En voi hyväksyä ulkonäköäni

et kärsi rumuudesta vaan huonosta itsetunnosta. Monet elää huonossa itsetunnossa jossain välissä elämää, mutta siitä pääsee yli

voisit miettiä että mitkä asiat saa sut ajattelemaan olevas ruma, onko se mainonta? kun jatkuvasti mainostetaan malleja, vai onko sua kiusattu kenties joskus? Noista voi lähteä liikkeelle

Ajattelen ihan samalla tavalla (ehkäpä valitettavasti?). Olen tosin nuori mies. En myöskään halua lapsia hankkia (ja mahdollisuudet niiden hankkimiseen vaikuttavat muutenkin olevan lähellä nollaa, joten ei pelkoa). Tämä maailma on niin julma paikka nille, jotka eivät satu saamaan niitä jakauman parhaimpia ominaisuuksia, että koen itse melkein törkeäksi tempuksi lasten hankkimisen, jos ei tällaisia huippuominaisuuksia omaa. Olen pumpannut lukemattomat tunnit salilla ja saanut ihannekropan, mutta silti pidän itseäni niin helvetin vastenmielisen näköisenä, että ei edes kropasta ole apua. Tässä viestissä ei ollut oikeastaan mitään pointtia, mutta saipahan edes vähän puurnattua.

Kiitos kommenteistanne. En tiedä mikä oli viestini tavoite. Ehkä se ahdistuksen purku? Ai helvetti sitä ahdistusta...

Mekään ei voida hyväksyä sun ulkonäköäs, olet jotenkin niin vastenmielisen näköinen

meillä on vain yksi elämä, joten miksi ihmeessä se pitäisi käyttää vertailemalla itseään muihin. mitä se hyödyttää. jokainen syntyy yksin ja kuolee yksin. nautitaan elämästä ja sen yksinkertaisista iloista.

"Mitä järkeä on uskoa sellaisten ihmisten puheita, jotka eivät ole käyneet edes tämän maan ulkopuolella. En usko sellaisten ihmisten katseita jotka eivät ole nokkaansa tästä tuppukylästä pois laittaneet. Kaikkialla muualla on kauniita ihmisiä. Ulkomaalaiset sanovat suomalaisia rumiksi. Miksi minun pitäisi tyytyä elämään rumana suomalaisena??"

iske itsellesi rikas ulkomaalainen ukko, joka kustantaa sulle täyden muodonmuutoksen. rintojen suurennuksen/pienennyksen, rasvaimun vatsaan, reisiin, alleihin ja kaksoisleukaan, alimpien kylkiluiden poiston siromman vyötärön saamiseksi (ollaanhan me suomalaiset isoluista kansaa verrattuna etelä-eurooppalaisiin ja aasialaisiin). luultavasti tarvitset myös leukaimplantin ja kallonhionnan (mikään niin rumaa kuin olematon leuka ja taaksepäin viistoutunut otsa samassa naamavärkissä), poskien kohotuksen ja nenäleikkauksen. en tiedä onko eriparisilmille mitään hoitoa, mutta jos on, senkin saa rahalla. tätä rikasta ukkoa sun ei tarvitse sääliä, että "tuhlaa elämäänsä olemalla kumppanisi", koska saat rahallisen hyödyn ja siitä korvaukseksi ukko kauniin naisen.

tuskin sä edes oikeasti olet ruma. helposti sitä varmaan kuka tahansa alkaa näyttää silmissään rumalta, jos turhan kauan peilin edessä tuskailee. itse olen välillä niin äärimmäisen ruma, etten uskalla peiliin katsoa, ja ihan tuttu tunne tuo, että kun ajattelee olevansa ok, ja joku räpsäisee kuvan, näkee "totuuden". useat ihmiset näyttävät omituisilta valokuvissa.

älä ota viestiäni pahalla, ei "täydelliseksi" muokattu ulkonäkö ketään onnellisemmaksi tee. voihan sillä tienata/saada tiettyä seuraa, mutta jos se seura ei näe sun todellista minääs, tuskin sun on hyvä olla. varmasti joku "tekee sulla jotain" eli tykkää susta persoonana, tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi sun seurassas, jos vain uskallat avata ovet sellaiselle, josta tykkäät. ja kuka sanoo, että isoissa kaupungeissa olisi kauniimpia kuin tuppukylissä?

Nykyään kun painotetaan vaan ulkonäköä ja lehdet ja tv tuuppaa vaan entistä kauniimpaa pärstää ja jo ennestään kauniit (Megan Fox) tekee leikkauksilla itsestään ihan jumalallisen kauniita, kuka tahansa tuntee itsensä rumaks.

Jos kuitenkin otetaan ihan järki käteen, niin kukaan "normaalin ihmisen" näköinen ei ole ruma, eli siis että on silmät ja nenä ja suu niillä paikoilla missä ne pitääkin olla, niin sen on kaiken moraalin ja kohtuuden mukaan OLTAVA tarpeeksi!

On ihmisiä joilla esim tulipalon takia naama ihan kauhea, puuttuu nenä, leuka ja toinen silmä kokonaan ja vaikka heistä ei leikkauksillakaan saada koskaan normaalin näköisiä, ovat he iki-onnellisia kun saavat edes nenän! tai leuan!
Me joilla on jotenkuten normaali taulu, ei voida kuvitellakaan sellaisten ihmisten tuskaa, jotka onnettomuuden takia näyttävät kauhuelokuvan monstereilta, eivätkä voi edes ovesta astua ilman että ihmiset kiljuen juoksee karkuun.

Tässä mä vaan moralisoin, mutta on mulla itsellänikin aina ollut huono itsetunto ja en osaa pitää itseäni kauhean hemaisevana, etenkin kun autokolarin takia mulla on toinen silmäkin hiukan erin muotoinen kuin toinen.
Mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Paljon pahemmin.

Ja jos ajattelet ettei kukaan vois sunsta tykätä tuollaisena, niin kannattaa miettiä minkälaisiin tyyppeihin itse oot ihastunut? Tuskin ne on olleet kaikki jotain mallipoikia?
Jos itsekin olet joskus ihastunut johonkin vaatimattomamman näköiseen poikaan, niin miksei joku mukava sälli vois ihastua sinuun?

Bridget Jonesissa mun lempparikohta on juuri se, kun se mies sanoo Bridgetille pitävänsä hänestä JUURI SELLAISENA KUIN HÄN ON!

Minkä ikäinen olet..?

Ulkonakö on yliarvostettua. :D
Kaikki ihmiset ovat ainakin mulle aluksi kivikasvoja, mutta kun opin tuntemaan jonkun paremmin ja alan pitämään hänestä, hän alkaa näyttää minusta kauniilta. Ja kaikki piirteet mitkä muistuttavat pitämistäni ihmisistä, viehättävät minua, esimerkiksi vaikka iso nenä tai hörökorvat. :D

Nytkin pidän yhdestä kaverista, jota pidin ennen rumana ja epämiellyttävänä. Hänen naamansa on täynnä finnejä ja kun hän nauraa, hän muistuttaa ilkeästi virnuilevaa liskoa. Mutta ajan myötä hänen persoonansa alkoi olla niin kiehtova ja kiinnostava ja hänellä on muuten kivan mallinen pää ja hänen olemuksensa on välillä omituisen sympaattinen.

Tämä on täysin asenneasia. Se on vain kylmä fakta, että ihmisiä on monen näköisiä. Minua ei ainakaan kiinnosta sellaiset kivikasvot kuin kaikki mallit ovat. Pitää olla persoona!