Hesarissa harvinaisen tervejärkinen mielipidekirjoitus, vaikka nimi herättikin epäilyksiä... :-)
Kieltenopiskelun pitää vastata käytännön tarpeisiin
"HS - Mielipide - 15.6.2010
Jos nykyisen koulutuspolitiikan annetaan jatkua, on vaarana, että Suomesta tulee vielä meidän elinaikanamme maa, jossa puhutaan kahta kieltä, nimittäin suomea sekä englantia. Välttyäksemme tältä kohtalolta on kieltenopetukseen suunnattavia resursseja kyettävä käyttämään tehokkaammin. Kokoomuksen kenttäväen Jyväskylässä 13.6. ottama kanta valinnaisuuden lisäämiseksi kielten opiskelussa oli paitsi rohkea myös valtiomiesmäinen teko."
Netistä ei näy maksutta enempää, mutta lainaan tähän paperilehdestä kyseisen kannanoton loistavan lopetuksen:
"Viime kädessä meidän on tehtävä valinta kahden maailmankatsomuksen väliltä. Voimme toki uskoa siihen, että on valtiovallan tehtävä päättää, mitä kieliä lapsemme opiskelevat. Tai sitten vilkaistuamme historiaan näemme, että juuri valinnanvapauden luoma kaaos päihittää hyväntahtoisimmankin keskusjohtoisen järjestelmän."
Kirjoittaja oli valtiotieteiden yo. Tomas Wallenius.
Kieltenopiskelun pitää vastata käytännön tarpeisiin
"HS - Mielipide - 15.6.2010
Jos nykyisen koulutuspolitiikan annetaan jatkua, on vaarana, että Suomesta tulee vielä meidän elinaikanamme maa, jossa puhutaan kahta kieltä, nimittäin suomea sekä englantia. Välttyäksemme tältä kohtalolta on kieltenopetukseen suunnattavia resursseja kyettävä käyttämään tehokkaammin. Kokoomuksen kenttäväen Jyväskylässä 13.6. ottama kanta valinnaisuuden lisäämiseksi kielten opiskelussa oli paitsi rohkea myös valtiomiesmäinen teko."
Netistä ei näy maksutta enempää, mutta lainaan tähän paperilehdestä kyseisen kannanoton loistavan lopetuksen:
"Viime kädessä meidän on tehtävä valinta kahden maailmankatsomuksen väliltä. Voimme toki uskoa siihen, että on valtiovallan tehtävä päättää, mitä kieliä lapsemme opiskelevat. Tai sitten vilkaistuamme historiaan näemme, että juuri valinnanvapauden luoma kaaos päihittää hyväntahtoisimmankin keskusjohtoisen järjestelmän."
Kirjoittaja oli valtiotieteiden yo. Tomas Wallenius.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessa uskotaan demarimaiseen valtiojohtoisuuteen myös kielipolitiikassa. Sehän on selvä virhe.
Sitä voi hyvin verrata suunnitelmatalouteen verrattuna markkinatalouteen. Hyvin tehotonta toimintaa.
Luotetaan kansalaistemme fiksuuteen ja annetaan heidän itse valita opetettavat kielensä.
Tulos on varmasti parempi.
Englannin ylivaltaa vieraana kielenä on vaikea hillitä, mutta muille tärkeille kielille tilaa antamalla voidaan tilannetta parantaa. Tilaa saadaan poistamalla pakkoruotsi.
Koko kieltenopetuksen periaate on muuttumassa, kieliä ei enää opiskella naapurikieliperiaatteella, mutta tämä aiheuttaa tuskia muuallakin maailmassa
Entinen brittiministeri sanoi ranskaa hyödyttömäksi kieleksi
16.6.2010 19:25
A A
STT–AFP
Lontoo. Entisen brittiministerin mukaan brittien tulisi tulevaisuudessa keskittyä modernien kielten opiskeluun, eikä tuhlata aikaansa ranskaan.
"Jos meillä ei ole riittävästi ihmisiä, jotka puhuvat moderneja kieliä, enkä nyt tarkoita hyödyttömiä moderneja kieliä, kuten ranskaa, tulevat kansainväliset etumme kärsimään", sanoi entinen Eurooppa-ministeri Chris Bryant parlamentissa keskiviikon Daily Telegraph -lehden mukaan.
Bryantin mukaan brittien tulisi ranskan sijasta opiskella kiinaa tai arabiaa. Ranska on edelleen ensimmäinen vieras kieli, jota useimmissa brittikouluissa opetetaan.
Maata hallitsevat konservatiivit arvostelivat Bryantia tuoreeltaan naapurimaan loukkaamisesta.
Bryant itse puhuu sekä ranskaa että espanjaa.
------------------------
Näin siis muuallakin on vaikeaa ymmärtää, että WANHA sivistys ei olekaan tulevaisuuden sivistystä, latinastakin oli vaikea luopua
Tässä kirjoitus kokonaisuudessaan:
"Jos nykyisen koulutuspolitiikan annetaan jatkua, on vaarana, että Suomesta tulee vielä meidän elinaikanamme maa, jossa puhutaan kahta kieltä, nimittäin suomea sekä englantia. Välttyäksemme tältä kohtalolta on kieltenopetukseen suunnattavia resursseja kyettävä käyttämään tehokkaammin.
Kokoomuksen kenttäväen Jyväskylässä 13. 6. ottama kanta valinnaisuuden lisäämiseksi kielten opiskelussa oli paitsi rohkea myös valtiomiesmäinen teko.
Totta kai ruotsin kielen oppiminen on hyödyllistä. Kysymys on kuitenkin viime kädessä siitä, mistä kielistä on pitemmällä tähtäimellä yksilölle kaikkein eniten hyötyä. Ihmisen elinikä on rajallinen, samoin – toisin kuin usein luullaan – on valtion kassakirstu, joten resurssit pitää hyödyntää mahdollisimman järkevästi.
Ruotsinkielinen kulttuuriperintömme on suuri rikkaus, ja on oikein, että jokaisella suomalaisella on oikeus saada julkista palvelua omalla äidinkielellään. Emme kuitenkaan saa naiivisti unohtaa, että perustuslakimme työ-, sosiaali- ja sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen perustuu viime kädessä viisaiden lainsäätäjien sijasta kestävään taloudelliseen kehitykseen, jonka ennakkoehtona on pragmaattinen politiikka.
Kuten Elinkeinoelämän keskusliitto on äskettäin todennut, molemmat kotimaiset ja englanti eivät enää riitä. Samaan aikaan kun tarve on kasvanut, vähentävät kunnat talousahdingossaan harvinaisten kielten opetusta. Leikkauspaineita ei voida kohdistaa ruotsin kieleen, jota opiskelee edelleen suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tule ylläpitämään kielitaitoaan.
Usein kuulee väitteen että jos pakkoruotsi poistetaan, seuraavaksi lähtee "pakko-matematiikka". Yksittäistä kieltä ja esimerkiksi fysiikkaa tai historiaa ei voida kuitenkaan verrata, sillä kieli on viime kädessä vain välikappale ajatuksiemme, aatteidemme ja tunteidemme ilmaisemiseksi.
Tavoitteenamme ei saa olla yksi tai edes kaksikielinen maa vaan monikielinen Suomi. Paikka, jossa jokaista kannustetaan oppimaan äidinkielensä lisäksi useita kieliä. Maa, joka houkuttelee kaikenmaalaisia tulemaan tänne tekemään työtä ja tavoittelemaan onnea suvaitsevaisuuden ilmapiirissä. Vain uskaltamalla muuttua ja luopumalla eturyhmäajattelusta voi pieni kansakunta pysyä pinnalla globalisaation aavalla.
Viime kädessä meidän on tehtävä valinta kahden maailmankatsomuksen välillä. Voimme toki uskoa siihen, että on valtiovallan tehtävä päättää, mitä kieliä lapsemme opiskelevat. Tai sitten vilkaistuamme historiaan näemme, että juuri valinnanvapauden luova kaaos päihittää hyväntahtoisimmankin keskusjohtoisen järjestelmän. Jos ruotsin kieltä on tulevaisuudessakin tarpeen osata, kuten vakaasti uskon, ei meillä tule olemaan pula sen taitajista."
Suomalaisten pahin kehityksen este on käsittämätön kieli. Suomen kielestä kannattaisi luopua ensi tilassa!
Olisi hauska vitsi, jos ruotsinkieliset ja heidän takanaan pohjoismaalaiset eivät olisi oikeastikin tätä mieltä.
Ensinkin iso osa suomen ruotsinkielisistä kokee elävänsä Nordenissa, jonka pääkielinä ovat skandinaaviset kielet ja suomi on pieni kielivähemmistö tässä laajennetussa kotimaassa.
Esimerkiksi Sofi Oksaselta kysyi haastattelija Pedersen näin: "Jos sanon että Suomi on erilainen kuin muut pohjoismaat... Kieli on tietysti hyvin erilainen kuin muiden pohjoismaiden kielet. Siksi joudumme puhumaan englantia. Miten se vaikuttaa suomalaisten minäkuvaan kun pitää puhua englantia norjalaisten, tanskalaisten - ja ehkä jopa ruotsalaisten kanssa?" - Onko kieli jonkilaninen muuri? Tunnetteko olevanne eristyneitä?"
Sofi tietysti vastasi, ettei suomalainen koskaan ajattele noin. Skandinaavit ilmeisesti kokevat aivan uskomattomia tunteita oman skandinaavisen kieliryhmänsä ykseydestä, koska he keksivät kysyä jotain tällaista?
Toiseksi osa suomen ruotsinkielisistä ei ole koskaan päässyt yli ajatuksesta, että fennomaanit pettivät kansan, nuoleskelivat venäläisiä saadakseen itselleen etuja ja nostattivat suomen kielen asemaan, johon se ei olisi luonnollisella kehityksellä ikinä päässyt. Ilman tätä toimintaa, suomi olisi nyt ruotsinkielinen maa, jossa olisi suomenkielinen vähemmistö, jonka kieli ei varmasti olisi pakollinen koko kansalle.
Kolmanneksi ruotsinkieliset edelleenkin puhuvat suomesta halventavasti "tuontitavarana Venäjältä" ja "kielenä, joka alentaa Suomen köyhäksi balttimaaksi". Koko kieli on ruotsinkielisten luomaa, samoin Kalevala ja suomalainen kansallisuustunnekin.
Ongelmana ei siis tosiaankaan ole se, että suomalaisten suhtautuminen ruotsin kieleen olisi väärä vaan se, että ruotsinkielisillä on valtavia asenneongelmia suomen suhteen.
Tällaisen tekstin kun saisit läpi HS:n paperilehteen, niin siinä olisi kyllä loistava avaus tabun käsittelyyn! Oletko yrittänyt?