Taas tuli todistettua, että ihra pilaa elämän. Parin viikon seurustelun jälkeen nainen myönsi, että ei pysty innostumaan minusta fyysisessä mielessä. Oli rakastunut luonteeseeni, mutta kun ei ilman sitä fyysistä puolta tule hommasta mitään. Olen laihtunut n. 1 kg / viikko jo jonkin aikaa, mutta liian kauan tässä menee, kun lihavuus on vieläkin sairaalloisissa mitoissa. En kestä olla naisen läheisyydessä kuukausitolkulla, kun pallit vaan paisuu hormonitoiminnan jyllätessä täysillä, eikä koskaan pääse tyhjentämään. Parempi olla sitten yksin. Saakeli että harmittaa. Helvetin läskit.
Perkeleen läskit, jotka ruhossani roikkuvat!
Lihava pettynyt mies
681748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Just joo, ihan kahdessa viikossa rakastu luonteeseen mut ei läskeihin. Millähän deittipalstalla olit ja mitä kerroit: Et olet pitkä, hoikka ja komee ja kiltti?
Missä kohtaa sanoin, että kahdessa viikossa rakastui luonteeseen? Olemme tunteneet vuoden, mutta varsinaista seurustelua on kestänyt 2 viikkoa. Eikä ollut minkään nettituttavuus tämä nainen vaan ihan oikeassa elämässä tavattu.
Ja vielä lisäyksenä, että siitä on muutama viikko aikaa kun tunnustimme toisillemme, että rakastamme toisiamme. Sen jälkeen päätimme kokeilla seurustelua pari viikkoa sitten, mutta nyt näyttää siltä, että ei siitä tule mitään, kun olemme eri tavalla rakastuneita. Minä rakastan häntä kaikin puolin, mutta hän ei ole kiinnostunut minusta fyysisesti. Olemme tavanneet päivittäin tuon kahden viikon ajan ja olleet hyvin tiiviisti yhdessä. Ymmärrän kyllä häntä. Kukapa näin läskin haluaisi sänkyynsä. En haluaisi itsellenikään yhtä lihavaa naista kuin itse olen.
Vai jo kahdessa viikossa luovuttaa. Hybnoosi auttaa.
Jos ihan oikeasti haluaa pudottaa painoa, kannattaa kokeilla tätä: http://fatlossrevealed.org Vaikka tuote on englanniksi, en ole mistään löytänyt noin hyvää ja monipuolista opasta hallittuun painonpudotukseen. Tarpeellinen määrä tietoa painonpudotuksen joka alueelta.
----
Ehkä sitten henkilö ei ole oikea ja kannattaa katsella muualle.
Itsekin entisenä lihavana ei rakkauselämässä kovin paljoa vipinää ollut. Ehkä siksi koska eristin itseni rangaistukseksi kotiin ja jätin riennot väliin kaikilla verukkeilla. Niin ei tosin pitäisi tehdä vaan ei niiden kilojen saa antaa itseään rajoittaa ainutkertaisessa elämässä. Jos tämä henkilö ei sinun ulkonäköäsi arvosta niin miksi jäädä haikailemaan. Katse kohti uusia mahdollisuuksia. Kyllä jokaiselle on joku, näin minä sen ajattelen. Laihtuminen kannattaa, oma toimintakyky ja itseluottamus paranee. Mikään ei voita sitä tunnetta kun on sinut itsensä kanssa eikä tarvi kokoajan pohtia niitä läskejä. Se on herkuista kieltäytymisen ja liikunnassa puurtamisen väärti. Kilo viikossa on 20 kiloa viidessä kuukaudessa ellei enemmänkin jos sinulla on paljon ylipainoa.
