Olisiko aiheellinen? Kyllästynyt jatkuvasti tyrkytettyihin Raamatun jakeisiin, kun ihmisillä täällä on oikeasti vakavia mielenterveysongelmia, sellaisia, joihin keskiaikaiset konstit ei varmasti auta.
jeesus-kielto palstalle?
Kylmät kädet
991148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Mitkä ihmeen "keskiaikaiset konstit"?? Jos jotain pitäisi palstalta poistaa, niin tuollaiset ahdasmieliset käsitykset erilaisia uskontoja ja katsomuksia kohtaan saisi lähteä mielestäni myös heti kättelyssä. Kaikki maailman ihmiset tai suomalaisetkaan nyt vain eivät ole maallistuneita, länsimaisen tieteellisen maailmankuvan ainoaksi totuudekseen omaksuneita ateisteja. Ei lähellekään. Kauankohan kestää, että uskonnollisuuteen kielteisesti suhtautuvat (ja oman katsomuksensa juuria tiedostamattomat...) ihmisetkin tajuavat tämän? Tätä aina joskus mietin lukiessani netistä näitä tyypillisen viisaita "keskusteluja" uskontoja ja katsomuksia koskien...
Sikäli puhut asiaa, että asiattomat uskonnollisuuden tuputtamiset (jollaisia täällä palstalla myös esiintyy ja joihin ymmärrän sinun avauksellasi viittaavan) ovat todellakin syvältä. Siis sellaiset, joissa ei edes millään lailla huomioida sen ihmisen tilannetta, jolle ollaan "saarnaamassa", kunhan tuputetaan omaa katsomusta.
Toisaalta en näkisi noilla "jeesuksentuputtajilla" olevan paljon eroa esimerkiksi "meditaatiomenetelmien" tai psykologisten ratkaisumallien ("jätä 'vatvominen', niin paranet") tuputtajiin. Jos yksi noista sensuroitaisiin, niin saman tien pitäisi mielestäni kaikki sensuroida. Yhtä vähän huomioi noista jokainen sitä ihmistä, jolle viestinsä ja ratkaisumallinsa suuntaa...
Uskonnollisuutta, katsomuksellisuutta ei todellakaan voi masennuskeskusteluista kokonaan erottaa, joten sikäli tuo ehdotus on huono. Elämässään kriisiin ajautunut ihminen miettii peruskysymyksiä ja etsii ja löytää niihin vastauksia. Katsomuksesta riippumatta. Näistä asioista on voitava myös puhua. Katsomuksellisuudesta puhumisen kieltäminen masennuksen yhteydessä (tai melkein missä yhteydessä tahansa...) olisi täysin älyvapaata.
"Jeesus-kiellolla"(?!) pääsisi varmaan kätevästi eroon kaikista palstalle kirjoittelijoista, jotka sattuvat olemaan "syntyneitä Jeesuksessa" - eli kristittyjä. Hyvä idea, niitä ei varmaan montaa olekaan. Puhutaan ihmeessä elämän sijasta vaikka länsimaisen nykykulttuurin todellisuuskäsityksen kaikkivoipaisuudesta, niin ei tule kenellekään paha mieli siitä, että ihmisillä on katsomuksia, joilla voisi olla juuria jopa vallan keskiajalla saakka. Sinänsä harmi, että nykyisten mielenterveyden hoidon menetelmien juuret ja "konstit" ovat peräisin vähintään antiikista. Kielletään siis nekin?
Arvasin, että hihhulit ärähtää. tanan satukirjan palvojat.
Mitkä hiton "hihhulit"? Itse sä olet yksi spede noiden ahdasmielisten kategorisointiesi kanssa. Niin nähtyä. Kiihkoteistit voisi kanssa mennä johonkin omiin kiihkokokouksiinsa terrorisoimasta typeryyksillään nettikeskusteluita. Noin suoraan sanottuna. Sori vaan.
*kiihkoAteistit
:D
Hienoa, hyvät palstan lukijat, että reittaatte alaspäin ylläolevaa viestiä, jossa korjaan oman kirjoitusvirheeni. Reittaus tällä hetkellä "-2". Tuleeko vielä lisää ääniä? Ilmaise sinäkin nyt pohdiskeltu kantasi ylläolevaan kirjoitusvirheen korjaamiseen! Se käy painamalla peukkunappia, ei tarvitse osata edes kirjoittaa mitään. Siitä vaan painelemaan peukkunappeja! :DD
Ennen kuin alatte väitteleen Kylmät Kädet kanssa, ilmoittasin tällaisesta viestiketjusta, jonka kyseinen kusipää on luonut toiselle palstalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9058106
vai lähetin peräsuolessa!
Se taas on minun henkilökohtainen asiani, mikä ei liity mitenkään tähän keskusteluun.
Olen kyllä lukenut, kuullut ja kirjoittanut paljon kummempiakin juttuja. Mut jos Jeesusta uhataan, niin joku on valmis tuhoamaan tyhmyyksissään vaikka ihmisen, vaikkei Jeesus ei kenenkään apuja kaipaa. Uskontojen suhteen olen sekä utelias, luottavainen että varman torjuva... aika haluton olen ottamaan kenenkään uskoihin kantaa, ellen huomaa et ne pyrkivät suoraan heikoilla olevan ihmisen hyväksikäyttöön.
mutta olet täällä monesti kirjoitellut siitä että haluat tehdä itsemurhan!
-kyllä sinun kannattaa hakea apua, uskot minua tai et, niin ei siellä mitään radiolähetintä ole, joka surisee öisin!
-uskoisin jotta jo se että korjaat tuon unirytmisi, niin sekin auttaa jo paljon.
-muistan erään yölinja keskustelun missä mies valitti jotta hänellä on kärpäsiä korvassa/päässä jotka surisee, niin no onhan se vähän eri, kun sinä taas luulet jotta joku vakoilee sinua.
tuossa,satuin löytämään!
http://www.youtube.com/watch?v=MhfI_p-qEyE&feature=related
Ainakin minusta tuntuu, et on olemassa hulluuden laji, jota kukaan ei voi auttaa. Ihmiset tuntee kosketuksia ja kuulee ja aistii surinoita. Fyysinen aistiharha ylittää kaiken kokemisen rajan. Ainut mahdollisuus on kai vaan pitää suunsa kiinni... Vähän niin kuin toivotonta.
Aiheuttaako unenpuute kaiken. Tai sitten netin käyttö. Tai paremminkin äänettömien tekstin lukeminen ja jonkinlainen aivomyrsky.
tekstien lukeminen, ettei kenelläkään tule jotain vielä hullumpia mieleen :)
Mietin vaan, että varmaan tämäkin mitä kirjoitin menee tämän palstan käsityskyvyn yli. Tälle palstalle voi tulla vaan 'tavallisista' masennuksista itkemään.
sen voi nyt järjellä päätellä, kenelläkään ei ole peräsuolessa mitään radio lähetintä, kuka ja miksi ja miten, sen nyt sinne olisi asentanut!
kuten kenelläkään ei voi olla kärpäsiä pään sisällä, eikä lohikäärmeitä ole olemassa!
tuossa muuten joku kertoo mistä syystä voi tuntea kärpäsen surinaa päänsisällä,, ehkäpä syynä voi olla tuollainen:
http://www.youtube.com/watch?v=mSa-6PfVL3Y
siltä, niin ei tulisi heti mieleen, et miksei se olis mahdollista. Vaan paremminkin niin päin, et miten se on mahdollista :D
Ihan oikeasti, mietikääpä kaikki vähän sitä millaisen kauhun valtaan ihminen joutuu, jos kokee jotain epäluonnolista ja kokee kokemansa todeksi. Riippuu ihan ihmisen omasta luonteesta, yrittääkö kertoa siitä saadakseen apua, vai ymmärtääkö avunsaannin niin mahdottomaksi, että päättää pitää suunsa kiinni.
Ja sitähän minäkin tässä yritin kritisoida, ettei apuja tahdo löytyä. Sen sijaan hulluksi on liiankin helppo leimata. Ihan mielenkiintoinen linkki... Uni, valvominen, väsymys, kuivat silmät, kyyneleet, kemikaalit, irc, chat, ruudun tuijottelu.. :) PAETKAA ! :D
vanha kunnon yölinja ja Pekka Sauri
Voisi olla aiheellista ihan kyllä.
Ne copy-paste raamattujakeet vaan masentaa ihmisiä lisää täällä, jos sellaista haluaa lukea niin kai sitä voi hommata sen raamatun ite tai lukea niitä netistä. Ja jos niistä jutuista haluaa keskustella niin kai sitä voi mennä uskontopalstalle puhumaan niistä.
Ehkä olisi hyvä ilmoittaa asiattomaksi sellaiset viestit missä ei ole mitään muuta kuin vain niitä raamatun jakeita.
Se on paholainen joka anaalissa surisee. Hylkää pahuus ja ota Jeesus tilalle! Jeesuksen suloinen tuhina tuudittaa ihanan autuaaseen uneen illoin. Ja aamulla on ilo herätä Jeesus vierellään.
Anna masennukselle kyytiä! Ota Jeesus anaaliisi! moos3:32
koneelta. Jeesuskaan ei välttämättä pidä siitä, että paholaisella pelottelet ihmisiä >:Z!
Ota sinäkin vaan se oma katsomuksesi subjekti pois pyllystäsi, niin maailmasi avartuu.
http://www.youtube.com/watch?v=kx6Vyn1nA8M&feature=related
huvaa juota.
Ok, sori, ulosantisi on niin avantgardistista, että se lähentelee ymmärrettävyyden ja varmuuden mystisiä rajoja.
.. on nimittäin niin, ett' varsinkin tietyissä psykooseissa jeesustelu pahenee, eikä se tiedä mitään hyvää potilaalle.
Minkä takia nimimerkille depressus on annettu noinkin paljon miinuksia, vaikka vastaus oli mielestäni ihan asiallinen? Sitä samaa ahdasmielisyyttä arvatenkin...
