Olipas ihmeellinen koe. Erittäin laajasta lukualueesta oli jätetty pois kokonaisia osia, kuten sähköinen asiointi ja viestintä. Kysymyksenasettelu oli muutenkin omituinen. Esimerkiksi rikoslakitehtävään oli vain pari sivua vastaustilaa. Olennaisten asioiden lisäksi keskityttiin lähinnä nippelitietoihin. Koe oli luultavasti vaikeampi kuin Helsinkiin ja Turkuun. Itellä ainakin meni luku-urakka täysin hukkaan. Jää varmaan alle pisterajan, vaikkei välttämättä kovin paljon. Sehän se vasta riepookin.
Lapin pääsykoe 2010
Uupunut ja pettynyt
582568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Samaa mietin minäkin. Olin aika kauhuissani kun tajusin, että tehtäviä on vain viisi. Ei ollut ihan kamalasti valinnanvaraa mistä niitä pisteitä noukkia.. Pahoin pelkään, että täällä jäädään myös alle pisterajan.. Erityisesti se verotehtävä ottaa päähän. Itse olin keskittynyt lähinnä ALV:iin ja vähennyksiin yms. Ei tullut mieleenkään että siitä tuollainen tehtävä olisi saatu.... Ja sammoin se Konserni ja Valtiosääntö tehtävät meni varmaan ihan penkin alle.... No, ensi vuonna uudelleen...
En kyllä enää toista kertaa pyri Lappiin. Kaikki tarmo kannattaa keskittää Turkuun pyrkimiseen, sillä susirajan takana ei nähtävästi tunneta käsitettä logiikka. Koe oli syvältä ja kuten aloittaja sanoikin, kokonaisia alueita oli jätetty aivan huomiotta - eli niitä luetutettiin ihan turhaan. Tosin Lapin kirjatkin ovat sekavia, täynnä kirjoitusvirheitä ja sisältävät vanhentuneitakin tietoja, niitä kun ei taideta paljoa päivittää vuosien välillä. Ainut hyvä puoli Lapissa on se, että siellä avoimen opinnoista hyvitetään edes vähän. Itseäni se ei tosin hyödytä. Jätin tyhmä kokonaan hakematta Turkuun, kun ajattelin, että Lappiin olisi vähän inhimillisempi koe. Katin kontit.
Entäs mitä mieltä ootte siitä valtiosääntökäsitetehtävästä? Tai no lähinnä sen vaikeudesta? Itestä jotenki tuntuu et kaikki saa siitä varmasti sen 15 pistettä vähintään ja sen jälkeen nousee pisterajat viime vuodesta.
Ja se myöskin hieman ihmeellistä, että jos siitä että tietää veron määritelmän saa todellakin 7pst. Itse fiksuna tyttönä menin korjaamaan siinä rahasuorituksen maksuvelvoitteeksi tarkastamisvaiheessa, että siinä vaiheessa syö jos taas jää pisteen päähän. Mut muuten olen joo samaa mieltä edellisten kanssa kokeesta.
Voi että kun ei tullut päntättyä ulkoa sitä käsitelistaa. Yleistiedollakin saa siitä tehtävästä muutaman pisteen. Mutta ei siitä varmaankaan anneta mitään puolikkaita. Itsellä nimittäin oli pientä horjuvuutta, esim. vallan kolmijako-oppi, kun pitäisi olla valtiovallan kolmijako.
Mietin tuota kanssa hyvin pitkään, että kumpi hitto se oli ja kirjotin sitten oikein. Luulisin kyllä että vaihtoehtona on, että joko 0 pistettä, puolikas piste tai piste. Ja senkin luulen viime vuodesta viisastuneena, että pienikin virhe termissä (esim. yksi kirjain väärin, riippuu tietenkin että kuinka olennainen kirjoitusvirhe on juuri sen termin kannalta) pudottaa pisteet puoleet. Nimimerkillä kokemusta on juurikin tuosta yhden kirjaimen kirjoitusvirheestä viime vuodelta ja siitä saadusta puolikkaasta. Mutta en tietenkään voi olla varma.
Mutta kieltämättä, kompetenssikompetenssi jäi tietämättä kun panostin enemmän siihen mielestäni olennaiseen, eli perustuslain lukujako-kappaleeseen. Hyvin jännä mielestäni, että kysymykset juuri tulivatkin siitä käsitekappaleesta, koska lukemista oli lähes 750 sivua ja varmaan aika moni jätti sen käsiteosion lukematta ilman sen suurempaa pänttäystä.
Hakijamäärähän oli tänä vuonna taas isompi, joten miten muualla koepaikkakunnilla jäi ihmiset saapumatta kokeeseen? Helsingissä arvioltani noin reilu 80 jätti tulematta.
Kyllä prosessioikeutta oltiin ainakin pätevästi viime vuodesta päivitetty. Viime vuoden reformatio in melius-kielto (vaatimistaakka) olikin vuonna 2010 nimeltään reformatio in peius ja perään selitettiin sitten uudestaan reformatio in peius huonontamiskieltona.. :)
Kertonee siitä, että pisteraja nousee, mistä taas seuraa, että omalta kohdaltani voikin heittää kaikki toiveet. Jos jäisi jonnekin 40 pisteen tienoille, voisi olla mahdollisuuksia, mutta ei mihinkään 48-55 pisteeseen. Tietysti kokeista jäi jonkin verran väkeä pois, niin kuin aina.
olivat myös yhtälailla kirjoitusvirheitä täynnä. Tuli jopa mieleen ajatus että onko vahvuuteni pilkun viilaamisessa ja oikoluvussa eikä oikeustieteessä. ;)
Siinä ei ollut mitään logiikkaa tänä vuonna! Vaikein koe varmaan koskaan! Kysyttiin asioita, jotka olivat kokonaisuuden kannalta täysin mitättömiä.
Itse pidin myös koetta hyvin outona. Ainakaan minä en onnistunut ennakoimaan tehtäviä kovin hyvin kohdilleen. Kuntatehtävä oli ainoa paremmin ennakoitava, mutta sen vastaukseen tarvittiin todella tarkkaa nippelitietoa, uskoisin. Tiedot oli lie pisteytetty 0.5 pistettä per kohta.
Esim. valtiosäännöstä ajattelin, etteivät ne voi kysyä pienellä fontilla präntättyä käsitelistaa, koska luettavaa oli muutoinkin ainakin viime vuotta runsaasti enemmän. Piru vie, 20 pisteen tehtävä käsitelistasta. Ja myös itse vastasin samalla lailla, kuin joku aiemminkin kirjoittanut esim. siihen valtiovallan kolmijakoon, että "vallan kolmijako-oppi". Eduskunnan kokouksesta vastasin, että "täysistunto", vaikka olisi kuulunut kirjata, että "eduskunnan täysistunto". Mulla siis valtiosäännän tehtävä meni suht reisille. Aluksi luulin, että saan siitä varmasti 15 pistettä, mutta tarkistettuani havaitsin, että jään 10 - 11 pisteeseen.
