Pieni katsaus historiaan: http://keskustelu.suomi24.fi/node/4028693
Ketkä palstalaiset tunnistavat oman tekstinsä? Entä löytääkö joku vielä vanhempia dokumentteja rommariudesta? Muistan, kun vaihdoin rivarista omakotitaloon vuonna 2004 että näitä tekstejä oli silloin jo jokapuolella, ja joku tällä palstalla "poksautti" aina kun euribor nousi yhden prosentin kymmenyksen. Mitä kuuluu, poksauttelija, tänään? Mikseivät euriborit nousseet sinne 8% tuntumaan?
Tänään oli hyvä kesäinen päivä omakotitalossa, jonka ostin vuonna 2004, vastoin kaikkia varoituksia. Sen jälkeen korot nousivat, ja palkat myös, jonka jälkeen korot laskivat, mutta palkka pysyi, tai siis korotus on ollut melko pieni. Kuitenkin, ansiot paranevat ja korkokustannukset pienenevät. Kippis sille!
Aurinkoista kesää kaikille. Ja rommareille: Fortes fortuna adiuvat!
Ketkä palstalaiset tunnistavat oman tekstinsä? Entä löytääkö joku vielä vanhempia dokumentteja rommariudesta? Muistan, kun vaihdoin rivarista omakotitaloon vuonna 2004 että näitä tekstejä oli silloin jo jokapuolella, ja joku tällä palstalla "poksautti" aina kun euribor nousi yhden prosentin kymmenyksen. Mitä kuuluu, poksauttelija, tänään? Mikseivät euriborit nousseet sinne 8% tuntumaan?
Tänään oli hyvä kesäinen päivä omakotitalossa, jonka ostin vuonna 2004, vastoin kaikkia varoituksia. Sen jälkeen korot nousivat, ja palkat myös, jonka jälkeen korot laskivat, mutta palkka pysyi, tai siis korotus on ollut melko pieni. Kuitenkin, ansiot paranevat ja korkokustannukset pienenevät. Kippis sille!
Aurinkoista kesää kaikille. Ja rommareille: Fortes fortuna adiuvat!
Vastaukset 23
Vanhimmat
No mitä mieltä olet seuraavasta yhtälöstä:
- Vuosina 1996-2008 asuntojen hinnat nousivat 120 prosenttia.
- Samalla aikavälillä palkat kohosivat vain 53 prosenttia ja yleinen hintataso 24 prosenttia.
- Kaikki ansiotulojen nousu on uponnut suoran nouseviin asuntojen hintoihin.
- Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat noudattavat yleistä hintatasoa.
- Asuntojen hinnat pk-seudulla ovat nousseet yli 40 % vuodesta 2004.
- Viimeisen vuoden aikana asuntojen hintanousu pk-seudulla oli yli 15%.
- Normaali hintojen nousu on inflaation suuruinen tai vain hieman sitä suurempi.
- Joulukuussa 2009 inflaatio oli -0,5% ja tammikuussa 2010 puolestaan -0,2%.
- Suurin hintanousu on tapahtunut samaan aikaan korkojen painuessa historiallisen alas.
- Nyt 3 kk euribori on luokkaa 0,7 % kun se vuonna 2004 oli halpa mutta kolminkertainen eli 2,3 %.
- Korot nousevat aina inflaation nousun mukana; toukokuussa inflaatio oli +1,0 %.
- Lyhyet euriborit ovatkin kääntyneet jo 3 kk sitten ylöspäin.
- Kovat hinnat pakottavat jopa 20-30 vuoden laina-aikoihin ja nollakorko velanmaksukyvyn aliarviointiin.
- Pankit ovat tarjonneet aktiivisesti halpaa lainaa ja luistaneet 100% lainan välttämissuosituksista.
- Samaan aikaa Ruotsissa pankit ovat suositelleet, että kannattaa maksella vain korkoja, ei lyhennyksiä.
- Sama on havaittu myös Suomessa, koska se tulee pankeille tuottoisammaksi ja velalliselle kalliimmaksi.
- Jos kupla ei puhkea pian, niin se lykkää vain väistämätöntä ja pahentaa puhkeamisen vaikutuksia.
Eli siis tuhnurommarilogiikalla:
-Asuntojen hinnat ovat nouseet ihan kautokeinona -> kupla hinnoissa, rommaus alkaa pian
-Asuntojen hinnat ovat laskeneet ihan smolanderina ja kautokeinona -> rommaus on käynnissä
Odottaja ei siis voi olla kuin oikeassa.
