Maalämpö +sähkön kulutus

Ällistynyt

Paljonko teillä maalämpöpumpun omaavat kuluu sähköä per vuosi ? Uudehkossa talossamme (230m2 a lämmin autotalli50m2) sähköä kuluu yli 20 000 kWh vuodessa. Kulutus on todella suuri ja ihmettelen, mitä järkeä oli maalämpöpumppu hankkia, kun sähkönkulutus hipoo pilviä. Toki meillä hurisee TV ja tietokoneet tunteja päivässä, mutta kallista touhua tämä eläminen on. Kertoisitteko
1) talonne pinta-alan
2) vuosittaisen sähkönkulutuksen (kokonaiskulutus tai eriteltynä lämmitys muu sähkö).

Vastauksenne auttaisivat hahmottamaan, onko pumpussamme jotain vikaa.

69

5855

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hoppivaanari

      250 neliöö ilmavesilämpöpumpulla ja kokonaiskulutus viimevuonna 17000 kwh...et silleeaika hyvä valinta tuo ilmasta veteen vai?

      • Tuomas70

        Suorasähkö lattialämmöllä 120 neliöö lämmin autotalli
        18 000kwh 10 mottia halkoja


    • Lukuni.

      Talo on pari vuotta vanha. Neliöitä 300m2 ja asujia 2 2. Kaukolämpöön 19 000kWh ja sähköön 9 000 kWh vuosessa.

      • hoppivaanari

        aikas kovat lukemat kaukolämmöllä!!!


      • Lukuni.
        hoppivaanari kirjoitti:

        aikas kovat lukemat kaukolämmöllä!!!

        Mitäs kovia noissa on?

        Joskus katsastelin kesäaikana, että käyttöveteen kuluu 700 kWh/kk. Tuo on aika iso ja n. tuplat "tavalliseen" verrattuna, eli meillä taidetaan lotrata vedellä.

        Tuo 19 000 kWh tekee 63 kWh/m2 vuodessa, joka menee tuonne matalaenergiatalon hujakoille.

        Kustannuksiltaan lämmitys tekee n. 1 200 €/vuosi, eli eipä oikeasti merkittävää. Joitakin prosentteja asuinmenoista.

        Sähkölasku on ehkä suunnilleen tavallista tasoa ja alkujaan veikkailin isommaksi. Pyykit kuivataan rummussa, ainavalmis kiuas, pari tietsikkaa päällä suurimman osan aikaa ja samaten telkku. En tiedä sitten laskevatko enegiansäästölamput kulutusta sen verran, ettei lasku ole tuota isompi.


      • höpsistää
        hoppivaanari kirjoitti:

        aikas kovat lukemat kaukolämmöllä!!!

        Ihan normaalikulutus tuo minusta on 300 neliön taloon....


      • 100% yösähkölämmitys
        höpsistää kirjoitti:

        Ihan normaalikulutus tuo minusta on 300 neliön taloon....

        Itsellä menee sähkölämmitteisessä 200 neliön talossa (vm 2002 ja 5 henk) päiväsähköä 9.000kWh ja yösähköä 17.000kWh


    • jope joo

      175m2 talo ja lämmin autotalli 96m2 lapissa, kokonaissähkön kulutus 15000kwh
      yhtään klapia ei ole poltettu.

      • hoppivaanari

        lämmitys muoto sulla..eihän toi lukema muuten kerro mitään hohhoijaa...ajatelkaa ny vähä mitä laitatte tänne


    • Kun on

      pienet tulot, on myös elämä kallista.

      Alue missä asun, on keskisuomen korkeudella.

      Itte asiaan, ittellä on vanha rintamamiestalo rakennuksen pohjankoko 115 neliöä, ja lattia neliöitä on kaiken kaikkia 254 m2, joista noin 30 m2 ( kellarissa nuo tilat, jossa on lämpöä silti talvellakin, ilman lämmitystä. Eli ei mene pakkasen puolelle "perunakellari") ei ole vesikiertoista lattialämmitystä niissä tiloissa. muissa on. Maalämpöpumppu tuottaa lämmön. (tai ainakin 8 vuotta on tuottanut)
      Kulutus on ollut noin 11 000 - 7 000 kWh. On oma sähkömittari koko lämmitysjärjestelmälle. Asukkaita on ollut neljä, nykyään vain yksi. HUOM! lämminvesi maksaa, ja sen tuottaminen.Vaikka olisi maalämpö.

      Rintamamiestalo on hyvin eristetty.

      Vertailuksi vaan öljyä kului aiemmin 4 000 - 3 500 litraa/vuosi. Ja lisäeristyksiä en ole tehnyt, kun siirryin maalämpöön. Muuta lämmitystä en ole käyttänyt lisänä.

      Joten ainakin tällainen hyöty on omalla kohdallani ollut maalämpöön siirtymisestä. Plussaa on vielä se, et ei haise enää löpö tässä mökissä.

      • bbb

        Ei ole oma asunto vaan kaverini ja lämmityssysteeminä maalämpö.

        Kaveri oli viime kerralla kun katsottiin asunut talossa jossa on 170m2 ja 15-20m2 puolilämmin varasto melko tarkoin 10 vuotta.

        Kulutus koko aikana oli jotain 10500kwh vuodessa.


    • Näin meillä

      200 neliötä, lämpötila 22 astetta autotalli 40 neliötä, lämpötila 18 astetta. Kaksi aikuista ja yksi pikkulapsi. Kulutus n. 15t Kwh/vuosi, sisältää kaiken sähkön. Poreamme käytössä n. kerran viikossa. Etelä-Suomi.

    • 4+10

      Onko aloittajalla tuo autotalli erillään talosta? Jos on, niin missä mlp sijaitsee ja miten talon ja tallin välinen putkitus on tehty? Onko lämpimän käyttöveden kiertoa? Käytättekö paljon lämmintä käyttövettä?

      • selvännäkijä.

        Tajuaahan tuon polvilumpiollakin, että sähkövastukset porottavat täysillä. Vehkeet eivät siis toimi oikein.


      • wedftgyhjnmh
        selvännäkijä. kirjoitti:

        Tajuaahan tuon polvilumpiollakin, että sähkövastukset porottavat täysillä. Vehkeet eivät siis toimi oikein.

        Tai sitten ei. Käyttöveden kierto ja käyttövesi muutenkin kuluttaa paljon. Veikkaan syyksi joko edellä mainittuja, tai alimitoitusta.


    • Porakaivoikijäässä?

      Lounaissuomessa 2002 rakennettu 170 huoneistoneliötä ja 30 neliön lämmin talli (15 astetta), 5 hengen perhe, vesikirtoinen yösähkö. Lämmitykseen noin 15.000kWh ja käyttösähköön 10.000kWh.