Joo, me taidetaan jatkaa ystävinä, niinkuin ennen tuota parin viikon kokeilua. Minä ajattelin nyt panostaa itseeni ja laihdutan kaikessa rauhassa etsimättä mitään uutta suhdetta. Katsotaan sitten joskus hoikempana jos löytyisi joku mukava nainen. Tai mistä sitä tietää, jos tuo ystävä vielä myöhemmin innostuisi uudesta olemuksestani. Siihen asti saa olla kuitenkin "vain" ystävä.
niin sanopa sitten rehellisesti että kuinka lihava olit ja paljonko painat edelleen. Tietääkö nainen että laihdutat? Ja oletko varma että SE olis sinulta onnistunut?
Hittojako minun painoni sinulle kuuluu. Eikö se tieto riitä, että olen edelleen sairaalloisen lihava? Yhtä hyvinhän voisin painoni valehdella, jos vain provoilisin. Nainen tietää kyllä, että olen jonkin verran laihtunut ja aion laihtua lisää. Olen aika varma, että kyllä SE olisi minulta onnistunut. Sitä voi tehdä niin monella tavalla, että kyllä joku niistä aina toimii.
Oho, ensin valitat kun tulit torjutuksi ja sitten ärhentelet....... etkä ole aikoihin aikaan päässyt kokeilemaan SITÄ. Taitaa ottaa tosiaan päähän.
Piti lisätä että itse oot ne läskit kuitenkin hankkinut joten itseäsi voit kirota, et läskejä.
No ne läskithän ovat osa minua, joten itseänihän tässä olen koko ajan kironnut.
No en ole päässyt niin. Eikä se olisi mikään ongelma, jos olisin koko ajan yksin. Mies voi helposti elää selibaatissa vuosia, jos ei ole naista lähellä. Mutta naisen läheisyys tekee siitä tuskaa. Sen takia tuo pelkkänä ystävänä oleminen tuntuisi järkevämmältä kuin tämä kummallinen seurustelu, jossa nainen kiehnää koko ajan kainalossa, mutta ei halua tehdä mitään muuta. Tässä nyt näyttää käyvän niin, että homma jatkuu hamaan tulevaisuuteen samanlaisena. Jotenkin en pysty lähtemään tilanteesta, vaikka tämä onkin tuskallista.
Juuri tuollaistahan on hyvin monen avioliitossa elävän miehen elämä. Nainen pihtaa ja mies piehtaroi hirveissä himoissa saamatta koskaan helpotusta. Ihan perussettiä siis. Yleensä alussa on seksiä, mutta te olette jo hypänneet sen turhan vaiheen yli :P
ootko ollu vähän turhan vaativa ja vauhdikas tuon seksin suhteen heti alussa? Mikset voisi rauhassa deittailla ihanaa naista, laihduttaa, käyttää kättä vaikeissa tilanteissa ja antaa rakkauden viedä?
Ootkos varma että sun kanssa ei vaan leikitä? Jos tosiaan kiehnää kainalossa mutta sanoo ettet fyysisesti kiinnosta, ei taidakaan olla sulle sopiva. Ootkos päässyt edes suukottelemaan?
En minä ole seksiä vaatinut missään vaiheessa, eikä minulla sinällään ole siihen mikään kiire. Kerran tuli sellainen olo, että hän ei oikein innostut, kun suutelin vähän innokkaammin. Otin myöhemmin asian puheeksi ja hän sitten myönsi, että ei tunne fyysistä vetoa minuun. Ehkä se voi muuttua myöhemmin. Katsotaan nyt vielä mitä tästä tulee.
Mistäpä sen lopulta tietää onko tämä vain leikkiä. Mutta hirveän mukava tuo nainen on ja nautin hänen seurastaan. Ja kyllä olemme suudelleen paljonkin.
Jos et oo tossa kunnossa niin ehkä se olis onnistunu. D
http://www.youtube.com/watch?v=d9_fVn86AQE&feature=related
Mut sen voin ketoo et naiset ei tykkää miehen tisseistä vaik ison mahan viel sietäski.
