa ollakkin toinen syy läheisyyden kaipuun korjaamisen lisäksi irtosuhteiden harrastamiseen.

        Monta vuotta sinkkuna eläneenä, nykyään onnellisesti parisuhteessa, tiedän kuinka hankalaa yksinäisyys ja varsinkin läheisyyden kaipuu on. Jaksamisia kaikille! Ei muuta kun peiliin katsomaan ja sanomaan että "tykkään itsestäni juuri tällaisena", helppoa se ei ole. Päät pystyyn ja hymyllä eteepäin! Yleensänhän ne parhaat asiat tulevat elämään ihan yllättäen :)

        ihmeen harvoin se tulee...onneks on kasa tyynyjä joita voi halia ja pitää jalkoje välissä. Kuten sanottu, mulla mömmöt ovat tehneet musta immuunin toisen kosketukselle saatikka sitten 1 illan suhteille taas kaverinussiudelle...

      • _juu_seko
        silläsininen kirjoitti:

        Osin oletkin oikeassa. Muttamutta, ei se ole aina "omasta itsetunnosta" kiinni se kumppanin löytäminen. Sinua on onni kohdannut, kun löysit miehen joka ei välitä möhömahasta. Itse en ole vastaavaa miestä kohdannut. Minulla oli hyvä itsetunto ja olin tyytyväinen ulkonäkööni, vaikka oli hiukan ylipainoa ja raskausarpia ynnä muuta yli kolmen kympin iässä. Iloisena ja vastaanottavaisena aloitin nettideitit ja livenäkin uuden kumppanin etsinnän, mutta se johti täydelliseen itsetunnon menettämiseen. Minä joka olin itse aivan normaalilla tavalla tyytyväinen ulkonäkööni, vikoineni päivineni, enkä mieheltäkään paljoa vaatinut, kohtasin kerta toisensa jälkeen mielettömämpiä vaatimuksia miesten taholta. Itsetuntoni romuttui täysin, kun sain kerta toisensa jälkeen kuulla olevani "hieman liian pyöreä" vaikka BMI oli "vain" 27 ja peruskunto erittäin hyvä säännöllisen liikuntaharrastuksen vuoksi. Moni kehui minua kasvoiltani kauniiksi, missä olen samaa mieltä itsekin mutta sitten olisi pitänyt olla pieni ja hento. Kun naisella on myös pituutta keskivertoa enemmän, miehen on vaikeampi hyväksyä ylipaino, vaikka se olisikin naisellista eli lantiolle ja rintoihin kerääntynyttä, eikä vatsanseutuun. Pieni ja pyöreä on naisellisempi kuin iso amatsoni.

        En enää jaksa kilvoitella kauneuden markkinoilla. Pukeudun miten haluan, vaikka säkkiin ja syön mitä haluan, riippumatta siitä lihonko tursaaksi vai en. Jos en silloin kelvannut kun oikeasti itse kelpasin itselleni, niin olkoot koko kummaninetsintä. Suklaa ei vittuile kiloistani eikä mene vieraisiin. Ja aina saa kaupasta uuden, erilaisenkin suklaalevyn jos alkaa tavallinen maitosuklaa kyllästyttää.

        ....sen olla pitää. itse olen toista kaliiperia, mutta oon huomannut suomalaisten miesten toiveissa sellaisen aasialaisen naisen mittasuhteet omaavan, unelmissa. tiesittekö että afrikkalaisille lihava nainen on kaunistus. eri asia saako niihin yhteyden tai edes haluaako

      • _aina_samaa_mieltä
        bvcbv kirjoitti:

        Tasan ei käy onnenlahjat. Jos sinun BMI on vain 27 ja olet normaalia pidempi, niin sinullahan on koko kroppa täydellisessä kunnossa. BMI on mitättömän vähän varsinkin jos paino on kertynyt nimenomaan lanteille ja rintoihin, eikä vatsaan jossa rasva on vaarallista rasvaa.

        Toisinsanoen, vaikka sinulla on ylimääräistä niin se taitaa olla ihan terveeltä pohjalta ylimääräistä. Älä tuhlaa sitä vetämällä suklaata ja pilaamalla itseäsi vielä enemmän.

        Et usko kuinka moni mies rakastaa hieman pullukoita naisia. Ne miehet joita olet kolannut läpi eivät ole kaikki miehet. Esimerkiksi minä en pidä langanlaihoista ruikuista enkä lyhyistä naisista, vaan pitkistä naisista joista on mistä ottaa kiinni. Syynä tähän on se että olen itse hieman alle 195 senttiä pitkä ja esimerkiksi seksielämä on ollut siltäosin melko haastavaa kun tyttöystävät ovat olleet tuollaista 160 ja sitä pienempiä. Olen toivonut että tapaisin naisen joka on vähintään 170 senttiä pitkä, mutta totuus on se että kaikki 170 senttiset naiset on jo viety. Valitettavasti tietenkin pitkänä miehenä naismarkkinoilla on ollut vientiä, mutta aina lyhyiden naisten osalta koska hehän tietenkin ihastuvat heti kun mies on heitä paljon pidempi. Mutta on harmillista pussatakin kun itse joutuu kumartelemaan tai nainen joutuu seisomaan joko sängyllä tai jakkaralla että ylettyy :D

        .... ja sinkkupa hyvinkin...en tosin hae mitään kun miehet täällä päin ovat aikas lyhyitä. monet valehtelee pituudensa deitti-ilmoituksissa. melkein kaikki miehet on n. 175cm pitkiä kun sen täytyy mun kohdalla olla 185 vähintään. Ystäviksi kelpaa lyhyemmätkin ja ystävät saattaa olla kutaakin kalliimpia

    • 43g5sfdxf

      "Tätä ajatusta vahvistaa sekin, että hyvät masennuslääkkeet auttavat depressioon, mutta samalla myös libido heikkenee. "

      Entäs jos masennuslääkkeiden ideana on vähentää seksihaluja ja se johtaa siihen, että masentuneet eivät kauheasti lisäänny? Mitäpä masennustaipuvaisilla ihmisillä tässä paskamaassa tekee.

    • Kaunis on kaunis

      tasa-arvoisempaa jos kehosta puuttuisi iho,jota eniten vaalitaan liikemaailmassa ja yksityisesti.Luuston ja muun lihaksis ton ja jänteiden päälle muodostunut iho pehmittää jonkunverran noita sisuksia ainaklin pinnallisesti.Ihmisen sisin loistaa myös melkoselvästi läpi tuon paklatun ihopeitteen.Luonnossa Rukoilijasirkka naaras syö parittelukumppaninsa kuten keskimmäärin ihmiskunnassakin elävät naiset paljon pitempään kuin miehet.Aivottomat puolustelut ovat toissarvoisia.Joskus Aatami tunsi olonsa yksinnäiseksi ja hänelle luotiin ilmeisestiö-mapista Eeva kaveriksi Aatamin kylkiluusta.Tuo tapahtuma oli poikkeus luomiskertomuksessa,lähinnä Aatamia auttaakseen.Kannattaa ajatella asioita nutipäälläkin.Eivät ne siitä ainakaan pahene.

    • Mieskunto

      sitä saa mitä tilaa, jos haluaa hidasta ja rauhallista,toive toteutuu.Uskoisin että täällä saralla kaikki järjestyy,paitsi ei homohommat,tervetuloa naiset kokeilemaan.

    • seksuaalisuus

      masennuksen syynä, en menisi vannomaan... Tottakai kaikilla on tarpeet mutta ne saa omankäden kautta hoidettua. Ei pelkkään puhtaaseen orgasmihaluun tarvitse toista osapuolta. Tunteet ne on jotka sekottaa pään ja aiheuttaa mielenterveysongelmia. Harvoin ihmiset ihastuu, rakastuu ja vielä harvemmin saa kohdetta itselleen. Näin siis kaikilla, ulkonäköön katsomatta. Eli täytyy tyytyä toiseen jos on läheisyydenkipeä henkilö kyseessä. Irtosuhteet ei koskaan toimi, sillä sitä kautta ei kannata kuvitella saavansa aitoa läheisyyttä. Ja jos panettaa, se kannattaa hoitaa itse niin säästyy monilta murheilta.
      Sinä ap. kirjottaja kärsit jonkin sortin estyneisyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista muissa asioissa mm. seksissä, eli sinulla on ongelma tunne-elämässä ja se pitäisi purkaa. Varmaan on jotain ikävää sattunut lapsuudessasi ja nuoruudessasi. Ne peikot seuraa hanakasti aikuisena :/

      • Yleinen vuodattaja

        Kärsin estyneisyydestä ja olen epäonnistunut melkein kaikessa, missä pitäisi olla toisten kanssa. Suurin kipu on kyvyttömyys rakastaa, näyttää halu, kokea rakkaus. Olen ahdistunut, kielteisten tunteiden repimä. Onneksi on hyvä lääkitys (venlafaksiini 225 mg), joka vähentää kipua. Harmittaa etten nuorena tajunnut hakeutua terapiaan. Nyt on kuitenkin mahdollisuus purkaa lukkoja terapiassa. Ehkä olen sitten tasapainoinen eläkeiässä (ellen menehdy lääkityksen tuomiin haittoihin ennen sitä).

      • _juupa
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Kärsin estyneisyydestä ja olen epäonnistunut melkein kaikessa, missä pitäisi olla toisten kanssa. Suurin kipu on kyvyttömyys rakastaa, näyttää halu, kokea rakkaus. Olen ahdistunut, kielteisten tunteiden repimä. Onneksi on hyvä lääkitys (venlafaksiini 225 mg), joka vähentää kipua. Harmittaa etten nuorena tajunnut hakeutua terapiaan. Nyt on kuitenkin mahdollisuus purkaa lukkoja terapiassa. Ehkä olen sitten tasapainoinen eläkeiässä (ellen menehdy lääkityksen tuomiin haittoihin ennen sitä).

        ...onko jollain pidempiaikasta ja myöhäsempää elämänvaiheen kokemusta mitä ihmisille tapahtuu psyykenlääkityksen tuloksena?

    • miten niin kaima

      kauan kun on ilman kosketusta voisin veikata ettei edes pidä koko ajatuksesta. Tai kosketuksesta. Ilmankin voi elää.

