Hevosen ruumiin alaosaa nimitetään mahanaluseksi. Eri hevostyyppien mukaan käytetään kolmea eri harjaustapaa. Ensimmäinen, näistä vaikein on koiras- eli orihevosen harjaus. Tässä toimenpiteessä on huomioitava orin erilainen anatomia muihin hevostyyppeihin. Mahanalusen harjaus suoritetaan hevosen ollessa seisaallaan etuosasta taaksepäin suiten. Orihevosta ei saa suotta kiihottaa harjattaessa takajalkojen tienoilta vaan otteet on oltava samanlaisia kuin muunkin mahanalusen harjausessa. Jos orihevonen kiihottuu, on harjaaminen välittömästi lopetettava ja pidettävä tauko ja annettava hevosen asettua. Hevosen asetettua harjausta voidaan jatkaa muina miehinä ja kiinnitettävä hevosen huomio toisaalle puhumalla tälle työasioita. Naarashevosen eli tamman harjaus on huomattavasti helpompaa kuin oriin koska naarashevosella ei ole ulkosynnyttimiä vaan ne sijaitsevat hevosen sisällä, joten ne eivät ole harjauksen tiellä. Harjaustapa on muuten sama kuin uroksen eli oriin harjauksessa. Kolmas hevostyyppi eli ruuna on alkujaan uroshevonen joka on menettänyt osan identiteetistään jossain elämänsä vaiheessa yleensä julman omistajansa toimesta. Ruunan mahanalusen harjaus on kaikista helpointa ruunan tasaisimman luonteen ansiosta. Ruunan luonnetta on usein verrattu lehmän luonteeseen mikä on mielestäni oikein sopiva vertaus. Harjauksen suoritustapa sama kuin uroshevosella.
Hevosen suuhygienia on tärkeää hevosen hyvinvoinnin kannalta. Koska hevonen syö suullaan ja pureksii hampaillaan, on hevosen hampaista pidettävä hyvää huolta. Koska varsinaisia hevosenhammashoitoloita ei ole olemassa hevosenhammas-lääkäreistä puhumattakaan, on turvauduttava omaan käteen. Hevosen poimuisen poskihampaat ovat erilaiset ihmisen ja sian hampaisiin verrattuna. Hevosen hampaat kuluvat ja kasvavat jatkuvasti hammaskoloistaan. Hampaat kasvavat varsin nopeasti ja jos hevonen on pitkän aikaa ruoatta, toisin sanoen hampaat eivät kulu, esim paaston aikaan pääsiäisenä, voi hampaat kasvaa niin pitkiksi että ne täyttävät suun kokonaan ja hevonen ei pysty enää syömään. Tällöin joudutaan turvautumaan hampaiden amputaatioon, mikä ei toimenpiteenä ole sinällään kivulias mutta hieman nolo hevosen omistajalle. Hevosen hampaat on raspattava aika ajoin, yleensä ennen ulkoruokintakauden alkua helmikuun pakkasilla. Raspauksen voi suorittaa tuttu eläinlääkäri tai kengitysseppä. Toisin kuin ihmisillä, suutari ei yleensä puutu hammashoitoon.
Yksi erikoinen hevoshammastyyppi on mainittava tässä yhteydessä nimittäin nuoren hevosen eli varsan maitohampaat. On havaittu että varsan imiessä emoaan eli äititammaansa nisistään, osa maidosta ei menkään hevosen mahaonteloon, vaan kertyy hevosen maitohampaisiin jossa on sopiva tila tätä varten, kellä isompi, kellä pienempi. Tämä siksi että jos tulee sellainen tilanne jossa varsa joutuu olemaan emostaan erossa pitkän aikaa (esim emon ollessa matkoilla), maitohampaista erottuu varsan suuhun maitoa ja se ravitsee varsaa. Kysymyksessä on ns itseruokinta. Tämä maitovarasto riittää usean päivän ruokintaan, jossain tapauksessa jopa viikoksi. Muilla eläimillä tätä ominaisuutta ei esiinny.
Terveisin Hevoskonsulentti Mannerheimi
Hevosen suuhygienia on tärkeää hevosen hyvinvoinnin kannalta. Koska hevonen syö suullaan ja pureksii hampaillaan, on hevosen hampaista pidettävä hyvää huolta. Koska varsinaisia hevosenhammashoitoloita ei ole olemassa hevosenhammas-lääkäreistä puhumattakaan, on turvauduttava omaan käteen. Hevosen poimuisen poskihampaat ovat erilaiset ihmisen ja sian hampaisiin verrattuna. Hevosen hampaat kuluvat ja kasvavat jatkuvasti hammaskoloistaan. Hampaat kasvavat varsin nopeasti ja jos hevonen on pitkän aikaa ruoatta, toisin sanoen hampaat eivät kulu, esim paaston aikaan pääsiäisenä, voi hampaat kasvaa niin pitkiksi että ne täyttävät suun kokonaan ja hevonen ei pysty enää syömään. Tällöin joudutaan turvautumaan hampaiden amputaatioon, mikä ei toimenpiteenä ole sinällään kivulias mutta hieman nolo hevosen omistajalle. Hevosen hampaat on raspattava aika ajoin, yleensä ennen ulkoruokintakauden alkua helmikuun pakkasilla. Raspauksen voi suorittaa tuttu eläinlääkäri tai kengitysseppä. Toisin kuin ihmisillä, suutari ei yleensä puutu hammashoitoon.