Itsekin olen sitä mieltä, että asiaton uskonnon tuputtaminen on tyhmää ja sikäli voin yhtyä aloittajan viestiin, mutta kyllä uskonnossa on paljon hyvääkin. Sen vuoksi aloittajan toinen "Arvasin, että hihhulit ärähtää. tanan satukirjan palvojat." -viesti oli mauton. Uskonnoissa ei ole pelkästään kyse siitä "satukirjan palvonnasta", vaan niistä saa myös lohtua ja rohkaisua. Onhan olemassa uskontoja, jotka on luotu nimenomaan sitä varten, että ihmiset löytäisivät ns. "kultaisen keskitien" ja sitä kautta sisäisen rauhan.
Myös Raamattu on täynnä ihan hyviä ohjeita, joista ateistitkin voisi ottaa oppia. Radio Deilläkin tulee toisinaan ihan hyvä ohjelma nimenomaan masentuneille tai muuten vain ahdistuneille ja sitä olen itsekin kuunnellut. Ja ei sekään ole pelkkää "palvontaa", vaan ihan viisaita neuvoja viisailta ihmisiltä.
Voin arvata, että tällekin viestille satelee pian miinuksia...
.. ja minua ei saa kirveelläk''n kuuntelemaan Radio Deitä, olen sitä joskus vahingossa kuunnellut.
Jeesustelkoot jeesustelijat ihan keskenään.
Olen kirkosta eronnut agnostikko, enkä jaksa uskovaisten jauhantaa kuunnella.
Sananvapauteen kuuluu oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan. On ihan hyvä ajatus ja koskee niin agnostikkoja, uskonnollisia kuin kaikkia muitakin. Ja yleensä ihmisen katsomukset tulevat aina esiin hänen ulosannissaan tavalla tai toisella. Joten niiden ilmaisemisen kieltäminen olisi lähinnä kuin kieltäisi puhumisen kokonaan. Silloin taas, kun tätä ei edes ymmärretä, on kyse ihan puhtaasta tyhmyydestä.
Olen itsekin agnostikko; uskossani ei ole kyse tietämisestä ("gnosis"). Enkä jaksa kuunnella kiihkoilevien uskonnonvastustajien ja -pilkkaajien imbesilliä ja ahdasmielistä meuhkaamista. Se on kanssa yksi nettikeskustelujen varsinainen syöpä ja kertoo paljon ihmisten yleisestä ajattelun ahtaudesta ja ennakkoluuloisuudesta (joita epäilemättä esiintyy katsomuksista riippumatta).
Asia on kyllä niin, että jeesustelijat aina, siis AINA aloittavat sen jeesustelun. Vastaan siihen, en koskaan aloita uskovaisten moittimista itse.
Laittakaa oma ketju sitten pystyyn," mielenterveys ja uskonto" ja pysykää poissa - siis jeesusteluineenne poissa muualta, jos ette osaa puhua muuta kuin jeesustelua.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
No aika spontaanisti aloit nyt ainakin nimitellä uskovia "jeesustelijoiksi"...:) Vai tuo nimim. hmmphin viestikö siihenkin oli syynä, oliko se nyt sitä "jeesustelua" sitten, kun hän mainitsi jotain kristillisestä radiokanavasta tms.? Ei voi kuin ihmetellä jos niin oli.
Omat avautumiseni uskonnonpilkkaajia koskien yllä eivät olleet sinun suuntaasi tarkoitettuja ensi sijassa tai muutenkaan.
Joka tapauksessa kiivaat uskonnonvihailijat aloittavat kyllä usein aivan omatoimisesti ja kysymättä uskon ja uskovien solvaamisen. Syyksi riittää puoli sanaa uskonnosta, asiallisesti kirjoitettu viesti, joka sivuaa uskontoa - tai lähes mikä vaan vastaava. Että repikääpä siitä.
...Ja tuossa tapauksessa "metsä" myös vastailee aika paljon törkeämmin kuin mitä se uskovien vaahtoilu sinne pilkkaajiensa suuntaan koskaan on. Tätäkään tuskin kukaan näitä Suomi24:nkin palstoja lukeva voi olla huomaamatta. Kai ne aiheet koskettavat, hyvä sitten niin. Rauhaa vaan.
Tunnen myös asiallisia uskovaisia, jotka eivät tule tuputtamaan minulle uskontoaan. jeesustaan ja maailmankatsomustaan. Heitä en pidä jeesustelijoina.
Jeesustelijoina pidän niitä hurskastelijoita ja tärähtäneitä, jotka selittävät jeesuksen auttavan suonikohjuihin, masennukseen, syöpään , finneihin ja kaikkiin elämä ongelmiin ja vaivoihin. Ja jotka tuputtavat sitä uskontoa muille joka paikassa.
niitä sadisteja, jotka tulevat arvioimaan halveksivin äänensävyin sieluni tilaa turmeltuneeksi, ellen ryhdy julistamaan uskoani kaiken maailman tiedotusvälineissä. Minusta se on kaikkein karmaisevinta toimintaa. Se mikä on uskoni, ON ja pysyy yksin minulla. Sitä eivät edes uskovaiset pilaa :)
Ja niin, muunlaisiakin on. Niistä näkee päälle päin, että heillä on hyvin asiat oman uskonsa ja itsensä kanssa.
Yllä käytit myös sanaa "te" tuon "jeesustelijat"-sanan yhteydessä ja suuntasit puheesi yleisesti uskonnollisille ("menkää perustamaan omat viestiketjunne" jne.) eli näytti aika vahvasti siltä, että puhuit yleisesti uskovista "jeesustelijoina".
Ja mitä sitten jos joku on kokenut saaneensa avun johonkin sairauteen tai ongelmaan (esim. masennukseen) siten, että uskonnollisuus on siinä ollut tärkeänä tekijänä? Mikä siinä on "hurskastelua" tai "tärähtäneisyyttä"? Tai paremminkin: Mikä siinä ottaa niin koville, että ko. ihmistä täytyy alkaa moisilla ilmauksilla solvata?
Kai uskonnollinen ihminen saa kertoa omista kokemuksistaan ja siitä, miten on saanut apua niihin, siinä missä kenties sinäkin? Vai oletko itsekin "jeesustelija", jos kerrot omista kokemuksistasi ja esität jotain niiden pohjalta mahdolliseksi avuksi toisille?
Pahimpia kiivailijoita ja aivottomimpia inttäjiä nettikeskusteluissa yleisesti ovat edelleen uskonnonvastustajat. En puhu nyt sinusta, mutta tämä on yleisesti puhdas fakta, valitan.
Muille lukijoille: Jos olette eri mieltä asiallisisuuteen pyrkivien ja perusteltujen viestien sisällöstä ja olette lisäksi niin kehittyneitä, että kykenette kirjoittamaan suomen kieltä, niin kommentoikaa toki viestejä muutenkin kuin painelemalla noita imbesillejä "peukkumerkkejä". Kiitos. ;-P
Lisään vielä, että uskon meidän olevan samaa mieltä siitä, mitä varsinainen "tuputtaminen" tarkoittaa ja että se ei ole hyvästä; tästä ei ole nyt kyse. Kyse on ennemmin siitä, että aina jos joku paljastaa uskonnollisen (ennen muuta kristillisen) vakaumuksensa, niin se näytetään heti tulkittavan "tuputtamiseksi". Muunlaisten katsomusten yhteydessä näin ei ole. Muuta uskonnollisuutta ja esimerkiksi uskontovihaa voi esitellä kirjoituksissaan huomattavasti enemmän, ja se hyväksytään. Myös idioottien peukut pysyvät poissa tai kääntyvät ylöspäin. Mistähän se mahtaa johtua?
Noo mut toiset löytää avun siltäkin suunnalta :/ Tosin tyrkyttäminen ziisus-apua sellaisille, jotka eivät siihen usko, on täysin turhaa. Itse en ole uskovainen, mutta eipä nuo uskovaisten raamatunlauseet ole koskaan ärsyttäneet. Jos se on jotakuta henkilökohtaisesti auttanut, on hänen varmaan vaikea ymmärtää, ettei siitä olisi muillekin apua.
Olen samaa mieltä kanssasi, hädänalaisten hyväksikäyttö uskonnollisessa käännytyksessä on suorastaan oksettavaa toimintaa. Tulevat tänne, mieleltään heikossa tilanteessa olevien luo istuttamaan jeesuksia mieleemme. Moinen aivopesu saisi loppua.
Vaikka viestissäsi saattaakin piillä pieni totuuden siemen, on siinä myös paljon yleistämistä. Tuskin kaikkien uskovaisten tarkoitus on aivopestä ihmisiä, jotkut haluavat myös ihan oikeasti auttaa. He vain tekevät sen omalla tavallaan. Jos ei kiinnosta, niin ei sitten kiinnosta. Varmasti joukossa on muunlaisiakin neuvoja.
Minun mielestäni on jokseenkin hölmöä käyttäytyä niin kielteisesti uskontoja kohtaan. Toki ymmärrän, jos kaikkia ei sellaiset asiat kiinnosta, mutta en kyllä menisi uskovaisia hihhuleiksi haukkumaan. On oikeastaan melko viisasta ajatella, että kaikki kyllä järjestyy ja että joku "ylempi taho" varjelee kaikesta huolimatta. ;) Kirkon tarkoitus on antaa myös lohtua ja turvaa, sekä apua sitä tarvitseville ihmisille. Moni tuntuu unohtaneen sen.
.. vaikka suureen kurpitsaan.
Mitä miksi sitä pitää tehdä numeroa?
...ja jokainen saa halutessaan olla uskomatta. Aivan. Tämän asian suhteen olemme siis samaa mieltä.