    • suorasähkö

      214 m2 suorasähkö asuntovaunun peruslämpö 22000-24000 kWh. Ilppi on.

    • Kivasetä

      Olivatpa sähkölaskut miten suuret tahansa, niin niihin menee vain suolarahoja verrattuna elämisen muihin toimintoihin. Itse olen laittanut viimeisen parin kuukauden aikana reilut 4000 egeä harrasteajoneuvon kunnostamiseen. Sillä summalla olisin maksanut vaille 200 neliön sähkölämmitteisen ok-talomme kokonaissähkön kahden vuoden ajalta. Relaa ja nauti kesästä.

      • 2+12

        Ei tarvitse silti olla tyhmä. Mitä järkeä maksaa 15ke laitteista, jotka kuluttavat saman verran sähkö kuin suora sähkölämmitys?


      • v
        2+12 kirjoitti:

        Ei tarvitse silti olla tyhmä. Mitä järkeä maksaa 15ke laitteista, jotka kuluttavat saman verran sähkö kuin suora sähkölämmitys?

        Ai maalämpökone kuluttaa samanverran sähköä kuin suora sähkölämmitys? Olet pikkuisen hakoteillä. Varaajan koko vaikuttaa oleellisesti sähkönkulutukseen järjestelmässä. Investoidessa maalämpöä ei kannata ihan kaikesta tinkiä. Itse asennettuna (edellyttäen että olet lvi-asentaja kuten allekirjoittanut) investointikustannukset on noin 7 tuhannen luokkaa lämpökaivo noin 4 tuhatta, tai vaihtoehtoisesti putkiston upotus maahan 2 tuhatta euroa! Nämä siis itselle tehtynä, asiakkaalle aivan eri hinta :) itse en voi muuta kuin suositella. 10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Ai maalämpökone kuluttaa samanverran sähköä kuin suora sähkölämmitys? Olet pikkuisen hakoteillä. Varaajan koko vaikuttaa oleellisesti sähkönkulutukseen järjestelmässä. Investoidessa maalämpöä ei kannata ihan kaikesta tinkiä. Itse asennettuna (edellyttäen että olet lvi-asentaja kuten allekirjoittanut) investointikustannukset on noin 7 tuhannen luokkaa lämpökaivo noin 4 tuhatta, tai vaihtoehtoisesti putkiston upotus maahan 2 tuhatta euroa! Nämä siis itselle tehtynä, asiakkaalle aivan eri hinta :) itse en voi muuta kuin suositella. 10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?

        Olet muuten itse aivan hakoteillä. Tekstissäsi ei ole päätä eikä häntää.


      • v
        2+12 kirjoitti:

        Olet muuten itse aivan hakoteillä. Tekstissäsi ei ole päätä eikä häntää.

        No mitäs minä olen ketään neuvomaan... Uskoo ken tahtoo. Niin ja lto jäi kokonaan mainitsematta, sekin vaikuttaa aika oleellisesti, mutta jos tosiaan lvi-asentajana olen pahasti hakoteillä niin parempi minun on jättää tämän asian kommentointi jonkun muun alan ammattilaiselle(2 12), tietää takuulla paremmin. :D Nämä oli vaan omia henkilökohtaisia kokemuksia. Niin ja jos tuota ilmalämpöpumppua ihmettelit, niin edellinen asukas oli asentanut ja se on edelleen viilennyskäytössä


      • 2+12
        v kirjoitti:

        No mitäs minä olen ketään neuvomaan... Uskoo ken tahtoo. Niin ja lto jäi kokonaan mainitsematta, sekin vaikuttaa aika oleellisesti, mutta jos tosiaan lvi-asentajana olen pahasti hakoteillä niin parempi minun on jättää tämän asian kommentointi jonkun muun alan ammattilaiselle(2 12), tietää takuulla paremmin. :D Nämä oli vaan omia henkilökohtaisia kokemuksia. Niin ja jos tuota ilmalämpöpumppua ihmettelit, niin edellinen asukas oli asentanut ja se on edelleen viilennyskäytössä

        "Ai maalämpökone kuluttaa samanverran sähköä kuin suora sähkölämmitys? Olet pikkuisen hakoteillä."

        Joo ei pitäisi, mutta luepa viesti johon vastasin, se ehkä selventää hieman.

        "Varaajan koko vaikuttaa oleellisesti sähkönkulutukseen järjestelmässä."

        ??? Häh ???

        "10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?"

        Tuossa ei nyt ole mitään tolkkua.


      • 220 metrinen
        v kirjoitti:

        Ai maalämpökone kuluttaa samanverran sähköä kuin suora sähkölämmitys? Olet pikkuisen hakoteillä. Varaajan koko vaikuttaa oleellisesti sähkönkulutukseen järjestelmässä. Investoidessa maalämpöä ei kannata ihan kaikesta tinkiä. Itse asennettuna (edellyttäen että olet lvi-asentaja kuten allekirjoittanut) investointikustannukset on noin 7 tuhannen luokkaa lämpökaivo noin 4 tuhatta, tai vaihtoehtoisesti putkiston upotus maahan 2 tuhatta euroa! Nämä siis itselle tehtynä, asiakkaalle aivan eri hinta :) itse en voi muuta kuin suositella. 10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?

        ei sillä rahalla kovin kummosta reikää vielä saa kun metri maksaa 30e


    • Lukema

      Ivt twin-pumppu. 180m2 talo, klapia menee melko paljon. Kokonaiskulutus 10500-12500.

    • laappi

      60 vuotta vanha hirsitalo lapissa, 1½ kerroksinen, lattiapinta-alaa 95m2, suora sähkölämmitys puukamina alkuperäinen pönttömuuri. Suoralla sähköllä 12000kwh 6 kuutioo halkoja.

      • mlaurpuu

        Mitä suosittelisitte lämmitykseksi?
        Matalaenergiatalo, alakerta 140m2, yläkerta myöhemmin käyttöön. Maalämpöputket tulee kyllä, mutta... haluan hifistellä sähkönkulutuksen minimiin. Hyvä LTO esilämmitys/jäähdytys maalämpöputkistolla tulee se on päätetty (huom. minulle maalämpöpiiri maksaa vaan putket ja oman työn lvi-asennus). 1000-1500L varaaja tulee myös.

        Muita vaihtoehtoja:
        - aurinkolämmityspaketti halavalla saksasta tms. (4000?)
        - vesitakka talven varalle (3000?)

        Vesikiertopumput ei paljon sähköä vie, kun on älykäs ohjaus. Samoin maalämmössä pelottaa ylimitoitus matalaenergiataloon, ja pumpun uusimishinta.

