Pst. Mä tarttisin Sua mun elämään ja susta ois mulle olemassaolollas paljon :F
Välistään mulle tulee olo että sä olisit ollut mulle hyvä toinen puoli. Ja mun oli aina hyvä "olla" (hetkiä) sun kanssa. Ja mä tykkään susta ja sun jutuistas...niitä muutamia pahanmakuisia lukuunottamatta...sieltä aikojen takaa. Sä toisit mulle aimo annoksen elämäniloa ja jonkun syyn nostella puntteja, jonkun syyn säästää rahaa (että voitais mennä vaikka matkalle), jonkun syyn siivota - nyt siivoan mutta tekisin sen mielummin sen vuoksi että oot tulossa mun luo... syyn yrittää, sinnitellä ja jaksaa eikä koskaan luovuttaa..Sä olisit syistä parhain :) - nyt se oon vaan minä itse ja vastuunkanto itsestäni muiden takia.
Kahden voimat on varmaan suuremmat kuin yhden. Jos ne ei mene riitelyyn. Meillä varmaan menis vähän siihenkin mutta ehkä silti jäätäisiin :lle :) Sun olemassaolos mun elämässä riittäis pitkälle ja siitä olis mulle suunnattomasti iloa ja voimia. Mutta kun et vaan jättäis heti kun ensimmäisen kerran joku ei mee multa ihan oppikirjan mukaan. Vastalahjaksi saisit jotain...jotain. Hitaasti paranevaa... kypsyvää.. mutta kestävää... ainakin yritän sellaista olla ja sitten antaa, koski asia sitten mitä koski ;) - en mä ihan oikeasti tiedä mitä kummosia mä tarjoisin mutta...pikkupervoja juttuja ? :D
En o juuri postaillut mitään musiikkia mutta tää on kuitenkin sulle...tää tuli radiossa yks päivä. Tykästyin ja aattelin että etsin tän ja "lähetän sulle". Onneks kertosäe ei ollut kovin monimutkainen ni löysinkin vielä :)
http://www.youtube.com/watch?v=MeJE7-BcU4g
Ni että nuku hyvin kuiteskin! :)
Välistään mulle tulee olo että sä olisit ollut mulle hyvä toinen puoli. Ja mun oli aina hyvä "olla" (hetkiä) sun kanssa. Ja mä tykkään susta ja sun jutuistas...niitä muutamia pahanmakuisia lukuunottamatta...sieltä aikojen takaa. Sä toisit mulle aimo annoksen elämäniloa ja jonkun syyn nostella puntteja, jonkun syyn säästää rahaa (että voitais mennä vaikka matkalle), jonkun syyn siivota - nyt siivoan mutta tekisin sen mielummin sen vuoksi että oot tulossa mun luo... syyn yrittää, sinnitellä ja jaksaa eikä koskaan luovuttaa..Sä olisit syistä parhain :) - nyt se oon vaan minä itse ja vastuunkanto itsestäni muiden takia.
Kahden voimat on varmaan suuremmat kuin yhden. Jos ne ei mene riitelyyn. Meillä varmaan menis vähän siihenkin mutta ehkä silti jäätäisiin :lle :) Sun olemassaolos mun elämässä riittäis pitkälle ja siitä olis mulle suunnattomasti iloa ja voimia. Mutta kun et vaan jättäis heti kun ensimmäisen kerran joku ei mee multa ihan oppikirjan mukaan. Vastalahjaksi saisit jotain...jotain. Hitaasti paranevaa... kypsyvää.. mutta kestävää... ainakin yritän sellaista olla ja sitten antaa, koski asia sitten mitä koski ;) - en mä ihan oikeasti tiedä mitä kummosia mä tarjoisin mutta...pikkupervoja juttuja ? :D
En o juuri postaillut mitään musiikkia mutta tää on kuitenkin sulle...tää tuli radiossa yks päivä. Tykästyin ja aattelin että etsin tän ja "lähetän sulle". Onneks kertosäe ei ollut kovin monimutkainen ni löysinkin vielä :)
http://www.youtube.com/watch?v=MeJE7-BcU4g
Ni että nuku hyvin kuiteskin! :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
tarkempaa, että kenelle, naiselle varmaan?
mukavia ja ihania ajatuksia jollekin onnelliselle :)
Tuo biisikin on nätti, tykkään siitä todella paljon.