      • ajatonaikanen

        ...on jo lapsena rikkirevitty sielu,eikä terapiaa ole saatu vieläkään,vaikka ikä lähenee viittäkymppiä.

        Mutta joissakin kirjoituksissa huokuu läpi se,että sekoitetaan seksinkaipuu (purkautumisen tarve) ja läheisyys....
        Itse en kaipaa läheisyyttä purkaakseni tarpeeni,siihen riittää terveet kädet...
        Läheisyyden kaipuu onkin jo toinen juttu.... Ja ystävän kaipuu.....
        Ystävä minulla on,nimittäin mies jonka kanssa asun.
        Seksiä meillä ei ole,hän ei ole halunnut/kyennyt sydänkohtausten jälkeen.

        Joskus aiemmin etsin seksiä muualta tai haaveilin siitä,mutta kyllin monta huonoa kokemusta (yksikin huono on liikaa) sai huomaamaan että oma apu paras apu. En kaipaa tumpeloita tekemään tekemätöntä,en kaipaa miestä käyttämään itseäni barbarana ja jättämään minut ilman tyydytystä.
        Sen osaan tehdä itselleni parhaiden ja koska minulle sopii.

      • _joop
        ajatonaikanen kirjoitti:

        ...on jo lapsena rikkirevitty sielu,eikä terapiaa ole saatu vieläkään,vaikka ikä lähenee viittäkymppiä.

        Mutta joissakin kirjoituksissa huokuu läpi se,että sekoitetaan seksinkaipuu (purkautumisen tarve) ja läheisyys....
        Itse en kaipaa läheisyyttä purkaakseni tarpeeni,siihen riittää terveet kädet...
        Läheisyyden kaipuu onkin jo toinen juttu.... Ja ystävän kaipuu.....
        Ystävä minulla on,nimittäin mies jonka kanssa asun.
        Seksiä meillä ei ole,hän ei ole halunnut/kyennyt sydänkohtausten jälkeen.

        Joskus aiemmin etsin seksiä muualta tai haaveilin siitä,mutta kyllin monta huonoa kokemusta (yksikin huono on liikaa) sai huomaamaan että oma apu paras apu. En kaipaa tumpeloita tekemään tekemätöntä,en kaipaa miestä käyttämään itseäni barbarana ja jättämään minut ilman tyydytystä.
        Sen osaan tehdä itselleni parhaiden ja koska minulle sopii.

        ...on hyvä että oma apu on paras
        etkö ole enää läheinen kohtausystäväsi kanssa? ajattele miltä hänestä tuntuu

    • Loveshy*

      Miten Yv kestää sen että hän puhui nimenomaan miesten yksinäisyydestä, ja sai vain innokkaita naisia keskusteluun, jotka ovat olleet/ovat parisuhteessa, vaikka Yv itse ei ole sitä kakkua juuri saanut maistaa.

      Ilman naista koko elämänsä eläminen on iso kakunpala koko kakusta.

      • Yleinen vuodattaja

        Naiset selvästi kaipaavat avointa miestä ja siksi he innoissaan vastasivat tähän, vaikkakin kyseessä ehkä oli yhden miehen kokemuksia. Hyvin kestän, onhan venlafaksiiniannos 225 mg/vrk ja lääkäriin on matkaa alle kilometri, joten droppeja kyllä löytyy!

        Olen tottunut siihen että, uusien tapaamieni naisten noin 3. - 5. lause sisältää sanan "poikaystävä" tai "mies". Eikä tämäkään vielä riitä, vaan pian aletaan jo kertoilla entisistä poikaystävistä. Ehkä monille naisille on tärkeää, että he saavat puhua poikaystävästään jollekin luotettavalta vaikuttavalle miehelle. Olen kuitenkin pannut itsekin rajoja, etten halua nyt kuunnella enempää parisuhde-elämästänne. Tässä on kyseessä juuri se kakku, joka itsellä on miltei kokematta. Parturissakin on usein saanut kuulla poikaystävä sitä ja tätä...

        On kuitenkin oltava iloinen näiden naisten puolesta. Ilman parisuhteita ja rakkaudenkokemuksiahan he olisivat todella rikkinäisiä, tällaisia kuten minä. Miten siinä jaksaisi olla arjessa mukana kun ei kukaan koskaan koskettaisi ja iltaisinkin voisi keskustella vain itsensä kanssa? Monet näistä yksin jääneistä naisista (ja jotkut miehet) sairastuisivat psyykkiseen kipuun. Heillä olisi päässä vain suunnaton ahdistus ja epätoivo kun kukaan ei rakasta. (tässä tapauksessa olisi toinen sukupuoli, eli hyväksyntää ja ymmärrystäkään ei tulisi ihan vain sen takia että päälle puskevia miehiä olisi joka suunnalla. Miehille ei tosiaan sillä tavalla tule hyväksyntää ja ymmärrystä).
        Mukavaa kun nämä naiset ovat tulleet nähdyiksi ja rakastetuiksi. He tulevat olemaan itsekin sen vuoksi parempia vanhempia. Ilman rakkautta he olisivat huonoja vanhempia. Nainen siis saa olla heikko ja se ei ole esteenä parisuhteen saamiselle. Heikkoa miestä ei kuitenkaan kukaan rakasta, koska heikko mies ei tule huomatuksi samalla tavalla kuin (heikko) nainen. Omalääkärinikin sanoi että olen sairas. Siksi saan Kelan tukemaa psykoterapiaa ja syön tunne-elämää latistavia droppeja. Lisäksi kuormitan seurakuntaani pyytämällä keskusteluapua diakoneilta yksinäiselle miehelle. He tekevätkin tärkeää lähimmäistyötä, tukemalla heikkoa ja sairasta. He toteuttavat sitä lähimmäisen rakkautta, jota Saarnaajankin sanottiin tehneen. Työkyvyttömyyseläkkeelle minua ei (vielä) ole laskettu. Sekin riski on olemassa, mikäli tunne-elämää latistavien lääkkeiden hoitovaste loppuisi jossakin vaiheessa. Itsemurhaa en kuitenkaan toivo kenellekään ja uskon sen itsekin välttäväni kun lääkitys on tarpeeksi euforisoiva.

      • ....................
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Naiset selvästi kaipaavat avointa miestä ja siksi he innoissaan vastasivat tähän, vaikkakin kyseessä ehkä oli yhden miehen kokemuksia. Hyvin kestän, onhan venlafaksiiniannos 225 mg/vrk ja lääkäriin on matkaa alle kilometri, joten droppeja kyllä löytyy!

        Olen tottunut siihen että, uusien tapaamieni naisten noin 3. - 5. lause sisältää sanan "poikaystävä" tai "mies". Eikä tämäkään vielä riitä, vaan pian aletaan jo kertoilla entisistä poikaystävistä. Ehkä monille naisille on tärkeää, että he saavat puhua poikaystävästään jollekin luotettavalta vaikuttavalle miehelle. Olen kuitenkin pannut itsekin rajoja, etten halua nyt kuunnella enempää parisuhde-elämästänne. Tässä on kyseessä juuri se kakku, joka itsellä on miltei kokematta. Parturissakin on usein saanut kuulla poikaystävä sitä ja tätä...

        On kuitenkin oltava iloinen näiden naisten puolesta. Ilman parisuhteita ja rakkaudenkokemuksiahan he olisivat todella rikkinäisiä, tällaisia kuten minä. Miten siinä jaksaisi olla arjessa mukana kun ei kukaan koskaan koskettaisi ja iltaisinkin voisi keskustella vain itsensä kanssa? Monet näistä yksin jääneistä naisista (ja jotkut miehet) sairastuisivat psyykkiseen kipuun. Heillä olisi päässä vain suunnaton ahdistus ja epätoivo kun kukaan ei rakasta. (tässä tapauksessa olisi toinen sukupuoli, eli hyväksyntää ja ymmärrystäkään ei tulisi ihan vain sen takia että päälle puskevia miehiä olisi joka suunnalla. Miehille ei tosiaan sillä tavalla tule hyväksyntää ja ymmärrystä).
        Mukavaa kun nämä naiset ovat tulleet nähdyiksi ja rakastetuiksi. He tulevat olemaan itsekin sen vuoksi parempia vanhempia. Ilman rakkautta he olisivat huonoja vanhempia. Nainen siis saa olla heikko ja se ei ole esteenä parisuhteen saamiselle. Heikkoa miestä ei kuitenkaan kukaan rakasta, koska heikko mies ei tule huomatuksi samalla tavalla kuin (heikko) nainen. Omalääkärinikin sanoi että olen sairas. Siksi saan Kelan tukemaa psykoterapiaa ja syön tunne-elämää latistavia droppeja. Lisäksi kuormitan seurakuntaani pyytämällä keskusteluapua diakoneilta yksinäiselle miehelle. He tekevätkin tärkeää lähimmäistyötä, tukemalla heikkoa ja sairasta. He toteuttavat sitä lähimmäisen rakkautta, jota Saarnaajankin sanottiin tehneen. Työkyvyttömyyseläkkeelle minua ei (vielä) ole laskettu. Sekin riski on olemassa, mikäli tunne-elämää latistavien lääkkeiden hoitovaste loppuisi jossakin vaiheessa. Itsemurhaa en kuitenkaan toivo kenellekään ja uskon sen itsekin välttäväni kun lääkitys on tarpeeksi euforisoiva.

        Oletkos kuitenkin hakenut työkyvyttömyyseläkettä?
        Sitä vaan ihmettelen että et jaksa kuunnella entisistä poikaystävistä. Herää mies, sellainen nainenhan on vapaa!!! Et sinä kokematonta alaikäista kiinnosta, setämies. Nuoret naiset ei tykkää heikoista miehistä mutta jollekin keski-ikäselle voi tulla vaikka hoivavietti vielä päälle.

      • Yleinen vuodattaja
        .................... kirjoitti:

        Oletkos kuitenkin hakenut työkyvyttömyyseläkettä?
        Sitä vaan ihmettelen että et jaksa kuunnella entisistä poikaystävistä. Herää mies, sellainen nainenhan on vapaa!!! Et sinä kokematonta alaikäista kiinnosta, setämies. Nuoret naiset ei tykkää heikoista miehistä mutta jollekin keski-ikäselle voi tulla vaikka hoivavietti vielä päälle.

