Salon Seudun Sanomat

kuvaa hyvin ruotsalaisuutta, jota Suomeen ajaa erityisesti RKP. Tässä 17.6.2010 julkaistun kirjoituksen keskeinen sisältö: "Oikeus käyttää tiettyä kieltä on ollut historiallisesti tärkeä osa pyrkimystä kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Tämän vuoksi pakottaminen jonkin muun kielen puhumiseen on voimakas kulttuurisen alistuksen symboli. Kun pakkoruotsi aiheuttaa suomalaisessa raivonpuuskia, kyse on koetusta alistamisen tunteesta. Yhä vain vuosisatojenkin jälkeen suomalaisen on osattava entisen isäntänsä Ruotsin kieltä. Mielessä pyörii kysymys, emmekö ole vieläkään siirtyneet ajassa 2000-luvulle. Jotkut perustelevat ruotsin kielen taitoa sivistyksen mittana. Vaikka ruotsi istui bättre folkin suuhun 1800-luvulla, yhtä lailla kansan kerma jutteli latinaa Rooman valtakunnassa. Silti emme vaadi koululaisiltamme latinan opintoja. Miten sivistymätöntä! Kielten opiskelu on hyvä asia ja vapaavalintaisuus vieläkin parempi. Näin taataan parempi opiskelumotivaatio ja laaja-alaisempi kielipaletti. Pakkoruotsin poistaminen koulusta ei heikennä ruotsin kielen asemaa ja arvostusta. Päinvastoin. Se tekisi sille vain hyvää. Mutta aihe on tabu. Pakkoruotsista puhuminen säräyttää kuin kämmeneen isketty haarukka. Perässä paiskotaan ovia, kun joku kehtaa sanoa puolesta tai vastaan. Asia tuntuu olevan täysin joko tai. Ehken matkusta Slusseniin ollenkaan. Ihan periaatteesta." Toimittaja Mari Saarinen

Mari on hyvällä asialla ja liittyy siihen alati kasvavaan joukkoon toimittajia, jotka eivät enää pelkää nostaa isoa kissaa pöydälle. Onhan nyt jo 38 % kokoomuksen korkeimman päätöksentekoelimen jäsenistä valmiit tulevaan viralliseen yksikielisyyteen - siis siirtymään aidoksi Pohjoismaaksi (Ruotsissa ruotsi, Tanskassa tanska, Norjassa norja ja Isalannissa islanti).

Tänään HS:ssa kirjoitetaan, miten Pohjoismaiden välillä yhteinen kieli on englanti. Matemaatikkokongresissa suomenruotsalainen oli mennyt ihmettelemään, että miksei ruotsia? Kongressin ruotsalainen puheenjohtaja totesi, että englanti on tasa.arvoisempaa. Ja siksi toisekseen tanskalaiset ja norjalaiset eivät halua ruotsia! Vain rkp-henkiset suomenmaalaiset vinkuvat ruotsin perään. Se aika on nyt ohi. Jopa Ruotsin prinssi Daniel puhui sujuvaa englantia omissa häissään.
29489
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Matematiikkakongressissa varmaan harva ihminen haluaa kuulla tanskaa. Tanskassa on meihin nähden erikoinen ja omaperäinen tapa muodostaa kymmenluvut. 20=tyve, 30=tredive, 40=fyrre, eli tähän saakka periaate on sama kuin meillä: kaksi kymmenlukua, kolme kymmenlukua, neljä kymmenlukua.

Neljääkymmentä seuraavat kymmenluvut on muodostettu vanhan kaksikymmenjärjestelmän perusteella. Luku 20 on siis kaiken perustana.

50=halvtreds, lyhentynyt muodosta halvtredsindstyve. Sanan alku halvtredje tarkoittaa puolikolmatta eli 2½. Sind(e) sanan keskellä merkitsee kertaa. 50= 2½ x 20 = halvtredje-sinds-tyve.

60=tres (lyhentynyt muodosta tresindstyve) = 3 x 20.
70=halvfjerds = 3½ x 20. (siis puoli neljättä)
80=firs = 4 x 20.
90=halvfems = 4½ x 20. (puoli viidettä).

Suomenruotsalaiset ystäväni eivät osaa tanskan laskusanoja, ja pitävät niiden oppimista turhana vaivana.

Äänestä

on tänään artikkeli Wille Rydmanista - Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajasta "Oikea laitahyökkääjä". Alku jo on lupaava: "Pakkoruotsikiista ja Greenpeace. Siinä kokoomuksesta ja puoluekokouksesta käteen jääneet uutiset.Jyrki Katainen tuskin odotti tällaista mediahuomiota, sillä jo kokouksen aikana puoluejohtaja kiirehti korostamaan, ettei hallituskumppani Rkp:n hermostuttanut aloite pakkoruotsin korvaamisesta vapaavalintaisella kielellä johda mihinkään. .. Ruotsin kielen asemaa testattiin kaikkiaan kolmella aloitteella, joista kaikista vastasivat puolueen nuorisojärjestöt. 'Moni kokee ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamisen liian järeäksi keinoksi, mutta kielen pakollinen asema opetuksessa on puhuttanut puoluekokouksia jo jonkin jonkin aikaa. OLI AJAN KYSYMYS, että pakollisuutta vastustava kanta menee läpi', Wille Rydman, 24, sanoo."
Niinhän se meni läpi äänin 284-281. Pakkoruotsin päivät ovat luetut! Todellinen pommi kokoomuksen puoluekokouksessa oli kuitenkin se, että ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamiseen oli valmisua jo 38 prosentille puoluekokouksen edustajista. Se tarkoittaa sitä, että ruotsin kielen asema muutetaan nopeammin kuin monet vielä uskovatkaan kansalliseksi vähemmistökieleksi. HS jatkaa: "Hänen (WR) vuoden alusta johtamansa Kokoomuksen nuorten liitto esitteli kokouksessa ruotsin perustuslaillisen aseman kyseenalaistamisen."
Artikkeli päättyy nasevasti: "Siinä onkin stubbilaisille sulattelemista."

Äänestä
  • Willeäkin joku voisi informoida, että maamme perustuslaki ei velvoita koulujen pakkoruotsiin, ei virkaruotsia eikä kielikiintiöitä.