Vero-oikeuden tehtävä todella paha - maksun suhteen. Esim. siinä se kolmas 6 pisteen tehtävä, jossa piti veroa ja maksua käydä läpi perustuslain suhteen - huhhuh. Eikä siihen aivan selväsanaista vastausta löydy edes jälkikäteen.
Samoin kauppaoikeuden tehtävät konsernin suhteen, pirullinen kysymys. Pidin aiempien kirjoittajien tapaan myös rikosoikeuden tehtävää salakavalan vaikeana. Ainakin minulta loppui vastaustila tyystin. 2 sivua ei riittänyt alkuunkaan, ja jälkikäteen havaitsin, että jäi tärkeitä juttuja kirjaamatta. Rikosoikeuden tehtävässä esim. tapon yritys oli pisteytetty 7 pisteen arvoiseksi. Oli todella vaikea arvioida, mitä siihen haluttiin. Haluttiinko esim. tuoda esiin tahallisuuden asteet tms. Kysymys olisi mielestän pitänyt olla tuolta osin tarkkarajaisempi.
Viime vuoteen verrattuna (jäin silloin pisteen päähän) mielestäni huomattavan paljon vaikeampi koe. Olen ajatellut, että mikäli porukalla oli valtiosäännän käsitelista hyvin hallussa, se saattaa nostaa jonkin verran pisterajoja. Jos valtiosäännän käsitelista on mennyt yleisesti keskinkertaisesti, saattaa sisälle riittää alle 40 pistettä. Viime vuonnahan riitti 44 pistettä, ja kuten kerroin, mielestäni kokeet olivat huomattavan paljon helpommat.
Hakijamäärä ei kerro välttämättä tasosta yhtään mitään. Ainakin paikkakunnalla, jossa osallistuin kokeeseen, vähintään joka neljäs ilmoittautunut jäi tulematta. Hakijamäärä oli varmaan suuri siksi, että Helsinkiin kokeet oli eri viikolla. Ehkä joku harkitsi viimeiseen asti, kumpaan hakee, ja ilmoittautui molempiin - tiedä häntä.
Arvauksia sisäänpääsyrajasta? Historiallisestihan viimeisen kymmenen vuoden aikana korkein vaadittu pisteraja on ollut 55 pistettä, mutta tuolloin uuden ylioppilaat saivat lisäpisteitä ja avoimen opinnoista oli mahdollista saada 15 pistettä, kun nyt niitä voi saada maksimissaan 13 pistettä. Todellisuudessa korkein vaadittu raja on siis ollut luokkaa 53 pistettä.
Aika huvittavaa muuten, että ainakaan valmennuskurssi Artiklan väli- ja loppukokeissa ei tainnut mikään kysymys natsata kohdilleen. Voiko olla sattumaa? Näin taisi muuten olla vuosi sittenkin. Taitavat saada haltuunsa valmennuskurssin matskut ja tekevät niistä tyystin poikkeavat kokeet.
Tietysti toivoisin pisterajan olevan tosi alhaalla:))
Mutta jos vertaa entisiin kokeisiin ja pisterajoihin, niin luulisi 37 - 42 pisteen riittävän sisään pääsemiseen. Kokeesta sanoisin minäkin, että vaikea oli ja oikeastaan nilkkimäisesti laadittu. Kysymykset olivat kaikkea muuta kuin tarkkarajaisia. Hakijoita oli kyllä paljon, mutta toisaalta varmaan paljon muihinkin tiedekuntiin pyrkineitä, kun kokeet oli eri päivinä. Kysymykset olivat sitä tasoa, että ehkä aika monilla meni vähän sinne päin.
Luovuin toivosta heti kun sain koepaperin käteeni. Osa kysymyksistä oli niin ufojuttuja, että ainakaan minä en niihin osannut vastata, vaikka luin kirjoja koko kevään melkein sekoamiseen asti.
Esimerkiksi veron ja maksun määritelmät meni ihan säveltämällä, samoin konserni ja vakiintunut toiminimi. Hallinto-oikeuden tehtävästä jäi varmaan paljon mainitsematta. Rikosoikeuden tehtävässä tila loppui kesken, eikä kaikkea olennaista saanut millään mahtumaan.
En päässyt sisään edellisvuonna enkä varmasti nytkään. Yo-todistuksestakaan en saa lähtöpisteitä kuin vähän päälle kymmenen.
Kieltämättä vittumainen koe kyllä kaupan ja veron osalta. Lukemista oli paljon enemmän mitä edellisvuonna jne. Mutta toisaalta valtiosääntö ja rikosoikeuden tehtävien vuoksi en vaan jaksaisi uskoa, että pisterajat ainakaan laskisi viime vuoden 44 pisteestä. Luulisin että erittäin hyvin lukeneet saavat molemmista tehtävistä vähintään 15 pistettä??
Mulla on ihan ok fiilis omasta suoriutumisestani kokeessa. No ei ehkä konserni menny täysin putkeen eikä veron c-kohta, mut kuitenkin.. Se vaan stressaa että pisterajat on ihan taivaissa juuri noiden valtiosääntö ja rikostehtävien takia. Tosin nyt viidettä kertaa hakemassa joten ehkä se sallittaisikin minulle tällä kertaa että ei taas jäisi pisteen tai parin päähän.
Varmasti valtiosäännön tehtävästä ja rikosoikeuden tehtävästä erittäin hyvin lukeneille on mahdollista saada se 15 pistettä ja enemmänkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että erittäin hyvin lukeneita ja osaavia on kokeissa joka vuosi, eivätkä he itsessään nosta pisterajoja. Pisterajojahan nostaa se viimeisten sisäänpäässeiden joukko, ts. tuohon sisäänpääsyrajoille sijoittuvat. Eihän pisteraja nouse keskipisteiden nousun myötä vaan sen myötä, kuinka paljon pisteitä saa 128. paras (vai kuinka paljon valittiinkaan). Pisterajoille on siis ihan sama, vaikka 50 parasta saa täydet pisteet. Jos 80 seuraavaa saa 42 pistettä, niin rajaksi sisäänpääsylle muodostunee jälkimmäinen pistemäärä. Näin rautalangasta, itsessään tietysti selvä asia, mutta saattaa hämärtyä itse kullakin (rautalankamallia sotkee tietysti lähtöpisteet, mutta periaatteena näin).
Rikosoikeuden tehtävästä hyvinkin lukeneella saattaa olla vaikea saavuttaa korkea pistemäärä. Vaikka asia itsessään olisi hallussaan todelle hyvin (kuten tunsin itsellä olleeni), sen soveltaminen kuitenkin aika tiukkaan tilaan niin, että siinä tuo esille ne pisteet, joita arvostelija on pisteyttänyt, on haastavaa. Pisteytys on kuitenkin aina hiukan mielivaltaista; voi olla, että kahdesta keskenään relevantista asiasta vain toinen on pisteytetty.
Viime vuonna yksi määritelmätehtävä oli myös pisteautomaatti (silloin maksimit 10 pistettä). Muutoin kokeet olivat tuolloin huomattavasti helpommat. Tänä vuonna valtiosäännön tehtävän pisteitä syö maksu, konserni, toiminimikin sekä myös rikosoikeuden tehtävä (verrattavissa viime vuoden perintötehtävään). Myös hallinnon kuntatehtävä on varmasti tiukasti pisteytetty, koska siihen vaadittiin valtavasti pientä nippeliä. Lisättäkään vielä, että vaikka itselleni kokeet menivät aika hyvin, valtiosäännön tehtävä tuonee vain ehkä 11/20 pistettä. En käsitelistaa tankannut ulkoa. Luulen, että kaltaisiani saattaa olla muitakin.
Veikkaus tämän vuoden pisterajaksi 42p - pidän sitäkin kokeiden vaativuuteen suhteutettuna korkeana.
Uskon 34 pisteen riittävän valintaan. Koe oli niin vaikea ja epämääräinen, että mahdoton uskoa rajan pysyvän viimeisimpien vuosien tasolla.
Heitämpä nyt tännekkin abitreenien lisäksi oman näkemykseni kokeesta ja sen sisältämistä tehtävistä.
Valtiosääntö-tehtävä nostanee joka tapauksessa pisterajoja, eniten lukeneet saavat siitä helpot 20 pistettä. Ne puolestaan jotka eivät käsitteitä olleet opetelleet ja jäivät alle 10 pisteeseen voivat olla melko pulassa. Veron tehtävä, mitä nyt keskusteluja olen seurannut ja kurssikavereiden tuntemuksia kuunnellut, on ollut kaikille samaa pakkopullaa etenkin c-kohdan osalta. Kauppaoikeuden tehtävät olivat hyviä ja karsivat varmasti hakijoista. Itse olin kokeen jälkeen varma että saan konserni-tehtävästä monen pisteen eron muihin, mutta kappaleen kirjasta luettuani tulin siihen tulokseen että saan olla tyytyväinen 4-4,5 pisteeseen, vaikka kaiken oleellisen kokeeseen sainkin kirjoitettua.
Rikosoikeuden tehtävä vaikutti erittäin helpolta, mutta ilmeisesti siinäkin on ollut monella vaikeuksia hahmottaa etenkin sitä, mitä niinkin pieneen tilaan olisi pitänyt vastata. Itselläni jäi kuitenkin vielä 4 riviä tyhjäksi hätävarjelun jälkeen (vaikka tosin unohdin mainita ettei yritys saa olla kelvoton vaan sen on johdettava seuraukseen tai ainakin vaaran aiheutumiseen), joten mitä kaikkea muut kyseiseen tehtävään sitten oikein vastasivat?
Hallinnon tehtävä oli kaikista paras. Logiikkaan perustuva, kuitenki tarkkoja ja suoria lainauksia niin laista kuin kirjoista vaativa tehtävä, joskin mielestäni aivan liian alhaisesti pisteytetty etenkin kun miettii että pelkällä veron oikealla määritelmällä kuittasit melkein saman verran pisteitä kun täydellisestä oikaisuvaatimusmenettelyn ja kunnallisvalituksen osaamisesta.
Ja muista sitten 0-1 pinnaa. Näillä mennään. Onneksi älysin opetella määritelmälistan ulkoa. Jos olisin lukenut kirjat oikeasti, voisin päästä jopa sisäänkin. Noh, elämänkoulu on se paras koulu.
Kun sain kokeen eteeni ajattelin, että onpas naurettavan helppo koe :o Sittemmin alkoi kyllä hirvittää, että on saattanut tulla pahempiakin kämmejä kokeessa, tai jäänyt olennaisia asioita vastaamatta... Pisteitä itselleni kaavailin 40-50 väliltä, mutta... Paha sanoa. :s Mikäli pisterajat ovat yli 50, ei kyllä taida olla toivoa sisäänpääsystä.
Jokatapauksessa kysymykset sattuivat aika sopivasti vahvimmista aiheista ja huokaisin helpotuksesta kun sähkö-artikkeli oli kokonaan pois (sitä en lukenut kuin vajaa kerran, kun se oli aika turhan tuntuista ja epäselvää ajantuhlausta) ja valtsikastakin oli vain määritelmätehtävä ja lisäksi niinkin päin, ettei tarvinnut tietää kuin määritelmän nimi (ei selittää määritelmää). Vero ja maksu olivat hyvin hallussa, kun perusasiat opettelin ihan siinä mielessä ettei ainakaan sellaisista jää kiinni...
Niitä aloituspisteitä ei tosin mulle ole tulossa ja tässä olen kauhulla lueskellut, että monelle tulossa se 13 lisäpistettä :S Onko sinne edes mahdollista päästä ilman niitä??
3. kertaa haen, tosin aikasemmin hakenut Helsinkiin. Toivottavasti nyt onnistaa, kovasti haluaisin päästä opiskelemaan ja uusiin maisemiin! Jännityksellä siis tuloksia odotellen :p
Ninnuli_89: Kun harmittelit noiden 13 lisäpisteen puuttumista, niin varmaan sullakin jotain yo-pisteitä on pohjalla..? Itselläni ei myöskään avoimen pisteitä ole, mutta - jos nyt olen pistelaskun oikein käsittänyt - yo-pisteistä on oikeastikin hyötyä... Onneksi!
Sisäänhän on mahdollista päästä joko ylioppilaskiintiöstä tai avoimesta kiintiöstä. Avoimessa kiintiössä otetaan huomioon pääsykokeen lisäksi mahd. lisäpisteet. Ylioppilaskiintiössä otetaan huomioon yo-pisteet ja valintakoe, joten yo-kokeissa hyvin menestyneiden on helpompi päästä sisään ylioppilaskiintiön kautta : ) Ylioppilaskiintiöhän täytetäänkin ennen avointa kiintiötä.
En ole juuri niiden yo-pisteidenkään varaan laskenut... En lukiossa jaksanut tehdä juuri mitään opiskelun eteen kun siellä ei kovin paljon kiinnostavia aiheita ollut, joten en mun M papereilla uskois mitään niistä saavani..? En ole niitä edes tarkemmin tutkiskellut. Joten pitää vaan toivoa että pääsykoe oli mun osalta niin helppo, miltä se kokeessa vaikutti, tai muuten olen pulassa :s Apua, vielä 2 viikkoa jännitystä!
Lapin leikkikouluun pääsee kävemällä sisään, joten ei huolta.
Kouluun pääsee kyllä sisälle ovesta ja kävellen, mutta opiskelupaikan eteen täytyy tehdä töitä. Jos et ole lukiossa rehkinyt niin sitten pääsykokeissa.
