Terapia ei auta ketään

Ei se auta jos ei pysty puhumaan kipeistä/vaivaavista asijoista, itekkin kävin lapsena/nuorena mut puhuin vaan diipadaapaa enkä tärkeistä asioista,ei auttanut ihme :p.
Sitä en osaa sanoa auttaako se narsismiin,olin masennuksen takia.

Vähän ensin ihmettelin miksi tuollainen aloitus on tällä palstalla, mutta sitten hokasin!
Terapeuttihan on kuin narsistin "uhri"!

Niin, terapia voi olla jossakin tapauksessa ainoa oljenkorsi, jos saatavilla ei ole ystävää tai muuta hyvää kuuntelijaa jolle purkaa sisintään. Terapiaa kannattaa kokeilla silloin, kun on elämänsä kanssa umpikujassa ja on tarve saada puhua jonkun kanssa. Psykoterapia eroaa tavallisesta keskustelusta siten, että se pyrkii tiettyyn tavoitteeseen, josta asiakkaan kanssa hoidon alussa sovitaan. Aina ei päästä toivottuun tulokseen, mutta pienikin eteneminen on askel kohti parempaa. Joskus joutuu etsimään jonkun aikaa, että löytää itselle sopivan terapeutin, jonka kanssa yhteys toimii. Jos tuntuu, että terapia pahentaa asioita, silloin on syytä miettiä mistä se johtuu. Tärkeintä on, että häiriö on psykoterapian keinoin hoidettavissa. Terapeuttisessa hoitosuhteessa tärkeää on saavuttaa sellainen terapeuttinen ilmapiiri, jossa asiakas kokee olevansa tärkeä ja merkityksellinen, saavansa kokea tuntea aitoa empatiaa ja hyväksyntää. Jos, terapeutti on ainoastaan kylmän neutraali, pidättyväinen ja ammatillisen julkisivunsa taakse kätkeytyvä hahmo, niin hoidossa ei todellakaan päästä kovin hyviin tuloksiin.

Masentunut ihminen kaipaa rakkautta ja huomioimista. Tärkeintä jokaiselle on saada tuntea olevansa rakastettu ja hyväksytty. Täytyy muistaa, että terapeutillakin on tunteet ja hänkin voi kokea epäonnistuneensa. Ammattinsa osaava terapeutti ei kuitenkaan koskaan sano ääneen asiakkaalle, että hoidon epäonnistuminen on asiakkaan syytä.

Terapiasta on apua.