    Ja myös sen, että perustuslain mukaan ruotsi ei ole virallinen kieli, koska sitä ei ole suomikaan.

    Siis MIKÄ itse asiassa on ruotsin kielen perustuslaillinen asema? Ei mikään muu, kuin symbolinen.

    Wille on selvästi mennyt Sasin propagandan halpaan.

    Äänestä

  • Holkeri. kirjoitti:

    Willeäkin joku voisi informoida, että maamme perustuslaki ei velvoita koulujen pakkoruotsiin, ei virkaruotsia eikä kielikiintiöitä.

    Ja myös sen, että perustuslain mukaan ruotsi ei ole virallinen kieli, koska sitä ei ole suomikaan.

    Siis MIKÄ itse asiassa on ruotsin kielen perustuslaillinen asema? Ei mikään muu, kuin symbolinen.

    Wille on selvästi mennyt Sasin propagandan halpaan.

    mielikuvaongelmasta. Suomessa ruotsin kielen asema on olun alkuaan täysin keinotekoinen. Sitä kuvaa hyvin, että Suomen ensimmäisen valtiomuodon (perustuslain) kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vuonna 1919 suomenruotsalaisilla oli vielä täydellinen taloudellinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen ylivalta. Lisäksi takana oli suomenruotsalaisten Ruotsin tuella voittama sisällissota. Niinpä ruotsi kirjattiin toiseksi viralliseksi kieleksi. Aivopesua on tehty "toisella kotimaisella kielellä", "onhan maamme kaksikielinen", "ruotsi on sivistyskieli", jne.
    Suomen kielen nousu tapahtui 1920- ja 30-luvuilla, mutta myönteisen kehityksen katkaisi toinen maailmansota. Hävityt sodat antoivat suomenruotsalaisille ja Ruotsille uuden kuristusotteen suomalaisista ja suomen kielestä. RKP halitsee valtion palkitsemisjärjestelmää ja sillä on takanaan miljardien eurojen verovapaat säätiöt rattaiden voiteluun. Vuonna 1968 tuli pakkoruotsin peruskouluun poliittisten lehmänkauppojen tuloksena ja virkamiespakkoruotsi rkp-läisen opetusministeri Kristian Gestrinin tuomana.

    Kaikki olisi varmaan mennyt ihan hyvin, ellei Suomalaisuuden Liitto olisi aloittanut vuonna 1988 määrätietoista työtä Suomen kielipolitiikan saattamiseksi kestävän kehityksen uralle. Liitto on ajanut pakkoruotsin poistamista ja vuodesta 2008 alkaen virallista yksikielisyyttä. RKP poistatti liitolta pienen valtionavun osoittaakseen, että "hurrin pelko on viisauden alku", kuten muuan suomnruotsalainen ilmaisi Helsingin Sanomissa. RKP tuli kuitenkin pahanpäiväisesti aliarvioineeksi suomalaisuuden vahvuuden. Kahden vuosikymmenen työ on muuttanut Suomen kielipoliittisen ilmapiirin täydellisesti. Nyt myös vanha media puhuu sujuvasti pakkoruotsista (ei kuitenkaan pakkoruotsia!) ja ehkä yllättävintä on viralliseen yksikielisyyteen siirtymisestä puhuminen ihan päivittäin (myös tänään Helsingin Sanomissa).

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    mielikuvaongelmasta. Suomessa ruotsin kielen asema on olun alkuaan täysin keinotekoinen. Sitä kuvaa hyvin, että Suomen ensimmäisen valtiomuodon (perustuslain) kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vuonna 1919 suomenruotsalaisilla oli vielä täydellinen taloudellinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen ylivalta. Lisäksi takana oli suomenruotsalaisten Ruotsin tuella voittama sisällissota. Niinpä ruotsi kirjattiin toiseksi viralliseksi kieleksi. Aivopesua on tehty "toisella kotimaisella kielellä", "onhan maamme kaksikielinen", "ruotsi on sivistyskieli", jne.
    Suomen kielen nousu tapahtui 1920- ja 30-luvuilla, mutta myönteisen kehityksen katkaisi toinen maailmansota. Hävityt sodat antoivat suomenruotsalaisille ja Ruotsille uuden kuristusotteen suomalaisista ja suomen kielestä. RKP halitsee valtion palkitsemisjärjestelmää ja sillä on takanaan miljardien eurojen verovapaat säätiöt rattaiden voiteluun. Vuonna 1968 tuli pakkoruotsin peruskouluun poliittisten lehmänkauppojen tuloksena ja virkamiespakkoruotsi rkp-läisen opetusministeri Kristian Gestrinin tuomana.

    Kaikki olisi varmaan mennyt ihan hyvin, ellei Suomalaisuuden Liitto olisi aloittanut vuonna 1988 määrätietoista työtä Suomen kielipolitiikan saattamiseksi kestävän kehityksen uralle. Liitto on ajanut pakkoruotsin poistamista ja vuodesta 2008 alkaen virallista yksikielisyyttä. RKP poistatti liitolta pienen valtionavun osoittaakseen, että "hurrin pelko on viisauden alku", kuten muuan suomnruotsalainen ilmaisi Helsingin Sanomissa. RKP tuli kuitenkin pahanpäiväisesti aliarvioineeksi suomalaisuuden vahvuuden. Kahden vuosikymmenen työ on muuttanut Suomen kielipoliittisen ilmapiirin täydellisesti. Nyt myös vanha media puhuu sujuvasti pakkoruotsista (ei kuitenkaan pakkoruotsia!) ja ehkä yllättävintä on viralliseen yksikielisyyteen siirtymisestä puhuminen ihan päivittäin (myös tänään Helsingin Sanomissa).

    Suomalaisuuden Liitto on tehnyt hyvää työtä vaikka näkyvyyttä toivoisin hieman enemmän. Facebookissa on ihmiset alkaneet kirjoitella SL:stä ja vedonneet ihmisiä liittymään siihen. Hienoa! Ja Heikki Talalle erikseen kiitos pitkästä ja raskaastakin työstä suomalaisuuden nostamiseksi kunniaan!