        Tarkoitin että puhutaan nykyisestä ja entisestä. Eli on mistä kertoa. Kiinnostavat naiset ovat AINA varattuja! Enkä ole alaikäistä hakemassakaan. Nuoret naiset eivät tosiaan tykkää heikoista miehistä.

      • einiin kiinnostava
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Tarkoitin että puhutaan nykyisestä ja entisestä. Eli on mistä kertoa. Kiinnostavat naiset ovat AINA varattuja! Enkä ole alaikäistä hakemassakaan. Nuoret naiset eivät tosiaan tykkää heikoista miehistä.

        " Kiinnostavat naiset ovat AINA varattuja! "

        Mikä siinä sitten on että me vapaat, aivan tavalliset, kiltit, luotettavat naiset emme ole "kiinnostavia" miesten mielestä...?

      • Yleinen vuodattaja
        einiin kiinnostava kirjoitti:

        " Kiinnostavat naiset ovat AINA varattuja! "

        Mikä siinä sitten on että me vapaat, aivan tavalliset, kiltit, luotettavat naiset emme ole "kiinnostavia" miesten mielestä...?

        Juu, itsekin tykkään juuri tuollaisista kuten itseäsi kuvailit. En tiedä missä te olette? Ja pelkään myös ettette kelpuuta tällaista tavan avointa, luotettavaa miestä.

      • 1+18

        No, homma menee niin, että 95% naisista ei oikeasti tiedä, miltä tuntuu elää yksin ilman läheisyyttä, seksiä ja parisuhdetta. Kyllä ! Niputin kaikki edellä mainitut yhteen, koska mielestäni nuo asiat kuuluvat kokonaisuutena samaan asiayhteyteen.

        Naisella maailma tyypillisesti "romahtaa" siihen, ettei löydy parin vuoden aikana sitä pano- ja/tai poikakaveria, jolla voisi samalla päteä muille naisille. Pitää muistaa sekin, että naiselle toisten naisten mielipiteet ovat yleensä kaikki kaikessa, jopa siinä määrin, että välillä toimitaan kavereiden mielipiteiden, eikä omien tunteiden pohjalta.

        Suhteetton mies osaa yleensä arvostaa parisuhdetta ja läheisyyttä ihan toisella tavalla, kuin sellainen ihminen, jolle em. asiat ovat yhtä arkipäiväisiä kuin jokapäiväinen leipä.

      • outo akka
        1+18 kirjoitti:

        No, homma menee niin, että 95% naisista ei oikeasti tiedä, miltä tuntuu elää yksin ilman läheisyyttä, seksiä ja parisuhdetta. Kyllä ! Niputin kaikki edellä mainitut yhteen, koska mielestäni nuo asiat kuuluvat kokonaisuutena samaan asiayhteyteen.

        Naisella maailma tyypillisesti "romahtaa" siihen, ettei löydy parin vuoden aikana sitä pano- ja/tai poikakaveria, jolla voisi samalla päteä muille naisille. Pitää muistaa sekin, että naiselle toisten naisten mielipiteet ovat yleensä kaikki kaikessa, jopa siinä määrin, että välillä toimitaan kavereiden mielipiteiden, eikä omien tunteiden pohjalta.

        Suhteetton mies osaa yleensä arvostaa parisuhdetta ja läheisyyttä ihan toisella tavalla, kuin sellainen ihminen, jolle em. asiat ovat yhtä arkipäiväisiä kuin jokapäiväinen leipä.

        Jos nainen ei ole juurikaan muiden naisten kanssa tekemisissä (jos näin harvinainen tilanne kuin itselläni sattuu olemaan edes on ylipäätään usein mahdollista!) niin sittenhän hän tietää itse mitä tahtoo ja miten asiat ovat - kukaan ei ole häntä päässyt aivopesemään. Jos miehen löytää, se ei ole esittelemistä varten, vaan kumppani. Joku jonka kanssa voi jakaa kaiken. Tai tämä on ainakin oma ihanteeni, poislukien esim. sellaiset seikat kuin vessassa käyminen, sinne en kaipaa seuraa... xD

        On tässä jokusenkin kerran saanut elää yksin ilman läheisyyttä, seksiä ja parisuhdetta. Nyt on sellainen vaihe taas.

        Eikä jaksaisi, ei millään.

      • Kuolemanoma
        Yleinen vuodattaja kirjoitti:

        Naiset selvästi kaipaavat avointa miestä ja siksi he innoissaan vastasivat tähän, vaikkakin kyseessä ehkä oli yhden miehen kokemuksia. Hyvin kestän, onhan venlafaksiiniannos 225 mg/vrk ja lääkäriin on matkaa alle kilometri, joten droppeja kyllä löytyy!

        Olen tottunut siihen että, uusien tapaamieni naisten noin 3. - 5. lause sisältää sanan "poikaystävä" tai "mies". Eikä tämäkään vielä riitä, vaan pian aletaan jo kertoilla entisistä poikaystävistä. Ehkä monille naisille on tärkeää, että he saavat puhua poikaystävästään jollekin luotettavalta vaikuttavalle miehelle. Olen kuitenkin pannut itsekin rajoja, etten halua nyt kuunnella enempää parisuhde-elämästänne. Tässä on kyseessä juuri se kakku, joka itsellä on miltei kokematta. Parturissakin on usein saanut kuulla poikaystävä sitä ja tätä...

        On kuitenkin oltava iloinen näiden naisten puolesta. Ilman parisuhteita ja rakkaudenkokemuksiahan he olisivat todella rikkinäisiä, tällaisia kuten minä. Miten siinä jaksaisi olla arjessa mukana kun ei kukaan koskaan koskettaisi ja iltaisinkin voisi keskustella vain itsensä kanssa? Monet näistä yksin jääneistä naisista (ja jotkut miehet) sairastuisivat psyykkiseen kipuun. Heillä olisi päässä vain suunnaton ahdistus ja epätoivo kun kukaan ei rakasta. (tässä tapauksessa olisi toinen sukupuoli, eli hyväksyntää ja ymmärrystäkään ei tulisi ihan vain sen takia että päälle puskevia miehiä olisi joka suunnalla. Miehille ei tosiaan sillä tavalla tule hyväksyntää ja ymmärrystä).
        Mukavaa kun nämä naiset ovat tulleet nähdyiksi ja rakastetuiksi. He tulevat olemaan itsekin sen vuoksi parempia vanhempia. Ilman rakkautta he olisivat huonoja vanhempia. Nainen siis saa olla heikko ja se ei ole esteenä parisuhteen saamiselle. Heikkoa miestä ei kuitenkaan kukaan rakasta, koska heikko mies ei tule huomatuksi samalla tavalla kuin (heikko) nainen. Omalääkärinikin sanoi että olen sairas. Siksi saan Kelan tukemaa psykoterapiaa ja syön tunne-elämää latistavia droppeja. Lisäksi kuormitan seurakuntaani pyytämällä keskusteluapua diakoneilta yksinäiselle miehelle. He tekevätkin tärkeää lähimmäistyötä, tukemalla heikkoa ja sairasta. He toteuttavat sitä lähimmäisen rakkautta, jota Saarnaajankin sanottiin tehneen. Työkyvyttömyyseläkkeelle minua ei (vielä) ole laskettu. Sekin riski on olemassa, mikäli tunne-elämää latistavien lääkkeiden hoitovaste loppuisi jossakin vaiheessa. Itsemurhaa en kuitenkaan toivo kenellekään ja uskon sen itsekin välttäväni kun lääkitys on tarpeeksi euforisoiva.

        Vuodattaja, aattelet melkein kuin mä. Millanenkohan olisit jos sut tapais? -Naikkonen48

      • unetonpotti

        Kun löytyskin joku sellanen mies jolle riittäs pano sillon tällön eikä alkas pesää rakentamaan eikä utelemaan mitä teen sillon kun en häntä tapaa. En ole mitään pesiytyvää tyyppiä vaan haluan elää sinkkuna. On meinaan kokemusta miehen kanssa elostakin 23 vuoden ajalta ja kyllä tää olotila on paljon mukavampi. Minä kun olen sitä mieltä että vaikka eletään yhdessä niin minulla on oikeus lähteä vaikka kello 01.00 yöllä autolla ajelemaan selittelemättä kenellekään mitään ja sanomatta koska mahdollisesti saattaisin kotiutua. Tämä perustuu siihen etten ole menossa minnekään huoraamaan vaan ajelulle koska nukun huonosti ja en viitsi sängyssä pyöriä. Nyt on ihana lähteä: ei tarvi selitellä. Mutt himot me on hiirelläkin. Minä en edes halua mitään rakkautta vaan panon sillon tällön.

      • yäktyyppi
        unetonpotti kirjoitti:

        Kun löytyskin joku sellanen mies jolle riittäs pano sillon tällön eikä alkas pesää rakentamaan eikä utelemaan mitä teen sillon kun en häntä tapaa. En ole mitään pesiytyvää tyyppiä vaan haluan elää sinkkuna. On meinaan kokemusta miehen kanssa elostakin 23 vuoden ajalta ja kyllä tää olotila on paljon mukavampi. Minä kun olen sitä mieltä että vaikka eletään yhdessä niin minulla on oikeus lähteä vaikka kello 01.00 yöllä autolla ajelemaan selittelemättä kenellekään mitään ja sanomatta koska mahdollisesti saattaisin kotiutua. Tämä perustuu siihen etten ole menossa minnekään huoraamaan vaan ajelulle koska nukun huonosti ja en viitsi sängyssä pyöriä. Nyt on ihana lähteä: ei tarvi selitellä. Mutt himot me on hiirelläkin. Minä en edes halua mitään rakkautta vaan panon sillon tällön.

        itteeni mainostaa, mut jos Turus päi asut ni kuis kävis? Senkus naksautat nimmaria.

    • Krusader

      Huomasin että olit laittanut saman keskustelun tuonne Masennus- palstalle. Olen samaa mieltä kaikessa mitä sanoit vaikka naiset eivät halua myöntää tosiseikkoja. Itse kai olen ainakin onnellinen, mutta kaikki oma tekemiseni on tietysti korviketta siitä että kukaan ei minua rakasta. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella elämään yksin. Olen pienkokoinen, estynyt ja minulla on heikot seksuaalikyvyt.