Mutta yhtä hyvin voisin kysyä, miksi myös ateismista täytyy tehdä aina niin iso numero? Jokin taitaa olla pielessä, kun ihan asiallisille kommenteille annetaan kasoittain miinuksia vain siksi, koska niissä nyt satutaan puolustamaan enemmän tai vähemmän uskontoja. Sen sijaan mauttomia haukkumisia vain suositaan. Käsittääkseni keskustelun tarkoitus on esittää mielipiteitä laidasta laitaan ja tämäkin ketju alkaa kysymyksellä "Olisiko aiheellinen?", johon selvästi tulisi antaa myös vastauksia. Itse ymmärrän kyllä aloittajan pointin ja periaatteessa olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta kun selvästi koko ketju on alkanut mennä pelkäksi uskontojen herjaamiseksi, saatan kohta muuttaa kantaani ihan kiusallani. Arvatenkin tällekin viestille tulee pian kymmenittäin miinuksia, mutta mitä väliä?
Uskaltaisin kyllä väittää, että jos kaikki ihmiset omaksuisivat itselleen edes ne uskontojen hyvät puolet, olisi maailma paljon parempi paikka.
Moni tuntuu unohtaneen myös sen, kuinka paljon tuskaa, sotia ja kiduttamalla kuolemisia nuo vitun uskonnot ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat edelleen.
Hyötysuhde tuskin kohdillaan.
Arvelinkin vähän, että joku vetoaisi tuohon, joten sen takia minä painotinkin edellisessä viestissäni niitä HYVIÄ puolia, joita kristinuskostakin kyllä löytyy. Masentuneiden auttaminen tuskin vastaa kiduttamista, vaikka siinä tuputettaisiinkin "satukirjan" opetuksia. :)
Parasta olisi antaa koko asian olla. Luulisi ahdistuneiden olevan vain mielissään, jos avun suhteen olisi valinnanvaraa. Kuten joku viisasti mainitsikin, joku voi löytää avun Raamatustakin. Epämiellyttävät viestit voinee kylmästi skipata, jos ei satu kiinnostamaan. Sopu sijaa antaa.
...toisin kuin jeesustelijat. Siinä se ero.
Sitä paitsi en ole ateisti vaan agnostikko. Kaikki -ismi pelottavat...
Niiden varjolla voidaan tehdä mitä vaan ja tehdäänkin...
Ja olet kyllä aika lapsellinen, "se sama 777", kun selität että ateismista tehdään numeroa. Ketkä käy jakamassa traktaateja ovilla ja toreilla ja selittää tälläkin palastalla, jeesus parantaa kaikki taudit????
Ei ainakaan ateistit tai agnostikot.
Ja jos vapaa-ajattelijat kerran provoisoivat (mikä on minusta tyhmä juttu) vaihtamalla raamattuja pornolehtiin, niin johan alkaa lakitupa ja valitukset ja kantelut.
.. olen sen seemiläiskansantarinakirjan lukenut entisenä seurakuntanuorena niin monta kertaa ettei moni kirkon jäsenkään ole. Lisäksi olen lukenut muutakin ko. uskontoon liittyvää kirjallisuutta ja mm. raamatun historiallista tutkimusta.
Ei ole auttanut vakavaan masennukseeni se että on raamattu luettu moneen kertaan.
Kaikkea saa luulla ja uskoa. Voihan minä ryhtyä vaikka julistamaan, että kannattaa lukea Kantia tai Freudia tai Margaret Durasia, koska niistä on ollut minun masennuksessani eniten iloa.
Siitä vaan. Sinä voit sanoa niin ja joku muu voi sanoa toisin. Ihmisiä on erilaisia, joten olisi tosiaan hyvä, jos myös niiden ilon ja avun lähteiden suhteen olisi valinnanvaraa. Kyllä tänne viestejä mahtuu... ;)
Niinpä... Olen lukenut aika monenlaista myös, mukaan lukien noita masistädin mainitsemia länsimaisen tieteistarinoinnin omia satuja psyykkeestä, todellisuudesta ja uskonnosta... Ja se mistä on ollut vakavaan masennukseeni eniten apua on kristillis-uskonnollinen, ja ydinsisällöltään läheisesti siihen liittyvä kirjallisuus.
Jepjep, "kaikki ismit pelottavat" - paitsi agnostisismi.
Toivon masistäti, että huumorisi kestää seuraavan hiukan kriittisen analyysin agnostisismia koskien: Kyseisen katsomuksen "suuren kurpitsan" voisi sanoa olevan siinä, että vetäydytään kylmään mitäänsanomattomuuteen, ikään kuin se olisi jokin "neutraali" ja ei-subjektiivinen ratkaisu katsomuksia koskien. "Ei ole tietoa." Niinpä, ei tietenkään - koska kyse ei mistään tiedosta koskaan ollutkaan. Kaikessa elämään kuuluvassahan ei ole kyse tiedosta, eikä kaikkea voi tiedolla hallita (ei myöskään toteamalla, että se, mitä ei tiedetä, on muka merkityksetöntä - tämähän kuvastaa vain tietofakkiutuneisuutta itseään).
Ateistit ja muut uskonnonvihaajathan tekevät vallan hitonmoista numeroa itsestään kaikkialla koko ajan. Huutavat palstoilla ja pilkkaavat toisenlaisia katsomuksia seuraavia ihmisiä sen kuin ehtivät, erittäin suureen ääneen. Miten ihmeessä joku voi sitä olla huomaamatta? Neutraaleissa laseissa taittovirhe?-))
Miettikää nyt järjellä:
Ihminen avautuu vaikeista asioista ja vastaus on: jeesus sinua rakastaa
Minäkin olen saanut joskus lukea vastauksia täällä, joissa tuputetaan kristinuskoa. Ja se ärsyttää. Miksi ei ärsyttäisi? Jos kerron pahasta olostani, en ehkä halua kuulla kuinka "Jumalaan uskominen parantaa" sun muuta hienoa.
Minä olen ollut uskovainen. Vanhempani ovat, siskoni on. Mutta minä en ole enää, ollut vuosiin. Syitä siihen en ala kertoa. Mutta olen kyllästynyt kristinuskon tapaan puuttua ihmisten asioihin, tuputtaa uskontoa niille, jotka eivät sitä halua. Tokkopa tälle palstalle ihmiset ovat tulleet Jumalan löytääkseen...
Vanhempani tyrkkäsivät jonkin naurettavan kirjan rääpäleen kouraan kerrottuani viimeinkin tilastani kun masennusta oli takana jo vuosia. Siinä kertoi suurin piirtein ikäiseni henkilö kokemuksistaan nuoruudessaan, ja kuinka uskonto auttoi häntä pääsemään ahdistuksestaan. Alkuun luin kirjaa, mutta kirja alkoi koko ajan mennä enemmän siihen, että "ota Jumala sydämeesi, niin ahdistuksesi helpottuu". No kuule kokeiltu on, ja ei auttanut! Vanhempieni asenne on siis ihan tarpeeksi, täällä netissä en jaksaisi samaa.
Jos joku saa turvaa ja lohtua siitä, että uskoo, that fine. Jokainen saa uskoa mitä haluaa. Mutta on rasittavaa, että muiden pitäisi omaksua samat ajatukset vain siksi, että joku on löytänyt suloisen rauhan löydettyään uskonsa.
Arvelen, että kun sanon tämän, saan ihmisiä kimppuuni täällä, mutta minusta tuntuu päivä päivältä enemmän siltä, että koko uskonto-touhu on ihmisen kipeää kaipuuta löytää tarkoitusta mitättömälle elämälleen. Jo esi-isämme uskoivat johonkin itseään suurempaan, joka siunasi tai jätti siunaamatta heidän saalistusreissunsa. Uskonnosta haetaan rauhaa, turvaa ja kenties elämää kuoleman jälkeen. Ihmisen on hyvin vaikeaa ajatella syntyneensä sattumalta, ja kuolevansa pois jonain päivänä jättämättä mitään jäljelle. Ihminen on loppupeleissä niin itsekäs, että hakee omaa etuaan hamaan loppuun asti.
Tämä on vain minun mielipiteeni, ja kenenkään ei tarvitse olla samaa mieltä. Kuten sanoin, ihminen saa uskoa jos haluaa, mutta uskonto on henkilökohtainen asia. Jollekin masentuneelle ihmiselle uskonto voi olla valonpilke, muttei kaikille. Ja minusta tällä palstalla pitäisi osata kunnioittaa sitä.
""ota Jumala sydämeesi, niin ahdistuksesi helpottuu". No kuule kokeiltu on, ja ei auttanut!"
Minustakin tuo on ihan roskaa. Mutta vika ei ole Jumalassa tai uskossa vaan sysipaskassa teologiassa, jonka mukaan Jumalaan uskotaan sen takia, että se "kannattaa". Ei uskon kannalta ratkaisevaa ole mikään hyöty tai voitto, niin kuin jossain markkinataloudessa, vaan totuus.
Muakin välillä ärsyttää jeesustelijat. Ne tuntuu olevan jotain klooneja. Pyytämättä tulee sivun verran jesse-sitaatteja raamatusta. Miksi? Mun mielestä aika itsekästä tyrkyttää omia asenteitaan. Jos joku saa hyviä juttuja elämäänsä näistä jessejutuista, hyvä hänelle. Voihan olla niinkin, että varsinkin vanhemmat yksinäiset henkilöt saa jotain turvaa tmv. elämäänsä näistä uskonasioista, mutta pitääkö pyytämättä spämmätä palstat täyteen tätä shittiä, eikö sitä voisi pitää omana asianaan?
Ottaen huomioon, että jessestä ei ole koskaan ollut mitään todisteita, pidän jeesustelijoita jollain tapaa epätasapainoisina ääri-ihmisinä. En voisi koskaan esim. seurustelumielessä vakavasti tutustua tytsyyn, jolle kaikkein tärkein asia elämässä on joku fiktiivinen satuolento. Aivan verrannollista siihen, kun jollain treffipalstoilla joku tyyppi etsii elämänkumppania tyyliin skorpioninainen etsii härkämiestä. En voisi koskaan ottaa vakavasti ihmistä, joka tekee elämänsä tärkeimmät päätökset horoskooppimerkkien perusteella! Jotenkin säälittää tällaiset ihmiset.