    Äänestä

  • Holkeri. kirjoitti:

    Willeäkin joku voisi informoida, että maamme perustuslaki ei velvoita koulujen pakkoruotsiin, ei virkaruotsia eikä kielikiintiöitä.

    Ja myös sen, että perustuslain mukaan ruotsi ei ole virallinen kieli, koska sitä ei ole suomikaan.

    Siis MIKÄ itse asiassa on ruotsin kielen perustuslaillinen asema? Ei mikään muu, kuin symbolinen.

    Wille on selvästi mennyt Sasin propagandan halpaan.

    mesoatte täällä jos ei ole pakkoruotsia niin sitten ei ole. Pistä faktat pöytään!!

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    mielikuvaongelmasta. Suomessa ruotsin kielen asema on olun alkuaan täysin keinotekoinen. Sitä kuvaa hyvin, että Suomen ensimmäisen valtiomuodon (perustuslain) kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vuonna 1919 suomenruotsalaisilla oli vielä täydellinen taloudellinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen ylivalta. Lisäksi takana oli suomenruotsalaisten Ruotsin tuella voittama sisällissota. Niinpä ruotsi kirjattiin toiseksi viralliseksi kieleksi. Aivopesua on tehty "toisella kotimaisella kielellä", "onhan maamme kaksikielinen", "ruotsi on sivistyskieli", jne.
    Suomen kielen nousu tapahtui 1920- ja 30-luvuilla, mutta myönteisen kehityksen katkaisi toinen maailmansota. Hävityt sodat antoivat suomenruotsalaisille ja Ruotsille uuden kuristusotteen suomalaisista ja suomen kielestä. RKP halitsee valtion palkitsemisjärjestelmää ja sillä on takanaan miljardien eurojen verovapaat säätiöt rattaiden voiteluun. Vuonna 1968 tuli pakkoruotsin peruskouluun poliittisten lehmänkauppojen tuloksena ja virkamiespakkoruotsi rkp-läisen opetusministeri Kristian Gestrinin tuomana.

    Kaikki olisi varmaan mennyt ihan hyvin, ellei Suomalaisuuden Liitto olisi aloittanut vuonna 1988 määrätietoista työtä Suomen kielipolitiikan saattamiseksi kestävän kehityksen uralle. Liitto on ajanut pakkoruotsin poistamista ja vuodesta 2008 alkaen virallista yksikielisyyttä. RKP poistatti liitolta pienen valtionavun osoittaakseen, että "hurrin pelko on viisauden alku", kuten muuan suomnruotsalainen ilmaisi Helsingin Sanomissa. RKP tuli kuitenkin pahanpäiväisesti aliarvioineeksi suomalaisuuden vahvuuden. Kahden vuosikymmenen työ on muuttanut Suomen kielipoliittisen ilmapiirin täydellisesti. Nyt myös vanha media puhuu sujuvasti pakkoruotsista (ei kuitenkaan pakkoruotsia!) ja ehkä yllättävintä on viralliseen yksikielisyyteen siirtymisestä puhuminen ihan päivittäin (myös tänään Helsingin Sanomissa).

    "Suomessa ruotsin kielen asema on olun alkuaan täysin keinotekoinen. Sitä kuvaa hyvin, että Suomen ensimmäisen valtiomuodon (perustuslain) kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vuonna 1919 suomenruotsalaisilla oli vielä täydellinen taloudellinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen ylivalta."

    Tuossa on nyt kyllä jotain pahasti ristiriitaista. Jos ruotsinkielisillä oli noin täydellinen ylivalta niin miten suomea oltiin tekemässä ainoaksi viralliseksi kieleksi? Kumpi Heikin väitteistä ei pidä paikkaansa? Mitä ilmeisimmin väite siitä, että ruotsinkielisillä olisi ollut täydellinen ylivalta. Suomen kielen nousu kun oli tapahtunut jo aikaisemmin eikä suinkaan 1920-30 -luvuilla.

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    "Suomessa ruotsin kielen asema on olun alkuaan täysin keinotekoinen. Sitä kuvaa hyvin, että Suomen ensimmäisen valtiomuodon (perustuslain) kirjoittaja Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vuonna 1919 suomenruotsalaisilla oli vielä täydellinen taloudellinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen ylivalta."

    Tuossa on nyt kyllä jotain pahasti ristiriitaista. Jos ruotsinkielisillä oli noin täydellinen ylivalta niin miten suomea oltiin tekemässä ainoaksi viralliseksi kieleksi? Kumpi Heikin väitteistä ei pidä paikkaansa? Mitä ilmeisimmin väite siitä, että ruotsinkielisillä olisi ollut täydellinen ylivalta. Suomen kielen nousu kun oli tapahtunut jo aikaisemmin eikä suinkaan 1920-30 -luvuilla.

    1940-luvun lääkärimatrikkelia, hammaslääkärimatrikkelia, lakimiesmatrikkelia, jne - lähes puolet akateemisista ammateista oli edelleen suomenruotsalaisten hallussa. Samoin ministerinsalkuista, joka jatkuu edelleen joka hallituksessa vähintään 10 % osuudella - siis kaksinkertaisesti väestöosuuteen nähden. Todellisuudessa ruotsinkielisten valta on vielä valtavasti suurempi sekä eduskunnassa että hallituksessa stubbeineen sun muineen. Vuonna 1919 ruotsinkielisten valta oli vielä täysin suvereeni, vaikka fennomaanit olivat saaneet sentään pieniä murtumia ruotsalaisuuden hegemoniaan.