      Ennen podin vielä "itsemurhapsykooseja" eli makasin vuoteella ja itkin itseni uneen. Nykyään lääkitys on kovettanut tunteeni. Olen huomannut että biologiani ei määrää miten elämäni elän, vaan minä itse. Olemme kovan eksistentaalisen itsemurhan pisteessä. Miten voi jatkaa elämää, jos tietää että ei ole olemassa ketään naisystävää ei nyt ei koskaan? Olen jo siinä pisteessä että olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Päivisin kuitenkin työskentelen eräässä vapaaehtoistyössä rakennuksessa joka on täynnä samanlaisia ihmisiä kuin mitä olen.

      No en luovuta ja jään vanhaksi pojaksi tyylillä. Olen kirjoittanut kolme kirjaa ja kirjoittamassa neljää uutta kirjaa. Kun koko tuotanto on valmis, niin sitten paljastan suvulleni omat mielipiteeni feminismistä, tasa -arvosta, naisista ja militarismista. Kirjani ovat oma testamenttini siitä tuskasta mitä koen koska en henkisesti kuulu Suomeen. Olen väsymätön herkistelijä ja tunne ihminen. Vaikka olen nuori olen kuitenkin jo hävinnyt tämän taistelun. Alapää on jo luovuttanut.

      Pähkinänkuoressa: olen huomannut miten en kuulu tähän yhteiskuntaan. Kun hellin koiraani, sekin murisee että loittonisin: se on uroskoira, ei tietenkään pidä hempeilystä, mutta minä en voi lopettaa koska olen väsymätön pehmo mies. Koiranikin sanoo minulle: ole mies ja lopeta herkistely! Kun koirani on vainaa, niin mitenköhän kestän olla kun ei ole ketään jota helliä?

      • _joopa

        ihan mahtavalta mieheltä....tosi herkkis...sais kiusia hellyys mielessä....mä en jaksa tavata kaltaisiani ihmisiä kuin joka toinen viikko. täälläkin tuskainen lemmikki joka pyrkii pois rutistuksesta

    • Naukumaija.

      Läheisyydenkaipuun kun saisi jollain ilveellä pois niin hyvä olisi. Sitten olisi yksi hailea olla vaikka yksinkin.

      Itse olen siinä tilanteessa että mies jätti reilun 12 v yhdessäolon jälkeen tuossa vapun maissa toisen naisen takia. Hän kuitenkin lupasi olla kaveri ja autella kaikenlaisessa, kuten esim. kaupassa käynnissä. Jonkin aikaa eron jälkeen alkoi eroottinen puoleni heräillä, ja netistä parin vuoden ajalta tuttu tyyppi ehdotteli että harrastaisimme seksiä ihan ilman sen kummempia sitoumuksia, kun kerta kummankin tekee mieli. Aikani kakisteltuani (en meinannut uskoa että hän on tosissaan) suostuin, ja eihän se kokemus mikään paska ollut. Huomasimme kuitenkin että emme oikein sovi yhteen, ja olemme olleet yhteyksissä niitä näitä koneen kautta jutellen. Jonkinlainen jännä älyllispohjainen nettisuhde, tavallaan. Mutta siitähän ne himoni tietysti aivan villiintyivät kun tajusin että jukoliste, minun ei tarvitse enää olla jollekin yhdelle ukolle uskollinen. Että saan tehdä mitä huvittaa, kenen kanssa huvittaa.

      Etsiskelin erään deittisaitin kautta seuraa ja lopulta päädyin yhteen hemmetin hyvännäköiseen tyyppiin. Tapasimme ja hän näytti vieläkin paremmalta kuin kuvassa, joten höpötin mitä sattuu, melkein änkytin kun olin niin pois tolaltani. Mainitsin olevani työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia, ja sitten tietysti jälkikäteen alkoi vituttaa aika raskaasti. Oli nimittäin ollut puhetta että aloittaisimme vakituisen seksisuhteen joka saattaisi kestää ainakin pari kuuta. Noinkohan jonkun eläkeläisen paneminen jaksaa ideanakaan innostaa, vaikka kyllä ainakin tuo taannoinen koeluontoinen touhuskelu ainakin minusta oli ihan ok.

      Loppujen lopuksi sitten kuitenkin yhtäkkiä huomaan olevani tilanteessa missä KOLME miestä on ikäänkuin hylännyt minut. Eksästä kuuluu miten sattuu vaikka lupaili kaveruutta (oletin että pitää yhteyttä). Älykkäällä nettikaverillani on niin paljon puuhaa ettei hän ehdi minulle kokoajan kirjoittelemaan. "Panokaverista" ei ole kuulunut sitten viikonlopun mitään, ja ottaa todella päähän jos ei saakaan häntä enää toiste ihastella ja muuta mukavaa. Laitoin kyllä kohteliaan tiedustelun että miten on tämän ensimmäisen tapaamisen perusteella että jatkammeko vai etsinkö muualta seuraa?

      On jotenkin niin ahdistunut ja rauhaton olo. Sitä luulisi että kun kerää, vaikka nyt sitten seksin avulla, ihmisiä elämäänsä, että sitten on sitä yhdessäoloa ja aina on joku jolle jotakin saa puhua ja jopa koskettaa ja kokea nautintoa. Mutta pyh. Kaikilla muilla on niin paljon tekemistä, kiire, kavereita, kaikkea sellaista että eivät he ehdi.

      HAAREMIKO tässä pitää kerätä että on mahdollisuus olla jonkun kanssa jotenkin jokaikinen päivä? Koska asuin niin monta vuotta yhdessä eksän kanssa tuntuu välillä siltä että saan kohta hyperventilaatiokohtauksen tai jonkun paniikkikohtauksen ainakin kun joutuu koko päivän olemaan yksin eikä voi puhua kenenkään kanssa. Tai sitten tulee kaupassa sanottua kassalle että hei ja kiitos. Vau, onpa upea päivä kun on sellaisen saanut aikaiseksi.

      Joku naapuri välillä sanoo jotakin jostakin, mutta sitten useimmiten kun on tuolla pihalla pyörimässä niin naapurit lähinnä juttelevat keskenään ja olen ylimääräinen pyörä siinä sirkuksessa.

      Läheiset ovat tuputtaneet että osta hieromasauva. Sehän tässä auttaakin niin helvetisti kun mieli tekee kokonaisvaltaista elämystä KOKONAISEN ihmisen kanssa.

      Ahdistuksen mennessä oikein pahaksi kahlaan läpi deittisaitteja ja etsiskelen onko siellä ketään mielenkiintoista. Mutta kun en vielä tiedä sitä tilannetta sen mahdollisen vakihoidon kanssa, niin en oikein kehtaisi muihinkaan sekaantua. Ristiin rastiin touhuaminen ei ole se mitä etsin. Ei tarvitse olla vakava, oikea parisuhde, mutta kunhan nyt joku seksisimulaatio suhteesta edes pariksi kuuksi että ei tuntuisi kokoajan niin tyhjältä ja ontolta. Ja kun en ihan jokaiikkaa moiseen kelpuuta, vaan pitää juuri sitä seksiä varten olla aivan tietynlainen kroppa ja mielellään kiva persoonallisuuskin, niin kyllähän se seksiseurakin aika vaikeaa on löytää. Aina sanotaan että nainen saa miestä kunhan vain haluaa, mutta jotta se touhu pysyisi jotenkuten mielenkiintoisena niin pakkohan siinä on olla ronkeli!

      • Yleinen vuodattaja

        Reppua vaan reissumiehelle! Kyllä se sitä kautta löytyy se tasapainoinen suhdekin.

      • kerrotko

        Millainen sen tietynlaisen kropan pitää olla ja missä suunnalla Suomea sen pitäisi fyysisesti olla?

        Ymmärrän tuon "kivan" persoonallisuuden, eli tyypin jonka kanssa natsaa ja johon on jonkinlainen luottamus ja joka ei ole kusipää. Eli täysin subjektiivinen kokemus joka toimii vain sinun kohdalla. Uskon että kohdallasi tuo on se suurempi rajoittaja kuin varsinainen kroppa. Onko iällä mitään merkitystä vai kelpuutatko esimerkiksi kolmikymppiset tai parikymppiset?

      • Naukumaija.
        kerrotko kirjoitti:

        Millainen sen tietynlaisen kropan pitää olla ja missä suunnalla Suomea sen pitäisi fyysisesti olla?

        Ymmärrän tuon "kivan" persoonallisuuden, eli tyypin jonka kanssa natsaa ja johon on jonkinlainen luottamus ja joka ei ole kusipää. Eli täysin subjektiivinen kokemus joka toimii vain sinun kohdalla. Uskon että kohdallasi tuo on se suurempi rajoittaja kuin varsinainen kroppa. Onko iällä mitään merkitystä vai kelpuutatko esimerkiksi kolmikymppiset tai parikymppiset?

        Litteä kroppa (eli epävatsakkaat miehet saavat minut innostumaan), Tampereen seudulla ja noin kolmenkympin tietämissä plus miinus noin 5 v. Itse olen kylläkin jo nelikymppinen. Ja tämän vuoksi en uskokaan että tuosta suosikkiryhmästäni lohkeaa mitään muuta kuin seksiä. Mutta kunhan edes sitäkin.

        Persoonallisuus voi olla kiva sellaisellakin tyypillä jonka kanssa harrastaa vain seksiä. Se voi olla vaikka kuinka kiva, mutta jos ei löydy mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta keskusteltavaksi, jos maailmat ovat täysin erilaiset (toinen esim. harrastaa formuloita ja toinen luonnonsuojelua...) niin eihän siitä mitään parisuhdetta synny. Tai välttämättä mitään suhdetta.

        Kyllä rajoituksia on niin helvetisti jos haluaa kumppanin, koska kuka tahansa EI käy. En minäkään käy kovin monelle, sillä luulen että minussa on paljon piirteitä ja pyrkimyksiä joita monet eivät ymmärrä. Ja turhahan se on esim. kulttuurista jauhaa sellaisen kanssa jota se ei kiinnosta ja joka katsoo tosi-tv:tä. Toisaalta itse en taas ole ihan niin kulturelli että välttämättä joku erittäin sivistynyt akateemikko saisi kanssani todella syvällisiä filosofisia keskusteluja aikaiseksi, kun en oikein jaksa niitä platoneita kanteja wittgenstaineja ja mitä niitä onkaan.