        Puita tulisi omalta tontilta takkaan, ja talon kattolape on etelään.

        Mikä tässä on järkevää, kun LVI-investoinnin hinta hirvittää, ja ylimitoitus näyttää tulevan väkisellä, jos nuo kaikki laittaa maalämpöpumpun tilalle. Vertailun vuoksi: investointi on edellä mainituissa aurinko puu LTO maalämpöpiiri, hieman edullisempi kuin yhdistelmässä: kalliolämpö LTO, kun molemmissa on sama varaajakoko.

        Vinkkejä?


      • v

        Varaajan koosta : Jos varaaja on pieni ja kun vettä käytetään, varaaja täyttyy kylmällä vedellä ja kylmän veden lämmitykseen menee enemmän energiaa kuin jos varaaja on riittävän iso, varaajan sisään jää tässä(isomman) tapauksessa suurempi määrä lämmintä vettä, tässä vaiheessa varaajan täyttyessä energiaa ei kulu niin paljoa, koska tuleva kylmävesi sekoittuu jo varaajassa entuudestaan olevaan suurempaan lämpimän veden määrään. Energiaa ei siis kulu niin paljoa lämpötilan saavuttamiseen. Jos et vieläkään ymmärrä niin mene keittiöön ja ota kaksi kattilaa, laita toiseen lämmintä vettä ja toiseen kylmää, laita kattilat liedelle ja katso kumpi kiehuu aiemmin. Käsittääkseni tämä teoria valaisee jo riittävästi. AAMEN!

        10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppuaKIN käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?

        Valaiseeko tuo kin pääte riittävästi, vai mikä siinä on niin vaikealukuista? Ilmalämpöpumppu ei ole minun tapauksessa siis käytössä kuin kesäisin.

        Ei saa 4 tuhannella kovin syvää reikää jos hinta on 30€ metri, totta mutta ei saa myöskään maalämpöjärjestelmää 7 tonnilla ellei ole suhteita...


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Varaajan koosta : Jos varaaja on pieni ja kun vettä käytetään, varaaja täyttyy kylmällä vedellä ja kylmän veden lämmitykseen menee enemmän energiaa kuin jos varaaja on riittävän iso, varaajan sisään jää tässä(isomman) tapauksessa suurempi määrä lämmintä vettä, tässä vaiheessa varaajan täyttyessä energiaa ei kulu niin paljoa, koska tuleva kylmävesi sekoittuu jo varaajassa entuudestaan olevaan suurempaan lämpimän veden määrään. Energiaa ei siis kulu niin paljoa lämpötilan saavuttamiseen. Jos et vieläkään ymmärrä niin mene keittiöön ja ota kaksi kattilaa, laita toiseen lämmintä vettä ja toiseen kylmää, laita kattilat liedelle ja katso kumpi kiehuu aiemmin. Käsittääkseni tämä teoria valaisee jo riittävästi. AAMEN!

        10000kw vuoteen ei ole kovin paha, jos ilmalämpöpumppuaKIN käytetään kesäaikana viilentämiseen, vai kuinka?

        Valaiseeko tuo kin pääte riittävästi, vai mikä siinä on niin vaikealukuista? Ilmalämpöpumppu ei ole minun tapauksessa siis käytössä kuin kesäisin.

        Ei saa 4 tuhannella kovin syvää reikää jos hinta on 30€ metri, totta mutta ei saa myöskään maalämpöjärjestelmää 7 tonnilla ellei ole suhteita...

        Heh. Ihan saman energiamäärän kulutat, kun käytät lämmintä vettä, tuli se sitten 500l:n tai 5m3:n varaajasta. Itseasiassa taitaa olla niin, että mitä pienempi varaajaan lämpötila on, sen paremman hyötysuhteen mlp saavuttaa, kun taas pitempi käyntijakso on taloudellisempi. Ota itse kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin.

        Mikä helvetin 10000kw? Jos tarkoitat 10000kWh:n energiankulutusta lämmitykseen vuodessa, niin helvetin vaikea sanoa siihen mitään, kun se on fakta jonka olet antanut. Se voi olla vähän 200m2 taloon lapissa, mutta 30m2 yksiössä hangossa tuntuu taas hiukka korkealta.


      • uneton123
        2+12 kirjoitti:

        Heh. Ihan saman energiamäärän kulutat, kun käytät lämmintä vettä, tuli se sitten 500l:n tai 5m3:n varaajasta. Itseasiassa taitaa olla niin, että mitä pienempi varaajaan lämpötila on, sen paremman hyötysuhteen mlp saavuttaa, kun taas pitempi käyntijakso on taloudellisempi. Ota itse kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin.

        Mikä helvetin 10000kw? Jos tarkoitat 10000kWh:n energiankulutusta lämmitykseen vuodessa, niin helvetin vaikea sanoa siihen mitään, kun se on fakta jonka olet antanut. Se voi olla vähän 200m2 taloon lapissa, mutta 30m2 yksiössä hangossa tuntuu taas hiukka korkealta.

        Jos ei noin yksinkertainen teoria selvennä asiaa 2 12 nimimerkille, niin ei kannata yrittää selventää. Nyt ei puhuttu varaajan lämpötilasta, vaan koosta ja siitä kuinka pieni varaaja käyttää enemmän sähköenergiaa lämmitykseen, johan sen sanoo jumalauta järki.

        v ei maininnut viestissään talonsa kokoa, mutta ei kai kukaan 30 neliöiseen kerrostaloasuntoonsa maalämpöä asenna?


      • 2+12
        uneton123 kirjoitti:

        Jos ei noin yksinkertainen teoria selvennä asiaa 2 12 nimimerkille, niin ei kannata yrittää selventää. Nyt ei puhuttu varaajan lämpötilasta, vaan koosta ja siitä kuinka pieni varaaja käyttää enemmän sähköenergiaa lämmitykseen, johan sen sanoo jumalauta järki.

        v ei maininnut viestissään talonsa kokoa, mutta ei kai kukaan 30 neliöiseen kerrostaloasuntoonsa maalämpöä asenna?

        Tän on pakko olla trolli, ei kukaan voi olla oikeasti noin tyhmä, mutta vastataan silti. Miksi se pieni varaaja käyttää enemmän sähköenergiaa? Meillä ei ainakaan ole edes sähkövastukset kytkettynä, joten mistä ylimääräinen sähkönkulutus tulee? Oikea mitoitus takaa parhaan lopputuloksen, mutta ihan paskapuhetta, jos väitetään, että isompi varaaja=pienempi kulutus.