    Itse asiassa vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa myös kielipolitiikka alkoi siirtyä demokraattisempaan malliin. Sitähän Henrik Lax murehti puheessaam keväällä 2005, kun hän luopui Folktingin puheenjohtajan pallista. Hieman aikaisemmin suomenkieliset nuoret olivat poistattaneet pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta. Siitä lähti kehitys, jota tänään leimaa keskustelu siirtymisestä viralliseen yksikielisyyteen ja pakkoruotsin juurimisesta kaikesta koulutuksesta. Viime vuodenvaihde oli hsitoriallinen tässä katsannossa. Sata vuotta ruotsinkielisten ylimitoitettua valtaa on tehnyt karmeaa jälkeä, mutta onneksi vihdoinkin kehitys on alkanut kehittyä ja kielivapaus on jo hyvässä vaiheessa.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    1940-luvun lääkärimatrikkelia, hammaslääkärimatrikkelia, lakimiesmatrikkelia, jne - lähes puolet akateemisista ammateista oli edelleen suomenruotsalaisten hallussa. Samoin ministerinsalkuista, joka jatkuu edelleen joka hallituksessa vähintään 10 % osuudella - siis kaksinkertaisesti väestöosuuteen nähden. Todellisuudessa ruotsinkielisten valta on vielä valtavasti suurempi sekä eduskunnassa että hallituksessa stubbeineen sun muineen. Vuonna 1919 ruotsinkielisten valta oli vielä täysin suvereeni, vaikka fennomaanit olivat saaneet sentään pieniä murtumia ruotsalaisuuden hegemoniaan.

    Itse asiassa vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa myös kielipolitiikka alkoi siirtyä demokraattisempaan malliin. Sitähän Henrik Lax murehti puheessaam keväällä 2005, kun hän luopui Folktingin puheenjohtajan pallista. Hieman aikaisemmin suomenkieliset nuoret olivat poistattaneet pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta. Siitä lähti kehitys, jota tänään leimaa keskustelu siirtymisestä viralliseen yksikielisyyteen ja pakkoruotsin juurimisesta kaikesta koulutuksesta. Viime vuodenvaihde oli hsitoriallinen tässä katsannossa. Sata vuotta ruotsinkielisten ylimitoitettua valtaa on tehnyt karmeaa jälkeä, mutta onneksi vihdoinkin kehitys on alkanut kehittyä ja kielivapaus on jo hyvässä vaiheessa.

    Ai, väitteesi ehdottomasta ylivallasta perustuikin siihen, että suomalaisilla on ruotsinkielisiä nimiä?

    No, vieläkään ei selittynyt ristiriitainen väittämäsi, jonka mukaan (1) ruotsinkielisillä oli ehdoton ylivalta ja (2) maata oltiin silti tekemässä yksikielisesti suomenkieliseksi. Jälkimäinen sotii niin vahvasti ensimmäistä vastaan, etteivät molemmat voi pitää paikkaansa. Suomen kieli oli todellisuudessa Suomen itsenäistyessä noussut jo maan ehdottomaksi ykköskieleksi ja Heikin väite on puppua.

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    Ai, väitteesi ehdottomasta ylivallasta perustuikin siihen, että suomalaisilla on ruotsinkielisiä nimiä?

    No, vieläkään ei selittynyt ristiriitainen väittämäsi, jonka mukaan (1) ruotsinkielisillä oli ehdoton ylivalta ja (2) maata oltiin silti tekemässä yksikielisesti suomenkieliseksi. Jälkimäinen sotii niin vahvasti ensimmäistä vastaan, etteivät molemmat voi pitää paikkaansa. Suomen kieli oli todellisuudessa Suomen itsenäistyessä noussut jo maan ehdottomaksi ykköskieleksi ja Heikin väite on puppua.

    Matrikkeleissa on sellainen vekkuli ominaisuus, että niissä ihmiset kirjoittavat tietonsa äidinkielellään riippumatta siitä, minkä kielinen heidän sukunimensä on. Suomenruotsalaiset ovat huomattavan tarkkoja siitä, että heidän tietonsa julkaistaan ruotsiksi. Juuri tästä syystä nuo matrikkelit ovat erityisen luotettavia kuvaamaan ruotisinkielisten valtavaa yliedustusta akateemisista ammateista. Nyt sitä pidetään yllä kiintiöillä, joita on jopa lisätty mm. Helsingin yliopistossa. Siellä ruotsinkielisten kiintiöprofessoreitten määrää on lisätty aivan hiljattain ja uutta ovat kiintiöt ruotsinkielisille myös hammaslääketieteessä.

    Suomen ensimmäisen perustuslain historia on hyvin kirjattu ja siellä tämä Kaarlo Juho Ståhlbergin suoraselkäinen esiintyminen on hienoa luettavaa. K. J. oli 100 vuotta edellä aikaansa, sillä vasta nyt on alkanut vakava keskustelu siirtymisestä pohjoismaiseen kielipoliittiseen malliin eli viralliseen yksikielisyyteen. Jopa kokoomuksen puoluekokousedustajista reilusti yli kolmannes (38 %) on virallisen yksikielisyyden kannalla ja enemmistö vaatii pakkoruotsin poistamista.Kataisen hätäkakka perustuslain virheellisestä tulkinnasta näkyy jo tuoreessa gallupissa - kannatus putoaa. Yhtä selvästi näkyy pakkoruotsivastaisen PerusSuomalaisten kannatuksen jatkuva nousu - nyt jo 9,8 %. Odotan varsin pian jo yli 10 % kannatusta ja ensi vuoden eduskuntavaaleissa saamme 15 % äänistä!

    Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi. ;-)

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    1940-luvun lääkärimatrikkelia, hammaslääkärimatrikkelia, lakimiesmatrikkelia, jne - lähes puolet akateemisista ammateista oli edelleen suomenruotsalaisten hallussa. Samoin ministerinsalkuista, joka jatkuu edelleen joka hallituksessa vähintään 10 % osuudella - siis kaksinkertaisesti väestöosuuteen nähden. Todellisuudessa ruotsinkielisten valta on vielä valtavasti suurempi sekä eduskunnassa että hallituksessa stubbeineen sun muineen. Vuonna 1919 ruotsinkielisten valta oli vielä täysin suvereeni, vaikka fennomaanit olivat saaneet sentään pieniä murtumia ruotsalaisuuden hegemoniaan.

    Itse asiassa vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa myös kielipolitiikka alkoi siirtyä demokraattisempaan malliin. Sitähän Henrik Lax murehti puheessaam keväällä 2005, kun hän luopui Folktingin puheenjohtajan pallista. Hieman aikaisemmin suomenkieliset nuoret olivat poistattaneet pakkoruotsin ylioppilastutkinnosta. Siitä lähti kehitys, jota tänään leimaa keskustelu siirtymisestä viralliseen yksikielisyyteen ja pakkoruotsin juurimisesta kaikesta koulutuksesta. Viime vuodenvaihde oli hsitoriallinen tässä katsannossa. Sata vuotta ruotsinkielisten ylimitoitettua valtaa on tehnyt karmeaa jälkeä, mutta onneksi vihdoinkin kehitys on alkanut kehittyä ja kielivapaus on jo hyvässä vaiheessa.

    jos reilut suomenmieliset ja suomenkieliset suomalaiset olisivat kautta itsenäisyyden olleet päättämässä yhteiskunnan kehityksestä!

