Mustasukkainen avopuoliso...
Hei!
Olemme olleet kihloissa jo 5 vuotta ja avopuolisoni mustasukkaisuus vaan pahenee.
Ikäeromme on 7 vuotta, asuttu yhdessä alusta-asti.
Elikkä minulle asetetut rajat kovenevat, tässä muutama kielletyllä listalla oleva esimerkki:
Kiellettyä siis kaikki lehdet paitsi sarjikset, niistäkin tarttee kattoo ettei oo piirrettyjä naisia.
Televisiota ei saa katsoa yksin ollenkaan, ja ohjelmissa mitä voidaan katsoa ei saa näkyä yhtään naista, ei myöskään ohjelman musiikissa saa kuulua naislaulajia.
Myös musiikin kuuntelussa naisartistit ovat kiellettyjä, jos sattuu niin että radiota kuunnellessa ehtii kuulumaan jonkun naisen ääni sekunnin niin heti ruvetaan kyselemään syyttävästi että oliks hyvän kuulonen huora ja sitä rataa...
Kaupassa käydessä tai muuten yleisillä paikoilla liikkuessa pitää kulkea katse lattiassa, ja kaikki naiset hän haukkuu huoriks ja sit tietty kysyy minulta että oliko hyvän näkönen huora ja että oliko pakko kattoo, vaikken ois kattonutkaan...
Alkaa jo autolla ajaminenkin hankaloitumaan kun ei saa katsoa mitä jalankulkijat aikovat.
Myös kaikki naisautoilijat pitää jättää näkemättä.
Sitten semmonen, että kyläillessämme käymme ainoastaan hänen sukulaisten luona, sielläkin hän epäilee että katson hänen äitiään tai siskojaan sillä silmällä, ainoastaan minun uskovaisen tätini luona voidaan käydä, sielläkin hyvin harvoin koska muijani on ateisti.
Toisaalta mä en kehtaa edes mainita että voitas käydä jonkun mun työkaverin luona tai jotain, koska häpeän olla niin tossun alla...
Siinäpä sitä nyt noin alkuun asioita, jotakin jäi kyllä varmaan mainitsematta...
Ainiin tämäkin on kiellettyä, netissä ei saa käydä!
Nyt on mennyt jollakin tavalla paremmin kun häntä itseäänkin alkoi vaivaa oma mustasukkaisuus ja hakeutui psykologille, mutta hitaasti näyttää parantuvan, psygologi määräs masennuslääkkeitä, joita hän söi 3 kk, mutta jouduttiin lopettamaan rahapulan vuoksi.
Toisaalta vain minä itse tiedän syyn hänen mustasukkaisuuteen, mutta en voi ymmärtää menneisyyteni vaikuttavan näin paljon suhteeseemme, varsinkin kun hän on minun ensimmäinen. Mielestäni olen itse syyllinen hänen mustasukkaisuuteen, koska olen mennyt kertomaan kaiken itsestäni heti alussa, tämä siksi että mielestäni on parempi kertoa asiat siten kuin ovat, jottei niitä tartte vääristellä tai peitellä loppuikäänsä...
Hei!
Olemme olleet kihloissa jo 5 vuotta ja avopuolisoni mustasukkaisuus vaan pahenee.
Ikäeromme on 7 vuotta, asuttu yhdessä alusta-asti.
Elikkä minulle asetetut rajat kovenevat, tässä muutama kielletyllä listalla oleva esimerkki:
Kiellettyä siis kaikki lehdet paitsi sarjikset, niistäkin tarttee kattoo ettei oo piirrettyjä naisia.
Televisiota ei saa katsoa yksin ollenkaan, ja ohjelmissa mitä voidaan katsoa ei saa näkyä yhtään naista, ei myöskään ohjelman musiikissa saa kuulua naislaulajia.
Myös musiikin kuuntelussa naisartistit ovat kiellettyjä, jos sattuu niin että radiota kuunnellessa ehtii kuulumaan jonkun naisen ääni sekunnin niin heti ruvetaan kyselemään syyttävästi että oliks hyvän kuulonen huora ja sitä rataa...
Kaupassa käydessä tai muuten yleisillä paikoilla liikkuessa pitää kulkea katse lattiassa, ja kaikki naiset hän haukkuu huoriks ja sit tietty kysyy minulta että oliko hyvän näkönen huora ja että oliko pakko kattoo, vaikken ois kattonutkaan...
Alkaa jo autolla ajaminenkin hankaloitumaan kun ei saa katsoa mitä jalankulkijat aikovat.
Myös kaikki naisautoilijat pitää jättää näkemättä.
