Sitä tuli oltua 2 kk juomatta pisaraakaan, sitten oli "harkittu repsahdus" että viikkosen joisi, vielä on kuitenkin jotain reilu litra viinaa säilössä jotta siitä miettisi kuitenkin tässä vaiheessa että tuntuisi tosi pahalta nakata viemäriin.
Mutta kuitenkin, tuon 2 kk raittiussuorituksen jälkeen alkoi loppuvaiheessa olla jo tosi paska olo, en tiedä johtuneeko mielenterveysongelmista jotka on juosten kustu hoidon saralla. Tuntui kuin olisi perkeleellisessä morkkiskrapulassa jossa ei ole oikeasti mitään tietä ulos eikä asiat enää selity viinalla. Oli sitten viinareissu viikkosen ajan joista osa jopa aika vähäalkoholisia päiviä mutta on ollut fiiliksiä että nyt taas tuntuu vähän "omituiselta" kun asiat tuntuvat, no omituiselta, hankala selittää tarkkaan. Pari kertaa ollut elämän aikana alkoholihallusinogeenit jotka eivät olleet kovin mukavia kun ne piti osastolla viettää (mutta jotenkin niiden varo-oireille muuttuu immuuniksi). Jotenkin tuntuu uhkaavalta olo silti. Mitenkä teillä, missä vaiheessa kannattaa hakeutua hoitoon tai ollaan tunnistettu "rajan mailla" keikkuminen?
Mutta kuitenkin, tuon 2 kk raittiussuorituksen jälkeen alkoi loppuvaiheessa olla jo tosi paska olo, en tiedä johtuneeko mielenterveysongelmista jotka on juosten kustu hoidon saralla. Tuntui kuin olisi perkeleellisessä morkkiskrapulassa jossa ei ole oikeasti mitään tietä ulos eikä asiat enää selity viinalla. Oli sitten viinareissu viikkosen ajan joista osa jopa aika vähäalkoholisia päiviä mutta on ollut fiiliksiä että nyt taas tuntuu vähän "omituiselta" kun asiat tuntuvat, no omituiselta, hankala selittää tarkkaan. Pari kertaa ollut elämän aikana alkoholihallusinogeenit jotka eivät olleet kovin mukavia kun ne piti osastolla viettää (mutta jotenkin niiden varo-oireille muuttuu immuuniksi). Jotenkin tuntuu uhkaavalta olo silti. Mitenkä teillä, missä vaiheessa kannattaa hakeutua hoitoon tai ollaan tunnistettu "rajan mailla" keikkuminen?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.