        Ja kun luet tarkkaan tuon v:n sepustuksen tuosta isomman varaajan hyödystä, niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä.

        v-nimimerkkihän nimenomaan käski ottaa kaksi kattilaa ja katsoa kumpi kiehuu ensin. Jos kattiloista puuttuu sama energiamäärä, joka tarvitaan kiehumiseen, niin kyllähän ne kiehuu sitten ihan yhtä aikaa, kun niitä samalla teholla lämmitetään. Toki jos kattilat ovat samanlämpöisiä ja toinen on isompi, niin asia on eri, mutta se nyt ei liity tähän millään tapaa, koska on puhuttu eri kokoisista ja lämpöisistä varaajista.

        Ei maininnut niin, mutta jos sanotaan, että 10000kw vuoteen ei ole paha (mikä ei edes tarkoita mitään, luulisi "ammattilaisen" osaavan edes asiaan kuuluvat lyhenteet), niin saanen olla eri mieltä. Meillä meni vanhassa sähkölämmitteisessä ok-talossa 12000kWh vuodessa, jossa myös käytettiin ilpiä viilennykseen. Eli kyllä se on suhteellisen oleellista, minkälaisessa kohteessa tuo 10000kw on mennyt, mitä ikinä se tarkoittaakin.


      • v
        2+12 kirjoitti:

        Tän on pakko olla trolli, ei kukaan voi olla oikeasti noin tyhmä, mutta vastataan silti. Miksi se pieni varaaja käyttää enemmän sähköenergiaa? Meillä ei ainakaan ole edes sähkövastukset kytkettynä, joten mistä ylimääräinen sähkönkulutus tulee? Oikea mitoitus takaa parhaan lopputuloksen, mutta ihan paskapuhetta, jos väitetään, että isompi varaaja=pienempi kulutus.

        Ja kun luet tarkkaan tuon v:n sepustuksen tuosta isomman varaajan hyödystä, niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä.

        v-nimimerkkihän nimenomaan käski ottaa kaksi kattilaa ja katsoa kumpi kiehuu ensin. Jos kattiloista puuttuu sama energiamäärä, joka tarvitaan kiehumiseen, niin kyllähän ne kiehuu sitten ihan yhtä aikaa, kun niitä samalla teholla lämmitetään. Toki jos kattilat ovat samanlämpöisiä ja toinen on isompi, niin asia on eri, mutta se nyt ei liity tähän millään tapaa, koska on puhuttu eri kokoisista ja lämpöisistä varaajista.

        Ei maininnut niin, mutta jos sanotaan, että 10000kw vuoteen ei ole paha (mikä ei edes tarkoita mitään, luulisi "ammattilaisen" osaavan edes asiaan kuuluvat lyhenteet), niin saanen olla eri mieltä. Meillä meni vanhassa sähkölämmitteisessä ok-talossa 12000kWh vuodessa, jossa myös käytettiin ilpiä viilennykseen. Eli kyllä se on suhteellisen oleellista, minkälaisessa kohteessa tuo 10000kw on mennyt, mitä ikinä se tarkoittaakin.

        Anteeksi että unohtui se h sieltä kw:n perästä ja myöskin talon koko 162m2(tuostakin varmaan tulee v.ttuilua kun en löytänyt pientä kakkosta) Eri asteiset vedet eivät kiehu samaan aikaan samalla teholla lämmitettynä, se oli pointtini, lue tarkemmin ajatuksen kanssa teksti! En ala tappelemaan asiasta, jokainen tavallaan. Maalämpöforumilta saat enemmän tietoa jos asia kiinnostaa, tai soita maalämpöasentajille ja kysy heidän mielipidettään.


      • v
        v kirjoitti:

        Anteeksi että unohtui se h sieltä kw:n perästä ja myöskin talon koko 162m2(tuostakin varmaan tulee v.ttuilua kun en löytänyt pientä kakkosta) Eri asteiset vedet eivät kiehu samaan aikaan samalla teholla lämmitettynä, se oli pointtini, lue tarkemmin ajatuksen kanssa teksti! En ala tappelemaan asiasta, jokainen tavallaan. Maalämpöforumilta saat enemmän tietoa jos asia kiinnostaa, tai soita maalämpöasentajille ja kysy heidän mielipidettään.

        Tämä piti vielä kommentoida

        "niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä. "

        Tämä siksi että pienempään varaajaan tulee enemmän kylmää vettä lämmitettäväksi, lämpimän veden lämpötilan lasku on pienempi suuremmassa varaajassa (olettaen että veden KÄYTTÖMÄÄRÄ on sama)

        Jos vieläkin jäi epäselväksi niin soita esim. dahlille, onniselle, k-rautaan ja kysy heiltä mitä etua suuremmalla varaajalla saavutetaan.


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Tämä piti vielä kommentoida

        "niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä. "

        Tämä siksi että pienempään varaajaan tulee enemmän kylmää vettä lämmitettäväksi, lämpimän veden lämpötilan lasku on pienempi suuremmassa varaajassa (olettaen että veden KÄYTTÖMÄÄRÄ on sama)

        Jos vieläkin jäi epäselväksi niin soita esim. dahlille, onniselle, k-rautaan ja kysy heiltä mitä etua suuremmalla varaajalla saavutetaan.

        On kyllä tainnut kaverilta jäädä fysiikan tunnit väliin. Jos jumalauta käyt suihkussa, niin kulutat
        X määrän energiaa, sen korvaamiseen menee tasan tarkkaan sama määrä energiaa, aivan sama kuinka isosta varaajasta lämmin vesi sitten tuleekaan ja kuinka paljon veden lämpötila varaajassa laskee.
        Jos olet todellakin oppisi saanut tukkujen ja rautakauppojen myyjiltä, niin en enää ihmettele miksi olet noin saatanan tyhmä. Opiskele tuosta, jos vaikka tajuaisit jotain.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaislämpökapasiteetti


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Tämä piti vielä kommentoida

        "niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä. "

        Tämä siksi että pienempään varaajaan tulee enemmän kylmää vettä lämmitettäväksi, lämpimän veden lämpötilan lasku on pienempi suuremmassa varaajassa (olettaen että veden KÄYTTÖMÄÄRÄ on sama)

        Jos vieläkin jäi epäselväksi niin soita esim. dahlille, onniselle, k-rautaan ja kysy heiltä mitä etua suuremmalla varaajalla saavutetaan.

        "Eri asteiset vedet eivät kiehu samaan aikaan samalla teholla lämmitettynä"

        No ohhoh. Kumpi näistä kiehuu sitten ennemmin samalla teholla lämmitettynä?

        Ota itse kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin.