Se on ainakin varmaa, ettei kannata odottaa asuntojen hintojen pysyvän ikuisesti pilvissä ja korkojen vastaavasti ikuisesti nollassa. Nämä kaksi liikkuvat nimittäin päinvastaiseen suuntaan. Korot ovat jo käyneet pohjissa eli sinne päin ei ole menemistä. Pähkinä: mikä jää siis jäljelle?
Eivät ne hinnat "pilvissä" ole, vaikka kalliita ovatkin. Mutta, elämä on. Ilmaiseksiko pitäisi saada? Koittakaa itse rakentaa talo jos luulette että hinnoissa on ilmaa.
Ja tuo vuosi 96, EVVK, silloin hinnat olivat aivan liian alhaalla edellisen, oikean, romahduksen jäljiltä, joten hintojen muutos siihen nähden on tietenkin huima. Unohtakaa ne käppyrät, asunto ostetaan rahalla eikä millään vitun excel-graafeilla, koittakaa ymmärtää. Siinä on myyjälle aivan turha esitellä jotain inflaatio-hintakorrelaatioita, kun kaupat tehdään pitää olla RAHAA, ihan kuin teillä rommareilla olisi jokin sokea piste aivoissa tällä kohdalla.
Ja kun te niin noita korkoja rakastatte, niin miettikää vielä mitä eroa on korolla ja reaalikorolla. Kun korot joskus nousevat, nouseeko reaalikorko? Entä hinnat, mitä niille tapahtuu, jos korko nousee mutta reaalikorko pysyy nykyisenä?
OK, ymmärrän kyllä että tähän on helppo vastata rommarilogiikalla, jossa kaikki aina päätyy hintojen romahdukseen, niin te varmaan teette nytkin, on vain mielenkiintoista nähdä miten te sen tällä kerralla perustelette.
Normaalilogiikalla hinnat kuitenkin KESKIMÄÄRIN nousevat, koron ja reaalikoron erotuksen verran.
Ja asuntojen hinnoissa ei voi olla ilmaa? Oli hinta mikä vaan, niin aina se on oikea. Varsinkin vanhoissa asunnoissa. Eikä käppyröistäkään väliä, koska asunnot maksetaan rahalla. Hintojen noustessa vain lisätään rahaa. Mitä enemmän nousee, sitä enemmän lisätään. Helppoa kuin heinänteko!
Etsippä meille joku käppyrä joka todistaa koroilla ja asuntojen hinnoilla olevan merkittävä korrelaatio. Ei muuten ole. Itse asiassa asuntolaina on sitä kannattavampi hankinta, mitä korkemmalla korot ovat, koska silloin on myös korkea inflaatio ja asuntolainan korosta saa liki kolmanneksen verovähennykseen.
Kosoista puhuminen on vain tuhnujen selitys sille miksi itsestään selvä romahdus ei alakkaan.... tekosyytä tekosyyn perään.
On tämä tuularilogiikka hämmentävää. Nyt siis mitä korkeammat korot, sitä kannattavampaa on asuntolaina.
Ei käy järkeen.
Siis ne jotka maksoivat 80/90-luvun vaihteessa jopa yli 15% lainakorkoja, ovatkin todellisia voittajia.
Nollakoroilla ostaja taas on häviäjä.
Onneksi heistäkin leivotaan pian voittajia, kunhan korot lähtevät nousuus.
Ai niin, yksi juttu vielä... miksi ne asuntojen hinnat sitten romahtivat parikymmentä vuotta sitten kun korot olivat kovat.
Nyt asunnot maksetaan realirahalla (korko ja inflaatio liki nolla)
Silloin kun korko oli 15%, niin realikorko oli noin 10% ja inflaatio 12%, lainaa kannatti ottaa vaikka ei olisi edes tarvinnu. Moni otti opintolainaakin ja pisti määräaikaiselle tilille odottamaan valmistumista. Inflaatio söi velat ennen kuin ne heti maksamaan pois.
Entä jos vienti sakkaa yli 35%? Eikö se tarkoita, että melkoinen kasa RAHAA ulkomailta jää saamatta?
Onneksi sitä paikataan kuitenkin 13 miljardilla, jonka valtio ottaa velkaa, että virkamiehet ja valtion duunarit voivat jatkaa asuntojen osteluaan. Entä sitten, kun Suomi ei voikaan enää ottaa lainaa ja jos vienti ei nousekaan vuoden 2008 tasolle? Mistä se RAHA Suomeen sitten tulee? Myykö Suomi mittavat öljy- ja kultavaransa tai peräti Petsamon nikkelikaivokset?