Sitten semmonen, että kyläillessämme käymme ainoastaan hänen sukulaisten luona, sielläkin hän epäilee että katson hänen äitiään tai siskojaan sillä silmällä, ainoastaan minun uskovaisen tätini luona voidaan käydä, sielläkin hyvin harvoin koska muijani on ateisti.
Toisaalta mä en kehtaa edes mainita että voitas käydä jonkun mun työkaverin luona tai jotain, koska häpeän olla niin tossun alla...
Siinäpä sitä nyt noin alkuun asioita, jotakin jäi kyllä varmaan mainitsematta...
Ainiin tämäkin on kiellettyä, netissä ei saa käydä!
Nyt on mennyt jollakin tavalla paremmin kun häntä itseäänkin alkoi vaivaa oma mustasukkaisuus ja hakeutui psykologille, mutta hitaasti näyttää parantuvan, psygologi määräs masennuslääkkeitä, joita hän söi 3 kk, mutta jouduttiin lopettamaan rahapulan vuoksi.
Toisaalta vain minä itse tiedän syyn hänen mustasukkaisuuteen, mutta en voi ymmärtää menneisyyteni vaikuttavan näin paljon suhteeseemme, varsinkin kun hän on minun ensimmäinen. Mielestäni olen itse syyllinen hänen mustasukkaisuuteen, koska olen mennyt kertomaan kaiken itsestäni heti alussa, tämä siksi että mielestäni on parempi kertoa asiat siten kuin ovat, jottei niitä tartte vääristellä tai peitellä loppuikäänsä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
itselläni oli tuollainen tilanne kuusi vuotta sitten.avovaimo oli todella mustasukkaista sorttia.autolla ajaessani hänhin vittuili päin naamaa että oliko hyvä perse tai jotain semmoista.suhde oli aikamoista paineen sietämistä ja loppuhan siitä sitten tulikin(ero).
viimeinen niitti suhteeseen oli se kun kerran olin kavereiden kanssa ollut ryypyllä ja kotiin tullessani yöllä sain leipäveiten kylkeen.akka oli nukkuvinaan sängyssä odottaen kotii tulemista.että tämmöistä yhteielon ihanuutta?
nyt asiat ovat hyvin nykyisen vaiomoni kanssa eikä mitään tällaisia ongelmia ole.varohan ettei itselläsi pää sekoa kun katselet noita mustasukkaisuuden aihettamia oikkuja.tsemppiä
jäi vielä kysymättä että eikö tuollainen ahdista
aivan suunnattomasti?kerroin itsekkin suhteen alussa ehkä vähän itsestäni liikaa mutta ei se vielä riitä tuollaiseen käytökseen.
Joo kyl on aika-ajoin pahojakin ahdistuskohtauksia, tuntuupi että pää sekoo, painokin putos aika pian suhteen alussa ehkä puolvuotta pysyvästi 5 kiloo, ja sain kroonisen vatsakatarin, mikä ei parane enää koskaan...
Just juu,krooninen,parantumaton vatsakatari.
Tutustuhan nyt ennen uusien satujuttujen kirjoittamista sisätautioppiin.
Viesteistäsi kuultaa tämä teinix-kieli.
Samaa mieltä ed.kirjoittajan kanssa,trolli,ja vielää huono sellainen.
Psykologi EI voi määrätä lääkkeitä!
Ja kukaan normaali-ihminen ei tuollaiseen alistuisi.
Antidepressantit ovat nykyisen lääkevaihdon johdosta edullisia,joten se siitä kalliista lääkityksestä ja sen pakkolopettamisesta.
Ja kuten jo totesin,psykologi ei todellakaan voi määrätä yhtikäs mitään lääkkeitä.
Muutoinkin kirjoitus ontuu aika pahasti.....
Ja jos olisi tuollainen tilanne,niin miksi ihmeessä jatkaisi suhdetta!??!!
En sanonut missään kohtaa että psykologi olisi määrännyt lääkkeet, vaan sen teki lääkäri...
Lääkkeiden hinta ei vaikuta tietenkään suurelta niille joilla niihin on varaa, hänellä ei ole yhtään tuloja ja minun tulot eivät riitä, nyttenkin jouduin ottamaan asuntolainaan lyhennysvapaata 2 kuukautta.
Siis ei kukaan ole tuloton, aina on jotain tuloja.
Sairauspäiväraha, työttömyyspäiväraha jne.
Hänellä ei todellakaan ole tuloja, mistään ei voida saada tukea koska minun tulojen katsotaan kattavan kaiken, vaikkakin todellisuudessa pakollisten laskujen jälkeen jää sen verran rahaa käteen että pärjätään kuukausi.
Työttömmyyskorvaus olisi ainut, mutta kun ei ole työvoimatoimiston mukaan ammattia, ja työttömyyskorvausta ei anneta ellei kulje työvoimatoimiston järjestämillä kursseilla ym. joutavassa.