        Seksin suhteen se rajoitus on sitten vain siinä että on ulkoisesti minun mielestäni vetävän näköinen, on sisäsiisti ja osaa käyttäytyä ja ilmeisesti sitten myös osaa jälkihoidonkin eli osaa jättää siten ettei jää epäselväksi että tavataanko vielä vai ei. Nyt kun se on ongelmana että oli yhden kanssa puhetta että olisi pidempi juttu, mutta tyyppi ei pukahdakaan, ei vastaa s-postiini jossa kysyn että miten on jatkon kanssa, enkä viitsisi alkaa puhelimen kanssa jahtaamaan jos tästä vaitonaisuudesta pitäisi jotenkin päätellä että tämä oli niin kuin tässä.

        Se on kyllä kaiken huippu jos satunnaisesta säädöstäkin tulee hylätyksi tulemisen tunne. Niin kun kumminkin omasta mielestäni oli nautinnollista touhua.

        Tietty voi olla että näin juhannuksen alla ihmisillä on niin paljon prioriteetteja ihan kavereidenkin suunnalla että joku kerran pantu akka ei pahemmin edes tule mieleen. Ja tämäkin on ärsyttävää, pitäisikö minun tässä odotella vesi kielellä että koska otetaan yhteyttä?

        Ei vaan viitsisi tosiaankaan seuraavaa etsiskellä jos ei voi olla varma ettei yhdeltä enää "saa". Mutta mikä se on sitten se aika, onko se vaikka viikko vai mikä se on mistä voi olla varma että ei saa enää? En minä oikein osaa näitä parittelukuvioita kun kumminkin olin iät ajat parisuhteessa...

        Eikä tämä tosiaankaan auta siihen jatkuvaan tuskaan ja ahdistukseen että joutuu olemaan yksin päivät pääksytysten. Ajatuskin juhannuksesta tekee melkein hysteeriseksi, entistä pidempi viikonloppu ettei saa puhua kenenkään kanssa. =(

      • Yesu__

        Aika erikoinen vuodatus sinulta.
        Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän.

        Nuo mielialalääkkeet taitaa vaikuttaa niin, että tiettyjä fantasioista lähdetään hakemaan tosielämästä.
        Miten muutenkaan tuota selittää. Kuvitellaanko, että olen särkymätön.
        Mutta mitäpä tässä saarnaamaan - Mukavat Juhannukset vaan.
        Idän viisaat joogit sanoi joskus, ettei rakkaus ole sokea - vaan hekuma on sokea.
        Tarkoittaa varmaan, ettei viettivetoinen `onni` tuo onnellisuutta eli sellaista hyvänolon tunteen
        jatkuvuutta. Ehkä juuri päinvastoin.

      • hessu105
        Yesu__ kirjoitti:

        Aika erikoinen vuodatus sinulta.
        Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän.

        Nuo mielialalääkkeet taitaa vaikuttaa niin, että tiettyjä fantasioista lähdetään hakemaan tosielämästä.
        Miten muutenkaan tuota selittää. Kuvitellaanko, että olen särkymätön.
        Mutta mitäpä tässä saarnaamaan - Mukavat Juhannukset vaan.
        Idän viisaat joogit sanoi joskus, ettei rakkaus ole sokea - vaan hekuma on sokea.
        Tarkoittaa varmaan, ettei viettivetoinen `onni` tuo onnellisuutta eli sellaista hyvänolon tunteen
        jatkuvuutta. Ehkä juuri päinvastoin.

        Itsekin 24v ja masentunu pikkasen juuri siitä syystä, kun lähes joka paikassa puhutaan nuorten aktiivisesta seksielämästä. Itselläni seksielämä rajoittuu lähinnä omaan käteen. Teen pitkää päivää töissä ja kehitän edes joitain unelmia, kuten omaa asuntoa jne.. että on ees joku tarkoitus elämällä.

        Kai se omasta päästä johtuu ettei naisten kanssa oo minkäänlaista tekemistä. Harvoin edes juttelen niiden kanssa. Viimeksi sain seksiä 7 vuotta sitten. Mitäpä siitä vaikka ei oo saanu kunhan pään vain saisi kestämään työn aiheuttamaa stressiä. Tuskin se helpottaa sillonkaan, jos asuisi jonkun naisen kanssa. Kaveri kertoo aina miten ankeeta sillä on yhteiselo tyttöystävänsä kanssa. Sillä sentään on joku kaveri.

      • 4368684
        hessu105 kirjoitti:

        Itsekin 24v ja masentunu pikkasen juuri siitä syystä, kun lähes joka paikassa puhutaan nuorten aktiivisesta seksielämästä. Itselläni seksielämä rajoittuu lähinnä omaan käteen. Teen pitkää päivää töissä ja kehitän edes joitain unelmia, kuten omaa asuntoa jne.. että on ees joku tarkoitus elämällä.

        Kai se omasta päästä johtuu ettei naisten kanssa oo minkäänlaista tekemistä. Harvoin edes juttelen niiden kanssa. Viimeksi sain seksiä 7 vuotta sitten. Mitäpä siitä vaikka ei oo saanu kunhan pään vain saisi kestämään työn aiheuttamaa stressiä. Tuskin se helpottaa sillonkaan, jos asuisi jonkun naisen kanssa. Kaveri kertoo aina miten ankeeta sillä on yhteiselo tyttöystävänsä kanssa. Sillä sentään on joku kaveri.

        sellastahan tää elämä on: toisesta vitutustilasta siirrytään vaan seuraavaan. Esim. just toi, että nyt me täällä vingutaan kuinka haluttais olla suhteessa jne. mutta sitten, jos päästäis siihen olosuhteeseen niin joku muu homma menis päin persettä tai alkais vituttamaan.

      • nmmv
        Yesu__ kirjoitti:

        Aika erikoinen vuodatus sinulta.
        Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän.

        Nuo mielialalääkkeet taitaa vaikuttaa niin, että tiettyjä fantasioista lähdetään hakemaan tosielämästä.
        Miten muutenkaan tuota selittää. Kuvitellaanko, että olen särkymätön.
        Mutta mitäpä tässä saarnaamaan - Mukavat Juhannukset vaan.
        Idän viisaat joogit sanoi joskus, ettei rakkaus ole sokea - vaan hekuma on sokea.
        Tarkoittaa varmaan, ettei viettivetoinen `onni` tuo onnellisuutta eli sellaista hyvänolon tunteen
        jatkuvuutta. Ehkä juuri päinvastoin.

        Suksisitte seksiä pelkäävät aseksuaalit ja estoiset ihmiset hevonvittuun täältä julistamasta kuinka seksi on pahaa. Mikä vittu siinä on että juuri mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat noita estoisia jeesuksia joita ei jaksa kuunnella?

        Juuri tätä minä inhoan suurimmassa osassa lievissä mielenterveyshäiriöissä kamppailevissa "tietäjissä", jotka kuvittelevat ymmärtävänsä kaiken ja kun he sitten "ymmärtävät" kaiken, niin mitään kukaan ei saa sitten tehdä. Masennusta on monenlaista, ja se ei ole missään tapauksessa mikään yleispätevä laki että masentunut ei harrasta seksiä tai ettei masentunut tunne mitään. Ja se ei ole mikään yleispätevä laki, että kun sinä pidättäydyt seksistä ja et arvosta seksiä, kun olet seksuaalisesti estoinen, että muiden pitäisi olla samanlaisia!

        "Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän."

        JUURI NOIN SITÄ HOIDETAAN! Naukumaijahan elää, toisin kuin sinä joka et uskalla elää. Ei tuollainen "viisastelu" ole mitään elämistä, vaan helvetinmoista typeryyttä ja olet vielä niin saatanan tyhmä ettet vielä sitä itse ymmärrä. Jos sinulla on masennusta ja jos et koskaan ole harrastanut seksiä, niin se johtuu juuri siitä ettet uskalla elää! Siinä ei idän viisaat joogitkaan auta ellet uskalla mitään. Sinulla ei riitä tämä elämä siihen että valaistuisit, joten suksi vittuun moralisoimasta ja tekemästä diagnooseja asioista mistä et mitään tiedä.

        Naukumaijalle tsemppiä helvetisti ja älä kuuntele näiden itsesäälissä rypevien kotijeesusten höpinöitä! Naukumaija uskaltaa sentään yrittää ja ei pelkää tehdä virheitä, toisin kuin nämä säälittävät "suomijoogit".

      • Holein_One
        nmmv kirjoitti:

        Suksisitte seksiä pelkäävät aseksuaalit ja estoiset ihmiset hevonvittuun täältä julistamasta kuinka seksi on pahaa. Mikä vittu siinä on että juuri mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat noita estoisia jeesuksia joita ei jaksa kuunnella?

        Juuri tätä minä inhoan suurimmassa osassa lievissä mielenterveyshäiriöissä kamppailevissa "tietäjissä", jotka kuvittelevat ymmärtävänsä kaiken ja kun he sitten "ymmärtävät" kaiken, niin mitään kukaan ei saa sitten tehdä. Masennusta on monenlaista, ja se ei ole missään tapauksessa mikään yleispätevä laki että masentunut ei harrasta seksiä tai ettei masentunut tunne mitään. Ja se ei ole mikään yleispätevä laki, että kun sinä pidättäydyt seksistä ja et arvosta seksiä, kun olet seksuaalisesti estoinen, että muiden pitäisi olla samanlaisia!

        "Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän."

        JUURI NOIN SITÄ HOIDETAAN! Naukumaijahan elää, toisin kuin sinä joka et uskalla elää. Ei tuollainen "viisastelu" ole mitään elämistä, vaan helvetinmoista typeryyttä ja olet vielä niin saatanan tyhmä ettet vielä sitä itse ymmärrä. Jos sinulla on masennusta ja jos et koskaan ole harrastanut seksiä, niin se johtuu juuri siitä ettet uskalla elää! Siinä ei idän viisaat joogitkaan auta ellet uskalla mitään. Sinulla ei riitä tämä elämä siihen että valaistuisit, joten suksi vittuun moralisoimasta ja tekemästä diagnooseja asioista mistä et mitään tiedä.