Samoja asioita, lohtuja ja turvia ne uskonnottomatkin hakevat omista katsomuksistaan kuin uskonnolliset. Ehkä on monille helpompaa, kun voi kieltää uskonnolliset ja/tai eksistentiaaliset kysymykset kokonaan ja ripustautua vain esimerkiksi "tieteelliseen objektiivisuuteen" (ikään kuin se jotenkin ylittäisi kaikki inhimilliset, kulttuuriset, ajalliset ja paikalliset rajat ja kertoisi lopullisen totuuden elämästä ja kaikista muista katsomuksista ja kokemuksista). Helpompi leimata vaikeat kysymykset ja niihin annetut vastaukset "saduiksi" kuin ottaa asioita ajateltavakseen, koska jälkimmäinen edellyttää oman itsensä ja ajattelunsa haastamista henkilökohtaisella tasolla.
Minua säälittävät paljon myös ihmiset, jotka ovat niin fakkiutuneita tieteelliseen maailmankatsomukseen, että kuvittelevat sen olevan totuuden ainoa mittari. Sellaisten ihmisten seurassa tulee lähinnä olo, että jotkin ulottuvuudet elämän pohtimisessa ovat kokonaan kiellettyjä, niin kuin joku vaiettu trauma tms.
Provokaatio: Ottaen huomioon, että esim. RAKKAUDESTA ei ole mitään tieteellisiä todistuksia myöskään (kaikki ulkopuolelta haivattavahan on vain rationaalisten agenttien itsekkyyttä tai suvun jatkamista tms...), niin miten joku voi USKOA siihen? ;-)
Hyvää kesää kaikille!
Moniakin syitä.
Ensinnäkään koko portaalissa ei ole moderointia, on vain jälkisensuuri, joka nyt toimii ihan miten sattuu sekin.
Toisekseen, portaalissa on, palstasta riippumatta, ällistyttävän suuri määrä hihhuleita kirjoittajina. Samaten käsittääkseni valtaosa "seriffeistä" on jonkin sortin lahkolaisia. Seriffiksi kun ei pääse, jos ei ole kahta seriffiä suosittelemassa....
Ja sitten on sananvapausasia. Se nyt tietenkin on tässä yhteydessä kääntynyt päälaelleen, eli hihhulit sensuroivat kaikkia muita kirjoittajia.
Pitää vain jättää hihhuloinit niille kuuluvaan arvoonsa, tai lukea sellaisia portaaleja, missä hihhulointia ei esiinny häiritsevässä määrin. Niitä on paljonkin.
Vai että "hihhuleiden" salaliitto on kyseessä...
Uskonnollisuutta ilmaisevien kirjoittajien saamista haukuista ja heidän kaikenlaisten kirjoitustensa alaspäin reittaamisista voisi ennemmin päätellä, että palstalla on paljon juuri kaltaisiasi kirjoittajia, jotka tykkäävät leimailla kaiken uskonnollisuuden "hihhuloinniksi" ja suhtautuvat siihen äärimmäisen negatiivisesti.
Se taas on aivan selvää, että katsomusten perusteella tapahtuva ihmisten pilkkaaminen ja solvaaminen pyritään erilaisissa tapauksissa sensuroimaan, ja hyvä niin. Jos jonkun oma "katsomuksen ilmaisu" on lähinnä sitä, että tehdään pilkkaa esim. uskonnoista ja uskonnollisista ihmisistä, niin ongelma ei ole palstan säännöissä, moderoinnissa eikä yleisessä lainsäädännössä vaan vain ja ainoastaan kyseisen kirjoittajan pään sisällä.
vakaumuksellisen uskovaisen fakkiutuminen..
Miten muuten jumalaa voi pilkata?
Ja kuinka herkkähipiäisiä uskovaiset ovat uskonnon suhteen?
Se on pilkkaamista kun toteaa, että historiallinen raamatuntutkimus on todennut, että suurin osa Uudessa Testamentissa olevista Jeesuksen suuhun laitetuista puheista eivät ole historillisesti totta?
Agnostikkona oleminen ei ole -ismi, eikä uskonto. Siksi on vapaa arvostamaan ja arvostelemaan kaikkia aatteita ja näkemyksiä.
Voipi se jumala olla olemassa ja voipi ettei ole, entä sitten? Onko sillä mitään väliä? Minulla ei ole suhdetta ko. uskomusolentoon.
Juttuhan on juuri siinä, että jos joku uskoo saaneensa jostain uskosta apua, niin sitä pitää olla julistamassa muille.
Esitäpäs minulle sitä ateistien jatkuvaa pilkkaa jostain.
"Kyllähän tässäkin jo tuli selväksi... vakaumuksellisen uskovaisen fakkiutuminen.. "
Hyvin perustelit; voinkin jo aavistaa, millaisia ääneen lausumattomia tunnesyitä tuon selväksi tulemisen takana siellä päässä oli. :-)
"Miten muuten jumalaa voi pilkata? "
Hyvä kysymys. Tähän asti tosin on puhuttu ihmisten ja ihmisryhmien pilkkaamisesta heidän katsomustensa perusteella. Itse mm. leimasit heti kättelyssä tähän ketjuun kirjoitellessasi kaikki uskovat "jeesustelijoiksi", ja kun otin asian puheeksi, kielsit ensin tehneesi niin, ja kun näytti, että noin oli kuitenkin päässyt käymään, niin vaikenit aiheesta ja aloit jutella ihan muista jutuista.
"Ja kuinka herkkähipiäisiä uskovaiset ovat uskonnon suhteen? "
Varmaan vaihtelee. Kuinka herkkähipiäisiä ihmiset ovat erilaisten katsomustensa suhteen yleensä? (Kuinka herkkähipiäinen itse olet?)
"Se on pilkkaamista kun toteaa, että historiallinen raamatuntutkimus on todennut, että suurin osa Uudessa Testamentissa olevista Jeesuksen suuhun laitetuista puheista eivät ole historillisesti totta?"
Ei ole pilkkaamista, mutta ei tuollaisesta ole ollut puhekaan. "Jeesustelijoiksi" nimittely on jo vähän lähempänä pilkkaamista. Väitteesi Uuden testamentin eksegeettisen tutkimuksen tuloksista ei kyllä sekään ihan pidä paikkaansa, kärjistys kai se olikin. Joka tapauksessa sivuasia, joten en viitsi lähteä tarkemmin setvimään.
"Agnostikkona oleminen ei ole -ismi, eikä uskonto. Siksi on vapaa arvostamaan ja arvostelemaan kaikkia aatteita ja näkemyksiä. "
Yksi katsomuksellisen tai ideologisen kiihkoilun tärkeistä lähtökohdistahan on tunnetusti se, että julistetaan oma katsomus/ideologia täysin katsomusvapaaksi ja kaikki muut katsomukset (valheellisiksi) "ismeiksi" ja "uskonnoiksi"... Että hyvältä kuulostaa. Ai "agnostikkona olija" on vapaa kaikkien aatteiden ja näkemysten suhteen? Onko hän vapaa myös kulttuurissa elämisestä tai inhimillisestä rajallisuudesta ylipäätäänkin? Kylläpä on hieno ismittömyys.
Agnostisismi on ajattelutapa/katsomus, jolla on pitkä historia ja myös hyvin tunnettu nykyisyys ja esittämäsi ajatukset nyt aika hyvin sattuvat sopimaan sen alle. Minusta on äärimmäisen epäilyttävää, ettet myönnä omalla katsomuksellasi olevan ideologis-uskonnollisia sitoumuksia ja perustoja, mutta näet niitä kaikkien uskonnollisten (tai ylipäätään itsesi kanssa eri tavalla ajattelevien) ihmisten katsomuksissa. Kai nyt itsekin huomaat, miltä tuollainen alkaa vaikuttaa?
"Voipi se jumala olla olemassa ja voipi ettei ole, entä sitten? Onko sillä mitään väliä? Minulla ei ole suhdetta ko. uskomusolentoon."
Määritä ihmeessä oma suhteesi aiheisiin ihan vapaasti.
"Juttuhan on juuri siinä, että jos joku uskoo saaneensa jostain uskosta apua, niin sitä pitää olla julistamassa muille. "
...Aivan kuten muitakin kokemuksiaan, ajatuksiaan ja uskomuksiaan.
"Esitäpäs minulle sitä ateistien jatkuvaa pilkkaa jostain. "
No tältäkin palstalta (jopa tästä ketjusta...;) ihan tasaisesti löytyy, jos vaikka ihan itse luet... Enemmän ja vielä aivottomampaa varmaan jostain "uskonnot ja uskomukset" -osioiden puolelta. Jos nyt lähes mitä tahansa nettikeskusteluita silmät auki lukee, niin tuskin voi olla näkemättä uskontoon ja uskonnollisiin ihmisiin kohdistuvaa pilkkaa, jossa heitä haukutaan hihhuleiksi ja järjettömiksi ja solvataan muilla paljon pahemmilla ja törkeämmillä tavoilla. Silmät auki.
... Ei mene jakeluun...
1. Miten voi olla "suhdetta" uskomusolentoon, johon ei edes usko?
2. Lähetystyö ja käännyttäminen on ihan toista uskontojen piirissä., sehän on osa uskontoa.
3. Jaa missäs se pilkka on?
4. Agnostismi on maailmankatsomus, ei ideologia, vaikka siinä on -ismi perässä, koska se on skeptismiä eli epäilee kaikkia. Ideologiat ovat ideologioita, koska ne ovat löytäneet "totuuden".
"Väitteesi Uuden testamentin eksegeettisen tutkimuksen tuloksista ei kyllä sekään ihan pidä paikkaansa, kärjistys kai se olikin."
Pitää muuten paikkansa, mutta "tosiuskovaiset" eivät sitä myönnä. Siksi heillä on oman Luther säätiönsä ja oma, oikeaoppinen "tutkimus."