    PAKKORUOTSI POIS! VIRKAMIESPAKKORUOTSI POIS! KEINOTEKOINEN KAKSIKIELISYYS POIS!

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Matrikkeleissa on sellainen vekkuli ominaisuus, että niissä ihmiset kirjoittavat tietonsa äidinkielellään riippumatta siitä, minkä kielinen heidän sukunimensä on. Suomenruotsalaiset ovat huomattavan tarkkoja siitä, että heidän tietonsa julkaistaan ruotsiksi. Juuri tästä syystä nuo matrikkelit ovat erityisen luotettavia kuvaamaan ruotisinkielisten valtavaa yliedustusta akateemisista ammateista. Nyt sitä pidetään yllä kiintiöillä, joita on jopa lisätty mm. Helsingin yliopistossa. Siellä ruotsinkielisten kiintiöprofessoreitten määrää on lisätty aivan hiljattain ja uutta ovat kiintiöt ruotsinkielisille myös hammaslääketieteessä.

    Suomen ensimmäisen perustuslain historia on hyvin kirjattu ja siellä tämä Kaarlo Juho Ståhlbergin suoraselkäinen esiintyminen on hienoa luettavaa. K. J. oli 100 vuotta edellä aikaansa, sillä vasta nyt on alkanut vakava keskustelu siirtymisestä pohjoismaiseen kielipoliittiseen malliin eli viralliseen yksikielisyyteen. Jopa kokoomuksen puoluekokousedustajista reilusti yli kolmannes (38 %) on virallisen yksikielisyyden kannalla ja enemmistö vaatii pakkoruotsin poistamista.Kataisen hätäkakka perustuslain virheellisestä tulkinnasta näkyy jo tuoreessa gallupissa - kannatus putoaa. Yhtä selvästi näkyy pakkoruotsivastaisen PerusSuomalaisten kannatuksen jatkuva nousu - nyt jo 9,8 %. Odotan varsin pian jo yli 10 % kannatusta ja ensi vuoden eduskuntavaaleissa saamme 15 % äänistä!

    Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi. ;-)

    Itä-Talainmaan marqiisi ei osannut vieläkään selittää ristiriitaista väittämäänsä, jonka mukaan (1) ruotsinkielisillä oli ehdoton ylivalta ja (2) maata oltiin silti tekemässä yksikielisesti suomenkieliseksi. Jälkimäinen sotii niin vahvasti ensimmäistä vastaan, etteivät molemmat voi pitää paikkaansa. Suomen kieli oli todellisuudessa Suomen itsenäistyessä noussut jo maan ehdottomaksi ykköskieleksi ja Itä-Talainmaan marqiisin väite on yhtä puppua kuin tittelinsä.

    "Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi"

    Onnea matkaan. Saa nähdä mihin 0% äänistä riittää tällä kertaa.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Matrikkeleissa on sellainen vekkuli ominaisuus, että niissä ihmiset kirjoittavat tietonsa äidinkielellään riippumatta siitä, minkä kielinen heidän sukunimensä on. Suomenruotsalaiset ovat huomattavan tarkkoja siitä, että heidän tietonsa julkaistaan ruotsiksi. Juuri tästä syystä nuo matrikkelit ovat erityisen luotettavia kuvaamaan ruotisinkielisten valtavaa yliedustusta akateemisista ammateista. Nyt sitä pidetään yllä kiintiöillä, joita on jopa lisätty mm. Helsingin yliopistossa. Siellä ruotsinkielisten kiintiöprofessoreitten määrää on lisätty aivan hiljattain ja uutta ovat kiintiöt ruotsinkielisille myös hammaslääketieteessä.

    Suomen ensimmäisen perustuslain historia on hyvin kirjattu ja siellä tämä Kaarlo Juho Ståhlbergin suoraselkäinen esiintyminen on hienoa luettavaa. K. J. oli 100 vuotta edellä aikaansa, sillä vasta nyt on alkanut vakava keskustelu siirtymisestä pohjoismaiseen kielipoliittiseen malliin eli viralliseen yksikielisyyteen. Jopa kokoomuksen puoluekokousedustajista reilusti yli kolmannes (38 %) on virallisen yksikielisyyden kannalla ja enemmistö vaatii pakkoruotsin poistamista.Kataisen hätäkakka perustuslain virheellisestä tulkinnasta näkyy jo tuoreessa gallupissa - kannatus putoaa. Yhtä selvästi näkyy pakkoruotsivastaisen PerusSuomalaisten kannatuksen jatkuva nousu - nyt jo 9,8 %. Odotan varsin pian jo yli 10 % kannatusta ja ensi vuoden eduskuntavaaleissa saamme 15 % äänistä!

    Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi. ;-)

    Tämä tieto on peräisin vuonna 2007 julkaisusta matrikkelista "Suomen lakimiehet - Finlands jurister" (Talentum 2007). Teoksen sivulla XIX on tilastotietoja, jonka mukaan ruotsin kielellä olisi matrikkelitiedot antanut 990 lakimiestä eli 5,8 % lakimieskunnasta, mikä vastaa vuoden 2002 matrikkelin määrää. Kirjastoissa voi tutustua teokseen,

    Lakimiesten kohdalta ruotsinkielisten osuus lakimieskunnasta näyttäisi olevan suunnilleen väestönosuutta vastaava. Kaikki lakimiehet eivät tietenkään tietojaan antaneet. Yliedustus ei lakimieskunnassa näyttäisi valtava suurelta. Lakimiehet ovat tietenkin juuri se ammattiryhmä, joka on keskeisessä asemassa julkisessa hallinnossa

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    Itä-Talainmaan marqiisi ei osannut vieläkään selittää ristiriitaista väittämäänsä, jonka mukaan (1) ruotsinkielisillä oli ehdoton ylivalta ja (2) maata oltiin silti tekemässä yksikielisesti suomenkieliseksi. Jälkimäinen sotii niin vahvasti ensimmäistä vastaan, etteivät molemmat voi pitää paikkaansa. Suomen kieli oli todellisuudessa Suomen itsenäistyessä noussut jo maan ehdottomaksi ykköskieleksi ja Itä-Talainmaan marqiisin väite on yhtä puppua kuin tittelinsä.