        Naukumaijalle tsemppiä helvetisti ja älä kuuntele näiden itsesäälissä rypevien kotijeesusten höpinöitä! Naukumaija uskaltaa sentään yrittää ja ei pelkää tehdä virheitä, toisin kuin nämä säälittävät "suomijoogit".

        Sieltähän tunteenomainen purkaus.
        Kirjoittajasta huokuu selvästi "onnellisuus".
        Ja oliko sitä reikä-onnellisuutta?

      • sivuheitto

        Onpas sivistynyttä keskustelua täällä, lempinimet lentelevät... Mielestäni toista ei kannata kehottaa tappamaan itseään, vaikka mielipiteet olisivat omista poikkeavat.

      • 47+58+63+98+78+65+32
        Holein_One kirjoitti:

        Sieltähän tunteenomainen purkaus.
        Kirjoittajasta huokuu selvästi "onnellisuus".
        Ja oliko sitä reikä-onnellisuutta?

        Haistakaa paska koko sakki ja vittumaista juhannusta kaikille!!

      • vittumainen epeli
        47+58+63+98+78+65+32 kirjoitti:

        Haistakaa paska koko sakki ja vittumaista juhannusta kaikille!!

        ..ja tosi vittumaista juhannusa odottelen ja yritän kylvää sitä muuallekin.

        Harmi vaan ettei ole montaa jolle kylvää.

      • District-9
        Naukumaija. kirjoitti:

        Litteä kroppa (eli epävatsakkaat miehet saavat minut innostumaan), Tampereen seudulla ja noin kolmenkympin tietämissä plus miinus noin 5 v. Itse olen kylläkin jo nelikymppinen. Ja tämän vuoksi en uskokaan että tuosta suosikkiryhmästäni lohkeaa mitään muuta kuin seksiä. Mutta kunhan edes sitäkin.

        Persoonallisuus voi olla kiva sellaisellakin tyypillä jonka kanssa harrastaa vain seksiä. Se voi olla vaikka kuinka kiva, mutta jos ei löydy mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta keskusteltavaksi, jos maailmat ovat täysin erilaiset (toinen esim. harrastaa formuloita ja toinen luonnonsuojelua...) niin eihän siitä mitään parisuhdetta synny. Tai välttämättä mitään suhdetta.

        Kyllä rajoituksia on niin helvetisti jos haluaa kumppanin, koska kuka tahansa EI käy. En minäkään käy kovin monelle, sillä luulen että minussa on paljon piirteitä ja pyrkimyksiä joita monet eivät ymmärrä. Ja turhahan se on esim. kulttuurista jauhaa sellaisen kanssa jota se ei kiinnosta ja joka katsoo tosi-tv:tä. Toisaalta itse en taas ole ihan niin kulturelli että välttämättä joku erittäin sivistynyt akateemikko saisi kanssani todella syvällisiä filosofisia keskusteluja aikaiseksi, kun en oikein jaksa niitä platoneita kanteja wittgenstaineja ja mitä niitä onkaan.

        Seksin suhteen se rajoitus on sitten vain siinä että on ulkoisesti minun mielestäni vetävän näköinen, on sisäsiisti ja osaa käyttäytyä ja ilmeisesti sitten myös osaa jälkihoidonkin eli osaa jättää siten ettei jää epäselväksi että tavataanko vielä vai ei. Nyt kun se on ongelmana että oli yhden kanssa puhetta että olisi pidempi juttu, mutta tyyppi ei pukahdakaan, ei vastaa s-postiini jossa kysyn että miten on jatkon kanssa, enkä viitsisi alkaa puhelimen kanssa jahtaamaan jos tästä vaitonaisuudesta pitäisi jotenkin päätellä että tämä oli niin kuin tässä.

        Se on kyllä kaiken huippu jos satunnaisesta säädöstäkin tulee hylätyksi tulemisen tunne. Niin kun kumminkin omasta mielestäni oli nautinnollista touhua.

        Tietty voi olla että näin juhannuksen alla ihmisillä on niin paljon prioriteetteja ihan kavereidenkin suunnalla että joku kerran pantu akka ei pahemmin edes tule mieleen. Ja tämäkin on ärsyttävää, pitäisikö minun tässä odotella vesi kielellä että koska otetaan yhteyttä?

        Ei vaan viitsisi tosiaankaan seuraavaa etsiskellä jos ei voi olla varma ettei yhdeltä enää "saa". Mutta mikä se on sitten se aika, onko se vaikka viikko vai mikä se on mistä voi olla varma että ei saa enää? En minä oikein osaa näitä parittelukuvioita kun kumminkin olin iät ajat parisuhteessa...

        Eikä tämä tosiaankaan auta siihen jatkuvaan tuskaan ja ahdistukseen että joutuu olemaan yksin päivät pääksytysten. Ajatuskin juhannuksesta tekee melkein hysteeriseksi, entistä pidempi viikonloppu ettei saa puhua kenenkään kanssa. =(

        Moi Naukumaija,


        Mie täytän seudun ja iän suhteen kriteerisi. Ihan litteä en ole, mutta en sieltä toisesta ääripäästäkään. Painoindeksi ehkä vähän päälle 25, mutta reilusti alle 30.

        Seksi on itelläkin usein kyllä pyörinyt mielessä.. Tosin myös masentuneena ja sairaslomalla olevana on ollut hyvin vaikeaa hakeutua seuraan. Aikanaan on ollut pari suhdetta ja jokunen hoito, mutta viime ajat on ollut hiljaisempaa. Pärjään jotenkin ilmankin, mutta kurjaltahan se toki tuntuu. Pelkän seksin, tyydytyksen lisäks sitä kaipaa tietysti läheisyyttäkin, halailua, silittelyä, tunnetta siitä, ettei olis ihan 24/7 yksin niin henkisesti kuin fyysisesti. Uskon, että jokaisessa ihmisessä on sen verran laumasielua, että jatkuva yksinoleminen alkaa nakertamaan todella rankasti.

        Minua nakertaa todellakin, tänään jotenkin erityisesti, ja viestistäs saa kuvan, että sinuakin varmaan aika tavalla. :( Ajattelin sitten vastata tähän, ja voit laittaa miulle profiilin kautta sähköpostia, jos haluat jutella.

        Todellakaan nuo siun hoidot ei oo olleet kovin ystävällisiä jälkeenpäin.. Jos ei kiinnosta enää, ok, mutta olishan se asiallista edes ilmottaa asiasta. On aina mukava tietää jatkokuvioista, mutta on pelkurimaista ja aika ikävääkin jättää asia kokonaan ilmaan. Tälläsessä löysässä hirressä sitä on itekin tullut pari kertaa oltua, ja se ei oo miellyttävää. Voin luvata, ettei tällänen oo miun tapaista.

        Jos yhtään kiinnostaa, laita sähköpostia, niin katsotaan. Pelkkä jutteleminenkin ois miulle mukavaa, ja mikäli tuntuu siltä, että tekis mieli mennä pidemmälle, niin..

      • Naukumaija.
        District-9 kirjoitti:

        Moi Naukumaija,


        Mie täytän seudun ja iän suhteen kriteerisi. Ihan litteä en ole, mutta en sieltä toisesta ääripäästäkään. Painoindeksi ehkä vähän päälle 25, mutta reilusti alle 30.

        Seksi on itelläkin usein kyllä pyörinyt mielessä.. Tosin myös masentuneena ja sairaslomalla olevana on ollut hyvin vaikeaa hakeutua seuraan. Aikanaan on ollut pari suhdetta ja jokunen hoito, mutta viime ajat on ollut hiljaisempaa. Pärjään jotenkin ilmankin, mutta kurjaltahan se toki tuntuu. Pelkän seksin, tyydytyksen lisäks sitä kaipaa tietysti läheisyyttäkin, halailua, silittelyä, tunnetta siitä, ettei olis ihan 24/7 yksin niin henkisesti kuin fyysisesti. Uskon, että jokaisessa ihmisessä on sen verran laumasielua, että jatkuva yksinoleminen alkaa nakertamaan todella rankasti.

        Minua nakertaa todellakin, tänään jotenkin erityisesti, ja viestistäs saa kuvan, että sinuakin varmaan aika tavalla. :( Ajattelin sitten vastata tähän, ja voit laittaa miulle profiilin kautta sähköpostia, jos haluat jutella.

        Todellakaan nuo siun hoidot ei oo olleet kovin ystävällisiä jälkeenpäin.. Jos ei kiinnosta enää, ok, mutta olishan se asiallista edes ilmottaa asiasta. On aina mukava tietää jatkokuvioista, mutta on pelkurimaista ja aika ikävääkin jättää asia kokonaan ilmaan. Tälläsessä löysässä hirressä sitä on itekin tullut pari kertaa oltua, ja se ei oo miellyttävää. Voin luvata, ettei tällänen oo miun tapaista.

        Jos yhtään kiinnostaa, laita sähköpostia, niin katsotaan. Pelkkä jutteleminenkin ois miulle mukavaa, ja mikäli tuntuu siltä, että tekis mieli mennä pidemmälle, niin..

        Kumpikin ex-puolisoistani päätyi painoluokkaan 25 - 30 ja siinä vaiheessa en kokenut heitä enää seksuaalisesti kiinnostavaksi. (Ekan jätin itse, toka jätti minut.)

        Saan tietty tästä haukut ainakin joltakulta, jos en useammaltakin, mutta nimenomaan himoitsen todella hoikkia poikia. Syy on ehkä se että kun olin nuori, muutama lihavampi mies oli jatkuvasti kimpussani ja yksi meinasi raiskatakin. Tämän jälkeen en ole enää kyennyt tuntemaan minkäänlaista eroottista värinää sellaisen miehen kanssa joka on vähänkin tukevampi. Aina nuo painoindeksit eivät kuvaa sitä miten asiat ovat jos ihminen vaikkkapa harrastaa painoja, mutta toisaalta kun en pidä muskelimiehistäkään... Jälkimmäisestä varsinkin sain juuri kuulla kunniani. Eräs muskeleita treenaava mies tuputti itseään ja kun sanoin kohteliaasti kiitos ei, hän alkoi vihjailla että tiedänhän kai että miehille kelpaa mikä tahansa reikä (ilmeisesti rivien välistä piti lukea että et sinäkään ämmä niin ihmeellinen ole, että olisi paras ottaa tarjous vastaan...)