"Heikki Martti Räisänen (s. 10. joulukuuta 1941 Helsinki) on suomalainen teologian tohtori, joka toimi vuosina 1975–2006 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professorina. Lisäksi hän on toiminut Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1984–1994 ja akatemiaprofessorina 2001–2006. Eläkkeelle siirryttyään Räisänen jatkaa oppiaineensa dosenttina.[1]
Räisäsen johtama Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin eksegeeteistä koostuva tutkimusryhmä on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuosina 1995–2005. Tutkimusprojektin yleisaiheena on varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutuminen.[2]
Räisänen on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista suomalaisista Uuden testamentin tutkijoista. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Harvardissa, Cambridgessä ja Tübingenissä, hän on Edinburghin yliopiston (1990)[3] ja Uppsalan yliopiston (2002)[4] kunniatohtori, hän on saanut Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon 2005 ja Ruotsin tiedeakatemian Gad Rausing -palkinnon 2006[5], ja hänen omasta tuotannostaan on tehty ainakin kaksi ulkomaista väitöskirjaa.[6]"
"Räisänen on usein saanut osakseen vastustusta etenkin niin sanottua äärikonservatiivista raamatuntulkintaa edustavilta tahoilta. Hän herätti 1970-luvun alussa huomiota kyseenalaistamalla perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opetuksista, kuten Jeesuksen neitseestäsyntymisestä, Uuden testamentin ihmekertomusten historiallisesta paikkansapitävyydestä, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta.[7] Runsaasti keskustelua herätti aikoinaan myös Räisäsen tutkimus Paul and the Law (1983), jossa hän tarkasteli apostoli Paavalin suhtautumista Mooseksen lakiin. Räisäsen mukaan Paavalin lausumat laista ovat keskenään ristiriitaisia, eikä Paavalilla näin ollen ollut asiasta johdonmukaista näkemystä.[8]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Räisänen
"... Ei mene jakeluun... "
1. Miten voi olla "suhdetta" uskomusolentoon, johon ei edes usko? "
Eipä näytä menevän jakeluun siellä... :-) Kirjoitin edellä: "määritä suhteesi _aiheisiin_ vapaasti". Haluat nyt vain itse jankata tuota "suhdetta _uskomusolentoon_, johon et usko", sellaisen mahdottomuutta?
Vastaan sitten: Puhuessasi mistä tahansa olet aina jollakin tapaa suhteessa sanojesi nimeämiin asioihin, myös kieltäessäsi niiden merkityksen tai uskosi niiden "olemassaoloon". Kieltäminen sinänsä on merkityksellinen suhde sekin; usein vieläpä erityisen vahva sellainen. Suhde ajatusten kohteeseen voi olla nimenomaan esimerkiksi niiden määrittämistä "uskomusolennoiksi" tms. Tietenkin lopulta se, millä tavoin ajatusten ja puheen kohteet "ovat olemassa" jossain perimmäisessä mielessä, on sitten kysymys erikseen. Kysymykset Jumalasta, ihmisen perimmäisestä uskon kohteesta, totuudesta eivät kuitenkaan ainakaan sinänsä häviä mihinkään vain kieltämällä niiden merkitys. Kyseessä on silloinkin vain yhdenlainen vastaus perimmäisiä totuuksia koskeviin kysymyksiin.
"2. Lähetystyö ja käännyttäminen on ihan toista uskontojen piirissä., sehän on osa uskontoa."
No hiphei. Tuohon liittyen pitää kai huomauttaa, että myös agnostisismista "ei-uskonnollisena" (länsimaisena) katsomuksena voi kyllä helposti löytää sen omat laajenemisen ja "käännyttämisen" keinot, vaikka ne varmaan ovatkin vähän erilaisia kuin joidenkin uskontojen vastaavat. Agnostisismi ja muut ns. "uskonnottomat" katsomukset leviävät ehkä lähinnä tiedon ja rationaalisuuden korostamisen ja siihen nojaavan uskonnollisuuden ja kulttuuriperinteiden suhteellistamisen ja väheksymisen voimalla. Tämä kehitys on ollut arkipäivää esim. maallistuvassa länsimaisessa kulttuurissamme ja sen yhteisöllisessä vaikuttamisessa, viestinnässä jne. jo aika pitkään. Vastaavasti uskonnottomat katsomukset leviävät länsimaisen kulttuurin taloudellisen ja tieteellis-teknologisen ylivallan myötä myös muihin kulttuureihin syrjäyttäen niiden omia katsomuksellisia, uskonnollisia perinteitä. Siinäpä sitä uskonnotonta lähetystyötä ja käännyttämistä.
"3. Jaa missäs se pilkka on? "
Nettikeskusteluissa esiintyvästä uskonnollisuuden pilkasta puhuin edellä jo tarpeeksi. Jos et halua avata silmiäsi sille vaan kieltää sen, niin aivan sama. Kuten sanottu, tästä ketjusta löydät lähimmät, uskoviin kohdistuvat "hihhuli"-, "jeesustelija"- ja "satukirjanpalvoja"-nimittelyt ja -kategorisoinnit. Ja muista nettikeskusteluista sitten kyllälti lisää ja törkeämpää. Moderointi siivoilee tietty pahimpia jatkuvasti, mutta ei ehdi kaikkeen, eikä kaikesta piittaa, vaan jatkuvasti noita joutuu kohtaamaan, jos nettikeskusteluita selailee. Luotan siihen, että osaat itsekin lukea ja ymmärrät nämä argumentit myös ilman www-linkkejä. Jos taas haluat vain vängätä lisää tästä aiheesta tuon kysymyksesi tapaan, niin vänkää ihmeessä jonkun muun kanssa. :-D
"4. Agnostismi on maailmankatsomus, ei ideologia, vaikka siinä on -ismi perässä, koska se on skeptismiä eli epäilee kaikkia. Ideologiat ovat ideologioita, koska ne ovat löytäneet "totuuden"."
No tuo kaikki on tietenkin hyvin naiivia; jopa vastuutonta, voisi ehkä väittää. Agnostisismin ideologinen "totuus" löytyy juuri sen oman "epäilyn" oletetusta viisaudesta ja paremmuudesta suhteessa toisenlaisiin katsomuksiin, jotka agnostisismille vastakkaisina edustavat ihmisen avointa ja rohkeaa sitoutumista johonkin uskon kohteeseen. Toiseksi "kaikkea" ei ole kenenkään edes mahdollista epäillä, sillä ihmisenä eläminen edellyttää uskomusten varassa toimimista, ja esimerkiksi kulttuuriin (perinteeseen...) ja yhteisöön kuuluminen merkitsevät aina sitoutuneisuutta tiettyihin uskomuksiin, tietoisiin ja tiedostamattomiin. Ihminen sitoutuu aina johonkin uskomuksiin ja siten myös johonkin enemmän ja vähemmän perustaviin uskomuksiin, johonkin, mikä on hänen uskomustensa joukossa perustavin "totuus" ("hänen jumalansa", jos niin halutaan sanoa). Tämän pohjalta agnostisismi kuvaamasi kaltaiseksi, skeptiseksi "kaiken epäilyksi" määriteltynä näyttäisi lähinnä valheelta.
Agnostisismi puhuu tiedosta ja tietämättömyydestä ("a-gnosis"= 'ei tietoa'). Uskonnollisuus tekee ehkä samoin, mutta tiedollisen epäilyn lisäksi se sanoo myös uskomuksellisesti uskovansa. Ideologisuutta taas liittyy erilaisiin katsomuksiin (ja yhteisöihin ja yksilöihin) tilanteen mukaan enemmän ja vähemmän; varmaa on se, että mikään katsomus ei sinänsä ole siitä vapaa, ei myöskään agnostisismi.
""Väitteesi Uuden testamentin eksegeettisen tutkimuksen tuloksista ei kyllä sekään ihan pidä paikkaansa, kärjistys kai se olikin."
Pitää muuten paikkansa, mutta "tosiuskovaiset" eivät sitä myönnä. Siksi heillä on oman Luther säätiönsä ja oma, oikeaoppinen "tutkimus. [...] "...Räisänen [etc.]..."
Ihan "tosiuskovaisista" ja Räisäsestä riippumatta esittämäsi väite ("eksegetiikan mukaan suurin osa Jeesuksen puheista Uudessa testamentissa ei ole historiallisia") taitaa olla aika harhaanjohtava, jo siitä johtuen, että aiheita koskeva tieteellinen tutkimus ei ole luonteeltaan lähellekään noin yksinkertaista. Jos olet aiheista lukenut niin kuin sanoit, niin varmaan tiedät, että lähdekriittiset ja tulkinnalliset kysymykset antiikin historian ja tekstien kuten Raamatun kirjojen tutkimuksen osalta ovat loputtoman kiharaisia jo sinänsä, puhumattakaan niiden suhteesta filosofisiin / teologisiin kysymyksiin ("mitä Jeesus 'todella' sanoi/tarkoitti?", "mikä on kristinuskon sisältö, totuus?" jne.)... Asioiden yksinkertaistaminen ainakaan ei vie näissä aiheissa minnekään muualle kuin metsään. Jeesuksen puheita koskien historiallisia lähteitä on Raamatun ohella ylipäätään aika vähän, ja olemassaolevien ajoittaminen, luotettavuuden arviointi, muu tulkinta jne. on tieteellisesti todella haasteellista. Lähteitä arvioidaan erikseen, suhteutetaan keskenään, tulkintoja Jeesuksesta historiallisena henkilönä tehdään Raamatun ja muiden monenlaisten historian tutkimuslähteiden pohjalta päättelemällä. Kaiken tämän pohjalta joidenkin historiallisten aitousarvioiden ja -osuuksien esittäminen Raamatussa esiintyviä Jeesuksen puheita koskien on tieteelliseltä kannalta täynnä ongelmia.
Joka tapauksessa ja kuten jo moneen kertaan todettua, ihmisen uskossa Jumalaan ei ole kyse uskosta tieteelliseen tietoon eikä tutkimuksen viimeisimpiin, todennäköisiin ja vaihteleviin tuloksiin. Uskossa ei ole kyse tiedosta, vaan uskosta Jumalaan. Ehkä olisi lähinnä huvittavaa, jos esimerkiksi kristitty uskoisi Jumalaan, Luojaan ja Vapahtajaan, jotka hän ymmärtäisi ensi sijassa tämänhetkisen tieteellisen tiedon mukaiseksi todennäköisyydeksi tai likiarvoksi. :-) Eivät uskoa koskevat kysymykset ratkea mihinkään vain pohdiskelemalla sitä, ovatko ne tietoa. Ennemminkin on itsestään selvää, että ne eivät voi olla tietoa.
...Toivottavasti tämä viesti myös selvensi sanomisiani jotenkin. Tiedän kirjoitelleeni paikoin myös aika huonosti ja vähän turhan hyökkäävästi, pahoittelen sellaisia kohtia. Tästä viimeisimmästä jutusta tuli pitkä, ehkäpä enimmät nyt sanotut näistä aiheista tällä erää.
Depresssus:
"Kysymykset Jumalasta, ihmisen perimmäisestä uskon kohteesta, totuudesta eivät kuitenkaan ainakaan sinänsä häviä mihinkään vain kieltämällä niiden merkitys."
Olen tästä vahvasti eri mieltä. Totuus minuakin kyllä kiinnostaa,uskovaisia totuus, ainakaan tieteellinen totuus ei kiinnosta. Kuka on väittänyt, että usko on kiinni siitä onko raamattu historiallisesti totta vai ei, mutta olen mm. Tieteen päivillä kuunnellut tosiuskovaisten huutoa siitä miten raamattu on sanasta sanaan "totta".
Ja koska sinä olet tuohon "hirttäytynyt", keskustelu , ainakin hedelmällinen keskustelu on mahdotonta.
En jaksa jankata.
Uskovaiset tälläkin palstalla tuputtavat raamattua, Radio Deitä ja raamatunlauseis mm. masennuksen parannuskeinoksi. Ja sinä käännät asian niin, että uskovaisia pilkataan ja agnostikot käännyttävät. Hoh, hoijaa... Hyökkäys on paras puolustus vai?
Olen alusta asti tässä ketjussa ilmaissut selvästi, että mielestäni liian aggressiivisen katsomusten tuputtaminen, joka ei ota vastaanottajan tilannetta huomioon, on väärin. Samalla olen pyrkinyt tuomaan myös vähän laajempia näkökulmia tähän keskusteluun, jossa ihmisten uskonnollisuus ja katsomuksellisuus on ymmärretty hyvin ahtaasti ja stereotyyppisesti, pinnallisesti. Laajempiin näkökulmiin kuuluu se, että tarkastellaan kriittisesti katsomuksellisuuden perustoja ja luonnetta yleensä, ehkä myös muita katsomuksia kuin kristinuskoa. Jos siis sinä tulet julistamaan tänne agnostismeinesi "totuuksia" uskovaisista ja heidän "jeesusteluistaan", niin on parasta, että kestät sitten myös perustellun kritiikin omaa katsomustasi ja puheitasi kohtaan. Se, että sen sijaan alat käydä henkilööni kiinni, vääristellä kantojani ja puhella aiheiden vierestä, kun argumenttisi ilmeisesti loppuivat, ei ainakaan edusta mitään hedelmällistä keskustelua - tai keskustelua ollenkaan.
Jos joku tässä on nyt "hirttäytynyt", niin se olet kyllä sinä, valitan. Ole hyvä ja lue vaikka viestini uudelleen, ja sen jälkeen omasi. Nuo huomiosi fundamentalistisista ja ahdasmielisistä "tosiuskovaisista" ovat ehkä ihan hyviä, saattaisin niihin ehkä jopa itsekin yhtyä sellaisinaan, mutta tässä ne ovat nyt taas täysin sivuseikkoja ja lisäksi käytät niitä stereotypioina kaikista uskovista. Viestisi ainut sisältö näyttää olevan pyrkimys leimata minut fundamentalistiseksi uskovaksi, jonka kanssa "hedelmällinen keskustelu on mahdotonta". Miksi? Pelkäätkö itse sitä keskustelua asioista, puheidesi kritisointia ja perustelua pelkän syyttelyn sijaan? Sen sijaan, että esittäisit itse aiheista argumentteja, alat inttää, että minun kanssani ei voi keskustella, koska olen uskonnollinen(!).
Sanottakoon vielä selvästi ja suoraan, että en itse todellakaan ole fundamentalisti vaan mahdollisimman kaukana siitä. Erilaisten katsomusten tarkastelu ja tutkiminen on itselleni lisäksi läheinen aihe myös muuten kuin oman uskonnollisuuteni kannalta. Toivon, että olet käsittänyt edellä kirjoittamani asiat jotenkin täysin väärin, mutta on vaikea uskoa siihenkään, koska kuitenkin pyrin selkein, yleisin, filosofisin argumentein puhumaan aiheista ja perustelemaan niitä. Ja sinun vastauksesi siihen oli yleistyksiä, stereotypioita ja henkilööni käyviä syytöksiä. Joten mitäpä jos nyt itse miettisit, mitä oikein olet puheinesi vänkäämässä?
"'Kysymykset Jumalasta, ihmisen perimmäisestä uskon kohteesta, totuudesta eivät kuitenkaan ainakaan sinänsä häviä mihinkään vain kieltämällä niiden merkitys.'
Olen tästä vahvasti eri mieltä. Totuus minuakin kyllä kiinnostaa,uskovaisia totuus, ainakaan tieteellinen totuus ei kiinnosta."
Jos olet eri mieltä, niin voit varmaan perustella kantasi jotenkin paremmin kuin heittämällä ilmoille vain uuden stereotypian uskovaisia koskien? Korjataan nyt varmuuden vuoksi sekin: Monia uskovaisia kiinnostaa myös tieteellinen totuus: hyvin monet opiskelevat tai toimivat tutkijoina yliopistoissa. Puhumattakaan tietty siitä, että useimmat historian tieteentekijöistä ovat tietenkin olleet uskonnollisia ihmisiä...
Jos sinua edelleen kiinnostaa totuus, niin silloin kysymys totuudesta ja myöskään perimmäisestä totuudesta nimenomaan ei ole lakannut kohdallasi olemasta merkittävä, vaikkakin kiellät Jumalan merkityksen itsellesi. Tämä juuri oli pointtini: pohjimmainen ja perustava kysymys ja merkitys Jumalaa/totuutta/elämän perustaa koskien ei häviä Jumalan tai kysymyksen merkityksen kieltämisen myötä. Jokainen tietysti ratkaisee nämä kysymykset omalla kohdallaan ja itse. Mutta pelkkä merkityksen psykologinen kieltäminen ei itse perustavaa kysymistä hävitä. Analogisesti ihminen ei lakkaa olemasta yhteisöllinen olento kieltäessään ajatuksissaan yhteisön merkityksen itselleen. Kysymyksen luonne on sellainen, että kieltäminen ei hävitä merkityssuhdetta. Tämä kaikki on nyt sanottu vain filosofisesta näkökulmasta koskien inhimillistä uskonnollisuutta ja "Jumalan kysymistä". Jokainen määrittää oman henkilökohtaisen suhteensa näihin asioihin itse, ja siihen en todellakaan halua puuttua.
...Ehkä tässä viestinvaihdossa on ollut molemmin puolin väärinymmärtämistä ja väittämistä. Toivon, että näkemykset vähitellen selviävät ja keskustelu joko jatkuu asioihin ja perusteluihin keskittyvänä tai päättyy. Selvennän nyt vielä jotain omien näkökulmieni osalta vastauksena viimeiseen kysymykseesi...:
"Uskovaiset tälläkin palstalla tuputtavat raamattua, Radio Deitä ja raamatunlauseis mm. masennuksen parannuskeinoksi. Ja sinä käännät asian niin, että uskovaisia pilkataan ja agnostikot käännyttävät. Hoh, hoijaa... Hyökkäys on paras puolustus vai?"
En ole itse palstalle mitään tuollaisia "tuputusviestejä" koskaan lähetellyt. Uskovien pilkkaaminen tälläkin palstalla ja tässäkin ketjussa on vain valitettava totuus (miksi ei sitä saa sanoa ääneen?). Ja agnostisismin leviämisestä puhumalla yritin laajentaa keskustelun näkökulmia koskien "käännyttämistä".
Minusta olisi joka tapauksessa todella typerää, jos jostain Raamatusta, radiokanavista ja yleensä ihmisten omista ajatuksista ja katsomuksista puhumista ei siedettäisi lainkaan. Tuputtamiset ovat asia erikseen ja joku ero täytyy osata näissä asioissa tehdä. Omista katsomuksista puhumisen kielto ei olisi mitään muuta kuin suunnatonta ahdasmielisyyttä ja (katsomuskielteistä) änkyröintiä itsessään. Meillä on yhteiskunnassa sananvapaus siksi, että katsomuksiaan saa ilmaista (kunhan ei niillä pyri tarkoituksellisesti pilkkaamaan ja syrjimään toisia!). Tämä pätee erilaisiin katsomuksiin, tai niin ainakin pitäisi olla.
Tämä vielä vastauksena tuohon edellisen viestisi otsikkoon "uskonnollisen kanssa on mahdotonta keskustella kriittisesti". Laske kymmeneen ja voi hyvin.