Suudelleet paljon, seurustelleet kaksi viikkoa, ei innostu sun läskeistä ???? Joku mättää, muukin kun ne sun läskit. Eihän tää vaan ole työpaikkaleikittelyä?
jos odottelist ihan rauhassa "lämpenemistä" seksiä ajatellen, kun se ei kerran ole sulle pääasia suhteessanne. Kiehnääminenhän on ihan mukavaa kun sen ottaa sellaisenaan...tai kiehnää oikein juurtajaksain, eiköhän se nainen kuumene;)
Ei ole työpaikkaleikittelyä.
Joo, antaa nyt ajan kulua. Toi tunnustus vaan järkytti jonkun verran, kun ite olen ollut ihan täysillä häneen rakastunut. Meinasin heittää kirveen kaivoon, mutta katotaan vielä jonkun aikaa. Ihmetyttää kun hän on ollut tämän seurusteluasian kanssa aloitteellinen osapuoli ja sitten hän ei kuitenkaan ole kiinnostunut musta muuten kuin henkisellä tasolla ja kaipaa vain läheisyyttä. Voisi kuvitella, että pelkkä ystävyys riittäisi sellaiseen. Ehkä hän haluaa sitoa mua jotenkin, etten etsisi jotain muuta naista seurustelukumppaniksi ja jättäisi häntä vähemmälle huomiolle. Mutta olkoon miten hyvänsä, ei mulla ole kiire mihinkään. Katotaan miten käy.
No vanhakos - tai nuorikos oot? Ootko ollut jo nuoresta niin lihava et oot jääny kokematta? Vai onk ikää sen verran ettet malttas enää odottaa?
Luepas se ________ . -nimimerkin viesti tarkemmin. Siinä luki että "etkä ole aikoihin päässyt kokeilemaan SITÄ". Siihen vastasin myöntävästi. Ei tässä mitään poikuuden menetystä odotella. Kyllä mulla on useampi suhde takana ja vuosia kestänyt avoliittokin. Yksin olen ollut kuitenkin useamman vuoden.
Vielä sellainen lisäys, että ei mulla ole ongelmana se, että en malttaisi odottaa. Ei mulla kiire ole. Mutta se ajatus säikäytti, että tämä varhaisteinimäinen halipusu-asteella oleva seurustelu voi kestää tällaisena loputtomiin, jos nainen ei tunne juuri minkäänlaista fyysistä vetoa minua kohtaan. Olen nyt vähän päässyt siitä yli, kun nainen on kuitenkin tuon tunnustuksensa jälkeen halunnut olla tiiviisti yhdessä ja sanoi että haluaisi "oppia rakastamaan" minua silläkin tavalla. Antaa ajan kulua ja katsotaan miten käy. Tuo nainen on ihan huippumukava ja suloinen, joten ei minun kannata turhia hötkyillä. Paljon on ajatuksissani tapahtunut muutosta tuon turhautuneen aloitukseni jälkeen.
Sun lihavuuteenko se avoliitto kaatu vai lihoitko vasta sen jälkeen? (et siis ihan nuori oo enää mutta painoa et paljasta, tai sitä bmi:tä)
En ollut ennen avoliittoakaan mikään hoikka poika, mutta en myöskään sairaalloisen lihava. Lihoin avoliiton loppuaikoina jonkun verran (niin lihoi kyllä nainenkin ja itseasiassa suhteellisesti enemmän kuin minä) ja eron jälkeen vielä reilusti lisää. Ei hän lihavuudesta minua koskaan moittinut, mutta kyllä se varmaan vaikutti eroon. Hän halusi aluksi olla hetken itsekseen, mutta aika nopeasti päädyttiin lopulliseen eroon. Hän rakastui toiseen mieheen siinä itsekseen ollessaan. Painoindeksini on tällä hetkellä 44,1.
No et sä ny ihan järkky lihava ole (enää). Ellet oo päässy plösähtämää eli tissiä ja makkaraa ympärillä. Kiinteytä kroppaas vai k kuntosalilla. Mut älä pidä salihousuja muuten.