        Kuitenkin jos seksiä ajattelee, niin siinä jos missä on pakko olla juuri sellaisen kanssa joka viehättää ja on sitä omaa "tyyppiä", tai eihän se hotsita koko juttu. Pelkän yksinäisyyden vuoksi ei oikein voi loikata punkkaan kenen kanssa tahansa. Tai ehkä sellaisiakin tyyppejä on.

        Jottei nyt pelkäksi ulkonäkökatsaukseksi menisi, niin minulla on yksi epävarma viritys yhtäällä mistä saattaisi jotain poikiakin. Eihän tässä kauhean varma toki voi olla mistään ikinä, varsinkin kun nämä aiemmat kokemukset eivät ole olleet hääppöisiä. Tai siis kyllähän seksi oli ok, mutta jälkihoito ei. Toinen ei ilmoita mitään itsestään, kun taas sensijaan toinen on jäkättänyt jäkättämästä päästyään minulle jälkikäteen päivätolkulla kuinka paska ihminen olen. Minussa on kaikki väärin, elämäni menee väärin, jäkä jäkä jäkä... Tämä tyyppi on vähän erikoinen ihminen ja hänelle tuntuu olevan taipumus alkaa kritisoida kaikkien ihmisten kaikkia virheitä ja puutteita. Syy miksi harrastin seksiä juuri hänen kanssaan olikin se etten halunnut raskaan eron jälkeen ihastua kehenkään ja kun tämä tyyppi alkoi ehdotella, ajattelin että siinä on hyvä vaihtoehto kun en häneen kiinny.

        Ja nyt sitten kumminkin saa s-postissa kuulla kunniansa kaikesta mahdollisesta. Olisi pitänyt jossain vaiheessa tehdä selvä ilmoitus että tämä oli nyt tässä kiitos. (On me ennenkin netin kautta riidelty eli ei tässä mitään uutta ole...)

        Noo, eiköhän se aikanaan väsy minunkin sättimiseeni, toteaan vihdoin viimein että paska ämmä ja siirtyy jonkun toisen kimppuun.

        Ilmeisesti olisi parempi lähteä tasan sillä asenteella miesten hakuun että jälkeenpäin EI pidetä mitään yhteyksiä. Ei tule niitä turhia lupauksia, mutta ei myöskään mitään riesaa ja riippaa. Tai sitten pitää ravata säällisesti treffeillä, ja se taas johtaa siihen että tapaa kaikki ne joista ei ole seksuaalisesti tippaakaan kiinnostunut ja joutuu latelemaan sinne ja tänne että kiitos mutta ei kiitos.

        Pitäisi olla joku niin perusteellinen hakukone juuri sopivan deitin etsintään että esikarsii todella perusteellisesti. Ja siellä pitäisi sitten olla laajalti väkeä tyrkyllä, eikä niin että aina ne samat naamat päivästä toiseen.

        - Tämä painojuttu on tietty sellainen asia että takuulla joku vielä toitottaa että ole ämmä yksinäsi jos ei normaali mies kelpaa, mutta valitettavasti en vaan mahda mieltymyksilleni mitään. :(

      • District-9
        Naukumaija. kirjoitti:

        Kumpikin ex-puolisoistani päätyi painoluokkaan 25 - 30 ja siinä vaiheessa en kokenut heitä enää seksuaalisesti kiinnostavaksi. (Ekan jätin itse, toka jätti minut.)

        Saan tietty tästä haukut ainakin joltakulta, jos en useammaltakin, mutta nimenomaan himoitsen todella hoikkia poikia. Syy on ehkä se että kun olin nuori, muutama lihavampi mies oli jatkuvasti kimpussani ja yksi meinasi raiskatakin. Tämän jälkeen en ole enää kyennyt tuntemaan minkäänlaista eroottista värinää sellaisen miehen kanssa joka on vähänkin tukevampi. Aina nuo painoindeksit eivät kuvaa sitä miten asiat ovat jos ihminen vaikkkapa harrastaa painoja, mutta toisaalta kun en pidä muskelimiehistäkään... Jälkimmäisestä varsinkin sain juuri kuulla kunniani. Eräs muskeleita treenaava mies tuputti itseään ja kun sanoin kohteliaasti kiitos ei, hän alkoi vihjailla että tiedänhän kai että miehille kelpaa mikä tahansa reikä (ilmeisesti rivien välistä piti lukea että et sinäkään ämmä niin ihmeellinen ole, että olisi paras ottaa tarjous vastaan...)

        Kuitenkin jos seksiä ajattelee, niin siinä jos missä on pakko olla juuri sellaisen kanssa joka viehättää ja on sitä omaa "tyyppiä", tai eihän se hotsita koko juttu. Pelkän yksinäisyyden vuoksi ei oikein voi loikata punkkaan kenen kanssa tahansa. Tai ehkä sellaisiakin tyyppejä on.

        Jottei nyt pelkäksi ulkonäkökatsaukseksi menisi, niin minulla on yksi epävarma viritys yhtäällä mistä saattaisi jotain poikiakin. Eihän tässä kauhean varma toki voi olla mistään ikinä, varsinkin kun nämä aiemmat kokemukset eivät ole olleet hääppöisiä. Tai siis kyllähän seksi oli ok, mutta jälkihoito ei. Toinen ei ilmoita mitään itsestään, kun taas sensijaan toinen on jäkättänyt jäkättämästä päästyään minulle jälkikäteen päivätolkulla kuinka paska ihminen olen. Minussa on kaikki väärin, elämäni menee väärin, jäkä jäkä jäkä... Tämä tyyppi on vähän erikoinen ihminen ja hänelle tuntuu olevan taipumus alkaa kritisoida kaikkien ihmisten kaikkia virheitä ja puutteita. Syy miksi harrastin seksiä juuri hänen kanssaan olikin se etten halunnut raskaan eron jälkeen ihastua kehenkään ja kun tämä tyyppi alkoi ehdotella, ajattelin että siinä on hyvä vaihtoehto kun en häneen kiinny.

        Ja nyt sitten kumminkin saa s-postissa kuulla kunniansa kaikesta mahdollisesta. Olisi pitänyt jossain vaiheessa tehdä selvä ilmoitus että tämä oli nyt tässä kiitos. (On me ennenkin netin kautta riidelty eli ei tässä mitään uutta ole...)

        Noo, eiköhän se aikanaan väsy minunkin sättimiseeni, toteaan vihdoin viimein että paska ämmä ja siirtyy jonkun toisen kimppuun.

        Ilmeisesti olisi parempi lähteä tasan sillä asenteella miesten hakuun että jälkeenpäin EI pidetä mitään yhteyksiä. Ei tule niitä turhia lupauksia, mutta ei myöskään mitään riesaa ja riippaa. Tai sitten pitää ravata säällisesti treffeillä, ja se taas johtaa siihen että tapaa kaikki ne joista ei ole seksuaalisesti tippaakaan kiinnostunut ja joutuu latelemaan sinne ja tänne että kiitos mutta ei kiitos.

        Pitäisi olla joku niin perusteellinen hakukone juuri sopivan deitin etsintään että esikarsii todella perusteellisesti. Ja siellä pitäisi sitten olla laajalti väkeä tyrkyllä, eikä niin että aina ne samat naamat päivästä toiseen.

        - Tämä painojuttu on tietty sellainen asia että takuulla joku vielä toitottaa että ole ämmä yksinäsi jos ei normaali mies kelpaa, mutta valitettavasti en vaan mahda mieltymyksilleni mitään. :(

        No, harmi :/ Mutta jokainen toki itte valkkaa seuransa. :)

        Kyllähän tääl netissä porukka toitottaakin kaikenlaista, enemmän/vähemmän tyhmää... Mutta älä välitä siitä. Kaikilla on ulkonäkövaatimuksia varmasti, ei siinä oo mitään ihmeellistä. Ei minuukaan kiinnostais olla sellasen naisen kanssa, johon en tuntis vetoa. Oon jokunen vuosi sitten ollu just tollasessa tilanteessa, ja se ei ollu tyydyttävä kummallekaan meistä.

        Mitä tulee tohon tyyppiin, joka siulle on jäkättäny sähköpostitse, niin ei kannata olla tekemisissä tollasen kanssa.. Itte oon ottanu nyt tavakseni lopettaa yhteydenpito ihmisiin, joista tulee paskat fiilikset. Tään päätöksen kypsymiseen miulta menikin sitten vuosia... Mutta niin on parempi. Jatkuvaa negatiivisuutta ei jaksa kuunnella.

        Miulla on vähän rohkeuden puutetta seuran etsinnässä.. Ei oo ollu mitään juttua nyt pariin vuoteen, ja muutenkin on itsetunto masennuksen takia tietysti vähän matalalla. Vähän kieltämättä oonkin erakoitunut masennuksen takia, oon pienessä noidankehässä: ajattelen, ettei masennukseni takia miusta pidetä, ja toisaalta, kun en usko omaan itseeni, niin en usein sitten edes yritä. Pelästyn melkein, jos joku osoittaa kiinnostusta. Lapsuudesta miulla on kotoisin vielä aika vahva hylätyks tulemisen pelko, joten vaikeeta on. Hoitoa kyllä saan, mutta prosessi on pitkä.

        Aattelinkin nyt netin kautta yrittää jotain juttua.. Pitänee yrittää vielä muualla vähäsen. :) Joku pienikin juttu edes joskus vois olla miun tilanteeseen kiva piristys.

      • Naukumaija.
        District-9 kirjoitti:

        No, harmi :/ Mutta jokainen toki itte valkkaa seuransa. :)

        Kyllähän tääl netissä porukka toitottaakin kaikenlaista, enemmän/vähemmän tyhmää... Mutta älä välitä siitä. Kaikilla on ulkonäkövaatimuksia varmasti, ei siinä oo mitään ihmeellistä. Ei minuukaan kiinnostais olla sellasen naisen kanssa, johon en tuntis vetoa. Oon jokunen vuosi sitten ollu just tollasessa tilanteessa, ja se ei ollu tyydyttävä kummallekaan meistä.