    "Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi"

    Onnea matkaan. Saa nähdä mihin 0% äänistä riittää tällä kertaa.

    Suomi on ollut Suomen ykköskieli aina koko Suomen historian. Suomen puhujia on ollut aina enemmistö.

    Virallinen Suomi on ollut yksikielinen ruotsinkielinen maa, jossa enemmistöllä ei ollut oikeuksia. 1800-luvulla suomalaisia kutsuttiin oikeudettomiksi ja ruotsalaisia etuoikeutetuiksi.

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    Itä-Talainmaan marqiisi ei osannut vieläkään selittää ristiriitaista väittämäänsä, jonka mukaan (1) ruotsinkielisillä oli ehdoton ylivalta ja (2) maata oltiin silti tekemässä yksikielisesti suomenkieliseksi. Jälkimäinen sotii niin vahvasti ensimmäistä vastaan, etteivät molemmat voi pitää paikkaansa. Suomen kieli oli todellisuudessa Suomen itsenäistyessä noussut jo maan ehdottomaksi ykköskieleksi ja Itä-Talainmaan marqiisin väite on yhtä puppua kuin tittelinsä.

    "Onko Itä-Talainmaan marqiisi silloin jo kansanedustaja, jää nähtäväksi"

    Onnea matkaan. Saa nähdä mihin 0% äänistä riittää tällä kertaa.

    Ruotsikielisten ylivalta näkyi juuri siinä, että ruotsin kieli runtattiin väkisin mukaan ja suomen kielen saattaminen sille kuuluvaan asemaan jäi yritykseksi. Ylivalta ilmenee mahtavana taustavoimana, jolla viime kädessä ohjaillaan tapahtumia. Varsinkin nykyään taustalla vaikuttaminen on oleellista, vaikka näennäisesti mennään enemmistön ehdoilla.

    Aina sattuu vahinkoja ja pääsee esille kaikenlaisia ehdotuksia. Kokoomuksen puoluekokouksessa sattui vahinko, vaikka vahtikoirat olivat paikalla. Ståhlbergin ehdotuksen esille tulo lienee ollut kaikessa myllerryksessä sattunut vahinko. Vanhanen taisi tulla pääministeriksi nomenklatuuran ulkopuolelta ja pakkoruotsikirjoitus poistui lukiosta.

    Äänestä

  • Etukuormaaja Billnäs kirjoitti:

    Tämä tieto on peräisin vuonna 2007 julkaisusta matrikkelista "Suomen lakimiehet - Finlands jurister" (Talentum 2007). Teoksen sivulla XIX on tilastotietoja, jonka mukaan ruotsin kielellä olisi matrikkelitiedot antanut 990 lakimiestä eli 5,8 % lakimieskunnasta, mikä vastaa vuoden 2002 matrikkelin määrää. Kirjastoissa voi tutustua teokseen,

    Lakimiesten kohdalta ruotsinkielisten osuus lakimieskunnasta näyttäisi olevan suunnilleen väestönosuutta vastaava. Kaikki lakimiehet eivät tietenkään tietojaan antaneet. Yliedustus ei lakimieskunnassa näyttäisi valtava suurelta. Lakimiehet ovat tietenkin juuri se ammattiryhmä, joka on keskeisessä asemassa julkisessa hallinnossa

    ruotsinkielisiä on hammaslääkärikunnassa vuoden 2008 matrikkelin perusteella. Tätä juuri olen kertonut jo moneen kertaan - me suomenkieliset olemme ajaneet ruotsinkielisten koulutuksellisen etumatkan kiinni noin 80 vuodessa. Nyt ruotsinkieliset pärjäävät enää ylisuurten kiintiöittensä avulla.

    Äänestä

  • t.a.p. kirjoitti:

    Ruotsikielisten ylivalta näkyi juuri siinä, että ruotsin kieli runtattiin väkisin mukaan ja suomen kielen saattaminen sille kuuluvaan asemaan jäi yritykseksi. Ylivalta ilmenee mahtavana taustavoimana, jolla viime kädessä ohjaillaan tapahtumia. Varsinkin nykyään taustalla vaikuttaminen on oleellista, vaikka näennäisesti mennään enemmistön ehdoilla.

    Aina sattuu vahinkoja ja pääsee esille kaikenlaisia ehdotuksia. Kokoomuksen puoluekokouksessa sattui vahinko, vaikka vahtikoirat olivat paikalla. Ståhlbergin ehdotuksen esille tulo lienee ollut kaikessa myllerryksessä sattunut vahinko. Vanhanen taisi tulla pääministeriksi nomenklatuuran ulkopuolelta ja pakkoruotsikirjoitus poistui lukiosta.

    suomesta oli siis tullut maan ykköskieli vuosisadan vaihteessa ja siitä oli tulossa maan ainoa virallinen kieli. sitten onkin ruotsinkielisten ylivaltaa.että myös ruotsi sai virallisen aseman? aika erikoinen ajatuskulku...

    tapin mielikuvissa ruotsinkielisissä on ilmeisesti edelleenkin jonkinlainen ylivalta. ainakin hän niin kirjoittaa. siltäkö se maailma näyttää suomalaisuudenliiton postiluukusta kurkistaen?

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    ruotsinkielisiä on hammaslääkärikunnassa vuoden 2008 matrikkelin perusteella. Tätä juuri olen kertonut jo moneen kertaan - me suomenkieliset olemme ajaneet ruotsinkielisten koulutuksellisen etumatkan kiinni noin 80 vuodessa. Nyt ruotsinkieliset pärjäävät enää ylisuurten kiintiöittensä avulla.

    Kuinka ylisuuri hammaslääketieteen kiintiö sitten on?

