Kyseessä noin 100v vanha hirsirunkoinen mummonmökki joka ulkoa "eristetty" 1-2krt tuulensuojalla ja sisällä n.50-75mm villaa. Neliöitä noin 70. Lämmönlähteet 3 x 1000w patterit takka. Tämän hetken "ilmanvaihto" liesituulettimella reikä seinässä(avoin koko ajan) ja wc/pesuhuoneessa 100mm poistopuhallin. Asunnossa ei siis muita tulo eikä poisto"aukkoja".
Tuolla kokoonpanolla asunnossa asuttu 10v (2henk).
Miten tätä kannattaa lähteä parantamaan, jotta ilmanvaihto saadaan edes välttäväksi kuitenkin niin että muutokset olisivat mahdollisimman edullisia ja energiatehokkaita!
Itsellä mielessä edullinen vaihtoehto eli 1 tuloilmaputki(vapaa) kattoon keskelle asuntoa ja 2 poistoputkea kattoon kumpaankin päähän asuntoa(yhdistettynä välikatolla, kanavapuhaltimella). Tai kalliimpi vaihtoehto Vallox 95.
Kumpi järkevämpi vai onko vielä parempaa ehdotusta???? Vaatiiko vielä tuloilman lämmityksen oli kyseessä kumpivaihtoehto tahansa?
Tuolla kokoonpanolla asunnossa asuttu 10v (2henk).
Miten tätä kannattaa lähteä parantamaan, jotta ilmanvaihto saadaan edes välttäväksi kuitenkin niin että muutokset olisivat mahdollisimman edullisia ja energiatehokkaita!
Itsellä mielessä edullinen vaihtoehto eli 1 tuloilmaputki(vapaa) kattoon keskelle asuntoa ja 2 poistoputkea kattoon kumpaankin päähän asuntoa(yhdistettynä välikatolla, kanavapuhaltimella). Tai kalliimpi vaihtoehto Vallox 95.
Kumpi järkevämpi vai onko vielä parempaa ehdotusta???? Vaatiiko vielä tuloilman lämmityksen oli kyseessä kumpivaihtoehto tahansa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
> Itsellä mielessä edullinen vaihtoehto eli 1 tuloilmaputki(vapaa) kattoon keskelle asuntoa ja 2 poistoputkea kattoon kumpaankin päähän asuntoa(yhdistettynä välikatolla, kanavapuhaltimella)
Siis koneellinen poisto. Ja motivaationa ilmanvaihdon parantaminen, joten ilmanvaihtuvuus kasvaa -> rakennuksen lämmitysenergiankulutus kasvaa. Esim. keskimääräinen ilmanvaihtokerroin nyt 0,4 ja muutoksen jälkeen 0,8 (alle 100 m² asunnoissa 0,5 on liian vähän), tilavuus 180 m³ ja astepäiväluku 5500 Kd -> lämmitysenergian tarve kasvaa raa'asti astepäiväluvun perusteella arvattuna 3170 kWh (käytännössä vähän vähemmän, koska osa lämmönstä saadaa ilmaislämpöinä, kun aurinko tms. lämmittää taloa liiankin kanssa) + puhallienergia (40 W jatkuvaa tehoa) 350 kWh. Eli noin 3000 kWh/vuosi sähkönkulutuksen lisääntymiseen saat varautua. Kon. poisto myös repii sisään enemmän korvausilmaa -> voi aiheuttaa vetohaittaa (kylmät lattiat) ja jos tämä "korjataan" nostamalla sisälämpötilaa 24-26 lukemiin, kuten tapana on, kulutus kasvaa vielä paljon enemmän (+1°C = kulutus kasvaa 5 %).
> Tai kalliimpi vaihtoehto Vallox 95.
Siis koneellinen tulo&poisto lämmöntalteenotolla. BTW, malli 75 lienee riittävä.
Pidetään edelleen tavoitteena 0,8 kokonaisilmanvaihtovuus, mutta huomioidaan sekin, että ilmaa vaihtuu edelleen myös rakenteiden vuotoina, esim kertoimen 0,25 edestä ja loput (0,55 1/h) koneella. Kone ottaa 50 % poistoilmavirran lämmöstä talteen (vuosihyötysuhde VTT:n mittausten mukaan), mutta 0,25/0,8 eli 31 % ilmasta karkaa LTO:n ohi ja tämä huomioituna LTO pienentää ilmanvaihdon lämmöntarvetta ainoastaan 0,5*(0,55/0,8) = 34 %. Lisäksi pitää huomioida, että puhaltimet vievät noin 800 kWh/vuosi.
Siis karkeasti arvioidut energiantarpeet eri ratkaisuilla:
- nykyinen 0,4 1/h ilmanvaihto: 3000 kWh/vuosi (korvausilman aiheuttama lämmöntarve)
- kon poisto 0,8 1/h: 6000 kWh korvausilman lämmitykseen ja 350 kWh puhaltimelle eli kulutus kasvaa 3350 kWh/vuosi
- kon. tulo&poisto 0,8, josta vuodon osuus 38 %: 0,66*6000 = 3960 kWh lämmitykseen(* ja 800 kWh puhaltimille, yht. noin 4800 kWh eli säästöä noin 1500 kWh/vuosi verrattuna kon. poistoon
Käytännössä kulutukset voivat jäädä pienemmäksi, jos/kun saadaan runsaasti "ilmaislämpöä" auringosta, takasta jne.