..että rommarilogiikkaa tulee taas. Tämä on vähän kuin jehovien kanssa väittelyä, hyödytöntä mutta huvittavaa :)
Toinen teistä muuten ymmärsi ihan oikein, kun hinnat kallistuvat tarvitaan lisää rahaa. Ivallisesta sävystä päätellen usko omaan ymmärrykseen loppui kuitenkin viime metreillä, mutta ehkä jo ensi kerralla :)
että pankit ovat tällä hetkellä tilanteessa joka muistuttaa taannoista Neuvostoliittoa.
Ne eivät voi nostaa korkojaan,joten pyrkivät muilla tuotoilla sekä marginaaleilla tulokseen.
ämä on täysin historiallinen tilanne.
Nyt pankit repivät tuloja korkokattopalveluiden ym. myymisestä. Lisäksi viime vuosina on myyty ahkerasti kaikenlaisia uudenlaisia sijoituspalveluita. Ahneus on ollut niin kova, että pitkäaikaissijoituksia on myyty jopa yli 80-vuotiaille mummuille ja kyseiset sijoitukset voi lunastaa lopulta vasta 100-vuotiaina. Lisäksi nyt jaetaan lainaa avokätisesti. Uusien lainojen määrä ratkaisee, joten omarahoitusosuudesta voi hyvin luopua. Pitkä laina-aika jolloin korko juoksee kauan ja odotettavissa oleva korkojen nousu tuovat pankeille kultaiset vuodet muutaman vuoden säteellä. Pankkivirkailijat eivät ole enää asiakaspalvelijoita vaan myyntimiehiä ja -naisia.
Jos joku syö tuhnua niin sen tajuaminen että lyhennysvapaa ei olekkaan pankille uhraus ja pakon edessä tehty jousto, vaan sehän onkin ihan hyvää liiketoimintaa.
Niin paljon kun täälläkin tuhnut ovat herkutelleet ajatukesella "lyhennysvapaiden loppumisesta" :D
Pankit tietenkin pyrkivät viemään tuhkatkin pesästä. Siinä auttaa lyhennysvapaat. Kun laina ei lyhene, niin korkoja maksellaan aina vaan pidempään. Se kuulostaa velallisesta mukavalta. Lehdessä oli kuitenkin vastikään hyvä uutinen siitä, miten tällä tavalla asuntolaina helposti kaksinkertaistuu alkuperäisestä. Kas kun se laina ei lyhene, niin ei se asuntokaan muutu velattomaksi. Siellä se sama velkapääoma odottaa lyhentämistään, vaikka jo yhden lainan verran olisit maksellut korkoja. Jossain vaiheessa sitten pankki lopettaa lyhennysvapaat ja alkaa vaatia lyhennyksien aloittamista. Eivät nekään mitään ikuisia ole. Ikävä kyllä, siinä vaiheessa olet jo maksanut pelkkiä korkoja vähintään toisen lainan verran.
Lyhennysvapaiden kasvulla on ymmärrettävät syyt. Taantuma on kiristänyt monen kotitalouden rahatilannetta. Lomautukset, palkanalennukset ja työttömäksi joutuminen ovat hyviä perusteita sille, että pankki myöntää asuntovelalliselle lyhennysvapaata. Parempi niin kuin että talo menee vasaran alle.
Pankit kertoivat kuitenkin myös hieman huolestuttavammasta suuntauksesta. Lyhennysvapaita myönnetään myös sellaisiin rahankäyttötarpeisiin, jotka eivät ole erityisen pakottavia - kuten isoihin hankintoihin tai jopa lomamatkoihin. Velallisen kannalta lyhennysvapaan käyttö voi vaikuttaa houkuttelevalta, jos esimerkiksi muutaman kuukauden lyhennysvapaalla saa kustannettua mukavan etelänloman. Mutta jos lomamatka pitää maksaa lyhennysvapaalla, se kertoo siitä, että asuntolaina on alunperinkin väärin mitoitettu.
Lyhennysvapaa on kallista huvia. Ottohetkellä lyhennysvapaa saattaa vaikuttaa helpolta keinolta saada käyttöön lisää rahaa, mutta käytännössä lyhennysvapaa on kallista huvia, koska se tietysti pidentää laina-aikaa toisesta päästä ja kasvattaa siten muutenkin isoja korkokuluja. Pankeille lyhennysvapaat ovat toki herkkua, koska pankin kannalta esimerkiksi kuukauden lyhennysvapaa tarkoittaa käytännössä asiakkaan vapaaehtoisesti maksamaa kuukauden ylimääräistä korkoa. Puhumattakaan siitä, jos pankit vielä nostavat lyhennysvapaata myöntäessään lainan marginaalia.
koko teksti:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article333931.ece
Jos asuu omassa, mutta ei maksa lyhennyksiä vaan ainostaan korkoja, niin tilanne on melkein yhtä huono kuin että asuisi vuokralla. Pelkkiä korkoja maksaessa rahoitettavapääoma ei sentään nouse vuosittain kuten vuokralla asuessa.
Loppupeleissä on aika yhdentekevää että maksaako asuntolainaa 25 vai 26 vuotta, muutama lyhennysvapaa kuukausi sopivassa paikassa voi kuitenkin helpottaa elämää ja pelastaa asunnon pakkomyynniltä.
Mutta pelkkiä korkoja maksettaessa rahoitettava pääoma ei myöskään laske kuten vuokralla asuessa, jolloin odottaminen kuplan puhjetessa palkitaan. Vai oliko se niin, että asuntojen hinnat jatkavat 15% vuosittaista nousutahtiaan hamaan maailmanloppuun asti?
Jos tarttee tehdä joku kalliimpi hankinta, niin tottakai kannatta laittaa asuntolaina lyhennysvapaalle, kunnes on rahat säästetty TAI kulutusluotto maksettu pois, koska asuntolaina korkovähennyksineen on puoli-ilmainen ... mitä kulutusluotot eivät ole. Siis lyhennysvapaa = kalliimmat lainat saa maksettua nopeammin pois tai niitä ei tarvita lainkaan.
Veikkaanko pahasti väärin, jos epäilen juuri ylläolevan vituttavan ankarasti tuhnuja. Teillä tuhnuillahan oli omat kulutusluottovetoiset juhlanne, mutta ne karahtivat kiville jo 2-3 vuotta sitten, kun ei se vuokranmaksun laitto "lyhennysvapaalle" sitten onnistunutkaan. Yrittäjiähän silloin riitti....
Vuokrien muutokset ovat aina lähes poikkeuksetta olleet plusmerkkisiä, keskimäärin noin +3% vuodessa. Suunnilleen samaan tahtiin nousee myös asuntojen hinnat, mutta ne huojuu enemmän, eli välillä voi pikkusen laskea ja sen jälkeen notkahdusta kiritään kiinni vähän suuremmilla nousuprosenteilla, kuten on nähty.
Hintojen nousu todellakin voi olla ikuista, sillä raha on vain numero ja numerot ovat ehtymätön luonnonvara.
Jos kuvitellaan että olisin niin tiukilla että kaikki raha menee elämiseen ja asumiseen.
Sitten minulta hajoaa pesukone ja kuivausrumpu samaan aikaan. Eikä tilillä ole tarvittavaa touhutonnia uuden pesutornin ostamiseen.
Jos olen vuokralla, mistä revin rahan? Vingutan visaa tai otan pikavipin jostain koronkiskontapaikasta. Vuokranantaja ei suostu jättämään yhden kuun vuokraa väliiin, tiukassa paikassa voisi ehkä antaa maksuaikaa, mutta seuraavassa kuussa vuokria olisi maksettavana kaksi.
Jos asun omassa, ilmoitan pankkiin että pidän kuukauden lyhennysvapaan ja käytän lainan lyhennyksen uuden pesutornin ostoon. Seuraavassa kuussa maksut rullaa taas normaalisti ja se puuttuva lyhennys maksetaan laina-ajan perään, jolloin se ei tunnu missään.
>>>Milloin vuokraasi on viimeksi alennettu?
Vuokra ei ole alentunut, mutta on ollut niin ettei ole myöskään noussut.
>>>Hintojen nousu todellakin voi olla ikuista
Onneksi historia on osoittanut, ettei hintojen nousu ole koskaan ollut ikuista.
Koska vuokra < lainanlyhennys+korko, niin vuokralaisella on jäänyt tietenkin rahaa yli ja voi ostaa käteisellä uuden pesukoneen.
Kyllä pitää muuten olla persaukinen ja hoippua velanmaksukykynsä äärirajoilla, jos ei pesukonetta voi ostaa ilman lyhennysvapaita.
Siinä kun lainakorot nousee 1-2 %, niin muulia viedään ja laina kaatuu syliin.