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    suomesta oli siis tullut maan ykköskieli vuosisadan vaihteessa ja siitä oli tulossa maan ainoa virallinen kieli. sitten onkin ruotsinkielisten ylivaltaa.että myös ruotsi sai virallisen aseman? aika erikoinen ajatuskulku...

    tapin mielikuvissa ruotsinkielisissä on ilmeisesti edelleenkin jonkinlainen ylivalta. ainakin hän niin kirjoittaa. siltäkö se maailma näyttää suomalaisuudenliiton postiluukusta kurkistaen?

    Kuten mainitsin, niin joku lipsahdus taisi päästä käymään kun suomea ehdotettiin maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Ykköskieli suomi lienee ollut puhujamäärältään, mutta vallankäytössä se sitä tuskin vuosisadan vaihteessa oli.

    Nykyään ei suoranaisesta ruotsinkielisten ylivallasta voida puhua, vaikka väestöosuuteen nähden valta suuri onkin. Rahan voimalla on edelleen suuri vaikutus.

    Äänestä

  • Kokoomuksessa taistelu pakkoruotsi vastaan on vasta alkamassa.

    PAKKORUOTSI POISTETAAN!

    Äänestä

  • t.a.p. kirjoitti:

    Kuten mainitsin, niin joku lipsahdus taisi päästä käymään kun suomea ehdotettiin maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Ykköskieli suomi lienee ollut puhujamäärältään, mutta vallankäytössä se sitä tuskin vuosisadan vaihteessa oli.

    Nykyään ei suoranaisesta ruotsinkielisten ylivallasta voida puhua, vaikka väestöosuuteen nähden valta suuri onkin. Rahan voimalla on edelleen suuri vaikutus.

    Vuosisadan vaihteen jälkeen suomi oli noussut ykköskieleksi kutakuinkin kaikilla elämän alueilla. Etenkin poliittisessa vallankäytössä. Ellei sitten usko johonkin salaliittoteoriaan, jossa rkp hallitsee Suomea.

    Tottakai rahalla on vaikutusta. Niin myös tekemisellä. Julkisuudessakin näkyvät ne, jotka tekevät.

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    Kuinka ylisuuri hammaslääketieteen kiintiö sitten on?

    Kuinka ylisuuri hammaslääketieteen kiintiö sitten on?

    Tähän ei siis vastausta...

    Äänestä

  • Tapio Rautalapio kirjoitti:

    Vuosisadan vaihteen jälkeen suomi oli noussut ykköskieleksi kutakuinkin kaikilla elämän alueilla. Etenkin poliittisessa vallankäytössä. Ellei sitten usko johonkin salaliittoteoriaan, jossa rkp hallitsee Suomea.

    Tottakai rahalla on vaikutusta. Niin myös tekemisellä. Julkisuudessakin näkyvät ne, jotka tekevät.

    "Tottakai rahalla on vaikutusta. Niin myös tekemisellä. Julkisuudessakin näkyvät ne, jotka tekevät."

    Kyllä myyräntyötä tehdään aivan pimennossa.

    Äänestä

Jos englannin puhuminen kelpaa Ruotsin prinssille, niin se pitää kelvata Suomen svekoillekin.

Suomessa puhutaan suomea tai englantia. Jompi kumpi käy. Pakkoruotsi ei käy.

Äänestä

Talahan on varsinainen ykköspakottaja. Kaikki pakotetaan suomenkielisiksi ja evätään tai karsitaan mahdollisuuksia toimia ruotsiksi.

Kukaan ei sen sijaan pakota ketään ruotsinkieliseksi. Kyseesä on todellakiin LIEVÄ toimi jolla pakotetaan suomenkielisiä ymmärtämään edes ruotsinkielen alkeita. Ei tarvitse edes itse osata kunhan edes hiukan ymmärtää.

Pienenpienen pakko ymmärtää on siis se mistä Tala meuhkaa ja samalla vaatii että ruotsinkielisiltä käytännössä evätään mahdollisuus kieleensä muualla kuin kotonaan.

Että sellainen veijari!

Mutta on niitä nähtävästi muitakin aika yksioikoisia ajattelijoita:

"Oikeus käyttää tiettyä kieltä on ollut historiallisesti tärkeä osa pyrkimystä kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Tämän vuoksi pakottaminen jonkin muun kielen puhumiseen on voimakas kulttuurisen alistuksen symboli."

Kysymys vain kuuluu että kuka pakottaa kenet? Ei pakkoruotsi siis pakota ketään puhumaan tai edes osaamaan ruotsia. Mutta toisin päin tilanne on paljon ankarampi. Hurrin on osattava, ja myös puhuttava suomea. Tuokin kirjoitus heittää siis onnellisesti häränpyllyä kun ei kierjoittaja viitsi ajatella ajatuustaan loppuun.

"Yhä vain vuosisatojenkin jälkeen suomalaisen on osattava entisen isäntänsä Ruotsin kieltä. "

Tuohan om kuin suoraan Talan historuianväärennöksistä. Mikä isäntämaa? Onko Uusimaa Suomen isäntämaa? Näinhän jotkut Maakuntalehdet kirjoittaa.

"Mielessä pyörii kysymys, emmekö ole vieläkään siirtyneet ajassa 2000-luvulle. "

Voi mitä latteuksia! Kohta tuklee varmaan jotai Pohjois Korea viittauksia.

"Vaikka ruotsi istui bättre folkin suuhun 1800-luvulla..."

No just. Tämä tästä vielä puuttui! Tiesittekö että rantaruotsalaiset ovat maamme köyhimpiä. Pohjanmaalla ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä köyhempiä. Ruotsinkkielinen kantaväestö elää saaristossa todella karuissa oloissa. Bättre folkia on hurreistakin vain kourallinen.

"Mutta aihe on tabu. "

Voi tätä latteuksien virtaa. Että siis vieläkö tabu? Onkohan mistää niin vähäpätöisestä jaariteltu niin paljon. No viime aikoina ehkä maahanmuutosta. Mutta sekin siis on tabu josta ei saa puhua tai olla toista mieltä julistaa meille Halla-aho ja muut homppelifoorumin jättiläiset.

Nojaa, mutta kyseessähän oli PAKINA. Ja Tala otti sen todesta. hih.