(* koska talo on sähkölämmitteinen, ei ole tarpeen miettiä minne se tarvittava lisälämpö syötetään, iv-koneen jälkilämmityspatteriin vaiko huoneeseen (jos/kun tuloilma on alilämpöistä)
Ei LTO:lla varustettu ilmanvaihto juurikaan mitään säästä - ainakaan niin paljoa, että hankintahintansa tienaisi, koska 1) puhallinenergiaa kuluu enemmän 2) ilmaa karkaa myös LTO:n ohi ja 3) todellinen ilmanvaihtuvuus on yleensä suurempi kuin muissa ratkaisuissa (kun ei ole vetohaittaa = vähemmän tarvetta tinkiä ilmanvaihdosta viileällä säällä). Siksi koneellista ilmanvaihtoa pitäisikin enemmän tarkastella terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta. Tuloilma saadaan suodatettua ja esilämmitettyä ja jos huonelämpötilaa voidaan viimeeksimainitun johdosta laskea, alkaa sitä energiansäästöäkin tulla. Tosin tässä 75/95 koneessa LTO:n huurtumisen esto alkaa n. -10°C ulkolämpötilassa pätkiä tuloilmapuhallinta, jolloin toiminta lähestyy koneellista poistoa.
> Vaatiiko vielä tuloilman lämmityksen oli kyseessä kumpivaihtoehto tahansa?
75/95 Valloxeissa on tuloilman lämmitys vakiona (LTO + jälkilämmityspatteri). Koneellisen poistoonkin löytyy sähkövastuksella varustettuja korvausilmalaitteita - sinullahan lämmitys on joka tapauksessa sähköllä ts. ei tarvitse pelätä kalliimpaa energiaa - mutta niilläkin taisi hintaa olla 500 €/kpl.
Ilman jonkinlaista tulo/korvausilman lämmitystä vetohaitta on taattu vieras.
> Kumpi järkevämpi vai onko vielä parempaa ehdotusta????
Järkevyys on itsestäsi kiinni. Kuten olet jo nähnyt, ei ilmanvaihdon parantamista energiataloudella voi perustella. Jos vain säästöjä haet, laita ILP (ilmalämpöpumppu).
...mutta löytyypä sitä myös yksi vekotin, joka jossain määrin yhdistää ILPin ja ilmanvaihdon. MerAir -niminen valmistaja tekee ilmanvaihtokoneita, joissa lämmöntalteenottoratkaisuna onkin lämpöpumppu. Poistoilmasta saatu + kompressorin hukkalämpö syötetään tuloilmaan, joka saadaan näin lämmitettyä (suuren osan ajasta) huoneilmaa lämpimämmäksi ts. laite syöttää tuloilman mukana lämpöä taloon.
....mutta, jos todella aiot tähän ratkaisuun päätyä, niin kanavat olisi parempi saada tungettua sisätiloihin. Kylmällä ullakolla kanavista karkaa aika paljon lämpöä - etenkin, kun tuloilma on lämmitetty normaalia huoneilmaa lämpimämmäksi - vaikka kanavissa olisikin se ohjearvojen mukainen 100 mm eriste päällä (paksumpaahan niihin onkaan aika vaikeaa viritellä).
Tuon perusteella kokonaisuutta ajatellen Vallox on ilmeisesti paras hinta/hyötysuhteeltaan. Eli jos laitan koneellisen poiston ja suodattimet tuloilmaputkiin tulee melkein samanhintaiseksi jos ainakin vielä ajattelee sitä tuloilmanlämmitystä. Mikä ero Vallox 75/95 laitteilla, en itse löytänyt mistään selvitystä koneiden erosta. Mites se lämmöntalteenoton tehokkuus noissa Vallox 75/95 koneissa? Onko kokemusta minkä hintaisia tuollaiset erillissuodattimet tuloputkeen on? Onko eroa Valloxin ja pelkän koneellisenpoiston melussa sisätiloihin(kone/puhallin ullakolla)?
> Mikä ero Vallox 75/95 laitteilla, en itse löytänyt mistään selvitystä koneiden erosta.
95:ssä on tehokkaammat puhallinmoottorit (180 vs. 105 W/kpl) ja sitämyöten hieman suuremmat ilmavirrat. 75 suositus on 40-80 m² ja 95:n 80-120 m² asunnot.
> Mites se lämmöntalteenoton tehokkuus noissa Vallox 75/95 koneissa?
Keskitasoa, vaikka ovat perinteisiä ns. kuutiokoneita vailla mitään hienouksia. Lämpötilahyötysuhde on normaaleilla käyttötehoilla noin 60 % ja vuosihyötysuhde (joka kertoo energiansäästöstä) 50 %.