      • v
        2+12 kirjoitti:

        On kyllä tainnut kaverilta jäädä fysiikan tunnit väliin. Jos jumalauta käyt suihkussa, niin kulutat
        X määrän energiaa, sen korvaamiseen menee tasan tarkkaan sama määrä energiaa, aivan sama kuinka isosta varaajasta lämmin vesi sitten tuleekaan ja kuinka paljon veden lämpötila varaajassa laskee.
        Jos olet todellakin oppisi saanut tukkujen ja rautakauppojen myyjiltä, niin en enää ihmettele miksi olet noin saatanan tyhmä. Opiskele tuosta, jos vaikka tajuaisit jotain.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaislämpökapasiteetti

        Miksi näitä lämmitysjärjestelmiä kehitetään? Ai sen takia, että kaikki laitteet saadaan kuluttamaan sama määrä energiaa? Siinä tapauksessa se on saatana lämmittää vesi suorasähköllä.

        "aivan sama kuinka isosta varaajasta lämmin vesi sitten tuleekaan ja kuinka paljon veden lämpötila varaajassa laskee."

        Taitaa kuitenkin olla niin, että valmiiksi lämmin vesi lämpiää nopeammin kuin kylmävesi.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystymislämpö

        En jaksa sun saatanan pellen kanssa kinastella


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Miksi näitä lämmitysjärjestelmiä kehitetään? Ai sen takia, että kaikki laitteet saadaan kuluttamaan sama määrä energiaa? Siinä tapauksessa se on saatana lämmittää vesi suorasähköllä.

        "aivan sama kuinka isosta varaajasta lämmin vesi sitten tuleekaan ja kuinka paljon veden lämpötila varaajassa laskee."

        Taitaa kuitenkin olla niin, että valmiiksi lämmin vesi lämpiää nopeammin kuin kylmävesi.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystymislämpö

        En jaksa sun saatanan pellen kanssa kinastella

        Vastaa nyt tuohon kysymykseen jonka laitoin. Toisessa on lämpimämpää vettä, joten sen pitäisi kiehua aikaisemmin. Eikö?


      • 2+12
        v kirjoitti:

        Miksi näitä lämmitysjärjestelmiä kehitetään? Ai sen takia, että kaikki laitteet saadaan kuluttamaan sama määrä energiaa? Siinä tapauksessa se on saatana lämmittää vesi suorasähköllä.

        "aivan sama kuinka isosta varaajasta lämmin vesi sitten tuleekaan ja kuinka paljon veden lämpötila varaajassa laskee."

        Taitaa kuitenkin olla niin, että valmiiksi lämmin vesi lämpiää nopeammin kuin kylmävesi.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystymislämpö

        En jaksa sun saatanan pellen kanssa kinastella

        "Miksi näitä lämmitysjärjestelmiä kehitetään? Ai sen takia, että kaikki laitteet saadaan kuluttamaan sama määrä energiaa? Siinä tapauksessa se on saatana lämmittää vesi suorasähköllä."

        Lämmitysjärjestelmä ei tietääkseni vaikuta siihen, kuinka paljon suihkussa käynti kuluttaa energiaa. Se kuluttaa aina saman määrän energiaa, joka pyritään lämmitysjärjestelmän valinnalla tuottamaan mahdollisimman edullisesti.
        Lue nyt itse mitä paskaa kirjoitat ja väität vielä itseäsi ammattilaiseksi.

        "Taitaa kuitenkin olla niin, että valmiiksi lämmin vesi lämpiää nopeammin kuin kylmävesi."

        Juu ei. Puhutaan edelleen eri kokoisista astioista, joista on otettu sama määrä energiaa käyttöön. Jos käytät varaajasta 20kWh suihkun aikana, niin varaajan koko ei siihen vaikuta yhtään mitään.


      • qasw
        v kirjoitti:

        Tämä piti vielä kommentoida

        "niin huomaat varmaan, että hän luulee, että mitä lämpöisempää vesi on, sen vähemmän kuluu energiaa sen lämmittämiseen haluttuun lämpötilaan, välittämättä mitään veden määrästä. "

        Tämä siksi että pienempään varaajaan tulee enemmän kylmää vettä lämmitettäväksi, lämpimän veden lämpötilan lasku on pienempi suuremmassa varaajassa (olettaen että veden KÄYTTÖMÄÄRÄ on sama)

        Jos vieläkin jäi epäselväksi niin soita esim. dahlille, onniselle, k-rautaan ja kysy heiltä mitä etua suuremmalla varaajalla saavutetaan.

        Isommalla varaajalla saadaan isompi puskuri, mutta energian kokonaiskulutukseen sillä ei vaikuteta. Ihan fysiikan lakien perusteella. Jos otat 1kw energiaa, niin sen korvaaminen kuluttaa ihan saman määrän. Ihan sama kuinka suuresta pytystä on kyse, mikäli lähtötilanne on tyhjät pytyt, joihin tehdään asumisen aluksi käyttövettä. Vuoden kuluessa on 20 kuutiota käytettyä lämmitettyä vettä vaatinut saman määrän energiaa. Vain sykleissä on eroa, mutta energian määrässä ei.


      • 69T
        2+12 kirjoitti:

        "Eri asteiset vedet eivät kiehu samaan aikaan samalla teholla lämmitettynä"

        No ohhoh. Kumpi näistä kiehuu sitten ennemmin samalla teholla lämmitettynä?

        Ota itse kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin.

        Fysiikan tehtävään. Molempien astoiden lämmittäminen kiehuvaksi 100C tarvitsee saman energiamäärän eli 377kJ tehoa. Se on sitten .... W (seuraava tehtävä). Aikaero kattiloiden välillä saadaan vain sillä, jos lämmitysteho kattiloiden välillä on eri.
        Varaajaa käytetään puskurina (varastona) etenkin jos lämmöntuottojärjestelmä on hidas tai se tuottaa kerralla paljon tehoa (puukattilan pesällinen). Esimerkiksi normi öljykattila eli poltin kykenee tuottamaan 17-20kW tunnissa, kun taas 6kW sähkövastus antaa tuon 6kW/h eli saman energian tekemiseen menee yli 3h. Mlp tms. tekee esim. COP-arvolla 3, 1kW:sta sähköä 3kW energiaa eli 20kW tekemiseen tarvitaan 1kW ottoteholla n. 6,5h.
        Erot energiankulutuksen suhteen tuleekin sitten rakennuksesta, asukkaista ja käyttötottumuksista. Jos lämmityksen osuus koko paketista on esim. 20000kW/a, sen tuottamiseen tarvitaan siis joko 20000kW sähköä, 2000l öljyä tai vaikka 10000kW sähköä jos mlp:n COP=2 vuositasolla. Ikiliikkujaa ei kait kuitenkaan ole keksitty (vielä).


    • Aojan

      Meillä eteläsuomessa 186m2 "ei-matalaenergia" harkkotalo maalämmöllä ja kokonaiskulutus ollut n. 11 000 kWh n. 2 pino m3 klapia vuodessa.

      Ei tuo teidän kulutus minusta suurelta kuulosta. Talon pinta-ala on kuitenkin melkoinen ja jos autotalli vielä sattuu olemaan painovoimaisella ilmanvaihdolla, niin ihan hatusta vedettynä veikkaisin, että sähkölämmityksellä kulutuslukemat olisivat 30 000 kWh luokkaa. Paljon tietysti vaikuttavat myös kulutustottumukset.

      Kaikenkaikkiaan tosi optimaalinen tuo teidän talo on kokonsa puolesta maalämmön hyödyntämiseen.

      • 6 vuotta ei suotta

        Jos kyse on kokoinaiskulutuksesta.
        Meillä laajennettu rintamamiestalo (220m 15m3 uima-allas). MLP kulutus 8000-9000kwh /vuosi, muu n 15 000kwh, sis 6 x Pc, 3 xTV, sähkökiuas 3 x vko, kuiv rumpu jne.. eli tollaset 24-25t kwh / vuosi. tuo uima-allas lisää n 10% kulutusta.
        Hommaa sille pumpulle oma mittari niin pystyt seurailemaan kulutusta.


      • sitä saa mitä tilaa

        Nykyinen talo 2000 rakennettu. 1 1 /2 177m2 /650m3.Monta vuotta keskikulutus 15000kwh.puuta 10-12m3,Nyt pari taulutv:tä pari tietokonetta ja" kaksi murkkua". Nyt sähkänkulutus 19000kwh.IV -huipparilla.Edelisessä talossa oli Lto(Kuutio deekax) koko 98m2 sähköä kului 16000-19000kwh noin 10m3 puuta.Ainakaan tässä valossa talon koko ei merkinnyt juuri mitään.Niin molemmat talot suorasähkö.LTO oli vanhalla teknikalla nollapeli tai se kulutta enemmän kun toi mutta ilma hyvät.Tallä kulutuksella ei kannata miettiä muita vaihtoehtoja.Mutta puuta tietysti joutuu tekemään mutta se mulla on harrastus kesällä joten se ei ole ongelma.Sähkönkulutukseen vaikuttaa hyvin paljon elämäntavat se on nyt huomattu.kaksi autoa sisätilanlämmitimet joka työaamu 2-3h.Sauna 2x viikko 2-3h 8kw kiuas,tv päällä 6-8h 250w/h.Mutta nää murheet on lähinnä persaukinaisten ongelmia.Ainiin vettä vuodessa kuluu noin 100m3.Karkea jako sähkönkulutukseen 1/3 lämpö 1/3 lämminvesi ja kulutus sähkö 1/3.Puusta lähtee tehoja noin 1300-1600kw/m3 josta uuni saa irti noin 50%-80% 6500kwh-12000kwh/v hyötyä siinä säästö minkä sää kun kantaa puuta 1000e ei juuri mitään.30000kwh kaikkiaan kyllä on ihan ok.mutta kuten sanoit kulutus on niin perhekohtaista.tuossa on yksi vuokratalo jonka kulutus (113m3) pienimillä 10000kwh pahimilla 32000kwh/v


    • Poraaja poralta.

      Toimin itse maalämpöalalla ihan tuolla kentällä ja myös maalämmön suhteen vanha viisaus: "köyhän ei kannata ostaa halpaa" pitää paikkaansa enemmän kuin hyvin.
      Täällä takerrutaan varaajan kokoon aivan liikaa ja unohdetaan se että siinä vaiheessa kun päätös osateho/täystehopumpun valinnasta tulee eteen niin valitettavan moni päätyy siihen osatehopumppuun.
      Osatehopumpun hintahan on järjestelmän koosta riippuen tyyliin 1500-3000€ kalliimpi kuin täystehopumpun mutta tuon euromäärän "säästäminen" rakennusvaiheessa koituu suomen ilmastolla helposti kohden kolmen pakkastalven myötä kuluksi.
      Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä.
      Sähkön hintahan luonnollisesti nousee jatkuvasti ja tuon osatehopumpun halvempaa hankintahintaa pakkaset syövät entistä nopeammin kilovattien hinnan noustessa.
      Myös porakaivon tai maahan kaivetun putken pituudessa ei kannata missään nimessä turvautua ns. laskennalliseen mittaan vaan muutaman satasen lisäinvestoinnilla saadaan lämpöreserviä lisää joka taasen on juuri kovilla pakkasilla suoraa tuloa sen vuoksi että lämpöä ei tarvitse tuottaa suoaan sähköllä.
      Porakaivossa kannattaa ottaa myös huomioon se että kun porataan vaikkapa 10m syvempi kaivo niin lämmönvaihtimena toimivan putkiston pituus kasvaa 20m ja viipymä-aika myös tuplaantuu kaksinkertaiseksi joka puolestaan nostaa hyötysuhdetta huomattavasti lyhyempään kaivoon verrattuna.
      Nykyään joissakin isoissa omakotitaloissa porakaivoja on oltava kaksi tai jopa kolmekin ja suomessa toimii porayrittäjiä joilla nopean ja yrittäjälle halvemman kaivonporauksen vuoksi kaivot porataan liaan lähekkäin.
      Porakaivojen etäisyyshän on oltava minimissään 15m ellei käytetä ns. viistoporausta jolloin porareijän ympärillä oleva "lämpöakku" saadaan riittävän suureksi.
      Tämän vuoden alusta on vaadittu porakaivoille ns. toimenpidelupa ja luvan tarkoituksena on (paitsi tuottaa valtiolle rahaa) niin myös taata esim. tiheään rakennetuilla alueilla se ettei kaivoja porata liiaan lähekkäin esim. naapurin kanssa.

      • Jurkisti

        hyvä vinkki 15m. Mikäli siis joku on porannut lähemmäs ja siitä löytyy RT-ohje, niin saa porari tehdä veloituksetta uuden reiän. Ainakin itse ottaisin heti juristin, joka hoitaisi reiän mikäli ei poramies suostuisi. Ylipäätään "yrittäjät" ovat just sellaisia, että ajattelevat usein vain omaa napaa. Pitäisi sitten laittaa aina maksamaan myös viulut.


    • jompe2

      3 litraa öljyä vuodessa jolla lämmitän 135 neliöisen talon.
      Siis kulut vuodessa n.3 e
      Todella edullista koska sillä rahalla ostaa vai 4 viilipurkkia.

    • eihuijata

      Kaikki maahiset puhuu vähästä sähkön määrästä ja silti kaikki polttaa 2-3pm3 puita joka varmaan todellisuudessa lähentelee 5pm3. Tuosta 3m3 tulee jo päälle 4000kWh. Muistakaa lisätä tuo siihen lämmityslukemaan myös. Aina lukee joku epämääräinen "muutama motti" puita lisäksi ;))

      • sijoitus maasta

        No no nokinaama.

        Maalämmittäjä ei myrkytä naapureitaan ja puun poltto onkin kannattamatonta halvan mlp-lämmön ansiosta.


      • eihuijata
        sijoitus maasta kirjoitti:

        No no nokinaama.

        Maalämmittäjä ei myrkytä naapureitaan ja puun poltto onkin kannattamatonta halvan mlp-lämmön ansiosta.

        Just ne noilla takoilla myrkyttää. Ja kaikki kuitenkin joutuu kovilla pakkasilla lämmittämään kun muuten ei lämpö riitä.


    • kuka poraa

      "Porakaivojen etäisyyshän on oltava minimissään 15m..." poraaja poralta kirjoittanut aikaisemmin niin tarkoittaako tuo, että kun on nykyään pieniä ja kapeita tontteja niin joka toisella voi olla kaivo. Näkyvät porailevan niitä ihan liki toisiaan paikoin, onko systeemi susi jo syntyessään silloin?

      • näin se menee..

        Noinhan asioista tietämättömät levittelevät kylillä shittiä maalämmöstä, asiansa osaava porafirma omistaa porauskaluston jolla voidaan porata nk. vinoporauskaivoja.
        Eli kaivot porataan vinoon poispäin toisistaan jolloin kaivojen aloituskohdat voivat olla lähekkäinkin.
        Tietenkään eräät perälautaporarit ei pysty kömpelöillä ja isokokoisilla viritelmillään poraamaan kaivoa kuin siihen portinpieleen mutta niitä tyyppejähän ei kiinnosta muu kuin nopea helppo raha, porataan alamittainen kaivo siihen portinpieleen ja lasku postilaatikkoon max. viiden päivän maksuajalla..


    • Ei maalömpöä

      Talo 154 34 (-98) lämmintä tilaa, kaikki sähkö tammi-helmikuu 53 kwh/pv.
      Ei maalömpöä, puita n. 5 mottia talvessa.

    • koliri62

      Ihan tässä vaan ammattini puolesta laitan sellaisen huomion. Ihan yhtä nokisia ne on maalämmittäjien hormit kun suorasähkölämmittäjien. Puukeskuslämmittäjien hormit yleensä puhtaammat ja jos on tälläisiä uusia käänteispaloja niin siellä ei nokea kyllä ole. Että kyllä se puu palaa niin maalämmittäjien kun muittenkin tulisijoissa.

      • nykyinen maalämpö

        ettei vaan olis puukeskuslämmittäjien hormit täynnä karstaa ja pikeä, tai siis se kattilahormi. vanhoissa yläpaloissa poltetaan märkiä kuormalavoja kitupoltolla, vai että puhtaimmat hormit.

        maalämpöön siirtyneiden hormeissa voi olla vielä vanhaa nokea mutta eipä sinne uutta pahemmin ainakaan meillä tule.


      • koliri62
        nykyinen maalämpö kirjoitti:

        ettei vaan olis puukeskuslämmittäjien hormit täynnä karstaa ja pikeä, tai siis se kattilahormi. vanhoissa yläpaloissa poltetaan märkiä kuormalavoja kitupoltolla, vai että puhtaimmat hormit.

        maalämpöön siirtyneiden hormeissa voi olla vielä vanhaa nokea mutta eipä sinne uutta pahemmin ainakaan meillä tule.

        No minä kurkin näitä hormeja joka arkipäivä koskas sinä olet viimeksi käynyt edes omaa hormia tutkimassa. Ainakin minun kokemuksesta (20v) niin keskuslämmityshormit ovat niitä puhtaimpia. Saunankiukaat ja takat pahimpia. Ja en ymmärrä mistä tuo kuormalava juttu tulee. Keskuslämmitystaloissa on aina puuliiterit ja metsästä tuodut puut, kuormalavoja tuskin kellään. Ja suurimmalla osalla, eli 99% on varaaja joten se kitupoltto ei kannata. Ja kaikkihan paitsi te maalämpöhemmot, tietää ettei märkää puuta kannata polttaa. Taidatte vaan keksiä näitä juttuja täällä. Muutenkin nuo teidän jutut on sellaisia että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pikkulasten mulla on paras lelu juttuja, ihan hiekkalaatikko tasoa. Ottakaa järkikin mukaan näihin tarinoihin.


    • tyytyväinenMLP

      Onko sisälämpötila pidetty 25 asteessa läpi talven? MLP järjestelmässä pitäisi säätää niin ettei missään nimessä olisi yli 19 astetta kovilla pakkasilla, lauhemmalla saa olla joku 20. Lisälämpöä voi tehdä takalla ja laittaa vaatetta päälle.

      Suihkut niin että haaleaa tai viileää vettä ja maksimissaan 5min. Näin maalämpö alkaa säästämään. Liian kuumat lämpötilat ja pidemmät suihkut aiheuttaa lisävastusten käyttöä ja se on kallista, siispä, lämpöä pois niin kulutus putoaa runsaasti.

      • eiomistamlp

        Pian alkavat antamaan pumpun kylkiäisinä koko perheelle norjalaiset villapaidat ja villasukat. Ja taas lähtee pumppujen myynti nousuun. Märkäpuku olis kanssa kova sana niin tarkenis suihkussa olla, mutta onnistuuko pesu tuon kanssa. No siitä voi leikata tärkeät kohdat auki. Ja munakellon niin ei tule liian pitkiä suihkuja. Ja vielä 5v polttopuut, 50pm3 lisäksi. Siinä sellaset myyntivaltit että oksat pois. ;))


    • säästä

      Tarviiko tuohon säästämiseen ensin ostaa se 15K€ maalämpöjärjestelmä. Jos alkaisi muuten vaan tuohon kurjuus elämään. Säästyisi se 15 donaa pahan päivän varalle.

    • 98765+1

      2005 mallinen talo, 14 kulmaa erillinen autotallirakennus yhteensä 225m2.

      4 perheenjäsentä. kokonaiskulutus 12.000kWh, josta lämmitys 4600kWh.

      7kW pumppu ja 500 litran käyttövesivaraaja, kun lapset lutraa. Enervent Pelican LTO sähköisellä lisälämmöllä, Viilennys LTO:n kautta. Kaivo 169 metriä.

      • 1+1=0

        6v, eli vuonna 2019 olet päässyt tasoihin maalämmön ja suoransähkön kanssa. Ja sitten alat maksamaan lämmönjakojärjestelmän eroitusta pois. Kyllä se siitä. pian olet jo omilla. Pian sijoitus alkaa tuottamaan. Toivotaan että vehkeet kestää.