Äänestä
  • Ruotsalaisten voisi antaa maistaa omaa 1800-luvun lääkettään. Pillereinä mm vain suomenkieliset oikeudenkäynnit ja suomenkieliset koulut. Ruotsinkielisiä kouluja saatettaisiin antaa lupa perustaa, mutta ei julkisin varoin. Itse asiassa tuohan on kopiota tämän päivän Ahvenanmaalta, jossa kielletty kieli on suomi.

    Jotain yhdenvertaisuusjuttuja voisi olla Ruotsin kanssa. Se mitä Ruotsi tarjoaa suomalaisille, voisi olla Suomessa ruotsalaisille. Ei enempää.

    Äänestä

  • Otappa pillerisi.

    Äänestä

  • joka on ääriesimerkki suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta suomen kielen sortajasta ja syrjijästä. Jos Manner-Suomessa todellakin otettaisiin mallia Ahvenanmaasta, niin suomenruotsalaisten tulevaisuus olisi tosi surkea. Mutta kuten olen moneen kertaan sanonut, eivät suomalaiset halua alentua ruotsalaisuuden tasolle.

    Nyt on kirkas valo tunnelin päässä, kun kokoomuksen korkein päätöksetekoelim,en enemmistö äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Ehkä vieläkin hurjempaa on se, että nyt jo 38 % kokoomuksen päättäjistä on valmis puuttumaan ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan.

    Äänestä

Tänään HS:ssa kirjoitetaan, miten Pohjoismaiden välillä yhteinen kieli on englanti. Matemaatikkokongresissa suomenruotsalainen oli mennyt ihmettelemään, että miksei ruotsia? Kongressin ruotsalainen puheenjohtaja totesi, että englanti on tasa.arvoisempaa. Ja siksi toisekseen tanskalaiset ja norjalaiset eivät halua ruotsia! Vain rkp-henkiset suomenmaalaiset vinkuvat ruotsin perään. Se aika on nyt ohi. Jopa Ruotsin prinssi Daniel puhui sujuvaa englantia omissa häissään.
----------


Biaudet on kouluttamaton ylioppilas, joka on saanut viran verkostoitumalla eli suhteilla, hallituksen
laskettua rimaa häntä varten. Näin nähdään, miten suomenruotsalainen entinen luokka heikkenee taidoissa ja heidät on oikeasti pantava kilpailemaan ilman kiintiöetuja suomalaisten kanssa, jolloin
he joka opiskelevat kuten tämä matemaatikko tai sitten eivät pääse virkoihin biaudetismin
syrjintäkonsteilla.

Näiden biaudetistien propagandaan kuuluu, että skandinaviskan siansaksalla pärjää joten ruotsi on tärkeää. Näin voi olla örvellettäessä ruotsinlautalla mutta sielläkin vasta 5 grogin ja parin on the rocks
viskin jälkeen.

Ammattimaiseen työhön ei tietenkään ei matemaatikoilla ei kenelläkään skandinaviskan örvellys riitä. Omituisinta olisi luulla, että esim. lääkäri tai lakimies hyötyisi jotain hurantso kuraa har du idag
- kielestä, muutamia hajasanoja ja nekin väärin toistetusta pakkoruotsista, jolla ei voi harjoittaa vastuullista ammattia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


heikki_tala kirjoitti:

kuvaa hyvin ruotsalaisuutta, jota Suomeen ajaa erityisesti RKP. Tässä 17.6.2010 julkaistun kirjoituksen keskeinen sisältö: "Oikeus käyttää tiettyä kieltä on ollut historiallisesti tärkeä osa pyrkimystä kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Tämän vuoksi pakottaminen jonkin muun kielen puhumiseen on voimakas kulttuurisen alistuksen symboli. Kun pakkoruotsi aiheuttaa suomalaisessa raivonpuuskia, kyse on koetusta alistamisen tunteesta. Yhä vain vuosisatojenkin jälkeen suomalaisen on osattava entisen isäntänsä Ruotsin kieltä. Mielessä pyörii kysymys, emmekö ole vieläkään siirtyneet ajassa 2000-luvulle. Jotkut perustelevat ruotsin kielen taitoa sivistyksen mittana. Vaikka ruotsi istui bättre folkin suuhun 1800-luvulla, yhtä lailla kansan kerma jutteli latinaa Rooman valtakunnassa. Silti emme vaadi koululaisiltamme latinan opintoja. Miten sivistymätöntä! Kielten opiskelu on hyvä asia ja vapaavalintaisuus vieläkin parempi. Näin taataan parempi opiskelumotivaatio ja laaja-alaisempi kielipaletti. Pakkoruotsin poistaminen koulusta ei heikennä ruotsin kielen asemaa ja arvostusta. Päinvastoin. Se tekisi sille vain hyvää. Mutta aihe on tabu. Pakkoruotsista puhuminen säräyttää kuin kämmeneen isketty haarukka. Perässä paiskotaan ovia, kun joku kehtaa sanoa puolesta tai vastaan. Asia tuntuu olevan täysin joko tai. Ehken matkusta Slusseniin ollenkaan. Ihan periaatteesta." Toimittaja Mari Saarinen

Mari on hyvällä asialla ja liittyy siihen alati kasvavaan joukkoon toimittajia, jotka eivät enää pelkää nostaa isoa kissaa pöydälle. Onhan nyt jo 38 % kokoomuksen korkeimman päätöksentekoelimen jäsenistä valmiit tulevaan viralliseen yksikielisyyteen - siis siirtymään aidoksi Pohjoismaaksi (Ruotsissa ruotsi, Tanskassa tanska, Norjassa norja ja Isalannissa islanti).

Tänään HS:ssa kirjoitetaan, miten Pohjoismaiden välillä yhteinen kieli on englanti. Matemaatikkokongresissa suomenruotsalainen oli mennyt ihmettelemään, että miksei ruotsia? Kongressin ruotsalainen puheenjohtaja totesi, että englanti on tasa.arvoisempaa. Ja siksi toisekseen tanskalaiset ja norjalaiset eivät halua ruotsia! Vain rkp-henkiset suomenmaalaiset vinkuvat ruotsin perään. Se aika on nyt ohi. Jopa Ruotsin prinssi Daniel puhui sujuvaa englantia omissa häissään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu