Ohutta keskustelua ruotsin opiskelusta. Kaleva Lukijalta -palsta 20.06.2010
On järkyttävää että Oulussa on lukio-opetuksen johtajana tuollainen pakkoruotsittaja! Hän ei ymmärrä että kyse on ensisijaisesti PAKON vastustamisesta!
Lähes identtinen teksti löytyy Forum24:n sivuilta ja kyseisen lehden numerosat 48 s. 7.
http://www.forum24.fi/mielipiteet/ohutta-keskustelua-ruotsin-opiskelusta
Keskustelu pakkoruotsista on jälleen kiihtynyt kokoomuksen hyväksyttyä puoluekokouksessaan aloitteen ruotsin kielen poistamisesta pakollisena aineena peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmista.
Perusteluna on käytetty valinnaisuuden lisäämistä lasten ja nuorten kielivalinnoissa sekä pakon jakamista jonkun muun kielen, esimerkiksi venäjän kanssa. Kysymys on laajemmasta asiasta sekä kielten opiskelun että ruotsin kielen aseman suhteen.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa sekä Oulun kaupungin kieliohjelmassa on haluttu innostaa opiskelemaan kieliä monipuolisesti, samalla kun paineet valinnaisuuden lisäämisestä ovat kasvaneet.
Tulokset eivät ole olleet kummoisia. Alakoulussa tehdyt toisen pitkän kielen valinnat eivät tahdo kantaa lukion loppuun, ja lukiossa aloittavien lyhyiden kielten valintojen määrät ovat pienentyneet vuosi vuodelta.
Kun vielä ruotsin kirjoittaminen on ylioppilastutkinnossa vapaaehtoista ja jo yli kolmannes jättää sen suorittamatta, on syytä olla enemmänkin huolissaan suomalaisten nuorten innosta opiskella vieraita kieliä.
Minkä kielen osaaminen olisi tärkeää? Englannin asema on vahva, mutta mitä tulee sen jälkeen?
Meidät sitoo Ruotsiin ja Skandinaviaan monisatavuotinen kulttuurinen ja kielellinen yhteys. Suomi ja Ruotsi muodostavat monessa suhteessa yhtenäisen talousalueen.
Ruotsi on edelleen suurimpia kauppakumppaneitamme. Täällä pohjoisessakin halutaan kehittää Perämeren kaaren yhteistyötä ja kaikenlaista liikettä yli rajojen.
Itselleni onkin vaikeaa keksiä yhtään merkittävää perustetta heikentää ruotsin kielen osaamista ja asemaa.
Entä pakollisuus? En usko väitteeseen, että valinnaisuuden kasvattaminen tarjonnassa lisäisi kielten opiskelua.
Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet aivan muuta. Erityisesti ruotsin vapaaehtoisuus yo-kirjoituksissa on korvautunut opinto-ohjelmaan aivan muilla oppiaineilla. Uskallan väittää, että suurelle osalle lukiolaisista käytännössä englanti toimii enää pakollisena kielenä, jos asennetta tarkastellaan!
Ylioppilaskoe oli vuosikymmeniä kielipainotteinen. Sitä on nopeasti uudistettu äidinkielen, ainereaalikokeen ja ruotsin vapaaehtoisuuden muodossa.
Tulos: ei vain ruotsin vaan muidenkin perinteisten kielten, kuten saksan ja ranskan, suosio on laskenut.
Kun asiaan vielä liitetään kysymys Suomesta kaksikielisenä maana, virkamiehen kyky ja tahto palvella molemmilla kotimaisilla kielillä ja halu seurata Pohjolan asioita skandinaavisilla kielillä, kallistun koulumiehenä pakollisen ruotsin kannalle.
Vapaaehtoisuudella ja kieliohjelmien teknisellä uudistamisella kielikysymys ei ratkea. Kielten opiskeluhan vaatii ahkeruutta ja intomieltä!
Pekka Fredriksson
lukio-opetuksen johtaja
Oulu
On järkyttävää että Oulussa on lukio-opetuksen johtajana tuollainen pakkoruotsittaja! Hän ei ymmärrä että kyse on ensisijaisesti PAKON vastustamisesta!
Lähes identtinen teksti löytyy Forum24:n sivuilta ja kyseisen lehden numerosat 48 s. 7.
http://www.forum24.fi/mielipiteet/ohutta-keskustelua-ruotsin-opiskelusta
Keskustelu pakkoruotsista on jälleen kiihtynyt kokoomuksen hyväksyttyä puoluekokouksessaan aloitteen ruotsin kielen poistamisesta pakollisena aineena peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmista.
Perusteluna on käytetty valinnaisuuden lisäämistä lasten ja nuorten kielivalinnoissa sekä pakon jakamista jonkun muun kielen, esimerkiksi venäjän kanssa. Kysymys on laajemmasta asiasta sekä kielten opiskelun että ruotsin kielen aseman suhteen.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa sekä Oulun kaupungin kieliohjelmassa on haluttu innostaa opiskelemaan kieliä monipuolisesti, samalla kun paineet valinnaisuuden lisäämisestä ovat kasvaneet.
Tulokset eivät ole olleet kummoisia. Alakoulussa tehdyt toisen pitkän kielen valinnat eivät tahdo kantaa lukion loppuun, ja lukiossa aloittavien lyhyiden kielten valintojen määrät ovat pienentyneet vuosi vuodelta.
Kun vielä ruotsin kirjoittaminen on ylioppilastutkinnossa vapaaehtoista ja jo yli kolmannes jättää sen suorittamatta, on syytä olla enemmänkin huolissaan suomalaisten nuorten innosta opiskella vieraita kieliä.
Minkä kielen osaaminen olisi tärkeää? Englannin asema on vahva, mutta mitä tulee sen jälkeen?
Meidät sitoo Ruotsiin ja Skandinaviaan monisatavuotinen kulttuurinen ja kielellinen yhteys. Suomi ja Ruotsi muodostavat monessa suhteessa yhtenäisen talousalueen.
Ruotsi on edelleen suurimpia kauppakumppaneitamme. Täällä pohjoisessakin halutaan kehittää Perämeren kaaren yhteistyötä ja kaikenlaista liikettä yli rajojen.
Itselleni onkin vaikeaa keksiä yhtään merkittävää perustetta heikentää ruotsin kielen osaamista ja asemaa.
Entä pakollisuus? En usko väitteeseen, että valinnaisuuden kasvattaminen tarjonnassa lisäisi kielten opiskelua.
Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet aivan muuta. Erityisesti ruotsin vapaaehtoisuus yo-kirjoituksissa on korvautunut opinto-ohjelmaan aivan muilla oppiaineilla. Uskallan väittää, että suurelle osalle lukiolaisista käytännössä englanti toimii enää pakollisena kielenä, jos asennetta tarkastellaan!
Ylioppilaskoe oli vuosikymmeniä kielipainotteinen. Sitä on nopeasti uudistettu äidinkielen, ainereaalikokeen ja ruotsin vapaaehtoisuuden muodossa.
Tulos: ei vain ruotsin vaan muidenkin perinteisten kielten, kuten saksan ja ranskan, suosio on laskenut.
Kun asiaan vielä liitetään kysymys Suomesta kaksikielisenä maana, virkamiehen kyky ja tahto palvella molemmilla kotimaisilla kielillä ja halu seurata Pohjolan asioita skandinaavisilla kielillä, kallistun koulumiehenä pakollisen ruotsin kannalle.
Vapaaehtoisuudella ja kieliohjelmien teknisellä uudistamisella kielikysymys ei ratkea. Kielten opiskeluhan vaatii ahkeruutta ja intomieltä!
Pekka Fredriksson
lukio-opetuksen johtaja
Oulu
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja uskoo kuuluvansa ruotsalaiseen sukuhaaraan, siitä pakkoruotsin puolustus.
Näitä Lipposen opetuslapsia on vielä jonkin verran ympäri Suomea mutta luultavasti rivit rupeavat harvenemaan kun totuus alkaa häämöttää heidänkin horisontissaan.
"Ylioppilaskoe oli vuosikymmeniä kielipainotteinen. Sitä on nopeasti uudistettu äidinkielen, ainereaalikokeen ja ruotsin vapaaehtoisuuden muodossa.
Tulos: ei vain ruotsin vaan muidenkin perinteisten kielten, kuten saksan ja ranskan, suosio on laskenut."
- Mitä hyviä tuloksia on saatu pakkoruotsilla? Suomenkieliset ei juurikaan osaa eikä puhu ruotsia, vaikka kaikki peruskoululaiset on pakkoruotsitettu. Syynä ei ole huono kielipää, vaan koetaan ruotsi tarpeettomana kielenä. (jota se suurimmalle osalle onkin)
"Vapaaehtoisuudella ja kieliohjelmien teknisellä uudistamisella kielikysymys ei ratkea. Kielten opiskeluhan vaatii ahkeruutta ja intomieltä!"
- Tarpeettoman kielen opiskelu PAKOLLA ei lisää ahkeruutta ja intomieltä, vaan tekee juuri päinvastaisen reaktion! Siksipä ruotsinkieli on hyvin inhottu kieli kansan keskuudessa!
On järkyttävää että Oulussa on lukio-opetuksen johtajana tuollainen pakkoruotsittaja! Hän ei ymmärrä, että kyse on ensisijaisesti PAKON vastustamisesta! Pakkoruotsi pois!
Hänkö vielä ihannoi Ruotsin harjoittamaa imperialistista riistopolitiikkaa silloista Itämaata kohtaan. Mitään Ruotsi-Suomea ei ole ikinä ollut olemassakaan. Kulttuuri- ja kieliyhteys oli jatkuvaa sotimista joka kuristi Suomena sittemmin tunnetun alueen västönkasvua niin lujasti, että yli miljoonan päästiin vasta 1815 tienoolla, Venäjän vallan alla! Ruotsi todellakin soti viimeiseen Hakkapeliittaan asti ja teki sitten rauhan sotiakseen kohta uudestaan.
Vain Venäjän suorittama miehitys 1809 katkaisi silloisen pakkoruotsituksen, jonka tarkoitus oli kitkeä suomen kieli kokonaan poissa! Jos vielä oltaisiin osana Ruotsia, Itämaana, ei suomea puhuttaisi enää missään!
On täyttä valetta puhua 2 -kielisestä Suomesta. Ei 5%:n vähemmistöä tarvitse palvella yli 90% väestöstä.
Kun Pohjoismaiden neuvoston työkielenä on jo englanti, niin mitä on se skandinaaviska, jota siellä puhutaan? Se on täyttä propagandaa!
Lähes identtinen teksti löytyy Kalevan Lukijalta -palstalta 20.06.2010 Vain tämä on "lasten ja nuorten" erona: "Perusteluna on käytetty valinnaisuuden lisäämistä lasten ja nuorten kielivalinnoissa sekä pakon jakamista jonkun muun kielen, esimerkiksi venäjän kanssa."
Tämä kielipoliittinen selvä kannanotto on liitettävä Keskustan ja Kivinieman politiikkaan. Oulusta tehdään vankka kaksikielinen kaupunki eli ruotsalaisten reviiriä laajennetaan. Sitä olen epäillyt kaiken aikaa.
RKPllä on hyvin tanakka ote myös Keskustapuolueessa.
On muistettava, että se toimii EU:ssa liberaalissa ryhmässä, johon myös RKP:n edustaja kuuluu.
Keskustapuolueesta vain Vanhanen on viime vuosikymmeninä uskaltanut vastustaa RKP:tä. Muut ovat aktiivisesti olleet sen kanssa yhteistyössä.
Tornberg on ujuttautunut puolueen johdon ytimeen ja Wallin ........
Olen hieman pettynyt ettei tuonne linkin kommettikohtaan päässyt skarppausjuttuni perille pakkoruotsista. Axel Olof Freudenthal-mitalia olen tavoittelemassa.
Voi olla että saattaa olla petturi joka pölli hyvän juttuni jolla ansaitsee Axel Olof Freudenthal-mitalin.
Helvetten!
Pekka ei usko, että valinnaisuus lisäisi kielten opiskelua!!!! Miten voi väittää noin?
TOTTAKAI nuori lukee vapaasti valitsemaansa kieltä innokkaammin, kuin pakolla ylhäältä annettua kieltä, joka on vielä TURHA kieli hänen mielestään. Eikä vain hänen mielestään.
On siinä meillä opetusjohtaja. Koko kirjoitus keskittyi pakkoruotsin puolustamiseen. Kaikki muut näkökohdat sivuutettiin.
Haiskahtaa maksetulta tekstiltä....
Eihän tuo Kaleva ollut, vaan joku Oulun paikalislehti "Forum 24".
Aivan kuten kirjoitin niin 20.06.2010 Kalevassa oli lähes identtinen teksti. Vain nämä sanat >>lasten ja nuorten
Pakkoruotsin kannattajat ovat näköjään ryhtyneet rinnastamaan pakkoruotsin ja monipuolisen kielitaidon keskenään.
Pakkoruotsihan ei ole monipuolista kielitaitoa, vaan se on suomenruotsin murretta.
Pakkoruotsista on helppo siirtyä monipuolistamaan kielitaitoa. Englannin lisäksi opiskeltava yhtä toista kieltä ja sen saa valita mikä se lisäkieli on. Yksinkertaista ja toteuttaa pakon, jota Fredriksson halajaa.
ruotsinkieltä?? det kiva va joo jaa braa jette kiva va kosta haukikilo treseitenvis,, suomalaisen ääntämisessä englanti sujuu parhaiten mitä olen kuunnellt muutaman vuoden ajan, LORDI puhuu hyvin sujuvaa englantia sitä kyllä Ruotsin tv,een toimittaja ihmetteli oli kyllä hyvin yllättynyt kun Lordi heitti englantia tulee, vaikka toimittaja odotti et hän puhus muka ruotsia ei ei,kun ei edes Martti Ahtisaarikaan osaa lennokkaasti puhua vaikka on hurrien äänitorvena samoin kun pakkaspoika Paavo Lipponen paraskin ääntän ruotsin kielellä heehee hiii naurattaa Paavolla kun suomenkielikin ottaa aikaa ennen kun saa kakistettua sanan.
Opetelkaa vain muita maailmankieliä niitä tarvitaan joka päivä ympäri maailmaa..