lattian raudoitus
olen verkottanu lattian(25neliötä) ja laittamas lattia lämpöputkia suoraan verkoon kiinni nippusiteillä.
ja kuulin ,että putkituksen(eli kieppi tavaraa)jälkeen,
pitäs laittaa pinta verkkokin ,putkien päälle.
oiskoshan se varmuuden maximointia vai järki juttu.
Luetuimpia
-
Veto kynnyksen alta
Oliskohan jotain tuollaista täällä kaupoissa järkevään hintaan myynnissä? https://www.amazon.de/Fabric-Draught-Excluder-Decorative-Downview/dp/B01MYLJXUC/
-
Uretaania poratuista reijistä seinään ja lattiaan?
-36 rakennettu 45m2 kesäkäyttöinen mummonmökki, on siirtynyt ympärivuotiseen asumiseen. Mökki on levyttämällä rempattu nätiksi vajaa 10v sitten. Pinnat ovat suhteellisen uusia, joten olisi sääli nyt repiä koko pakettia auki. Talo ei ole itsellään arvokas, niin etsin kikkakeinoja pariin paikkaan jossa paha lämpövuoto. Lämpövuotoja ei ole huomattu koska talo on ollut talvet peruslämmöllä. Olkkarin lattiassa nurkka käy melkein jäässä kovilla pakkasilla. Olisikohan joku jyrsijä tehnyt tuhoja. Ikkunoitten alla on näemmä tyhjää tilaa 30cm. Ulko-oven sisäpuolinen lattiaedusta vaikuttaisi tyhjältä. Mulla olisi tässä porakone ja kaupasta saisi talvilaatuista uretaanivaahtoa. Mitäs jos teksisin reikiä ja alkaisin täyttämään koloja? tarkoitus ei olisi tursotella koko rakennetta täyteen vaan korjata eristeissä olevat painaumat ja reijät. Ei pitäisi haitata hengittävyyttä. Jos en tee mitään niin kohta on aikamoinen homeongelma. Vanha purueriste ja rakenne edelleenkin jää. Lattiassa on uusi laminaatti, en haluaisi purkaa sitä pois. Alla lautalattia ja puru. Betonilaatta, koska sen alla on kylmä täyskorkea kellari. Mitä uretaani tekee purueristeen kanssa? Voiko käyttää. Jos ei niin mitä muuta voisi pintoja tuhoamatta käyttää reikä ja täyttö korjaukseen?
-
Danfors RA 2970 patteritermostaatin irroittaminen?
Ostin reilut 10 vuotta sitten Danfors RA 2970 patteritermostaatin(https://www.taloosi.fi/kiintoanturi_ra_2970_danfoss) ja asensin sen... No problem. Olen yrittänyt ottaa sitä irti jo 8 vuoden ajan silloin tällöin mutta en ole vielä onnistunut. Asentaisin sen toiseen patteriin, koska alkup. patteria en käytä kellarissa, enkä siis tarvi termostattia siinä. Uutta termaria en viitsi ostaa. Kaulusta olen kääntänyt mutta ei... Lukitusta en löydä, en termostattista, enkä hakukoneista. Voisiko joku kertoa miten sen lukituksen saa auki. Kiitoksia etukäteen. :)
Muista potentiaalintasaus!!!
kuulin ,että jos tulee lattialämmitys ni se tekee jotain pinta jännityksiä ja se vissiin saa laatan "elämään" ja se taas saa laatan mahdollisesti halkeamaan.
eli ei ois tätä ongelmaa jos ei tulis lattialämpöä.
ja mitä enemmän sit miettii ni taitaa olla syytä laittaa se pintaverkkokin.
eipä toi paljon maksa,mut uutta kun kuulin ni
laitoin pallon pyörimään.
"ja kysyvä ei eksy"
Ohessa katseltavaa: http://www.wirsbo.fi/ifs/files/Wirsbo/fin/Presentation/Website/Produkter/Golvvxrme/page1000300150468.jsp
Kumpikin verkko toteuttaa sitä työtä, mihin ne on tarkoitettukin.
Vaikka periaatteessa noita verkotuksia kun kattelee,niin oon tullu siihen tulokseen,että vanhan ajan verkotus pitkistä puikoista olis nykyään paikallaan, eikä verkotus, näkyvät ihmiset niitä laittavan niin rankasti päällekkäin(jopa nelinkerroin..roisteyksissä),ettei betonia sovi mukaan,ratkeaminen on selviö.
muurari kirjoitti: Kaikki sähkö/vesijohtoromut sidotaan omaan verkkoonsa, ja varsinainen betoniraudoitus on vain sitä varten, mihin se verkko on tarkoitettukin, ei kaiken sonnan, mitä tänä päivänä lattiaan lykätään,eli betonin sitomiseen.
Kumpikin verkko toteuttaa sitä työtä, mihin ne on tarkoitettukin.
Vaikka periaatteessa noita verkotuksia kun kattelee,niin oon tullu siihen tulokseen,että vanhan ajan verkotus pitkistä puikoista olis nykyään paikallaan, eikä verkotus, näkyvät ihmiset niitä laittavan niin rankasti päällekkäin(jopa nelinkerroin..roisteyksissä),ettei betonia sovi mukaan,ratkeaminen on selviö.
konnari kirjoitti: Nykyään käytetään raudoitusvälikkeitä, jotka on tarkoitettu sitomaan sekä teräsverkko että lämpöputket samalla välikkeellä. Jos niitä ei käytä, niin sitten kevyt lisäverkko taitaa olla tarpeen. # Halkeamia lattialaattaan voi tulla niin monista syistä, ettei niitä täällä selvitellä. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia että laatta pääsee valun jälkeen kuivuessaan vähän kutistumaan (betonin ominaisuus). Pitää siis erottaa laatta seinistä, pilareista ja putkista yms. pehmeällä välikkeellä eikä saa valaa liian laajaa aluetta ilman saumoja. Jos 100 mm laatassa ei omakotitalon kuormilla lattialaatta kestä alustan painumia, on rautaa naurettavan vähän ja maa todella kehnosti tiivistetty. Ja ne neljä kerrosta raudoitusverkkoja nurkan kohdalla on tosiaankin ongelma. Minusta ne rykelmät pitää hoitaa lisäämällä irtotankoja jatkokseksi. Se vain on työläämpää.
ja laattian erotan seinistä ja muista 1cm lämpömatolla ni pääsee "elämään".
ja alusta ei vajoa milliäkään ,mutta niille jännityksille pitäs tehä vastahakaa mahdollisemman paljon.
toinen huone on kuiteski pesuhuone ja jos kovin halkeaa ni miten vesieristeen käy.
siveltävää ajattelin vetästä eristeeks.
Jos kellarinlattiaan tulee 0.2 mm hiushalkeama niin pankaa vähän tasoitetta ennen laatoitusta.
vanha teku kirjoitti: ei ko. raudoituksella torjuta hiushalkeamia betonissa. Suomi on täynnä 100 mm lattiavaluja yhdellä verkolla eikä ne ole lähteneet minnekkään.
Jos kellarinlattiaan tulee 0.2 mm hiushalkeama niin pankaa vähän tasoitetta ennen laatoitusta.
Kepa kirjoitti: Nykyisin lattian pinnoitetaan (liian) nopeasti valun jälkeen ja suurin osa "tietää" että heidän laattansa oli niin hyvin tehty ettei siinä ollut yhtään halkeamaa.
mut mä aion kattoo sen lattian miten sille käy.
jos saisin sen 2vk. sisällä valettua ni se jatkuis sit joskus syksyllä,kait se sit ois jännitykset näytelly.
poku
21.4.2004 19:26
utale
21.4.2004 21:00