Itse pääsin toisella hakukerralla opiskelemaan Lapin yliopiston oikikseen. Alla KTM opinnot ja yritysjuridiikkaa sivuaineena. Ajattelin ehkä itsekin tuolla tavalla (kävellen sisälle), mutta niin se mieli muuttui kun jäi ensi kerralla rannalle ruikuttamaan...
Muutama sana opiskelusta täällä, kun joitain se saattaa kiinnostaa.
Opiskeluun voi Rovaniemellä keskittyä kovemmalla intensiteetillä kuin muualla. Vuokrat ovat kohtuulliset. Talvella on lisäksi opiskelijalle sopivaa kausityötä tarjolla kansainvälisestä ympäristöstä.
Yliopiston kirjastosta löytyy kirjoja luettavaksi. Varsinkin kun oppii taktiikan kirjojen varauksissa.
Talvilajien harrastajalle Rovaniemi on lähes paratiisi. Parempia latuja/lenkki-/maastopyöräpolkuja käytännössä keskellä kaupunkia ei monessa paikkaa ole! Lisäksi Suomen parhaat rinteet ovat kohtuullisen matkan päässä.
Omalla kohdalla vaikuttaa vain olevan vaikeampi päästä pois koulusta kuin sinne sisälle. Aiempi koulutus auttoi löytämään "oikeita" töitä pohjoisesta ja se tietysti häiritsee vähän opiskelua...
Autuus ei ole olla kehätien sisäpuolella.
Ei autuus ehkä löydy kehätien sisäpuolella mutta työpaikat kylläkin. Täällä suurin osa pääsee alan hommiin jo opiskeluaikana. Pohjoisestakin tullaan tänne töihin, mutta yleensä vasta opiskelujen loppuvaiheessa.
Nuoremmat kaverini pyrkivät lappiin ja heidän mielestään koe oli ylihelppo- kunhan on lukenut. Muistakaahan, ettei lappiin kysytä ikinä mitää ihmeellisyyksiä- vain perusasoita. Miettikääs: mitä järkeä opetella ulkoa alv- vähennyksii, kun lait muuttuvat ja alv muuttuu koko ajan? Keskittykää seuraavalla kerralla vain olennaisiin kohtiin, kuten perussäännöt ja oikeusperiaatteet.
Pääsykokeet eivät ole sen ihmeellisemmät etelläsäkään. Tappio on nieltävä ja ens vuonna yritettävä uudestaan! Muistakaa, että pyrkijöitä on satoja: jyvät erotetaan akanoista. Teidän on todella hallittava perusteet.
Ja voin luvata, että lukemista ja tenttimistä tulee lisää. Tenteissä vasta nippelitietoja kysytään ja vääristä, ristiriitaisista tms vastauksista menee miinuspisteitä. Eniten tympäsee oikiksessa se, että valmistaudut kuukauden johonki tenttii á 1500 s. ja saat hylsyn, vaikka olit opetellu tosissaan. Sitte jäät parilta kukaudelta ilma opintopisteitä ja kelan tädit hengittää niskaan.
"Muistakaahan, ettei lappiin kysytä ikinä mitää ihmeellisyyksiä- vain perusasoita. Miettikääs: mitä järkeä opetella ulkoa alv- vähennyksii, kun lait muuttuvat ja alv muuttuu koko ajan? Keskittykää seuraavalla kerralla vain olennaisiin kohtiin, kuten perussäännöt ja oikeusperiaatteet.".
Yllä lainaamani tekstisi on täyttä huuhaataa. Mitä järkeä on sitten kysyä voimassa olevaa lakia, koska nekin muuttuvat. Toisaalta, edellisellä kerralla muun muassa vero-oikeudesta kysymyksenä taisi olla, että mitkä verot ja maksut korvattiin kiinteistöverolla. Mitä järkeä on kysyä tuollaista, joka on menneisyyttä?
Niin vain on, että koealueesta on kysytty aiemmin ja tullaan kysymään myös tulevaisuudessa aivan mielivaltaisia asioita - ihmeellisyyksiäkin - perusasioiden ohella. Kysymyksissä tuntuu usein olevan ideana epäloogisuus - tarkoitushakuisesti. Näin niitä on hankalampi ennakoida.
Tsemppiä kaikille pyrkijöille.
Kerrohan sitten ihan huvikseen pääsivätkö nämä kaverisi sitten opiskelemaan. Ite oon aika kattavasti muiden hakijoiden kanssa jutustellut ja kaikkien mielestä koe oli vaikea, niin sanatarkkaa ja laajaa osaamista siinä vaadittiin valtiosääntöoikeuden tehtävää lukuunottamatta. Neuvostasi keskittyä olennaiseen huomaa selvästi ettet ole tämän vuoden koetta ja koealuetta vilkaissut, sen verran perseestä ohjeesi nimittäin on. Onneksi pyrin itse opettelemaan koko kirjan ulkoa ja pystyin siten vastaamaan kokeessa myös sellaisiin kysymyksiin joita kukaan ei ikimaailmassa olisi uskonut kokeeseen tulevan. Vajaan 2 vkon päästä nähdään miten käy.
Ymmärsit väärin... siis mitkään perusteet eivät ikinä käytännössä katsoen muutu- ainakaan tiuhaan tahtiin, esim: rikosoikeudessa osallisuusopit ja yleiset periaatteet- siis sellaiset oikeustieteeseen kuuluvat ja sen luomat käsitteet ja teoriat. Sen sijään yksittäiset pykälät ja jopa lait voivat uudistua tai kumoutua yms. hyvinkin usein, esimerkiksi tietyn rikoksen tunnusmerkistö voi muuttua tai se voidaan kumota kokonaan, esim. kihlautuneena naiminen.
Tarkoitukseni oli ilmaista, ettei kannatta opetella välttämättä ulkoa hirveän monimutkaisia laskentataulukoita, kaavoja- varsinkin finanassioikeudessa lait ja veron määräytymisperusteet muuttuvat jatkuvasti. Mielestäni siksi kannattaaki pyrkijöiden panostaa melko staattisiin ilmiöihin- kuten oikeusperiaatteet.
Vanhoja, "menneisyyttä olevia" asioita kysytään siksi, että ne on tiedettävä, jotta osattaisiin soveltaa nykyistä. Esim vuonna 2006 tuli voimaan uusi osakeyhtiölaki. Meidän opiskelijoiden on kuitenki tunnettava (ainakin tiedettävä ) vanha osakeyhtiölaki, koska edelleen on olemassa osakeyhtiöitä, joihin sovelletaan aikaisempaa lakia.
Ekalla kerralla jäin puolen pisteen päähän. Itse pääsin tiedekuntaan toisella kerralla, vapaassakiintiössä menin 20p rajan yli ja yo- kiintiössä 10p. Tein pääsykokeen 30 minuutissa, tarkisteluun kului 15 min. Mielestäni silloin koe oli erityisen helppo ( 2008), mutta olinhan lukenutkin siihen yötä päivää..