No juu, se on tietysti suhteellista mikä on kenenkin mielestä järkky lihava. Kyllä näillä läskeillä kuitenkin vielä helposti useimmat naiset karkottaa. Tissiä ja makkaraa on jonkun verran, mutta pikkuhiljaa ne rasvaprosentin pienentyessä kutistuvat. Salihousuja en harrasta, enkä kuntosalia. Käyn mieluummin uimassa.
tänä hössöttelyn ja sissittelyn aikakautena joutuu sanomaan elämän tosiasiat rautalangasta väänetynä suoraan!! Tajua nyt! NAINEN HALUAA RAKKAUTTA MIES HALUAA SEXIÄ. LÄSKIN RAKKAUS ON TERVETULLUT, MULKKU EI. Eihän sitä edes löydä sieltä silavan keskeltä.
google "hidden penis" / "buried penis"
Toikos juhannuskaan mitään muutosta tilanteeseen? Siis ei sun läskit hävinneet vaan et muuttiko nainen yhtään mieltään?
No eipä varsinaisesti. En ole kyllä suoraan kysynyt mitä hän tällä hetkellä minua kohtaan tuntee ja ajattelee. Vietettiin kiva juhannus yhdessä. Käytiin lavatansseissakin. Halailtiin ja pussailtiin, mutta eipä sen kummempaa. Enempää en yrittänytkään. Odottelen rauhassa ja pidän häntä kuin kukkaa kämmenellä :)
Ei sitten pidä tulkita tuota edellistä lausetta niin, että vain seksin toivossa hellisin naista. Hän ansaitsee sen kyllä muutenkin ja minusta on mukavaa pitää häntä hyvänä ja osoittaa hänelle, että tykkään hänestä. Toisaalta olen miettinyt, että ehkä olenkin ollut liian hellä ja rakastava. Joskus luin jostain tutkimuksesta, että liika rakkaus tappaa seksin. Siis jos mies hellii liikaa naista, niin naista ei enää kiinnosta seksi vaan pelkästään se hellyys ja läheisyys. Seksi alkaa tuntua likaiselta sen hellyyden rinnalla ja nainen ei halua enää hypätä siitä puhtaasta ja kauniista tunnetilasta likaiseen fyysiseen ähellykseen. Tiedä häntä sitten.
Ohoh, sä pystyt kuiteskin tanssimaan? Eri paikoissako yöt kuitenkin vietitte?
Joo, kyllä mä tanssimaan pystyn ihan hyvin ja osaan askeleet useimpiin lavatanssilajeihin. Itseasiassa lavatanssit meidät tavallaan aikoinaan yhdistikin. Yöt vietettiin nyt eri paikoissa. Muutamia öitä ollaan aikaisemmin nukuttu vierekkäin, mutta tosiaan vain nukuttu.
Vaatteet päälläkö nukuitte? Jos sä vaikka kuorsaat...... Mutta mitäpä itse sanoit yhdessä aikasemmassa viestissä lopuksi.....
"Ja vielä lisäyksenä, että siitä on muutama viikko aikaa kun tunnustimme toisillemme, että rakastamme toisiamme. Sen jälkeen päätimme kokeilla seurustelua pari viikkoa sitten, mutta nyt näyttää siltä, että ei siitä tule mitään, kun olemme eri tavalla rakastuneita. Minä rakastan häntä kaikin puolin, mutta hän ei ole kiinnostunut minusta fyysisesti. Olemme tavanneet päivittäin tuon kahden viikon ajan ja olleet hyvin tiiviisti yhdessä. Ymmärrän kyllä häntä. Kukapa näin läskin haluaisi sänkyynsä. En haluaisi itsellenikään yhtä lihavaa naista kuin itse olen. "
Öö, mitä ajat tuolla lainauksella takaa? Siinä tarkoitin sänkyyn haluamisella ihan puhtaasti seksiä. Kyllähän me yhdessä ollaan nukuttu monet kerrat, että siinä mielessä hän kyllä haluaa minut sänkyynsä. Sehän tässä välillä onkin niin tukalaa, kun vierellä on helkkarin upea ja himottava nainen, joka haluaa kuitenkin vain läheisyyttä.
Olemme alle 40-vuotiaita molemmat.
no sit mää ymmärrän. nuori nainen haluu trimmin miehen seksikaveriks. Vanhemmil ei enää nii väliä.
Hiukka erikoista toi teidän kaveeraus ja "seurustelu". Mut eikös sulle tuu hiki tansseissa? Se tuhoo romantiikkaa....
Erikoistahan tämä on. Joka päivä nähdään, halaillaan ja pussaillaan, mutta muuten ollaan kuin pelkkiä ystäviä.
Tulee mulle tietenkin hiki tansseissa. Mutta tuskin se nyt hikoilusta on kiinni. Eihän me pelkästään tansseissa ja hikisinä tavata.
no ootteko käyny samaan aikaan uimassa eli onko nainen nähny sun läskit ilman vaatteen suojaa?
Ja pussaatteko ihan muitten nähden?
Uimassa ei olla käyty yhdessä, eikä hän ole muutenkaan nähnyt minua alastomana. Minä olen nähnyt hänet ilman vaatteita pari kertaa. Täytyy sanoa, että pidin näkemästäni erittäin paljon. Hyvin vähän ollaan pussailtu julkisesti ja silloinkin lähellä oli vain muutama ihminen. Enempi se julkinen pussailu on minun kehtaamisesta kiinni. Tulee joskus sellainen fiilis, että en minä läskipossu saa tuollaista jumalatarta pussailla toisten nähden.
Ollaan me kyllä aika epäsuhtainen pari. Hän on normaalikroppainen ja kaunis nainen ja minä tällainen pöhöttynyt ukonräähkä. Mutta kyllä tässä pientä tasoittumista tapahtuu koko ajan, kun minulla edelleen läski palaa tasaiseen tahtiin. Syyskuuhun mennessä pitäisi päästä eroon sairaalloisen lihavan statuksesta, jos laihtuminen ei hidastu. Nopeampaakin laihtuminen voisi olla, mutta mieluummin teen pieniä elämänmuutoksia, joista on helpompi tehdä pysyviä.
Eihän vaan olut oo sua pöhöttänyt.....? Ettei jää vaan nahka roikkumaan.
Onkos teillä yhteiset lomasuunnitelmat vai ei?
Kyllä nuo mun läskit on enempi kiinteän ravinnon liikakäytön ja liikunnan vähyyden seurausta. Olutta juon aika vähän. Saattaahan se nahka jäädä kuitenkin roikkumaan. Ei ole kylläkään tarkoitus aivan riu'uksi asti laihduttaa.
On meillä yhteisiäkin lomasuunnitelmia. Olisi varmaan enemmänkin, jos olisi lomat kokonaan samaan aikaan. Nyt ei ole kuin viikko yhteistä lomaa. Se käytetään kotimaassa reissaten.
Ja alotusviestissä meinasit jo että parempi yksin kun ei saa..... Eli jaksat vielä toivoa?
No joo. Aloitus oli kirjoitettu semmoisessa tilanteessa kun molemmilla oli yhden keskustelun jälkeen vähän sellainen fiilis, että tämä loppuu tähän. Seuraavana iltana oli jo toisenlaiset aatokset. Mikäpäs kiire tässä. Ja ne meidän yhteiset hetket menevät koko ajan rohkeampaan suuntaan, että ei nyt tunnu ollenkaan toivottomalta, vaikka hitaasti edetäänkin. Pitäisi varmaan poistaa tuo "pettynyt" nimimerkistä, kun ei mulla ole ollut pitkään aikaan millään lailla pettynyt olo hänen kanssaan.
Pitäsköhän sun sitten joskus ilmottaa että nyt onnistui? Että nyt ei tarvi olla enää pettynyt.... DD
kaamea. Olin n. 120-kiloinen ja huonossa fyysisessä kunnossa, mutta henkisesti suht tasapainossa. Olisin kaivannut ihmissuhteita, ystävyyden tasolla ja myös tositarkoituksella. Ihmiset kyllä tekstailivat jne, mutta kasvotusten harva viihtyi ja seurustelusta ei puhettakaan 3 vuoteen. Ei auttanut vaikka olin luonteeltani kiltti, huomaavainen ja mukava. Lihavuus esti kaiken fyysisen kanssakäymisen, vaikka teknisiä esteitä ei ollutkaan. Se itsesääliin, häpeän ja riittämättömyyden tunne on helppo hukuttaa ruokaan - ja lihoa lisää jonka jälkeen olo on entistä paskempi eikä jossain vaiheessa jaksa edes yrittääkään. Katkeruus siitä, miten pinnallisia ja ymmärtämättömiä ihmiset ovat, syö kyllä kaiken elämänhalun.
Kävin jo elämänlaadullisesti pohjalla ja itsetuhoisissakin ajatuksissa, mutta vuosien taistelun jälkeen sain ryhtiliikkeen tehtyä, aloitin liikunnan, korjasin ruokavaliotani ja hetki hetkeltä mielialani paranee. Paino on pudonnut jonkin verran ja kunto on parempi. Eniten muutos näkyy elämänlaadussa. Olen edelleen hieman ylipainoinen, mutta elän täysillä. Olen parisuhteessa, sekä henkinen puoli että fyysinen ovat erinomaisia. Toivon sinulle voimia käsitellä nämä tunteet ja toimia niin kuin sydän sanoo. Toivon myös että Elämä antaa sinulle tarvitsemasi ihmissuhteet. Aurinkoista kesää! B-)
kyl se näin on et ennemin hakkaa tattiiin yksinään kun sänkyyn läskin kanssa. Itse en juurikaan syty muhkummasta materiaalista,hyi helvetti.
Keksi itelles harrastus jossa palaa energiaa, ja joka on kivaa. Jos mätänet himassa vapaa-ajan, niin haet todennäköisemmin makkaraa jääkaapilta. Älä syö liian nopeesti. Nälän tunne on simppeli juttu: Kun maha on tyhjä, on nälkä. Kun masu on täysi, ei ole nälkä. Kaikilla kylläisyyden tunne ei tule yhtä nopeasti syödessä, joten hidastaminen auttaa ettet syö liikaa. Ja voit valkata sapuskaa, jossa on vähemmän poltettavaa.
Jö... Hyviä neuvoja taas kokemuksen syvällä rintaäänellä minulta joka olen ollut aina alipainoinen. Mut älä stressaa. Iloisuus tarttuu ihmisiin.
Kiitos vain vinkeistäsi. Olen jo löytänyt hyviä liikunnallisia harrastuksia ja myöskään sopivasti syöminen ei tuota ongelmia. Kuten aikaisemmin kerroin, painoa lähtee tällä hetkellä noin kilo viikossa. Läskiä on vaan vieläkin niin paljon, että välillä meinaa turhautua. Mutta vuoden päästä voi olla jo ihan erilaiset fiilikset. Hitaasti hyvä tulee.
Kannattas harkita kuntosalia niin löllö läski häviää ja lihasta tulee tilalle.
Ootko nyt varma ees että ootte seurustellu? On mullekkin naiset sanonu että rakastaa mua vaikka elän avoliitossa kolmatta vuotta ja ne on hyviä ystäviä jotka on naisia. Rakkauttahan on ystävien, perheen ja sitten puolisoiden välillä kaikki suhteellisen erilaista sellaista. Mieti nyt tarkkaan!
Kesät kaikille!
Vaikka en ole ulkonäkökeskeinen niin tuntuu että olisi hankala seurustella lihavan kanssa. Jo sen takia että itse olen liikunnallinen, liikun joka päivä ja koen että suuri osa elämäni nautinnon aiheista tulee liikkumisesta luonnosta ja ylipäätään urheilemisesta. Sitten jos toisen elämäntavat ovat niin erilaiset niin olisi ikävää jos ei yhdessä voisi tehdä niitä pitkiä juoksulenkkejä yms... Liikunnallisuus on tosi tärkeä piirre kumppanissa koska olisi oikeasti kiva liikkua yhdessä. Jotenkin sitä vaan toivoo että kun itse pitää itsestään hyvää huolta, toivoo myös että toinenkin olisi samanlainen. Mielestäni monella joka vaan istuu sisällä sohvaperunana jää elämässä moni hyvä asia kokematta.
Jos toinen on lievästi ylipainoinen niin sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos ylipainoa löytyy aivan liikaa niin ei se silmää viehätä. suhteessa kuitenkin fyysinen puoli on tärkeä.
Muutenkin yhdistän jotenkin lihavuuden itsestä huoltapitämättömyyteen. On jotenkin surullista että ihminen ei pidä itsestään huolta. Jossain vaiheessa kroppa alkaa hajota jos sitä kohtelee väärin eli liikunta ja terveellinen ruokavalio on välttämättömyys terveydelle. Minulla on yksi miespuolinen tuttu joka on luonteeltaan aivan ihana ja hauska mutta hän on sairaalloisen lihava. Hän ei ole ikinä seurustellut, hän on jotain 25 v vanha, tiedän hänen ihastuneen yhteen naiseen mutta jotenkin käy sääliksi että hän antaa kilojensa estää itseään elämästä. Hän on lähinnä vaan asunnollaan töiden lisäksi ja joutunut jo aloittamaan verenpainelääkityksen. Joskus pyysin häntä kävelylle niin sekin tuotti vaikeuksia ja hän ajaa jokapaikkaan autollaan. On vain jotenkin surullista että toinen ei elä kilojensa ja alakulonsa takia. Olen pyytänyt häntä monesti lähtemään jonnekin asunnoltaan mutta ei. Hän ei lähde. Se alakulokin saattaisi lähteä liikunnalla ja elämäntapojen muuttamisella. Monesti se välinpitämättömyys näkyy muutenkin välinpitämättömyytenä muutenkin ulkonäöstä huoltapitämisen suhteen. Meillä on yksi elämä, ei sitä kannata pilata kiloilla. Ne saa pois kun tekee töitä niiden lähtemisen eteen.
Tottahan se on, että laihtuminen on yleensä vain itsestä kiinni. Sairaalloisiin mittoihin päässeellä se vaan vaatii paljon enemmän kuin hieman ylipainoisella. Kun laihdutettavaa on esim. 50 kiloa, niin on se aika ankea lähtökohta. Sairaalloinen lihavuus tekee liikkumisesta vaikeaa ja mielialakin on matalalla. Väsyttää ja mikään ei oikein innosta. Jos joku potkisi päivittäin perseelle, niin laihduttamisesta voisi tullakin jotain. Yksin se on vaikeaa.
Kun ylipainoa on reippaasti, niin liikunta on vain tukikeino laihtumiseen. Suurin muutos pitäisi tapahtua ruokailutottumuksissa ja laihtuminen pitäisi saada alulle sitä kautta. Vasta painon alettua putoamaan, voi ajatella liikunnan lisäämistä kunnolla.
hulluna yhteen äijään jonka paino vaihteli 95-120 kilon välillä. Aina himotti ihan sikana ja ah sitä seksiä!
:D
Se oli joskus pläski ja joskus ihan kauhee possu ja sit taas vähän hoikempi mut ku vaa himotti ja iih rakastin sitä ukkoa nii ei siinä ihrat kuule haitannu.
Ite oon hoikka.
"Liha on heikko"
120 kilonen ukko ei välttämättä vielä näytäkään mitenkään erityisen läskiltä, vaan on lähinnä raamikkaan ja voimakkaan näköinen, ellei sitten ole selvästi keskimittaa lyhyempi. 180 senttinen voi näyttää 120 kiloisena hyvinkin maskuliiniselta ja seksikkäältä, kunhan kaikki kilot eivät ole mahassa. Itse keräsin naisia ympärilleni kuin kärpäsiä, kun olin 120 kiloinen. Nyt 20 kiloa painavampana en ihan niin paljon.
Onk ne kilot nyt sitte mahassa?
Ne 20 lisäkiloa on hyvin pitkälti mahassa. Tietysti vähän muuallakin, mutta eniten ne näkyy roikkuvassa mahassa. 120 kiloon asti mulla kertyi ihra aika tasaisesti ympäri kroppaa, minkä ansiosta en näyttänyt kauhean läskiltä. Nyt näytän.
ei pahalla, mutta kyllä 180cm/ 120 kg on jo sellainen yhtälö, että varmana näyttää lihavalta, vaikka paino miten jakautuisi! Omalla ukollakin mittaa 185cm ja painoa 85...kun siitä mahaan kertyisi yhtään enempi, niin näyttäisi aika pahalta, puhumattakaan 35 kilosta tai enemmästä. No, makuja on onneksi monia ja kaikille löytyy ottajansa.
Siinähän sanottiinkin, että ei näytä "erityisen läskiltä". Siis läskiltä kuitenkin.
Ei muuten varmasti kaikille löydy ottajaansa. Jos löytyisi, niin miksi tyytymättömiä sinkkuja on niin paljon?
tyytymättömiä just siihen, etteivät saa sitä, mitä itse haluaisivat/vaatisivat. Jos tarpeeksi etsitään, niin joku aina löytyy, joka huolii, mutta onko tämä "huolija" muuten sopiva kumppani ?
Onkos edistystä tapahtunut? Vai vieläkö oot pettynyt lihava mies?
fyysisesti. Ja vielä jos on pikkuinen värkki niin sehän hukkuu sinne ihroihin.
Kuka haluaa läskien lötinää? Ylipaino ei ole este, mutta jos äijän löyhyävät läskit saa siirtää pois hikisinä haisevien värkkien tieltä niin --yöök---
tää
http://www.youtube.com/watch?v=77WyuIiLSnc&feature=related
vai tää
http://www.youtube.com/watch?v=Ge8pksZm7hg
vaiko tää
http://www.youtube.com/watch?v=ZmlCAbQYrnM&feature=related
no joo vikalta tuskin löytyy mitää mahan alta.
Ei läskit sillon merkkaa jos oikeesti välittää...
tuo on tekopyhä klisee. Suurimalle osalle ihmisistä taatusti merkkaa jossain määrin. Hyllyvät ihrat ja iso maha on ihan alitajuisestikin monelle vastenmieliset, koska ne huutaa sellaisia asioita kuin "huono kunto!" "lyhyt elinikä!" "väsynyt ja / tai itsehilintää vailla oleva ihminen!" "en arvosta itseäni niin että pitäisin huolta itsesäni!" "minun kanssani pääset nuorena leskeksi!"
Ex-lihavan miehen vaimona kiukuttaa todella nuo tekopyhät "ei läskeillä oo sillon mitään väliä jos oikeesti välittää" -lässytykset. Koko ajan olen välittänyt yhtä paljon, mutta pelkäsin mihin suuntaan elämämme olisi mennyt jos mies olisi jatkanut lihomistaan. Sanoisin että jos oikeesi välittää niin silloin läskeillä (tai lähinnä niistä eroon pääsemisellä) nimenomaan on väliä, koska yhteinen aika on todnäk pidempi jos kumpikin on jotakuinkin normaalipainoinen. Se, ettei läskit haittaa, on mielestäni välinpitämättömyyttä toisen terveyttä ja yhteistä tulevaisuutta ajatellen, ei rakkautta. Lihavaa ei saa kohdella kilojensa uhrina, joka ei mukamas kiloilleen mitään voi.
Hyvää jatkoa aloittajalle. Kuulostaa että olet menossa hyvään suuntaan.