Sinä olit vain niin ihana, että järkikin lähti...Tunteeni tiedätkin, mutta vastakaikua en oikein saanut. Toivon sinulle silti kaikkein parasta, vaikka en sinusta varmaan enää koskaan kuule.
Vanhemmalle miehelle
Surullinen nainen
9590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jaska, nyt tarkkana. Viestisi siellä oli outo. Miksi ruotsiksi?
joku kirjoittanut tänne jotain kommenttia , mikä ei tänne kuulu.
se vastakaiun puutettu ollut. vaan uskalluksen, sillä hetkellä.
Voi että jos tämä vastaus olisi häneltä ....Mut tiedäthän, että ei sinulla tarvitsisi olla uskalluksen puutetta. Kun minuahan on pelottanut ihan sairaasti, niin vahvat on tunteeni sua kohtaan.
Tahtoisin niin paljon sanoa, mutta kai olen jo kertonut niin paljon. Enkä voi ottaa yhteyttä enempää, kun et kuitenkaan vastaisi. Ja pelkään, ettet edes välitä...Vaikka en halua, että osoitan sanani vahingossa jollekin toiselle täällä. Joskus olen itkenyt, kun tahtoisin niin paljon rakkautta sulle antaa (mutten saa mahdollisuutta), ja sitten kun toivoisin että vaikka tulisit ja ottaisit mut vaan syliin tai jotain. Miksi täytyy olla niin ikävä.
Minä joskus , vuosia sitten kohtasin nuoren naisen joka ilmestyessään iski kuin tuhat volttia ja järisytti silloin minun elämäni. Yritin silloin tehdä asioita että olisin saanut tutustua häneen ja saada selväksi , miksi hän vaikutti minuun niin voimakkaasti. Koskaan kuitenkaan en saanut siihen mahdollisuutta. Kaikkea sattui jotka estivät sen, että olisin saanut selvyyden siihen voimakkaaseen vetovoimaan. Nyt vuosien vieriessä eteenpäin, ei enää ole mitään kuvitelmissakaan ölevaa mahdollisuutta, että hänet kasvotusten keskusteluun voisin saada. En ole häntä unohtanut, vaan ajatuksissani häntä edelleenkin kaipaan. Toivon kuitenkin, että hän on onnistunut elämässään ja toiveissaan, niissä toiveissa jotka hänelle on tärkeitä ja niissä unelmissa joita sisällään kantoi/kantaa. Sydämessäni häntä mukanani kannan, hiljaa vaeltaessani tätä elon tietä missä kuljenkin. Rakasta itseäsi, sinä jolle tämän osoitin.
Kaunis oli kirjoituksesi hänestä, jonka vieläkin noin muistat. Onko siitä montakin vuotta?
On siitä varmaankin 7-8 vuotta kun hänet ensi kerran kohtasin. Meni noin 3-4 vuotta jonka jälkeen hän sitten katosi, niin etten ole häntä enää nähnyt.
Tarinasi on kyllä surullisen kaunis.