Yksi erikoinen hevoshammastyyppi on mainittava tässä yhteydessä nimittäin nuoren hevosen eli varsan maitohampaat. On havaittu että varsan imiessä emoaan eli äititammaansa nisistään, osa maidosta ei menkään hevosen mahaonteloon, vaan kertyy hevosen maitohampaisiin jossa on sopiva tila tätä varten, kellä isompi, kellä pienempi. Tämä siksi että jos tulee sellainen tilanne jossa varsa joutuu olemaan emostaan erossa pitkän aikaa (esim emon ollessa matkoilla), maitohampaista erottuu varsan suuhun maitoa ja se ravitsee varsaa. Kysymyksessä on ns itseruokinta. Tämä maitovarasto riittää usean päivän ruokintaan, jossain tapauksessa jopa viikoksi. Muilla eläimillä tätä ominaisuutta ei esiinny.
Terveisin Hevoskonsulentti Mannerheimi
Vastaukset 18
Vanhimmat
mannerheimi..puhut hevosen ruumiista..kuinka sitä hevosta harjataan niin että hevonen on seisaallaan jos se on ruumis?
Lisäksi tuo muina miehinä harjaaminen, enimmäkseen talleilla näkee hevosten kimpussa naisia..ja vielä..miksi eläinlääkärin tai kengittäjän oltava tuttu?
Hevoskonsultti Mannerheimi ei ole sanonut että hevonen on ruumis vaan että hevosen ruumista harjataan, ruumista, vartaloa ja maallista tomumajaa.
Sillä kai se pitää harjata muina miehinä ettei hevonen säikähdä.
Tuttu lääkäri tai kengittäjä on hevoselle aina mielusampi, otaksun.
kirjoittaa asiaa..olen nähnyt elämäni aikana monenlaista hevosen hoitajaa sekä hevostallia, eniten olen kiinnittänyt huomiota ratsastustallien sääntöihin kuten esim se että kaviot putsataan tuotaessa hevonen sisälle ym ym talli-likkojen on kyllä noudatettava sääntöjä.. harvassa on ne tallit joissa esim omistaja tuo hevosen sisälle ja putsais kaviot, hevonen vaan lykätään karsinaansa sen enempää harjaamatta ja kavioita putsaamatta, ymmärrän että kiire on ja lisäksi ihmetyttää tallien ruokinta-ajat..pahimmassa tapauksissa hevoset ruokitaan aamulla ja seuraavan kerran illalla..olen kyllä nähnyt eteläsuomessa sellaisenkin tallin jossa hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä ja tarkasti kellon mukaan..mutta mitä ylemmäs suomea tullaan niin sen leväperäisempää on tallienpito ja hevosten hoito, poikkeuksiakin on mutta harvassa, esim vuokrapaikalla olevista hevosista kyllä raha kelpaa mutta hoito on todella hälläväliä.
vaan hieman vinoili että mannerheimin kirjoitukset sais "tulta alleen", asiaahan hän raapustaa ja myös tiiuskakin78, monella hevosalan yrittäjällä hevostietous menny opiskeltaessa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, konsultti mannerheimilla riittää työsarkaa.
Ai ruuna on "alkujaan uroshevonen joka on menettänyt osan identiteetistään jossain elämänsä vaiheessa yleensä julman omistajansa toimesta."
Mistä toi julma tohon on eksyny.. :p
Orithan on melko jukuripäitä ja arvaamattomia luonteeltaan ja esim. ratsastustalleille sopivat ruunat oreja paremmin. Eihän kukaan halua, että ekoilla ratsastuskerroilla ori hyppää niskaan..
Orihevosta ei saa suotta kiihottaa harjattaessa takajalkojen tienoilta vaan otteet on oltava samanlaisia kuin muunkin mahanalusen harjausessa. Jos orihevonen kiihottuu, on harjaaminen välittömästi lopetettava ja pidettävä tauko ja annettava hevosen asettua. Hevosen asetettua harjausta voidaan jatkaa muina miehinä ja kiinnitettävä hevosen huomio toisaalle puhumalla tälle työasioita.
Taitaa H M. n ohje olla vähän provosoiva.
Onse vaan julmaa viedä hevoselta miehuus.
ssukupuolielinten puhdistus kuuluu hevosen hoitoon.
Kyllä vaan joillakin oreilla tuntuu tuo takapään harjaus tekevän hyvää.
helpompaa kuin oriin
koska naarashevosella ei ole ulkosynnyttimiä vaan ne sijaitsevat hevosen sisällä, joten ne eivät ole harjauksen tiellä.
Eikös nuo häpyhuulet ole ulkosynnyttimet? Vai olenko väärässä?
Kyllä meidän orikin nauttii harjauksesta kyseisellä tavalla.
Samoin meillä.
Aloittaja varmaan nautti orien hoitamisesta?
Joo ja moni muukin.
Myös minä.
Meidänkin ori nauttii harjaamisesta letku pitkänä.
Samoin meillä
kuis nykyään?
Mitens tänävuonna on hoidettu