    • 5456655

      Cop ollut tasan 4.1 joten nopeesti laskien olen säästänyt 13800kWh vuodessa 8 vuoden ajan. Ei todellakaan harmita. Paitsi naapuri, jolla suorasähkö
      .

      • 1+1=0

        Tuohon copiin ei suomen talvessa pääse, tunnusta tosiasiat. Se on todellisuudessa 3. Ja käyttöveden osalta 2-2,5. Ja tuostakin osa menee varmasti vastuksen kautta mikä siirtyy sinne käyttösähkölle. Eipäs heittäydytä liian positiiviseksi vaikka kevät aurinko paistaa. Viime yönä oli kuitenkin jossain vielä yli 30 pakkasta ja moni pumppu meni taas suorasähkölle.


    • 4+1=5

      Ei mennyt meillä vastus päälle. Vaan ei ollut pakkastakaan kuin -23C.

      COP on tasan 4,1.

      Ilman maalämpöpumppua kulutus olisi ollut lämmitykseen siis n. 18.500kWh mikä lienee 225m2 rakennukselle sis. erillinen autotalli ihan ok.

    • 1+1=0

      Kaikki tilastot ja laskelmat, ei siis valmistajien tekemät. Puhuvat selvää kieltä cop 3, tietysti pumpun omistajille se on 4 tai jopa 5 niin kun valmistajat lupaavat. Tuo voidaan kyllä teoriassa saada. Mutta suomen pakkasissa tuo jää saamatta. Että älkää valehdelko jos muuta tietoa ei ole kun ohjekirjassa oleva luku. Ja jos sekaan vielä laitetaan käyttöveden lämmitystä niin alemmas mennään joka asteella.

      Siitä voi jokainen yrittää laskea omaa coppiansa, ei sitä pakko ole julkistaa, mutta ei tarvitse täällä valehdella sitten kulutuksiaan. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135655&lan=fi

      • 8907

        Hienoa kun tuon keskeneräisen tutkimuksen tekijä on viearillu KAKSI kertaa Sulpun sivuilla !!! 5.5.2011 molemmat. Voi raukkaa....

        EN 14511 standardi eli maasta 0C ja menovesi 35C.

        Jos standardin EN 14511 mukaan COP on lämpöpumpussa 4,8 ja minulla menovesi ei IKINÄ ole yli 33C, niin kyllä minua harmittaa kun COP on vain 4,1.

        Ja muuten maasta ei ole kertaakaan tullut alle 1C liuosta....


      • 30/30

        Enpä ole mitään coppeja laskenut enkä osaisikaan. Mulle riittää kun 4500-5000l öljynkulutus vaihtuu 14000-15000 kWh sähkönkulutukseen maalämmöllä.
        Tulee riittävästi coppia. :-))


      • 2+2=22
        30/30 kirjoitti:

        Enpä ole mitään coppeja laskenut enkä osaisikaan. Mulle riittää kun 4500-5000l öljynkulutus vaihtuu 14000-15000 kWh sähkönkulutukseen maalämmöllä.
        Tulee riittävästi coppia. :-))

        Ota sekin huomioon että on ollut lauha talvi, ei voi verrata edes viime talveen. Ei ole edes ollut pakkasia, koko helmikuukin melkein plussalla mentiin. Parhain lukema oli 8 meillä mittarissa.


      • 1+1=0
        8907 kirjoitti:

        Hienoa kun tuon keskeneräisen tutkimuksen tekijä on viearillu KAKSI kertaa Sulpun sivuilla !!! 5.5.2011 molemmat. Voi raukkaa....

        EN 14511 standardi eli maasta 0C ja menovesi 35C.

        Jos standardin EN 14511 mukaan COP on lämpöpumpussa 4,8 ja minulla menovesi ei IKINÄ ole yli 33C, niin kyllä minua harmittaa kun COP on vain 4,1.

        Ja muuten maasta ei ole kertaakaan tullut alle 1C liuosta....

        30 menovedellä 3.5 jos keruupiirin paluun vuotuinen keskilämpötila 3 ja käyttöveden 60 tekeminen 2.3, tekee keskiarvo 2.9 Ja sullahan oli vielä korkeampi tuo menovesi. Mistäs tempasit tuon 4.1 Ja kyllä minä uskon tuohon enemmän kun sinun lonkalta vetämiin arvoihin.


      • 30/30
        2+2=22 kirjoitti:

        Ota sekin huomioon että on ollut lauha talvi, ei voi verrata edes viime talveen. Ei ole edes ollut pakkasia, koko helmikuukin melkein plussalla mentiin. Parhain lukema oli 8 meillä mittarissa.

        Joo, olen noin 20 vuotta lämmittänyt öljyllä ja siihen mahtuu kyllä lämpimiäkin talvia ja minulla tuo noin 4500 l oli pienin kulutus.

        Vastaavasti kesä oli kostea ja kylmä, meilläkin jo elokuussa lämmöt öisin päällä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin kun katsoit salaa ja

      Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku
      Ikävä
      64
      5150
    2. Povipommi, ex-Playboy-malli Susanna Penttilä avoimena - Paljastaa suhteestaan miehiin: "Olen..."

      No nyt! Susanna Penttilä on OnlyFans-vaikuttaja ja yrittäjä sekä yksi uuden Petolliset-kauden kisaajista. Onpa 53-vuoti
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      2347
    3. Kuvaa yhdellä sanalla meidän välejä tällä hetkellä

      Vastaa kuin vastaisit Hänelle.
      Ikävä
      262
      2342
    4. Katu täyttyy...

      Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt
      Ikävä
      36
      2329
    5. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      19
      1564
    6. Ympäristötuhoministeri Multala: "Olin humalassa"

      Ruisrockin rokkimimmi myöntää: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011407835.html Nämä ministerikuvatukset saavat ilm
      Maailman menoa
      219
      1438
    7. Taas joku junan alle

      Piltolan tasoristeyksessä: https://www.tilannehuone.fi/ Uutinen Iltalehdessä, Iltasanomissa, MTV:llä, Ylellä jne. Jossai
      Loimaa
      49
      1028
    8. Joko luovutat

      Mun suhteen?
      Ikävä
      89
      996
    9. Harmittaa...Lampsiinjoen sillat

      Tulva vei toisen ja toinenkin hajosi. Mielellään korjaisin molemmat, mutta ei ole resursseja siihen hommaan. Ikää jo 72v
      Imatra
      12
      929
    10. Jalat alta

      Multa kun veit 😎 👘 🦵🦵🤏
      Ikävä
      66
      927
    Aihe