Mutta minulla suurimmat ongelmat koskivat vastaustekniikkaa, suosittelen uudelleen pyrkijöille valmennuskurssia- HUOM! en suosittele mitään monen tonnin kursseja. Kansanopistoilla ihan suhtkoht ok kursseja saa 300 egellä.
Tsemppiä pyrkijöille!
Hei ulkoa opettelu ei missään nimessä kannata, koska tehtävissä edellytetään myös soveltamista. Jos luettelet vain kaiken oppimasi, muttet sovella sitä tapaukseen, et todennäköisesti saa niistä hyviä pisteitä. Oikiksessa tenteissä vaaditaan aina sanatarkuutta, koska vaarä termi voi johtaa todella väärään lopputulokseen: esim rasite ja rasitus tarkoittavat todella eri asioita.
Kuten olen edellä todennut, kokeen on tarkoitus erottaa potentiaaliset opiskelijat akanoista- siksi myös vaaditaan pilkunviilaamista ja laajaa osaamista. Voin sanoa, etteivät tentitkään sen helpompia ole: paljon enemmän lukemista paljon lyhyemmässä ajassa.
Koetta en ole nähnyt, koska sitä ei ole vielä julkaistu tiedekunnan sivuilla. Kaverini ovat sen sisällön minulle selostaneet ( kunnon pyrkijä huomaa tämän, jos TARKASTI on lukenut ensimmäisen viestini). Ja se oli HEIDÄN mielestään helppo. Oli sen tosin minunkin KUULEMANI mukaan helppo, tosin minullahan on jo kolmas opintovuosi aluillaan.
Toivon sinulle menestystä pääsykokeessa!
Kiitos! Toivotaan että tärppää.
Todennäköisesti tiedät useamman vuoden alaa opiskelleena paremmin, mutta kyseenalaistan silti väitteesi ettei ulkoaopettelu kannata. Väitätkö tosissasi ettei tämän vuoden kokeessa vaadittuja esimerkiksi hätävarjelun, rikoskumppanuuden, konsernin, vakiintuneen toiminimen ja veron määritelmiä ja tarkkoja lain säännöksiä ja sanamuotoja tarvitse osata kokeessa täsmälleen oikein? Eh...
Ja mitä tulee tuohon neuvoosi lain säännösten soveltamisesta käsillä olevaan oikeustapaukseen, voisin vastata näinkin alkeellisesti, että daa.
Ulkoa opettelu kannattaa tietenki, jos ei ymmärrä tai hallitse asiaa- minutkin se on pelastanut parissa tentissä, mutta kovin raskasta vain se on. Tietenkin kaikki valitsee parhaansa katsomansa opiskelutekniikan.
Minkälainen kuva sinulle muuten jäi pääsykokeesta? Saatko paikan?
Sori, mutta viimeinen kommenttisi meni vähän ohi, ihq-daa :D
......"Ekalla kerralla jäin puolen pisteen päähän. Itse pääsin tiedekuntaan toisella kerralla, vapaassakiintiössä menin 20p rajan yli ja yo- kiintiössä 10p. Tein pääsykokeen 30 minuutissa, tarkisteluun kului 15 min. Mielestäni silloin koe oli erityisen helppo ( 2008), mutta olinhan lukenutkin siihen yötä päivää..".....
Pisteistä päätellen olet tehnyt ensimmäisen ja toisen pyrkimisen välissä avoimessa opintoja, joilla olet saanut lisäpisteitä (-08 niitä oli mahdollista saada max 15p). Eli ilman lisäpisteitä olisit ylittänyt kuitenkin pisterajan vapaassakiintiössä 5 pisteellä, mutta ylioppilaskiintiössä olisit jäänyt edelleen rannalle?
Sen lisäksi, että olet tietysti kaikista fiksuin, olet myös sen ohella supernopea kirjoittaja. Pikaisella silmäyksellä -08 kokeeseen arvioisin, että sen tekemiseen vierähtää aikaa yksi jos toinenkin tovi.
Me palstalla olemme toki otettuja, että olemme saaneet kaltaisesi supernopean älykön kommentoimaan muun muassa 2010 pääsykoetta, johon ilmeisesti olet perehtynyt muutamassa sekunnissa.
Terveisiä myös älykkäille ystävillesi.
Anteeksi, tarkoitukseni ei ollut loukata. En ole mitenkää superälykäs, ÄO:ni on vain 124. Yo- kiintiössä ei huomioida ollenkaan avoimessa tehtyjä ja avoimen opinnoista sain muistaakseni 6 pistettä? Joten olisin reilusti päässyt sisälle ilman avoimiakin. Avoimet ovat niin kalliita, ettei minulla ollut varaa suorittaa niitä kuin parin kurssin verran..
Jos katsot 08 koetta huomaat, että yks tehtävä oli monivalinta- rengastamiseen menee 5 minuuttia. Kolme esseetehtävää, joissa vastaustila oli rajattu yhteen sivuun- menee kirjoittamiseen 15 min. "Oikeustapaus", jossa vastaustilaa muutama rivi per kohta- ei mee kauaa raapustaa. Yks ylihelppo oikeuslingvistiikan kysymys, täyttämiseen meni pari minuuttia- siitä tuli täydet pisteet. Pari muut, samaan aikaan sisällepäässeitä tekivät sen myös alle tunnissa.
Olen nopea kirjoittamaan- aina ollut. Tentissäkin kirjoitan konceptin alle puolessa tunnissa.
Me- minä ja kaverini- emme ole superälykkäitä, vaan olemme jokainen tehneet kovan työn päästäksemme unelmaopinahjoomme. Toivottavasti kaverinikin pääsevät- toinen heistä pääsi ainakin hallintotieteelliseen.
Hyvää kesän jatkoa sinullekin.
..." Yo- kiintiössä ei huomioida ollenkaan avoimessa tehtyjä ja avoimen opinnoista sain muistaakseni 6 pistettä? Joten olisin reilusti päässyt sisälle ilman. Avoimet ovat niin kalliita, ettei minulla ollut varaa suorittaa niitä kuin parin kurssin verran".. .
Juuri tuosta kertomastasi ylioppilaskiintiön ja vapaankiintiön sisäänpääsyrajan erosta päättelin sinun suorittaneen opintoja avoimessa.
En tiedä miten oli vuonna 2008, mutta ainakin tänä ja edellisenä vuonna saadakseen lisäpisteitä avoimen opinnoista niitä tuli olla suorittuna vähintään sen verran, että lisäpisteitä sai 10 pistettä. Maksimissaan siis viime ja tänä vuonna lisäpisteitä avoimen opinnoista oli mahdollista saada 13 pistettä, kun vuonna 2008 niitä oli mahdollista saada maksimissaan 15 pistettä. Toisin sanoen, ainakaan viimeisinä vuosina ei ole ollut mahdollista saada alle kymmentä lisäpistettä.
Avoimen opinnot näkyvät maksavan Rovaniemellä 35 euroa / opintokokonaisuus. Täydet lisäpisteet saadakseen tulee suorittaa noin 4 - 5 opintokokonaisuutta. Toki avoimen opinnot esim. kesäyliopistoissa ovat hieman tuota kalliimpia, mutta suoritetut opinnothan hyväksiluetaan täysipainoisesti ja niiden kustannusvaikutus esim. mainitsemaasi valmennuskurssiin verrattuna ovat vertailukelpoiset, koska avoimen opinnot takaavat lisäpisteet pääsykokeeseen, mitä valmennuskurssin opetus ei tee.
Hyvää kesää myös Sinulle. Itse suoritan oikkarin opintoja myös kesän - tosin sehän ei kesästä huonoa tee.
Huonosti muistan, olikohan sitten jopa niin, etten saanut mitää hyötyä avoimista opinnoistani? Kuitenkin työoikeus maksoi yhdellä opistolla jotain 170€ ja oikeushistoria- ja - järjestelmä 60€. En tehnyt avoimia Rovaniemellä- vaan olin keski- suomessa kaupan kassalla tuuraajana ja tarkoitus oli tehdä ne 15 pistettä antavat avoimet, mutta talous ei antanut periksi. Jotenkin laskin, että jos oisin tenhyt kaikki tarvittavat rahaa olisi palanu melkein tonni?
Esim nyt oulussa järjestettävä työoikeus maksaa 240€ plus reksiteröintimaksu. Eli kalliita ovat.
Avoimeen kannattaa tottakai panostaa. Kävin itse 2 vko:n kestävän halpahintaisen valmennuksen.
..."Huonosti muistan, olikohan sitten jopa niin, etten saanut mitää hyötyä avoimista opinnoistani? Kuitenkin työoikeus maksoi yhdellä opistolla jotain 170€ ja oikeushistoria- ja - järjestelmä 60€"...
Huomaan, että muisti ja nopeus ei ainakaan tässä tapauksessa kulje käsi kädessä. Niin, eihän sitä muistia oikiksessa tarvitakaan - tai sitten välillä muistin on hyvä olla valikoiva.
Niin tai näin - onnea sisäänpyrkijöille - vaiva on sen arvoista.
"Ulkoa opettelu kannattaa, jos ei ymmärrä tai hallitse asiaa"? Omaan korvaani tuo kyllä kuulostaa aika tolkuttomalta. Jos kuntalaissa säädetään, että kunnan jäsen on henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on tai yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa tai se, joka omistaa tai hallitsee kunnassa kiinteää omaisuutta, niin miten voit tämän rimpsun kokeessa osata jos et sitä ulkoa ole opetellut? Tämä luonnollisesti vain yksi esimerkki. Itselleni ainakin on jäänyt niin netin keskustelupalstoilta, vanhoista kokeista kuin valmennuskurssiltakin se kuva että nämä asiat on osattava nimenomaan ulkoa eli sanasta sanaan. Omasta päästä vedetyillä säännöillä ei pisteitä juurikaan keräillä.
Omasta mielestäni koe oli aika kaksijakoinen, valtiosäännön ja rikoksen tehtävät olivat suht helppoja, kaupan ja veron puolestaan melko kinkkisiä. Hallinnon tehtävästä vaikea sanoa mitään, koska pisteytys voi olla ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Kevään perusteella olisi kenties realistista odottaa että sisälle mennään, mutta pahimpaan olen varautunut jottei mahdollinen pettymys kasvaisi liian suureksi.
Anteeks, jos kommention yhtikäs mitään- ilmeisesti sun itsetunto sai jonku kumman kolauksen mun kommenteista. Kuitenkin, valmistun neljässä vuodessa ja oikisessa olo ollut elämäni parasta aikaa, suosittelen.
Pääasia on, että ne, jotka pääsee, osaa.
Vaikutat hyvin älykkäältä, joten löytyisikö tietoa tämän vuoden pisterajoista? Luulisin että John Travoltan on siten helpompi tietää saako paikan vai ei.
Samaa mieltä John T. kanssa. Itse ainakin koin niin viime vuoden kokeessa, että ei riittänyt vaikka ymmärsin asian ja kirjoitin sen omin sanoin siihen. Ei herunut pisteitä nimittäin vaan olisi pitänyt kirjoittaa asian sanatarkasti niin kuin se kirjassa luki. Tämän sitten tänä vuonna tiesin ja pyrin kirjoittamaan asiat hyvin tarkasti ja kirjan mukaan.
Siis pointti oli, ettei kaikkea tarvi opetella ulkoa. Minä en ainakaan pysty. Ite olisin vastannu, et kuntalain mukaan kunnan jäsenellä tarkoitetaan kunnassa asuvaa luonnollista henkilöä tai siellä kotipaikan omaavaa yhteisöä ym. tai sitä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Siis itse opettelen tietenkin käsitteet, mutten välttämättä määritelmiä sanasta sanaan ulkoa. Kukin taplaa tyylillään.
Oletko ollut keväällä valmennuksessa? Onko avoimista pisteitä? Kyllä mä uskon, että pääset heittämällä sisälle :)
Arvatahan aina voi: veikkaukseni on että, vapaan kiintiön raja 48-50 ja yo- kiintiö 68-72. En menisi kuitenkaan lyömään vetoa :)
Saako muuten uudet ylioppilaat vielä lisäpisteitä? Jos ei yo- kiintiö 66-70
Täti, todennäköisesti olisit tuolla vastauksellasi saanut korkeintaan puolet pisteistä mikäli pisteytys on yhtä julmaa kuin oletan. Olin keväällä kurssilla, josta en itse koe saaneeni mitään hyötyä muuten kuin muutamien harjoitustehtävien muodossa. Merkittävä etu varmasti tämäkin joka tapauksessa. Avoimesta ei pisteitä ole, ikävä kyllä.
Ja mitä tulee pisterajoihin, arviot ovat heitelleet avoimen kiintiön osalta 35:stä aina 52:een pisteeseen mikä kertonee niin ikään tämänvuotisen kokeen eriskummallisuudesta. Toivotaan että tätylin arvio tältä osin on hieman yläkanttiin.
Veron määritelmästä sai 7 pistettä, joka oli kirjassa neljässä rivissä joten se nyt varmasti täytyy olla sanatarkasti niin kuin kirjassa lukee. En usko että jos kirjoittaa vähän sinne päin niin saisi yhtään mitään hyvitystä. Koealue tänä vuonna oli lähemmäks 750 sivua, huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna, joten ei siinä nyt kaikkea ulkoa voi edes opetella. Mutta kyllä se oli niin tiivis paketti että määritelmiä, termejä, selityksiä, lakeja jne. oli niin paljon, ja yleensä ne on jyvitetty aika sanatarkasti joten kyllä siinä oli homma ne opetella ulkoa. En kuitenkaan katso että olisi tosiaan järkeä ulkoa opetella sellaista yleisluontoista kertomista esim. valtiosäännön ensimmäiset sivut. Tärkeä on ymmärtää tietenkin asia, mutta järki siinäkin mitä ihan sanasta sanaan ulkoa opettelee.