Pakko kommentoida... Noi raamatulliset keinot eivät ole keskiaikaisia, sillä Jeesus elää yhä. Jos joku olisi mulle tän sanonut kuusi vuotta sitten, kun lääkärit alkoivat pitää mua koekaniinina rauhoittavilla ja mielialalääkkeillä työpaikkakiusaamisen jälkeen, olisin nauranut. Lääkärit veti mut pohjalle ja käskivät kotiin, kun olen kerran nuori ja minulla on aikaa sairastaa... Sitten yks ilta kun tuntui että tästä ei nouse ikinä, huusin "tuonne yläkertaan". Ja apu tuli!! Jeesus on vienyt ristille meidän sairaudet ja sukupolvesta toiseen jatkuvat synnit (kuten narsismin, jota löytyy pienessä määrin esim. kummastakin vanhemmastani). Olen päässyt yli vaikeista asioista ja elämääni on tullut positiivisia asioita ylin kyllin ja tiedän, ettei mun tartte masentua ENÄÄ IKINÄ. Joten kyllä se usko auttaa, eikä se ole minkään hihhuileiden juttu, vaikka itsekin alkuun sitä pelkäsin. Meillä on seurakunnassa tosi paljon nuoria ja me eletään ihan normaalia elämää. Paitsi että meidän ei tartte stressata niin paljoa, kun voimme luottaa, että Jeesus auttaa. Jeesushan sanoi olevansa "tie, totuus ja elämä". Mä sain elämän ja suosittelen muillekin!
Itseäni ei haittaa, jos joku kokee saavansa avun satuolennosta, joka esiintyy ihmisten kirjoittamissa ja moneen kertaan käännetyissä kirjoissa. Mutta se ärsyttää, että satuolentoa tyrkytetään totuutena, vaikka onhan se selvää, että jutut on kirjoittanut ihminen, ne on valinnut kirjaan ihminen - takuulla on jätetty itselle epämieluisia satuja pois - ja käännöksetkin on tehnyt ihminen. On ihan mahdotonta, etteikö mukana olisi käännnösvirheitä, kun niitä on helpommissakin käännöksissä ammattikääntäjien tekemänä. Satuja lukekoon ken haluaa. Minullakin komediat ja tasokkaat piirretyt saavat hetkeksi mielialan ylöspäin, mutta en ala tyrkyttää niitä muille totuutena.
Sinänsä kiellosta voisi olla hyötyäkin sillä ymmärrän niitä joita ärsyttää kun tänne tyrkytetään raamatun jakeita. Myöskin ymmärrän uskovaisia jotka niitä jakeita tyrkyttää. He yrittävät vain auttaa omalla tavallaan. Onhan sekin muistettava että kaikki EI ole uskovaisia. Minusta kielto olisi ihan ok, vaikka nuo raamatun jakeet ei minua haittaa. Minulla mielialaa on vaikea nostattaa, mutta on toki niitäkin asioita jotka saavat olon heti paremmaksi esim. lemmikkieni seura. En oikeastaan ole edes varma että uskonko vai en. Itsekkin tulin tänne purkamaan tunteitani, en vahvistamaan uskoani. Minulle ei kummiskaan tyrkytetty raamatun jakeita. Se on jokaisen oma asia mihin uskoo.
En ole ateisti, enkä mikään kovin uskovainenkaan. Mutta mielestäni saisi kieltää nuo jeesustelijat tällä palstalla. Kyllä jos joku haluaa hakea murheisiinsa apua ylempää niin löytää varmasti sille palstalle jossa uskovaiset ovat. Ärsyttää tuo tuputtaminen muutenkin. Olin kerran kaverin kanssa baari-illan päätteeksi grillillä syömässä. Siihen sitten tuli joku uskovainen tuputtamaan jotain vihkosta ja puhumaan viinan pahuudesta. Asiallisesti sanoimme ettei kiinnosta, että syömme nyt. Eipä se häntä kinnostanut, koko ruokailun ajan tuli sitä jeesus tekstiä ihan solkenaan. Meinaavatko he oikeasti että tuolla tavalla tehtynä tuosta on mitään hyötyä? Mulla oli ainakin vitutus niin suuri että vähänkin jos olisin väkivaltainn olisin tarkistanut että kääntääköhän se oikeasti toisen poskensa jos lyön sitä.
Jos kieltämään lähdetään, niin erilaisia kieltoja pitäisi olla sitten aika iso nippu. Kaikenlaisia tuputtajiahan täällä on paljonkin, kuten eräs virtsahappoheppu ja muutamakin lääketeollisuussalaliittouskovainen.
Sinun sisälläsi oleva viha pursuaa sinusta ulos. Se tulee kuin tulenlieskat sielusi syvyydestä, joka masennuksessaan inhoaa kaikkia ja kaikkea. Katkeruus ja paha on saanut sinussa vallan. Voit huonosti. Taidat aloituksesti perusteella olla eritt. masentunut.
Raamattu on kirja, joka kertoo myöskin tästä ajasta. Se on Jumalan sanaa ja siihen ei tietenkään ole pakko uskoa. Mutta kiitos Herrallemme, jotta sinullakin on mahdollisuus rukoilla ja pyytää toisia rukoilemaan puolestasi, jotta saat itsellesi voimia, varmuutta, rauhallisen mielen, puhtaat ajatukset ja sen uskon, joka sinua kantaa. Pyydän esirukousta sinun puolestasi, jotta saisit avun. Usko Jmalaan ja Jeesukseen Kristukseen meidän Herraamme ja Pyhään Henkeen. Siunausta sinulle ja kaikkea hyvää Herrassa.
"Sinun sisälläsi oleva viha pursuaa sinusta ulos. Se tulee kuin tulenlieskat sielusi syvyydestä, joka masennuksessaan inhoaa kaikkia ja kaikkea. Katkeruus ja paha on saanut sinussa vallan. "
Pitää huomauttaa tähän kohtaan, että viha ja pahuus ovat eri asioita. Viha on inhimillinen tunne, eikä siinä ole sellaisenaan mitään pahaa. Tunteita sinänsä ei pitäisi liian yksinkertaisesti moralisoida ja hengellistää jakamalla ne hyviin ja pahoihin, valoisiin ja pimeisiin. Sellainen ennemmin vain synnyttää ja ylläpitää psyykkisiä ongelmia kuin auttaa korjaamaan niitä. Erilaiset tunteet ovat ihmiselle tärkeitä ja tarpeellisia, eivät vain valoisat ja rauhalliset vaan myös aggressiiviset tunteet. Myös uskon ja hengellisyyden voi ajatella olevan läsnä yhtä lailla lempeissä kuin kiivaammissakin tunteissa.
Mitä hyötyä vihasta on? Tietysti pahaa ja vahingollista tulee vihata, mutta pitääkö sitä vihata vihaamalla? Eikö riitä, ettei koske pahaan tai huonoon, pysyy siitä loitolla?
On helppoa oikeuttaa itselleen vihassa ja negatiivisisa tunteissa möyriminen...mutta onko se rehellistä??
Masennus on paha asia ja sitä tulee vihata. JÄnnittävää kyllä, masentunut paremminkin on rakastunut omaan masennukseensa, pitää sitä yllä kaikin tavoin, ei osaa heittää sitä pois...sitä on masennus, tämähän on selvää.
Missä sen alkuperä?
Ihminen haluaa samalla nähdä itsensä syyttömänä siihen ja samalla on syyllisyyden kiduttama...uskooko hän omaan syyttömyyteensä vai syyllisyyteensä?
Onko uskonnollinen vastaus tässä välttämättä lainkaan huono? En nyt tarkoita sitä, että joku aatami joskus söi jotain oikeaa fyysistä omenaa tai muuta hassua, vaan ajatusta perissynnistä, synnistä, joka ei palaudu keneenkään ja yhtä hyvin osuu kaikkiin? Entä jos rakkaus ja kristillinen elämä oikein ymmärrettynä ovat Lääke? Miksi tämä kysymys täytyy kieltää?
Ne, jotka tuputtavat ovat aina ärsyttäviä, mutta
Tunteiden leimaaminen "pahoiksi" johtaa siihen, että ihminen alkaa vältellä niitä "pahoja tunteita" itsessään. Torjutut tunteet kerääntyvät tämän seurauksena ihmisen sisälle käsittelemättömiksi "möykyiksi", jotka ovat juuri mielenterveysongelmien syinä. Tämä on hyvin tavallinen kuvio, ja juuri siksi tunteiden moralisointi ja yksipuolinen hengellistäminen aiheuttavat henkistä sairautta moraalisen terveyden sijaan.
Tunteet itsessään ovat ihmiselle luontaisesti kuuluvia, "Jumalan lahjoja", jos joku niin haluaa sanoa. Ne eivät ole hyviä ja pahoja vaan kaikki yhtä arvokkaita. Jeesus ei myöskään ollut mikään aina iloinen epäihminen (jollaisia jotkut uskovat joskus ehkä vähän surkuhupaisasti yrittävät olla), vaan hän myös vihastui ja tunsi yleensäkin erilaisia, normaaleja ihmisen tunteita.
"Masennus on paha asia ja sitä tulee vihata. JÄnnittävää kyllä, masentunut paremminkin on rakastunut omaan masennukseensa, pitää sitä yllä kaikin tavoin, ei osaa heittää sitä pois...sitä on masennus, tämähän on selvää."
Ei todellakaan ole selvää... Tuollainen masennuksen luonnehdinta on hyvin pinnallinen. Ja jälleen myös se Jeesus meni kärsivien luokse ja sanoo olevansa siellä, ei vihaavansa masennusta ja siitä kärsiviä. Mietipä asioita uudelleen.
...Vihan tunteiden "hyöty" psykologiselta kannalta on muun muassa sitä, että ne toimivat kaiken ihmisen aggression pohjana, minkä ansiosta kykenemme toimimaan, tekemään asioita tai vaikkapa puolustautumaan. Eli lyhyesti sanottuna: viha auttaa meitä pysymään hengissä elämässä. Esim. loukkausten kohdalla ihmisen on luonnollista ja tärkeää vihastua - ja vastaavasti sairaalloista kieltää vihansa. Nämä ovat luonnollisia ja tärkeitä vihantunteita, niitä ei valita. Valintoja ihminen voi tehdä sitten ehkä siinä, miten suhtautuu omiin tunteisiinsa ja millaiseen toimintaan ne purkaa. Tunteet itsessään eivät kuitenkaan ole sen paremmin hyviä tai pahoja kuin ylipäätäänkään jotain, mikä valitaan.
terapeutilla?
sanan julistus opin pitäisi sisältää myös vastuun ja velvollisuuden sulkea suunsa ja jättää ihmiset rauhaan jotka eivät halua vastaanottaa heidän Jeesustaan.
Enemmän haitta julistaa paikoissa ja ihmisille, jotka eivät ole "otollisia sanalle".
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloinhän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
"Autuaita ovat hegheltään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Autuaita ovat kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:
heidän on taivasten valtakunta.
"Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä se palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.
Matt. 5, 1-12
.. enkä missään tapauksessa halua joutua samaan paratiisiin tosiuskovaisten kanssa. Se olisi yhtä helvettiä.
Ei kiitos.
Mistä tiedät, että joku on "tosiuskova" ja kuinka monta uskovaa oikeasti tunnet?
... tunnen kymmeniä uskovaisia ja tosiuskovaisia...
Eikös ne tosiuskovvat ole täällä todistelleet uskoansa...?
Olet varmaan osaksi oikeassa tuossa. Ehkä silti vähän herkästi myös kategorisoit omien käsitystapojesi mukaan "tosiuskoviksi" ihmisiä, jotka eivät luulemasi kaltaisia todellisuudessa ole...?
Mielestäni meidän keskustelumme aiheista tuossa yllä olisi voinut olla parempaa, jos olisit vaivautunut vähän enemmän argumentoimaan itse aiheista "tosiuskovien" kritisoinnin sijaan. Itse puolestani kirjoittelin paikoin huonosti, tiedän kyllä senkin. Syytöksiäsi se ei silti oikeuttanut, ei varsinkaan kaikkiin uskoviin kohdistuvia.
Kiitokset kuitenkin ajatustenvaihdosta. Uskon kyllä ymmärtäväni näkökulmiasi aiheisiin hyvinkin. Tunnen itse jonkun verran tai ehkä hyvinkin erilaisia uskonnollisia ajattelutapoja, niiden määrittämiä yhteisöjä ja yhteisöjen ongelmia. Oma suhtautumiseni näihin on se, että epäkohtia tulee vaikenematta ja lujasti kritisoida ja korjata mutta samalla tulisi välttää yksinkertaistavaa yleistämistä ja muistaa myös se, että mikään ajattelu tai yhteisö, uskonnollinen sen paremmin kuin maallinenkaan, ei ole koskaan täydellinen - ei myöskään sellainen, jonka parissa itse viihdyn parhaiten.
Eipä tässä muuta, hyvää kesää!
Jeesus oli hyvä puhuja, ei mitään muuta. Tavallinen ihminen aivan kuten sinä ja minä. Se, että tapahtumista on 2000 vuotta aikaa, ei tee kyseisestä häiskästä Jumalan poikaa.
Ettekö te saatanan apinat tajua? Jos Hitler olisi elänyt vuonna 0, kaikki puhuisi siitä, kuinka Saatanan poika syöksi salamoita taivaalta ja tappoi 6 miljoonaa juutalaista.
Mitä oon ollut hyvin uskonnollisten ihmisten kanssa tekemisissä, niin tuntuu, että näillä jeesusta tuputtavilla ei itsellään oo todellakaan kaikki "muumit laaksossa". Kuulevat jumalan puhuvan heille yms.
Jeesus oli vastaus jo ennen keskiaikaa ja on monelle sitä nykyäänkin. Jo ennen hänen syntymääkin oli jo tiedossa ja ennustettu että hän tulee. Ja tulee uudestaan.
.. maailmaloppua, lottovoittoa ja puolisoja eri keinon. Taikauskoahan tuo on.
Jos Jeesus on vastaus, mikä on kysymys?
tällä kertaa alkuperäisen kirjoittajan toimesta että usko on keskiaikainen keino masennuksen selittämiseksi ja siihen auttamiseksi. On varmana keskiaikainenkin mutta tahdoin vaan tuoda esiin Jeesuksen ajattomuuden. Ei "ota Jeesus sydämeesi" vain paranna masennusta vaan joillakin oivaluksiin saattaa mennä vuosiakin. Rakkaus ja luottamus ja usko mm. auttaa.
Samaa mieltä kanssasi.
Heikossa kunnossa olevien henkilöiden hyväksikäyttö on loputtava. Tottakai ihminen, joka on aivan maassa, omaksuu kaiken paskan mitä paremmasta luvataan. Oli se sitten tarua tai totta.
Uskovaiset käyttävät masentuneita yksilöitä hyväksi, ajaakseen omia etujaan.
Jos totta puhutaan, kaikki eivät usko Jumalaan.
Ja tämä minua ihmetyttää ihan hirveästi. Miksi nämä "raamattujen tekstien" laittajat eivät tajua, ettei aina masennuksessa kärsivä ihminen ole uskovainen? Mitä jos kyseessä on ateisti tai joku muu ihminen, joka ei vaan satu uskomaan Jeesukseen? Eikö silloin se ole tämän masennuksessa olevan ihmisen loukkaamista, ei se ihminen pyydä uskontoa avuksi, vaan ihmisiä, jotka oikeasti kuuntelee! Ja ymmärtää.
Eli tässä teille raamatun tekstin tyrkyttäjille ja Jumalan sanan sanojille: Miettikää uudelleen, ennen kuin laitatte ne viestit, koska kaikki EIVÄT usko jumalaan!
Yksi asia myös jäi kaihertamaan... Jos Jumala ja Jeesus ovat... Miksi he eivät estäneet heidät "suurimpia" uskovaisiaan koulukiusaamasta minua (ja tietysti se koulukiusaaminen johti yli 10 vuoden masennus puuskiin ja vihaa elämääni kohtaan!)? Jep, minua kiusasivat kristityt oppilaat ja lestaadiolaiset, joita sanotaan olevan koviakin rukoilemaan. Ja tuohon aikaan olin itsekkin kristitty.
Onneksi en ole enää... Ateistina elämä on huomattavasti helpompaa ja ei tarvi olla niin ahdasmielinen.
Raamatun tekstien tyrkyttäjät käyttävät vain hyväkseen heikossa kunnossa olevaa ihmistä, joka epätoivossaan on valmis tarttumaan aivan kaikkiin oljenkorsiin, mitä vain tarjotaan.
Ihan mukava että apua halutaan tarjota mutta en halua sulattaa aivojani Jeesuksella... vaikka aivojen sulatus kyllä houkuttelevalta kuulostaakin.
itse haluan eutanasian, en mitään vitun satuolennon tarinoita
Jeesus kielto? Joo laitetaan vaan, mutta sillä ehdolla, että kielletään kaikki muukin uskonto, myös ateismi on kielletty. Ja rahasta ei saa puhua. Evoluutiosta ei myös saa puhua, sehän on teoria. Eikä sitten saa puhua jos on paha olo jollain tavalla, esim. psyykkisesti tai fyysisesti. Jos on hyvä päivä, niin sen vois vaikka saada sitten sanoa. Pitää puhua vain yleisesti kansan keskuudessa hyväksyttyjä mielipiteitä, mitään omia poikkeavia kokemuksia ei saa kertoa. Yhteiskunnan arvot ja tiedot ovat täydelliset. Maailmassa on kaikki hyvin ja tulevaisuudessa vielä paremmin!
Kylläpä uskovaiset vetivät herneet nenään luettuaan tämän..
Nyt on tallottu suurille varpaille.. =)
Jokaisen maailmankatsomusta tulee kunnioittaa, omaa uskoaan (tai epäuskoaan) ei tule tuputtaa. Jokaisen ihmisen pitää saada tehdä itse ratkaisu kuinka maailman ja elämän käsittää. Kaikkea ei pidä hengellistää, pitää muistaa myös inhimillisen puoli ihmisessä. Moni hyvä asia käy ärsyttämään jos sitä pakkosyötetään.
Hei ihmiset, kiitos mielipiteistä. Pitää nyt pyytää anteeksi, kun olen toisinaan tuputtanut omaa maailmankuvaani enkä kunnioittanut toisen maailmankuvaa. Eli kristitty olen.
Miksi sitten edelleen muissa tämän palstan ketjuissa spämmäät jeesustelullasi? Katso nyt, paljonko plussia kylmät kädet on saanut, ja paljonko miinuksia sinä omassa ketjussasi. Etkö osaa tehdä johtopäätöksiä? Varmaan suolesta löytyy joku jeesuspalsta, miksi et mene sinne?
On totta että olen perustanut ketjun tänne suomi24 palstalle. Mutta siellä en pakota ketään omaksumaan omaa maailmankuvaani. En sano että se on ainoa oikea tapa hahmottaa maailman asioita. Kerroin oman kokemukseni ateistista agnostiikoksi, sitten kristityksi. Jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä puhunko järkeviä vai en. Jokainen saa itse päättää mihin uskoo. Jos joku on saanut apua kirjoittamistani kokemuksistani, silloin kirjoittaminen on kannattanut.
Se mitä pyysin anteeksi täällä, johtuu ihan oikean elämän face-to-face tapahtumista, ei tänne palstalle kirjoittamistani jutuista.
Hmm...onkohan sulla ihan kaikki inkkarit kanootissa? Eikö koko homman pointti ole se, että olet tämän palstan spämmäri? Jos vain haluaisit, löytäisit varmasti jonkin sulle sopivan uskispalstan, jolla avautua. Kun susta ei kerran tykätä täällä, niin haluatko ihan vittumaisuuttasi silti jatkaa? Ei vaikuta oikein "kristilliseltä" touhulta?
Hmm.. tuossa on perää. Ehkä foorumin tarkistus on paikallaan.
Tietääkö joku miten toi peukalolaskuri toimii? Jos saa vaikka 100 peukaloa ja 110- peukaloa, niin miinuskaan ei välttämättä tarkoita että kaikki ei pidä tekstistä, vai?