Mielestäni olisi hyvä, että yrittäjäksi ryhtymiseen vaaditaan vähintään ylempi korkeakoulututkinto, jolloin nämä turhat onnenonkijat jäisivät pois ja pidettäisiin huoli siitä, että vain parhaat yksilöt pääsevät rikastumaan. Tällä hetkellä tilannehan on se, että monella alalla on täysin häikäilemätön kilpailu ja joudutaan tarjoamaan työpanosta jopa ilmaiseksi. Siis miksi suomessa kuka tahansa tampio pääsee yrittäjäksi?
Yrittäjän koulutusvaatimukset
siegheil
13349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tutkittu tosiasia on se että korkeasti koulutetut ei edes hakeudu yrittäjiksi vaan päätyvät palkkatöihin ja julkisen sektorin virkoihin. Tätä seikkaa on ihmetelty ihan julkisesti miksi korkeasti koulutetut kaihtavat riskin ottoa.
Toinen seikka joka tekee ajatuksesi mahdottomaksi on osaaminen. Olisi hauska nähdä kauppatieteiden maisteri vaihtamassa auton jakohihnaa tai avaamassa tukkeutunutta viemäriä putkiasentajan roolissa. Eihän tietenkään voida ajatella että kaikki firmat olisi niin isoja että yrittäjä voisi vain keskittyä johtamaan yritystään norsunluutornistaan käsin.
Ymmärrän toki että kirjoituksesi oli provo:)
Itselläni on parikin yliopistotutkintoa ja jakohihnan vaihto onnistuu kevyesti. Autopeltihitsaaminen on suorastaan mukavaa askaretta. Mainittuja putkihommiakin teen, vaikken yhtä rutiinilla kuin ammattilainen, tällä harjoituksella. Akateemiset puuhat onnistuvat mainiosti, minkä nyt näkee opintosuorituksista ja ennen kaikkea CV:stä. Olen ollut lukuisissa johtotehtävissä urani aikana.
Pitänee sitten varmaan alkaa yrittäjäksi, kun töitä ei tunnu saavan mistään.
Tosin liikeideasta ei ole hajuakaan. Eikä kyllä rahaakaan.
Tämä muuten ei ollut sitten provo. Tämä on normaalia suomalaisen työttömän elämää. Kun uraa on takana jo jonkin verran, olet erilaistanut itsesi niin, että vastaavaa paikkaa ei löydy mistään ja muunlaisiin kuin vastaaviin ei pääse edes haastatteluihin. Kun työttömyys pitenee ja ikää tulee, työelämä onkin jo ohi reilu 4-kymppisenä.
Akateemiseksi yrittäjäksi?
Jos tosissasi ajattelet ryhtyä yrittäjäksi, niin riippuu ihan siitä minkälaisen yrityksen aiot perustaa, minkä verran tarvitset alkupääomaa. Jos vaikka perustat asiantuntijapalvelua myyvän toiminimen, pääset pienimmilläsi alkuun pelkällä tietokoneella, tulostimella ja laajakaistayhteydellä (tämä riitti minun tapauksessani). Markkinointiin pitää tietysti jonkin verran panostaa.
Liikeidea kyllä pitää olla ja huolellinen liiketoimintasuunnitelma, ja pitää tietää miten elää ensimmäisen vuoden kun firma ei ole vielä tunnettu. Mitä spesifimpää asiantuntijapalvelua myy, sitä pienempi on asiakaspiiri. Ja: kun (jos) perustat yrityksen, loppuvat käytännössä kaikki yhteiskunnan tuet kuin seinään, jopa muulta perheeltä, koska viranomaisten ensimmäinen oletus (oli sille perustetta tai ei), on että koko perhe elää yrityksestäsi.
Jos vielä tämän luettuasikin on mielessä yrityksen perustaminen, kannattaa keskustella ensin työvoimaneuvojan kanssa miten pääsee yrittäjäkurssille. Työvoimaviranomainen tukee sellaista.
>Itselläni on parikin yliopistotutkintoa ja jakohihnan vaihto onnistuu kevyesti.
Onnistuu ehkä omaan nykyiseen 20 v. vanhaan automerkkiisi, kun olet sen kerran kaverilta oppinut tai kirjakaupan TSI-korjausoppaasta lukenut. Mutta tuskin vielä pääsisit autokorjaamolle hommiin osaamisinesi:)
> Autopeltihitsaaminen on suorastaan mukavaa askaretta.
Ja todennäköisesti myös pakollista, jos se 20 v. ranskalaismerkinen(?) autosi alkaa urakalla pehmetä pohjistaan.
>Tosin liikeideasta ei ole hajuakaan.
Aika ihme, että et ole tarjonnut naapureille ja tuttaville tekeväsi hitsikoneellasi jonkinlaisia pieniä koristekikkareita. Ja siinä ohessa voit vaihtaa öljyt ja ehkä omanmerkkisesi auto jakohihnankin heidän autoonsa.
>Eikä kyllä rahaakaan.
Tämä on vain veruke, jonka jostakin syystä tällä hetkellä tarvitset itsellesi!
Ihan oikeasti, vaikka puhelimessa tarjota tekemisiään jollekin, vaikka jonkun kesämökille käväiset ruuvaamassa uimpaportaat paikalleen, tai pintahuollat heidän autonsa ja mökkitamineensa tms. Se ei *ihan oikeasti* vaadi puhelinmaksua korkeampaa rahasummaa.
Mutta jospa et tällaista myyntiin ja tilaukseen johtavaa hommaa pysty yksinkertaisesti saa itsestäsi irti, jos kontaktin ottaminen panee yrjöämään ja tulee paha henkinen olo!! Paree silloin vain odotella sitä eläkeikää kotosalla
> työelämä onkin jo ohi reilu 4-kymppisenä.
Siis voi v...u, jos olet vieä noin nuori äijäkin!! Ei muuta kuin alat hommiin.
Ryyppäät nyt viimeisen kerran työttömänä rauhassa juhannuksen seudun. Mutta heti sen jälkeen heinäkuullä kun muut ovat lomilla, koetat myydä pari työkeikkaa jollekin tuttavallesi tai naapurin rouvalle tai vaikka lähikauppiaalle. Soita, K-kaupan sedälle ja sano että maalaat niiden ruostuneen pyörätelineen, ja hitsaat pari irronnutta pienaa samalla kiinni.
Ylipäätään, tarjoudu tekemään joku homma jonka osaat! Jos ei lopulta kiinnostakaan, tai on liian rankkaa, niin ainahan voit palata takaisin kotiin nuokkumaan.
'
ei kanata. kuka maksasi mule 200 evroa jakohinan vahdosta, siis siitä tööstä. se on kuitenni päeväpalakn minimi enkä vaeheta kun yhen hihnan päiväsä
Koko ajan tehdään ja tuputetaan pikkuaskareita naapureille ja tutuille.
Ongelma on siinä, että niistä 2 pikkuhomma per viikko ei jää kuin muutamia kymmpejä. Ja usein sitäkään eivät persaukiset ole valmiita maksamaan.
Sitä paitsi, en käytä alkoholia.
...en yrittäjäksi lähdekään, koska on useampi lapsi ja työtön vaimo.
En ennen kuin sen verran potentiaalisen liikeidean löydän, että sillä on todennäköisyyksiä onnistua.
Liiketoimntasuunnitelmista ja muista en jaksa alkaa tässä jauhamaan, todettakoon, että teollisuustaloutta(-kin) opiskelleena ja jopa luennoineena tulosvastuullisissa johtotehtävissä toimineena tuollaiset perusasiat ovat ns. pässinlihaa. Kävinpä yrittäjäkurssinkin (joka vaaditaan työttömyyskorvauksen suuruisen starttirahan saamiseksi) vain havaitakseni, että tiesin asiasta näköjään melko tavalla enemmän kuin kurssia vetänyt keski-ikäinen naisihminen. Olihan tuo toimitusjohtajakoulukin tullut kurssittua joskus työaikoina. Johtuu varmaan osaksi siitäkin, että en ainoastaan jaarittele asiasta, vaan opiskelen ja tutkin kenttää ja mahdollisuuksia systemaattisesti. Itse asiassa hommaan menee huomattavasti paljon enemmän tunteja kuin työaikani töihin, eikä minua silloinkaan kyllä kukaan laiskuudesta päässyt syyttämään.
Mitä tulee akteemiseen yrittäjyyteen, vihjannet konsultointtiin sun muuhun vastaavaan. Tunnenkin aihepiiriä jonkin verran, semminkin kun olen jelppinyt kaveria oman konsulttiyrityksensä kanssa silloin tällöin lähinnä ideoiden testaajana ja sparraajakaverina. Rahaahan näistä ei saa, kun sitä ei ole työttömällä (ex-johtaja) kaverilla itselläänkään.
Se sen sijaan on tullut selväksi, että tulostin, laajakaista ja tietokone ei riitä, ei edes kohtuullinen markkinointibudjettikaan (jota kaverilla ei ole), vaan ainoa mistä on todellista hyötyä, on toimivat suhteet tahoihin, jotka konsultointia ostavat. Luottamusbisnestä, jossa ostetaan tutuilta ja/tai tunnetuilta.
Useita kymmeniä (siis todellakin useita) prosentteja vuosikymmenessä pienenneellä, aikanaan isolla toimialalla ei muuten tunnu törmäävän kuin sellaisiiin tuttuihin, joiden firmassa on YT-neuvottelut, ne ovat tulossa tai nalli on jo napsahtanut. Muut toimialat saattavat vetää, mutta siellä ei taas ole tuttu eikä tunnettu.
Tiedätkös muuten mitkä ovat ensimmäisenä karsittavat kohteet säästöjen alkaessa? Jep, työmatkustelu ja ulkopuoliset palvelut. Onpa itsekin tullut teollisuudessa asioita ohjeistettua ja konsulttia pihalle laitettua.
No, odotetaanpa jos saa aihetta josta alkaa työstää. Se on tullut selväksi, että toisten töitä tässä ei enää näköjään saa. Ne ovat ilmeiseti pelkästään "nuorille ja dynaamisille" eikä itse tunnu profiileihin sopoivan, vaikka osaamista ja kokemusta ei kukaan ole päässyt moittimaan.
Mä aloitin oman yritystoiminnan ilman pääomaa toiminimellä. Pistin tuttavaverkoston kautta sanan kiertämään ja pikku hiljaa töitä alkoi tulla. Nyt viisi vuotta myöhemmin tmi on muuttunut oy:si ja työllistän itseni lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.
Pointti onkin siinä että et jää surkuttelemaan omaa kohtaloasi pääoman puuttumiseen vedoten, vaan käärit hihat ja alat töihin.
Jos olet niin fiksu kun aikaisemmin kehuit niin ainoa ongelma yrityksen perustamisessa on sinun oma vätysmäinen asenne. Oikea yrittäjä olisi sinun asemassasi ollut jo täydessä työntouhussa.
....jos luit tuolta ylempää, niin ei RIITÄ että alkaa pikkuhiljaa töitä tulla. Niitä pitää tulla HETI, kun on työtön akka, useampi lapsi ja rahaa ei yhtään.
luota itseesi ja osaamiseesi. Kovin kaksinen ei laskutuksen tarvitse olla kun se työttömyyspäivärahat voittaa.
Homma on ihan oikeasti sinusta itsestäsi kiinni, ei muijasta eikä mukuloista.
Totta toinen puoli. Toinen kirjoittaja jo sanoikin, etteivät kaikki voi olla kauppatieteiden maistereita, mutta yrittäjäksi pääsemiseen voisi kyllä vaatia, että on sen alan koulutus, jolle aikoo yrityksen perustaa. Jo tarvittavan ammattitutkinnon suorittaminen karsisi pahimmat tollot, mutta häikäilemättömiä paskiaisia yrittäjien joukossa silti olisi alan mainetta pilaamassa.
Sieltä valmistuu vain osaamattomia. Sopivat hyvin hihnalle.
Itellä kohta takana 30V yrittäjänä koulutus: kansalaiskoulu, ammattikoulu ja konepajakoulu
Viitenä päivänä viikossa joutuu olemaan töissä 6-8tuntia kesälomat pyörii!
Talot ym pelit ja penselit on maksettu. Onkohan laskutaito hanskassa?
Ps hullu saa olla muttei tyhmä!!!!!