Lähemmäks 750 sivua pääsykokeisiin lukemista on paljon, vaikka tenttialueet ovatkin laajempia. Mielestäni tenttiin lukeminen eroaa pääsykokeisiin lukemisesta. Pääsykokeissa kärjistettynä on osattava joka helvetin asia sanatarkasti ulkoa. Itse olen kokenut, että tenteissä ei tarvitse osata asioita niin hyvin sanasta sanaan vaan pisteitä tulee helpommalla. Mutta ei lähdetä asiasta liikaa sivuraiteille, kunhan vain mainitsin, että en tuossa ekassa kappaleessa tarkoita että 750 sivua olisi jotenkin mahdoton tai järkyttävä määrä ja tiedän kyllä tenttialueiden olevan paljon laajempia.
Avoimen pisteet ei mulla riittänyt. Viimeinen tentti ei mennyt läpi, ei valitettavasti ollut taloudellisesti mahdollista olla niin paljon pois töistä että olis näihin avoimen tentteihin saanut kunnolla luettua. Jäi tosiaan ihan pienestä kiinni, kolme kurssia sain suoritettua arvosanoin 3-4. Valmennuksessa en ole ollut Rovaniemelle, olen käynyt kahtena vuonna toisen ainejärjestön kurssit kun hain muualle. Sekä takana on lukuvuosi oikeustieteen opiskeluja eräässä kansanopistossa, ei kuitenkaan Rovala. Kolmena vuonna jäänyt alle viiden pisteen sisään, nyt viime vuonna siis Rovaniemelle kahden pisteen päähän. En ole ihan noviisi oikeustieteen opiskelun suhteen, joten en käynyt valmennuskurssia tänä keväänä. Tiedän aikalailla omat heikkouteni ja niihin keskityin tänä vuonna paremmin. Enkä koe saavani valmennuskurssista irti niin paljoa kuin siitä, että käyttäisin ajan itse lukemiseen. Toinen asia on nyt sitten se, että en halua käydä minkään kaupallisen valmennuskurssijärjestäjän kursseja vaan vaihtoehtona olisi ollut Artikla ja katsoin paremmaksi olla tilaamatta edes sitä pakettiakaan, koska ainakin viime vuonna siinä oli niin paljon virheitä. Mutta kiitos.. :)
Ei saa (onneks).. :)
Mut ois hirtetty, jos oisin vastannu noin erään proffan tenttiin. Mutta luulen, ettei pyrkiviltä odoteta kuitenkaan ulkoa opeteltuja rimpsuja, ainakaa pitkiä sellaisia.
Mä en tehny avoimen pisteillä mitään: en muista oliko niitä liian vähän, et ne ois laskettu, kuitenki kuutisen verran mulla niitä taisi olla. Sain pääsykokeesta ite jotain 60p. silloin aikoinaan.
Arvioni perustuu siihen, että lappiin hakee kaikki Rovalas opiskelevat, joilla kaikilla on todennäköisesti täydet pisteet messis- ja vuoden valmennus takana. Heistä koe voi tuntua helpolta ja ehkä saavat korkeita pistemääriäkin, mikä taas nostaa rimaa.
Sit en tiedä vaikuttaako se, että nyt kuulemma pysty hakemaan useampaan oikikseen. Kuitenkin hakijamäärät olivat korkeat. Olisi kiva tietää, kuinka moni haki tosissaan tänne lappiin eikä käyny kokeilemassa. Jos tosissaan pyrkijöitä oli normimäärä, eli reilu 350, pääsyprosentti on noin 30%.
Eli lappiin on helpompi päästä kuin etelän tiedekuntiin.
"En kuitenkaan katso että olisi tosiaan järkeä ulkoa opetella sellaista yleisluontoista kertomista esim. valtiosäännön ensimmäiset sivut." Juu samoilla linjoilla ollaan, sen takia iskikin aikamoinen tenkkapoo kun veron tehtävässä kysyttiin maksun ja veron eroja perustuslain näkökulmasta. Kyseinen muutaman rivin teksinpätkähän löytyy koko koealueen ensimmäisen artikkelin, vero-oikeuden ensimmäiseltä sivulta kappaaleesta jonka nimi on 'yleistä'. Noh, onneksi jotain sentään oli jäänyt mieleen joten toivon mukaan 1,5-2,5 pistettä tuosta pahamaineisesti c-kohdassa allekirjoittaneelle heruisi.
Mitenkäs ".." noin useamman vuoden kirjojen parissa viihtyneenä koit kokeen verrattuna edellisvuosiin? Jouduitko pähkäilemään kovastikkin vai olivatko kysymykset sinulle suorastaan hunajaa?
No se kohta juurikin koitui aikamoiseks ongelmaks. Kyl siihen sain vastattua, mutta en oikeestaan vieläkään tiedä mitä siihen piti laittaa ja vituttaa niin paljon, että en oo halunnu edes kattoa. :)
Hallinto ja prosessihan oli myös viime vuonna, niitten lukeminen oli siten helpompaa. Prosessistahan ei sitten tullut mitään muuta kuin se asianomistaja. Hallinnon tärppini osui, mutta siitä on hyvin vaikea nyt sanoa yhtään mitään. Vaikea tietää miten se tehtävä on jyvitetty jne. Oon siis hakenut vain 2009 Rovaniemelle ja sitä ennen muualle. Niitä etelän tiedekunnan kokeita ei oikein voi verrata nyt tähän. Mutta viime vuoden kokeeseen nähden... no en tiedä. Vaikea sanoa. Itse koin osaksi helpommaksi kuin viime vuoden kokeen, mutta toisaalta taas vaikeammaksi juuri veron ja kaupan kysymysten vuoksi. Kuten sanoit, et hyvin vaikea ajatella mitä se pisteraja voisi olla. Mut vaikka onkin hakenut ennenkin niin oli työlästä ja kovasti sai pähkäillä, tietty lukeminen on helpompaa kuin sellaiselle joka ei ole tottunut lukemaan oikeuskirjallisuutta. Kuitenkin loppupeleissä samalla viivalla on kaikkien kanssa, joilla ei ole niitä lisäpisteitä.
2008, jolloin siis kerrot päässeesi sisälle, vapaasta kiintiöstä riitti sisälle 48 pistettä ja ylioppilaskiintiöstä 66 pistettä. Pidit koetta tuolloin helppona, miltä se kieltämättä silmäilemällä vaikuttaakin ja se heijastuu myös pisterajoissa. 2008 uusilla ylioppilailla todella oli vielä lisäpisteet (3 pistettä ? ), joita nykyään ei ole, ja avoimen opinnoista sai tuolloin maksimissaan 15 pistettä, joita nykyään saa max 13 pistettä. Jos koe olisi ollut tänä vuonna samantasoinen suhteutettuna hakijoiden osaamiseen kuin 2008, sisäänpääsyrajat olisivat ehkä vapaassa 46 pistettä ja yo-kiintiössä 64 pistettä.
Itse arvioin tänä vuonna sisäänpääsyyn riittävän viime vuotista (44p) hieman alhaisemman pistemäärän.
"En ole mitenkää superälykäs, ÄO:ni on vain 124." Kai tää oli vitsi? :'DD
Tämänvuotinen koe oli aikaisempiin verrattuna äärettömän vaikea. Kysymykset olivat epätäsmällisiä ja epätarkkarajaisia. Jos pisteraja on yli 34, on kyseessä ihmisoikeusrikos.
Molemmat kaverini pääsivät sisälle, kuten odotin! :)))
Koe oli helppo, näkyihän se jo pisterajoista: vapaa kiintiö 55 pistettä, eikä veikkaukseni menny ihan yläkanttiin. Vielä on huomattava se, että vain 25%:lla oli lisäpisteitä, kun tuo luku on ollut aikaisempina vuosina ollut jokunen prosenttiyksikkö korkeampi. Sen sijaan yo- kiintiö yllätti: 63 pistettä!!! WTF? näemmä hakijoilla ei ollut hyviä lähtöpisteitä todistuksestaan, vai vaikuttikohan se, ettei uudet yo:t saaneet lispisteitä?
Katsoin arvosteluperusteita, ja kyllä nauratti! valtsikan tehtävä oli ihan pisteautomaatti ja emoyhtiön sijasta on hyväksytty myös EMÄyhtiö :'D onneks sentään sisaryhtiötä ei kelpuutettu...
Helppo koe, toivottavasti tulevaisuudessa vaikeutuisivat, että taso pysyisi yllä. Ja sillä, jonka mielestä koe oli vaikea, tulee olemaan ankeat ajat yliopistossa...
Onnea kaikille sisäänpäässeille ja antoisaa opiskeluaikaa! Te teitte sen! :))))
Pisteraja on 2000-luvun korkein ja nousi edellisvuodesta peräti 11:lla. Joten se siitä "helposta kokeesta".
Kai ymmärrät sen, että jos pisteraja on korkea, niin koe on ollut helppo?
Jos on vähänkin lakia joskus lukenut, niin olisi pystynyt useimpiin tehtäviin heittämään ihan asialliset vastaukset täysin lonkalta.
mitä väliä sillä on onko koe helppo vai vaikea. Olihan hesan koekin "helpohko" tuolla perusteella koska piteraja oli aika korkea, vai? Ihme että tälläisestä keskustellaan, pääasia on että pääsi sisälle.
Onko kokeen "helppous" relevantti mittari jos 126 parasta pääsee joka tapauksessa kokeesta läpi?
Samalla logiikallahan ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät olisi vuosien välillä vertailukelpoisia kun pisterajat muuttuvat vuosittain. Siitäkin huolimatta että ne skaalataan...
Silloin kun koe on "vaikea" ts. läpipääsyn tarvittava pistemäärä ovat keskiarvon alapuolella, nousevat kokeen ulkopuolisten pisteiden arvot suhteessa korkeammaksi. Oli kyseessä sitten ylioppilaskirjoituksista tai muuten hankitut pisteet.
Veikkaan että 20 vuoden kuluttua on kuitenkin täysin yhdentekevää oliko pääsykokeen pistemäärä 10 vai 100, kunhan on sisään päässeiden joukossa.
Onnea kaikille kokeen läpäisseille ja luottoa omaan tekemiseen niille joiden pitää kokeessa vielä parantaa.
Sisässä!! Viidennellä kerralla. MAHTAVAA!! :)
Oikkaritädin juttuja lukiessa minua on hieman ihmetyttänyt, kuinka tuollainen henkilö on voinut itse läpäistä pääsykokeet, vai onko koskaan läpäissytkään?
Esimerkiksi kykysi analysoida ja vertaila viime vuosien kokeiden vaikeusastetta on varsin hatara. Oletko itse lukenut useaan kertaan läpi koealueet ja kykenet tätä kautta sanomaan, että arvosteluperusteet olivat löperöt tai vaikeat, suhteutettuna nimenomaan tuohon lukualueeseen? Vaikeuteen tai helppouteen voi vaikuttaa asioiden painotus pääsykoealueessa sekä pääsykoealueen monimuotoisuus, laajuus ja yksityiskohtaisuus muutoin. Arviot "kavereiden kertoman" perusteella ovat huvittavia.
Analysointikykyäsi kuvaa arviosi esimerkiksi tämän vuoden sisäänpääsyrajoista vapaassa vs. ylioppilaskiintiössä. Arvioit vapaan kiintiön pistemäärän perusteella kokeen helpoksi ja sitten samalla ihmettelet ylioppilaskiintiön kohtuullisen alhaista pisterajaa. Ylioppilaskiintiöstähän kuitenkin otettiin tälläkin kertaa kaksi kertaa enemmän pyrkijöitä kuin vapaasta kiintiöstä. Mitä ajatuksia sinussa herättää se, että vapaan kiintiön pisteraja nousi viime vuoteen verrattuna 11 pistettä ja ylioppilaskiintiön raja vain pisteellä? Eikö ylioppilaskiintiön (josta siis valitaan enemmistö) pisteraja kuitenkin kerro enemmän kokeen vaikeusasteesta, kuin vapaan kiintiön pisteraja?
Kertoman mukaan Rovalaopistossa ja muun muassa Haapavedellä nimenomaan vapaan kiintiön kautta sisäänpäässeitä valmennetaan kokeeseen lukukausi. Tänä vuonna vapaasta kiintiöstä näkyy sisäänpäässeen 41 henkilöä. Sisäänpäässeistä lisäpisteitä oli 33 henkilöllä.
Ylioppilaskiintiön pisteraja siis nousi viime vuodesta pisteellä. Näin siitä huolimatta, että varsinkin valtiosäännön tehtävä on koettu pisteautomaatiksi. Tosin tuossa tehtävässä ei jaettu puolikkaita pisteitä ja esimerkiksi vastauksesta "täysistunto" ei saanut pisteitä, koska oikea vastaus oli "eduskunnan täysistunto", vastauksesta "vallan kolmijako-oppi" ei saanut pistettä, kun oikea vastaus oli "valtiovallan kolmijako", vastausesta "päätös lepäämään jättämisestä" ei saanut pisteitä, kun oikea vastaus oli "hyväksytään lepäämään".
Uusista ylioppilaista nähtävästi pääsykokeen hyväksyttävästi läpäisi joka kahdeksas hakija - näin kokeen helppoudesta huolimatta.