        Mitä tulee tohon tyyppiin, joka siulle on jäkättäny sähköpostitse, niin ei kannata olla tekemisissä tollasen kanssa.. Itte oon ottanu nyt tavakseni lopettaa yhteydenpito ihmisiin, joista tulee paskat fiilikset. Tään päätöksen kypsymiseen miulta menikin sitten vuosia... Mutta niin on parempi. Jatkuvaa negatiivisuutta ei jaksa kuunnella.

        Miulla on vähän rohkeuden puutetta seuran etsinnässä.. Ei oo ollu mitään juttua nyt pariin vuoteen, ja muutenkin on itsetunto masennuksen takia tietysti vähän matalalla. Vähän kieltämättä oonkin erakoitunut masennuksen takia, oon pienessä noidankehässä: ajattelen, ettei masennukseni takia miusta pidetä, ja toisaalta, kun en usko omaan itseeni, niin en usein sitten edes yritä. Pelästyn melkein, jos joku osoittaa kiinnostusta. Lapsuudesta miulla on kotoisin vielä aika vahva hylätyks tulemisen pelko, joten vaikeeta on. Hoitoa kyllä saan, mutta prosessi on pitkä.

        Aattelinkin nyt netin kautta yrittää jotain juttua.. Pitänee yrittää vielä muualla vähäsen. :) Joku pienikin juttu edes joskus vois olla miun tilanteeseen kiva piristys.

        Kannattaa oikein pakottaa itsensä mukaan juttuun kun huomaa että tulee joku osoittaa kiinnostusta. Itselläni oli juurikin se että en meinannut edes uskoa kun yksi tyyppi alkoi seksiä ehdottelemaan, ja leuka oli loksahtaa lattiaan kun tapasin oikein helvetin komean tyypin ja hänellekin seksi kelpasi.

        Sittemmin miehet ovat kyllä valistaneet netissäkin että kyllä heille kelpaa ihan mikä vaan. Se tietysti vähän laski itsetuntoa, kun ei voine kai kauhean kummoisia itsestään kuvitella sillä perusteella että joku suostuu petipuuhiin. :(

        Mutta ei niistäkään pienistä iloista kannata luopua. Jos ei jatkoa seuraa jostain kohtaamisesta, niin ei sitten. Itselleen tekee eniten hallaa kun jää fantasoimaan kaikesta mahdollisesta, kuten parisuhteesta tai edes vakipanosta.

        Tai sitten pitää alkaa laskelmoimaan oikein urakalla. Jos ei yli-itsevarmoista ihmisistä saa kumppania eikä edes pidempiaikaista seksiseuraa, niin pitänee kai sitten haeskella niistä jotka ovat todella kiitollisia siitä että edes joku huomioi. Jos ajattelen miesten kannalta, niin varmaankin sellaiset hissukat, ujot naiset sattaisivat olla hyvin ilahtuneita seurasta, mutta kun he eivät kehtaa sitä osoittaa, niin jää epävarmaksi että onko nainen kiinnostunut vai ei. Jos nainen sanoo suoraan ei, niin se on ei ja sillä siisti. Mutta nämä jotka eivät sano mitään ja pälyilevät minne sattuu - ei se varmaan helppoa ole niiden kanssa.

        Mutta ei anneta periksi. Ei se nyt voi olla niin etteikö me kumpikaan löydettäisi ketään juurikin sopivaa, edes vähäksi aikaa. Elämää on vielä paljon jäljellä!

        Ja jäkättäjät aion itse jättää jäkättämään keskenään. Niin paljon paskaa olen ottanut niskaan elämäni varrella että eiköhän se kakkakiintiö ole jo täys.

      • _läskisääri_
        kerrotko kirjoitti:

        Millainen sen tietynlaisen kropan pitää olla ja missä suunnalla Suomea sen pitäisi fyysisesti olla?

        Ymmärrän tuon "kivan" persoonallisuuden, eli tyypin jonka kanssa natsaa ja johon on jonkinlainen luottamus ja joka ei ole kusipää. Eli täysin subjektiivinen kokemus joka toimii vain sinun kohdalla. Uskon että kohdallasi tuo on se suurempi rajoittaja kuin varsinainen kroppa. Onko iällä mitään merkitystä vai kelpuutatko esimerkiksi kolmikymppiset tai parikymppiset?

        pitää olla vähintään tommi evilän näköinen että kekpaa...eikä isoa temmiä...

      • _mas.
        nmmv kirjoitti:

        Suksisitte seksiä pelkäävät aseksuaalit ja estoiset ihmiset hevonvittuun täältä julistamasta kuinka seksi on pahaa. Mikä vittu siinä on että juuri mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat noita estoisia jeesuksia joita ei jaksa kuunnella?

        Juuri tätä minä inhoan suurimmassa osassa lievissä mielenterveyshäiriöissä kamppailevissa "tietäjissä", jotka kuvittelevat ymmärtävänsä kaiken ja kun he sitten "ymmärtävät" kaiken, niin mitään kukaan ei saa sitten tehdä. Masennusta on monenlaista, ja se ei ole missään tapauksessa mikään yleispätevä laki että masentunut ei harrasta seksiä tai ettei masentunut tunne mitään. Ja se ei ole mikään yleispätevä laki, että kun sinä pidättäydyt seksistä ja et arvosta seksiä, kun olet seksuaalisesti estoinen, että muiden pitäisi olla samanlaisia!

        "Siis olet eläkkeellä masennuksen vuoksi ja haet aktiivisesti seuraa .. enne kaikkea seksin vuoksi.
        Noinko sitä masennusta hoidetaan. Auttaako juurikaan, jos panopuun roolistakin lempataan 10 kertaa ..
        tai enemmän."

        JUURI NOIN SITÄ HOIDETAAN! Naukumaijahan elää, toisin kuin sinä joka et uskalla elää. Ei tuollainen "viisastelu" ole mitään elämistä, vaan helvetinmoista typeryyttä ja olet vielä niin saatanan tyhmä ettet vielä sitä itse ymmärrä. Jos sinulla on masennusta ja jos et koskaan ole harrastanut seksiä, niin se johtuu juuri siitä ettet uskalla elää! Siinä ei idän viisaat joogitkaan auta ellet uskalla mitään. Sinulla ei riitä tämä elämä siihen että valaistuisit, joten suksi vittuun moralisoimasta ja tekemästä diagnooseja asioista mistä et mitään tiedä.

        Naukumaijalle tsemppiä helvetisti ja älä kuuntele näiden itsesäälissä rypevien kotijeesusten höpinöitä! Naukumaija uskaltaa sentään yrittää ja ei pelkää tehdä virheitä, toisin kuin nämä säälittävät "suomijoogit".

        masentuneena porno on ainut joka sytyttää...jos olet oikea joogi niin ota yhdyntää

    • voittaisi lotossa :D

      naisia saisi, kun olisi rahaa. Vanha klisee, mies, jolla on rahaa saa naista, vaikka olisi ruma, kuin norsun perse XD

      • dalla-dalla

        Huorissa voi käydä kyllä mutta ei se yksinäisyyttä poista.

        Ja huonossa ryydissä menee rahat eikä saa siltikään. Paitsi turpiinsa.

        Älä sotke davallisia dallaajia ja eliittiporukkaa keskenään, kyllähän niillä on rahaa huoriinkin. Ja aina on joku muu (veronmaksaja) joka maksaa eliitin huorimiset.

      • uycu

        PItää paikkansa, mutta ei lottovoittajien kohdalla.

        Ne rahamiehet jotka ovat rumia kuin norsun perse saavat siksi naisia, että ovat itse tehneet sen rahavuoren. Ja kuka saa tehtyä rahavuoren, ellei sellainen ihminen jolla on asenne: itse ensin, muut sitten.

        Tuollaiset ihmiset eivät välitä epäonnistumisista joita heille tulee, vaan he jaksavat puurtaa ja painaa menemään välittämättä. Siksi heille tulee myös suhteessa enemmän onnekkaita osumia kuin heille jotka pelkäävät eivätkä uskalla panna itseään likoon. Siksi myös tuollaiset ihmiset jäävät köyhiksi elleivät saa sitä lottovoittoa.

    • häntäheikki-

      kauneuskirurgia ei ehkä tuossa valossa kuulostakaan enää täysin mielipuoliselta ajatukselta. Jos nappien vetämiseen haluton ihminen, tai sellainen johon ne eivät tehoa, saadaan työkykyiseksi sillä että uskaltaa osallistua seksuaaliseen kanssakäymiseen vain tuollaisen avulla, niin mikä ettei.

      • häntämaikki

        ...jeee! oispa toiminu munkin tapauksessa. rasvaimun jälkeen olen sit sex. aktiivi ja arpinen työkykyinen eliittikansalainen....ei mitään tarkempia kuvauksia arvilla työkykyiseksi kuntoutumisesta

    • häntämaikki

      saatko erilaisia vastauksia tonne seksipalstalle saman kirjoituksen lähettämällä vai niittaako normipsykot sut täysin ns. normipsykomaailmallaan

      • uyvuyvy

        Ei varmasti saa samanlaista vastausta ja halveksuntaa. Sen sijaan saa varmasti seuranhakuviestejä vastaukseksi, muutaman asiallisen ja kantaaottavan vastauksen lisäksi.

        Normipsykot kitisee aina kaikesta ja toivovat kaikkea, mutta sitten kun tulee samanlaisessa tilanteessa oleva ihminen, joka aikoo uskaltaa tehdä jotakin onnensa eteen, hänet niitataan välittömästi, koska kaikista vähiten masentuneet ihmiset sietävät sellaista joka tulee esittelemään rohkeuttaan.

        Mutta ne kitisijät jotka ovat saaneet pelkuruudestaan jo kuulla, ovat vaihtaneet taktiikaksi esiintyä itse jonkinlaisina valaistuneina guruina jotka ovat muita muka moraalisesti ylväämpiä kun kieltäytyvät siitä rohkeudesta johon toisella on varaa. Muullahan heillä ei sitten olekaan varaa kohottaa rintaansa.

    • askeettio

      Selibaatissa vuodesta 2003. Kyllästyminen seksiin syynä. Nettiporno on teennäistä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      2161

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1938

    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1888

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1690

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1498

    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276

    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180

    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168

    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt