http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=120403340
Parantunut liikennevirtaama ja turvallisempi lukee tekstissä, itse en ota kantaa kun en ole asiantuntija, muutakuin että ei ihan hyvälle vaikuta vaikka kohtaamiskolaririski pienenisi kun toiselle tielle kääntyjien ei tarvitse ylittää vastaantulevaa liikennevirtaa niin toisaalta peräänajoriski kasvaa kun koko suoraan ajava massa pysäytetään jatkuvasti, koska suoraan ajavia yleensä on enemmän kuin kääntyjiä. jos kääntyjiä on vähän niin silloin suoraan ajavia ei tartte pysäyttää niin usein koska suuri massa pääsee menemään ja kääntyjät voisi kerätä piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkälle omalle kaistalle odottelemaan suuren massan etua=säästyvää aikaa (sivuteiden pitäisi aina odottaa pitkään päätien päästä virtaamaan pitkään pysähtymättä).
Sitte uusistakin rampeista vaan yleensä sen verran että joissain on kaiteiden, ruusu- ja muidenpuskien ja meluseinien sijoittamisen avulla saatu aikaan tilanne jossa näkyy vain kääntyvän rampin edessä oleva asfaltti mutta ei voi nähdä yli mutkan taakse, rampeissa vauhtia on se 80:iä ja näkyvyys on kääntyvässä rampissa hyvin lyhyt, tieliikennelaissa lukee että autolla on aina ajettava sellaisella nopeudella että sen voi pysäyttää sillä hetkellä näkyvissä olevalla tiealueella, eli noissa rampeissa pitäisi ajaa 45:ä, siellä voi olla jonkun auto paskana (itseltäni katkesi jousi kun istuin autoon ja lokasuoja putosi renkaaseen kiinni (ei voi kun ihmetellä kuinka ohuesta metallista on jousi väännetty kun mutkassa jarruttaessa suuri osa farmarin massasta on kulmapyörän varassa)) niin ei voi aina olettaa että esim. 50 vuoden ajan kenenkään auto ei sellaiseen kuolleeseen mutkaan hajoa, sillon ei voi sanoa kun lycka tilla takaa tuleville.
Parantunut liikennevirtaama ja turvallisempi lukee tekstissä, itse en ota kantaa kun en ole asiantuntija, muutakuin että ei ihan hyvälle vaikuta vaikka kohtaamiskolaririski pienenisi kun toiselle tielle kääntyjien ei tarvitse ylittää vastaantulevaa liikennevirtaa niin toisaalta peräänajoriski kasvaa kun koko suoraan ajava massa pysäytetään jatkuvasti, koska suoraan ajavia yleensä on enemmän kuin kääntyjiä. jos kääntyjiä on vähän niin silloin suoraan ajavia ei tartte pysäyttää niin usein koska suuri massa pääsee menemään ja kääntyjät voisi kerätä piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkälle omalle kaistalle odottelemaan suuren massan etua=säästyvää aikaa (sivuteiden pitäisi aina odottaa pitkään päätien päästä virtaamaan pitkään pysähtymättä).
Sitte uusistakin rampeista vaan yleensä sen verran että joissain on kaiteiden, ruusu- ja muidenpuskien ja meluseinien sijoittamisen avulla saatu aikaan tilanne jossa näkyy vain kääntyvän rampin edessä oleva asfaltti mutta ei voi nähdä yli mutkan taakse, rampeissa vauhtia on se 80:iä ja näkyvyys on kääntyvässä rampissa hyvin lyhyt, tieliikennelaissa lukee että autolla on aina ajettava sellaisella nopeudella että sen voi pysäyttää sillä hetkellä näkyvissä olevalla tiealueella, eli noissa rampeissa pitäisi ajaa 45:ä, siellä voi olla jonkun auto paskana (itseltäni katkesi jousi kun istuin autoon ja lokasuoja putosi renkaaseen kiinni (ei voi kun ihmetellä kuinka ohuesta metallista on jousi väännetty kun mutkassa jarruttaessa suuri osa farmarin massasta on kulmapyörän varassa)) niin ei voi aina olettaa että esim. 50 vuoden ajan kenenkään auto ei sellaiseen kuolleeseen mutkaan hajoa, sillon ei voi sanoa kun lycka tilla takaa tuleville.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ymmärtänyt linkkaamastasi jutusta sanaakaan, ja viestiäsi en jaksanu lukea, kun se oli aivan liian pitkä. Kuvitteleksä oikeesti että täällä joku englantia ymmärtää tai jaksaa lukea yli viiden sanan viestejä? taidat olla joku kuikelo yliopistonörtti, mitä? tänne ei kuule oo asiaa jos ei amisviiksi väpätä.
Voi olla mielenkiintoinen tilanne kun ensimmäinen lumipyry peittää ristiin menevät kaistamerkinnät.
Vasemmalle kääntyminen voidaan kyllä välttää käyttämällä oikean kautta vasemmalle kääntyviä silmukkaramppeja. Jos sellaisen välityskyky ei riitä, niihin paikkoihin lienee jo aiheellista rakentaa järjestelmäliittymä. Eikä pidä unohtaa kaksikaistaisia kiertoliittymiäkään. Perusverkon liittymissä niiden välityskyky voittaa hyvätkin liikennevaloratkaisut. Katsotaan vaikka tuossa Kuopion pohjoispuolella Vuorelassa parin kolmen vuoden kuluttua mitä tapahtuu.
Ramppi on tarkoitettu nopeuden muutosalueeksi siirryttäessä nopean liikenteen verkosta hitaampaan. Silmukan yläpäässä on yleensä kolmio tai liikennevalot, joten on aihettakin vähentää nopeutta. Voimassa oleva nopeusrajoitus ei tarkoita sitä, että pitäisi ajaa mutkaan liian lujaa. Ymmärrän kyllä, että joku näin voi luulla kun rajoitukset on sorateitä lukuun ottamatta kauttaaltaan vedetty niin alas, ettei rajoitusnopeudella ajaminen hyvällä kelillä tuota juuri hallintaongelmia.
että ei ihan hyvälle vaikuta! Suoraan sanottuna perseestä, ovat vielä virittäneet yhden risteyksen koekäyttöön.
Mukava huomata, että typeriä liikennesuunnittelijoita on muuallakin kuin SUOmaassa.
Liikennejärjestelyjen pitää olla yksinkertaisia ja helposti hahmotettavia.
Valmis eritasoristeys pilattu koko liikennevirran pysäyttävillä liikennevaloilla.
Oikeaa politiikkaa olisi ollut rakentaa rampit ja kiihdytyskaistat jokaiseen suuntaan.
Eritasoliittymään voi rakentaa rampit siten, ettei tule yhtään risteävää liikennettä.
Timantin liikennevalot korvattava sillalla toisen tien ylitse.
Risteyskulma on niin pieni, että tulee pirun pitkät sillat. Pitäisi jyrkentää, mutta silloin täytyy tulokaaria pullistaa sivulle päin. Eikä sillalle nousukaan voi olla kovin jyrkkä eli päihin vielä parisataa metriä pengerrystä. Koko rakennelman alla on tietysti vielä se toinen eli poikkitie, josta pitäisi myös päästä nousemaan sillalle. Siinä rupeaa risteyksen koko kasvamaan ja hinta nousee.
Kallista on myös liikenteen pysäyttäminen. Maksajan paikalla on autoilija.
Kaikkia standardeja ei kannata kirjaimellisesti lukea, nykyisillä nopeuksilla mikään mutka ei ole turhan jyrkkä. Mitoitusstandardin voi lainata vaikka surullisista liikenneympyröistä. Jopa jyrkkä neulansilmä on liikennevaloja paljon parempi. Enemmän isosäteisessä rampissa aikaa tuhrautuu.
Mutta asiaan:
Jos halutaan pieneen tilaan saada toimiva monitasoristeys.
Kuvan kaksikaistaisaisten teiden risteys.
Kaistamerkinnöillä voi pelastaa paljon.
Suoraan menevät määrätään vasemmalle kaistalle ja nopeuslätkään 120. Oikea kaista on yhdistetty ryhmittymis- ja kiihdytyskaista.