Nukun hyvin. Nuku sinä myös... Kauniita unia.
tähän nyt vastaamaan kun kuulostaa monin paikoin niin tutulta. Oletan siis että olet just se mun hän ja että minä olen se, jolle tämän kirjoitit.
Kuulostaa tosi hyvältä :) ja olen ikionnellinen jos näin ajattelet ja tunnet. Me oltaisiin varmaankin hyvä pari, tällanen käsitys on tullut. Näin ainakin unelmoin ja tämä sun kirjoitus sai mut uskomaan unelmiin entistä enemmän.
Haaveilen joskus, että oltais yhdessä kaikessa rauhassa. Katsottais vaikka jotain leffaa ja vain oltais siinä. Tuntuu hyvältä jo tällanenkin ajatus, että tuntisin sut mun vieressä. Mutta tarvittais me sitten niitä keskustelujakin ja siinä ehkä mun pitää kehittää itseäni. Sanalliset tunteiden ilmaisut ja puhuminen, ne on tärkeitä. Olen myös vähän niinkuin kantapään kautta oppinut, että pitää avata suu, jos on erimieltä eikä halua liikaa mukailla. En tarkota mitään riidan haastamista, mutta suhteen tulevaisuuden ja oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää että sanoo mitä haluaa ja mitä ajattelee asioista. Tällaseen ehkä sitten joutuisit oppimaan mun kanssa. Ja tietysti toivon, että sinäkin sanot miten ajattelet.
Ajattelen, että sun kanssa mulla olisi turvallinen olo. En sano, että nytkään pelkäisin mitään, mutta olet sellanen... vaikea kuvailla, turvallinen nallekarhu :) Positiivisessa mielessä siis.
Kiitos musiikista. Tuntui tutulta ja omalta sekin.
Nyt kello on taas niin paljon, että lähden untenmaille samantien. Hyvää yötä!
viesti kuuluisi jonkun omaan postilaatikkoon...
En ole varma oletko se sinä luulen, että olet, koska kerroit pitäväsi jutuistani, mutta et kaikista, varsinkaan
niistä aikojen alussa kirjoittamistani. Hymyilen tuota.
Kirjoitat niin suloisesti. Yhteinen meillä on kaipuumme, on ollut jo suhteellisen pitkään. Haluaisin tukea sinua ja toivoisin sinulta myös tukea itselleni. Syynkin tiedät.
Me molemmat olemme tempperamenttisiä ja kipinät ehkä lentelesivät välillä, mutta minä olen ymmärtäväinen ihminen. Lähes aina näen hyväksyttävän syyn siihen, kun ärsyynnyt minuun.
Aurinkoista päivää sinulle.
Ps. En tiedä menikö oikealle.
ja sun vastaus on sellainen, jonka mielellään ottaisi omakseen. Taitaa tuo kipunointi olla minunkin luonteen yksi ominaisuus, mutta mielestäni on parempi, että ne ikävämmätkin tunteet ja ajatukset ilmaistaan. Olisihan se hienoa, jos ymmärrystä ja tukea riittäisi puolin ja toisin. Huumorintajua siinä kyllä myös tarvitaan...
Enhän tiedä kuka olet, mutta kesäyöhön lämmin ajatus.
toi :F-hymiö on? Minkä ikäinen olet?
kuinka ymmärtäväisiä ja hyväsydämmeisiä ihmiset halauvat olla,
syvällä sisimässään ovat kultaisia ja niin empaattisia .
tu kottiin ennen jouluu! pus.
mikähän tän idea oli...
t. älykäs ystäväsi
Olet ihana.
Jk. Sinustakin olisi minulle iloa ja onnea, hyvin paljon, uskon niin.
Enkä luule, että liikaa energiaa menisi myöskään riitelyyn, koitan sellaista välttää. Ellei aivan pakottavaa tarvetta ole.. ;)
Oppikirjat aikas vanhanaikaisia, ei haittaa vaikkei niiden mukaan mentäisikään. Muutenkaan ole niin niuho. Vain muutama tärkeä asia, ne tiedätkin.
Jos olet itse valmis hyväksymään minun pikku pikku virheeni, kuten vaikkapa sen, että saatan kokkina toisinaan olla enempi innokas kuin onnekas. Jne.
Hitaasti kypsyvä ja paraneva on parasta, myös ihmissuhteissa.. :)
Nyt peittoa korvalle, hirmuinen väsy.. Olisitpa vieressäni.. Kauniita unia ihanalle, sitten kun menet..
(En tosissani jaksa uskoa, että olisi häneltä minulle, hänellä on ollut monet monet tilaisuudet viedä asiaa vuorostaan eteenpäin, sitä kuitenkaan tekemättä. Syytä en tiedä, vain aavistella voin.
Suurin osa kirjoituksesta vaan tuntui sopivan.
Joten lähinnä kai itseäni näin huvitan, ja ikävääni lievitän..)
innokas kypsyttelijä. Pikku pikku virheet on se suola sun sopassa. :))
Silloin kun ikävä kaivaa pienen pienenkään kolon korvanlehden taakse, ei voi olla ikävöimättä. Jos se tekee sinne oikean onkalon, se vaatii jo toimintaa ja siinä vaiheessa kun kolon reuna ulottuu jo toisen korvanlehden taakse on viimein ryhdyttävä aikaansaamaan jotain konkreettista. Ikävähän on useimmiten kuitenkin kuin silta ihmisestä toiseen sillä tavalla että aidoimmillaan ikävän voi myös tuntea kohde omassa sydämessään jos se sieltä sinultakin korvanlehden taaksesi kumpuaa. Varmaan jonkun mielestä ihan hassuja ajatuksia näin öiseen aikaan, mutta kaiketi niissä jotain mututuntumaa todellisuudenkin kanssa voisi olla olemassa. Hyvää yötä ja kauniita unikuvia...
Hän on se pehmeä kohta sydämessäni, jota en kykene kovettamaan tai sieltä irrottamaan, vaikka se järkevää olisikin.
Täällä edelleen silmät pyörivät väsymyksestä, joten hippaamiset yms aktiviteetit jäävät toiseen iltaan.
Hänelle; hyvänyön sekä aamun halaukset, ja muutamia pusujakin.. :)
voisi olla niin minulle. Voi kun olisikin... Tyhmäähän tämä on, kirjoitella tänne. Sydämessään sitä toivoo... Mutta kun järjellä ajattelee, niin täähän on ihan hölmöä! Et sinä täällä ole. Ikävä...
Laita viestiä jos siltä tuntuu.. :)
Aina hän on tervetullut.
Tyhmyys on käsitteenä aika suhteellinen käsiteja on sitä ihmiset tyhmempiäkin varmasti tehneet jos tätä tänne kirjoittelua nyt voi oikeasti tyhmäksi sanoa. Ei kannata aina uskoa sitä mitä mukamas järki sanoo, sillä siinä missä ikävä on tunne, joka tunnetaan on taas ajatus järjellä aikaansaatua toimintaa, johon sijoittuu kuitenkin useasti varmasti mukaan monia tunteitakin ja muistoja itse sitä ajattelijan edes huomaamattakaan. Lopputuloksena järjellä ajateltu tuotoskin on monesti siis kuitenkin sekoitus tunnetta ja järkeä vaikkakin on tietysti mahdollista ajatella ilman tunteitakin. Jos oikeasti ajattelet järjellä asiaa niin loppujen lopuksi voihan se olla, että on jopa viisasta kirjoittaa sanansa ja ajatuksensa tänne mieluummin kuin vain esimerkikis pitäisi kaiken ikävänsä sisällänsä ja vain kärsisi sitä tekemättä asian eteen mitään sitä helpottaakseen tai siitä päästäkseen.
Ja ps. Mieti jos sinä olet täällä miksei myös siis se sinun ikävöiväsi ihminenkin voisi olla?