Haluaisin neuvoja mitä mun pitäis tehdä kun lapseni on masentunut, ollut jo vuosia kai? Ei mulle paljon kertoile asioistaan ja sit kuiteskii musta tuntuu, että syyttää minua, äitiänsä, kaikesta olostaan ym. Yritin kysellä hänen vointiaan monta kertaa mutta siihen sain vastauksen että "vittu ei sulle kuulu etkä ymmärtäiskään". Nyt syyttää mua ettei mua oo kiinnostanut hänen olonsa ym. etten ole kysellyt hänen kuulumisiaan? On menossa hoitoon moneksi viikoksi ja senkin ilmoitti textarilla yhtäkkiä. En oikein tiedä mitä pitäis nyt tehdä tai ajatella. Ei anna mun kuulua elämäänsä ja sit kuitenkii syyttää etten ole kiinnostunut hänestä. On tosi rakas lapsi mulle ja tuntuu kuin tuo sairaus alkaisi tarttua minuunkin kun olen niin ulkopuolinen.On aikuinen ja asuu toisella paikkakunnalla kuin minä, en oikeinvoi väkisinkään tunkea hänen elämäänsä kun sitten käskee "painua vittuun" kun yritän lähestyä?? Miten tekisin ja saisin pidettyä häneen jonkinmoisen yhteyden, onhan minun lapsi ja kovin rakaskin??
Syntipukki (ko?)
Tuskaa molemmilla
1142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että sinnikkyys palkitaan? Kerro hänelle, vaikka kirjeen muodossa että välität kovasti ja toivot vain parasta. Että olet lähellä jos tarvitsee apua. Enpä sitten tiedä kokeeko hän, että olet kasvattanut hänet väärin tai että syy ongelmiin on lapsuuden kodissa. Luulenpa, että hänellä saattaa olla jokin muu mielenterveyshäiriö lisäksi eikä vain masennus. Mielialat saattaa heitellä tunnista toiseen. Mitä jos menisit kuitenkin käymään siellä toisella paikkakunnalla ja siellä hoidossa mihin lapsesi on menossa? Kävisit juttelemassa lääkäreille jos hän antaa tai ainakin hänen kanssaan. Voisit myös sanoa lapsellesi, että yrität ymmärtää että hänellä on vaikeaa (älä vaan sano että tiedät miltä hänestä tuntuu koska et luultavasti tiedä..), mutta haluat että sinua silti kohdellaan ihmisenä eikä kiroilla tai käsketä painua ...? Voit sanoa, että nyt varmaan tuntuu pahalta mutta että haluaisit auttaa. Onko tuollainen epäkunnioittava käytös uutta vai noinko sinun lapsesi sinulle puhuu aina? Miksi hän menee hoitoon, onko yrittänyt tehdä itselleen jotain? Ehkä haluaa kuitenkin että olet läsnä, koska olisi voinut jättää kertomatta hoitoon menosta.