Ero lämpötila- ja vuosihyötysuhteen välillä tulee siitä, että kovilla pakkasilla (-10 ja siitä eteenpäin) lämmöntalteenottoa joudutaan heikentämään, ettei siirrin huurtuisi umpeen. Vallox 75/95 ratkaisu on se perinteisin/alkeellisin; tuloilmapuhallinta pysäytellään ajoittain siten, ettei jäteilman lämpötila laske alle 4°C. Eräänlainen LTO:n ohitus siis tämäkin, mutta se LTO:n ohi otettava korvausilma tulee valitettavasti rakenteiden vuotoina = myös suodattimien ja jälkilämmityspatterin ohi.
> Onko kokemusta minkä hintaisia tuollaiset erillissuodattimet tuloputkeen on?
Tarkoitatko niitä Mobair korvausilmalämmittimiä? Varmaa tietoa ei ole, mutta yleensä tämänkaltaisiin laitteisiin hienosuodattimet (F7) maksaa kympin tai kaksi / kpl. Ja noita korvausilmalaitteitahan pitäisi olla useita....
Valloxin suodattimissa hintahaarukka on 20-50 €/satsi + postikulut päälle (halvimmat verkkokaupat .... rautakaupan hinta), sisältäen kaikki tarvittavat suodattimet. Kaupungissa suodattimet on hyvä vaihtaa 2x vuodessa, maaseudulla riittää kerran vuodessa + karkean pölyn imurointi 3 kk välein.
> Onko eroa Valloxin ja pelkän koneellisenpoiston melussa sisätiloihin(kone/puhallin ullakolla)?
Molemmista saa äänekkään/hiljaisen riippuen toteutuksen laadusta. Kanavissa tulee olla jämerät vaimentimet (ei niitä halvimpia 600 mm pituisia tötteröitä) ja myös iv-kone voi aiheuttaa mekkalaa tilaan, jonne se on sijoitettu ... tai runkoääniä, jotka kiusaavat viereisissäkin tiloissa.
Itselläni on reilun 50 m² kerrostalokämpässä Vallox 75 silent eli äänenvaimennetuilla puhaltimilla varustettu malli, johon kuuluu myös ripustus katosta normaalin seinäkiinnityksen sijaan (vähentää runkoääniä). Kanavissa on öbaut metrin mittaiset, suorakaiteen muotoiset (yleensä pyöreitä tehokkaampia) vaimentimet. Näillä eväin makuuhuoneen melutaso on 20 dB normaalilla käyttöteholla (kok. ilmamäärä +32/-36 l/s ja n= 1,0) eikä KPH:n melutasokaan ole häiritsevä (joillain laitteilla tämä on ongelma), joten silent -malli on totisesti nimensä veroinen.
Myös 95:stä on silet -versio, mutta äänitasot lienevät, tehokkaammista puhaltimista johtuen, väistämättä pari dB korkeammat.
PS kai tiedät, että 75/95 tarvitsee ohjaukseen joko liesi/säädinkuvun tai erillisen muuntajasäätimen?
PSS tuosta LTO:n sulatusratkaisusta ja sen vetohaitasta johtuen suosittelen, että katsot myös, löytyisikö saman koko&hintaluokan koneita myös fiksummilla ratkaisuilla. Tällaisia ovat LTO:n sulatus ohituspellin avulla (jolloin tuloilma tulee koneen läpi myös sulatuksen aikana) sekä esilämmityspatterilla toteutettu huurtumisenesto. Energiankulutuksen kannalta on (sähkölämmitteisessä talossa) ihan se ja sama, miten huurtumisen esto toimii, eroja on vain mukavuudessa.
vaiko valloxsin asentaa kylmälle ullakolle(ulkoilman kylmyys) esimerkiksi niin että tekee sille eristetyn kopin eli pitääkö laite itsensä riittävän lämpimänä vai tarviiko pienen patterin lisäksi?
Ullakolle kannattaa laittaa ihan siihen tarkoitukseen suunniteltu kone, jossa on kanavalähdöt päädyissä
jo valmiiksi riittävä eristys. Muutoin voi tulla ahdasta (koneen päällä) ja joutuu tosiaan askartelemaan kopin, koska koneen oma eritys ei riitä (voi tulla kondenssiongelmia). Niin, ja kylmässä tilassa pitää sitten miettiä ja askarrella kondenssivesiviemärinkin kanssa (eritys saattolämmitys). Myös huolto on näissä virityksissä hankalampaa -> jää helposti ne suodattimien tarkastukset 3 kk välein tekemättä....
Energiatalouden kannalta paras vaihtoehto on laittaa sekä kone että kanavat sisälle. Pienillä ilmamäärillaä ilma kerkiää jäähtymään kanavissa, vaikka niissä olisikin norminmukainen 100 mm eritys.
Jäi sanomatta ... kone ei välttämättä tarvitse lämmitettyä koppia ympärilleen, koska siinä ei ole jäätyvää vesipatteria tms. Kriittistä on kuitenkin
- lämmöneristyksen parantaminen, ettei poistoilman kosteus kondensoidu minne sattuu koneen sisällä
- kondenssivesiviemärin pitäminen sulana
...toki lämmin koppi ratkaisee molemmat, mutta sähköhän se kopin lämmityskin vie.