lattian raudoitus

10cm. valu ois tarkotus .ja siis olen syventäny kellari kerrosta -50 luvun talosta ja takka/suihkuhuonetta näpräämäs.

poku kirjoitti:

10cm. valu ois tarkotus .ja siis olen syventäny kellari kerrosta -50 luvun talosta ja takka/suihkuhuonetta näpräämäs.

Meillä mestari vaati raudoitusverkon sekä ylä- että alapintaan kun valun paksuus maanvaraislattialla ylitti 120mm. En tiedä mitkä määräykset nykyään vaativat mutta tämä tölli pystytettiin v.2000.

eihä siin ookkaan mistään painokuorma jutuista kyse.se riittää jos pari kepu koria kannattelee ilman murtumisia.
kuulin ,että jos tulee lattialämmitys ni se tekee jotain pinta jännityksiä ja se vissiin saa laatan "elämään" ja se taas saa laatan mahdollisesti halkeamaan.
eli ei ois tätä ongelmaa jos ei tulis lattialämpöä.
ja mitä enemmän sit miettii ni taitaa olla syytä laittaa se pintaverkkokin.
eipä toi paljon maksa,mut uutta kun kuulin ni
laitoin pallon pyörimään.

"ja kysyvä ei eksy"

Kaikki sähkö/vesijohtoromut sidotaan omaan verkkoonsa, ja varsinainen betoniraudoitus on vain sitä varten, mihin se verkko on tarkoitettukin, ei kaiken sonnan, mitä tänä päivänä lattiaan lykätään,eli betonin sitomiseen.
Kumpikin verkko toteuttaa sitä työtä, mihin ne on tarkoitettukin.
Vaikka periaatteessa noita verkotuksia kun kattelee,niin oon tullu siihen tulokseen,että vanhan ajan verkotus pitkistä puikoista olis nykyään paikallaan, eikä verkotus, näkyvät ihmiset niitä laittavan niin rankasti päällekkäin(jopa nelinkerroin..roisteyksissä),ettei betonia sovi mukaan,ratkeaminen on selviö.

muurari kirjoitti:

Kaikki sähkö/vesijohtoromut sidotaan omaan verkkoonsa, ja varsinainen betoniraudoitus on vain sitä varten, mihin se verkko on tarkoitettukin, ei kaiken sonnan, mitä tänä päivänä lattiaan lykätään,eli betonin sitomiseen.
Kumpikin verkko toteuttaa sitä työtä, mihin ne on tarkoitettukin.
Vaikka periaatteessa noita verkotuksia kun kattelee,niin oon tullu siihen tulokseen,että vanhan ajan verkotus pitkistä puikoista olis nykyään paikallaan, eikä verkotus, näkyvät ihmiset niitä laittavan niin rankasti päällekkäin(jopa nelinkerroin..roisteyksissä),ettei betonia sovi mukaan,ratkeaminen on selviö.

Lue lisää

Nykyään käytetään raudoitusvälikkeitä, jotka on tarkoitettu sitomaan sekä teräsverkko että lämpöputket samalla välikkeellä. Jos niitä ei käytä, niin sitten kevyt lisäverkko taitaa olla tarpeen. # Halkeamia lattialaattaan voi tulla niin monista syistä, ettei niitä täällä selvitellä. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia että laatta pääsee valun jälkeen kuivuessaan vähän kutistumaan (betonin ominaisuus). Pitää siis erottaa laatta seinistä, pilareista ja putkista yms. pehmeällä välikkeellä eikä saa valaa liian laajaa aluetta ilman saumoja. Jos 100 mm laatassa ei omakotitalon kuormilla lattialaatta kestä alustan painumia, on rautaa naurettavan vähän ja maa todella kehnosti tiivistetty. Ja ne neljä kerrosta raudoitusverkkoja nurkan kohdalla on tosiaankin ongelma. Minusta ne rykelmät pitää hoitaa lisäämällä irtotankoja jatkokseksi. Se vain on työläämpää.

konnari kirjoitti:

Nykyään käytetään raudoitusvälikkeitä, jotka on tarkoitettu sitomaan sekä teräsverkko että lämpöputket samalla välikkeellä. Jos niitä ei käytä, niin sitten kevyt lisäverkko taitaa olla tarpeen. # Halkeamia lattialaattaan voi tulla niin monista syistä, ettei niitä täällä selvitellä. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia että laatta pääsee valun jälkeen kuivuessaan vähän kutistumaan (betonin ominaisuus). Pitää siis erottaa laatta seinistä, pilareista ja putkista yms. pehmeällä välikkeellä eikä saa valaa liian laajaa aluetta ilman saumoja. Jos 100 mm laatassa ei omakotitalon kuormilla lattialaatta kestä alustan painumia, on rautaa naurettavan vähän ja maa todella kehnosti tiivistetty. Ja ne neljä kerrosta raudoitusverkkoja nurkan kohdalla on tosiaankin ongelma. Minusta ne rykelmät pitää hoitaa lisäämällä irtotankoja jatkokseksi. Se vain on työläämpää.

Lue lisää

linkiin olen tutustunu ja paljon on asiaa.
ja laattian erotan seinistä ja muista 1cm lämpömatolla ni pääsee "elämään".
ja alusta ei vajoa milliäkään ,mutta niille jännityksille pitäs tehä vastahakaa mahdollisemman paljon.
toinen huone on kuiteski pesuhuone ja jos kovin halkeaa ni miten vesieristeen käy.
siveltävää ajattelin vetästä eristeeks.

ei ko. raudoituksella torjuta hiushalkeamia betonissa. Suomi on täynnä 100 mm lattiavaluja yhdellä verkolla eikä ne ole lähteneet minnekkään.

Jos kellarinlattiaan tulee 0.2 mm hiushalkeama niin pankaa vähän tasoitetta ennen laatoitusta.

vanha teku kirjoitti:

ei ko. raudoituksella torjuta hiushalkeamia betonissa. Suomi on täynnä 100 mm lattiavaluja yhdellä verkolla eikä ne ole lähteneet minnekkään.

Jos kellarinlattiaan tulee 0.2 mm hiushalkeama niin pankaa vähän tasoitetta ennen laatoitusta.

Lue lisää

Nykyisin lattian pinnoitetaan (liian) nopeasti valun jälkeen ja suurin osa "tietää" että heidän laattansa oli niin hyvin tehty ettei siinä ollut yhtään halkeamaa.

Kepa kirjoitti:

Nykyisin lattian pinnoitetaan (liian) nopeasti valun jälkeen ja suurin osa "tietää" että heidän laattansa oli niin hyvin tehty ettei siinä ollut yhtään halkeamaa.

joo näin se voi olla.
mut mä aion kattoo sen lattian miten sille käy.
jos saisin sen 2vk. sisällä valettua ni se jatkuis sit joskus syksyllä,kait se sit ois jännitykset näytelly.

Pitääkö oviaukkoihin jättää jokin liikuntasauma saneerauskohteessa, jossa väliseinät on paikoillaan. Lattiaan tulee lämpöputket, laatan paksuus noin 7-8 cm, verkko 150x150x8 -> koska välipohjan kestävyys arvoitus. Vai voiko kaikki valaa samaan syssyyn - taitaa vetää laatan halki jostain kohtaa.? PS lämpöputket viedään huoneesta toiseen oviaukoista.

Nuuka voi käyttää mitä vaan missä vaan. Pääasia kunhan ei tee niinkuin kuuluu ja tulee edes vähän halvemmaksi.