Dagens Nyheter(Ruotsin päivälehti),pääkirjoitus:
"Englannin ehdoilla
2010-06-15 00:05
Englannin asema on niin vahva, että muita kieliä pitää erityisesti tukea koululaitoksessa (Ruotsin valtiossa siis(kääntäjänhuomautus)). On oikein antaa lisäpisteita nyt myös peruskoulussa espanjasta, saksasta tai ranskasta.
Kaikista koulun aineista ei mikään ole niin vahvassa asemassa kuin englanti. Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina. Ilman hyväksyntää näissä kolmea ainetta ei pääse lukiotasolle. Mutta myös tässä kolmen ydinaineen ryhmässä on englannilla erityisasema. Ei muodollisesti - mutta käytännössä. Melkein kaikki muut aineet voidaan jättää syrjään. Joku oppilas voi sanoa, että hänhän jo osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, eikä siksi tarvitse ruotsia kouluaineena. Toinen voi sanoa, että ei koskaan tarvitse matematiikkaa. Englannin ohi on vaikeampi mennä. Englanti on suuren maailman kieli. Se on populaarikulttuurin kieli. Mitä oppilaat sitten aikovatkin tehdä isoina, tulee englanti olemaan osa sitä. Että englannin asema on niin vahva, se helpottaa oppimista. Kaikki eivät pidä siitä kouluaineena. Mutta nekin, jotka eivät siitä pidä oppiaineena, omistautuvat sille varsin paljon vapaa-aikana, musiikin, filmin ja tietokonepelien kautta. Englannin osaamisen merkityksestä ei keskustella. Ongelma on, että muut kielet jäävät sivuun. Miksi omistaa paljon aikaa espanjalle, saksalle tai ranskalle, kun englanti on niin paljon tärkeämpää? Tähän vastaaminen ei ole helppoa. Jos muiden vieraiden kielten osaamisen hintana on huomattavasti heikompi englannin osaaminen, ei silloin ole tietenkään sanottua, että kaksi kieltä on parempi kuin yksi- erityisesti ei yksilön kannalta.
Ruotsille maana on helpompi perustella, että koulu panostaisi aikaa muille vieraille kielille kuin englannille. Kieliopinnoista seuraa laajemmat näkymät.Ne, jotka lukevat espanjaa, saksaa tai ranskaa saavat oppia jotain anglosaksisen maailman ulkopuolella olevista maista. Maailma tulee vähän suuremmaksi. Oppilaat saavat sekä kilellisesti että kulttuurisesti hieman laveamman näkemyksen. Se on merkittävä kansallinen etu.
Koulutuspoliittisesti on siksi hyvät syyt kannustaa oppilaita muiden kielten kuin englannin lukemiseen. Jotain vuosia sitten päätettiin, että kieliopinnot lukiossa antavat lisä meriittipisteitä. Se tehosi heti. Aikaisempi negatiivinen trendi murtui ja oppilaat virtasivat vieraidne kielten kursseille.
Eilen koulutusministeriI Jan Björklund kertoi, että hallitus haluaa tehdä samanlaisen muutoksen peruskoulussakin.Ne, jotka valitsevat lukea espanjaa, saksaa tai ranskaa, saavat lisäpisteitä todistukseensa.
16 ainetta on on korkein lukumäärä, jotka lasketaan mukaan loppupisteisiin, maksimipistemäärä on 320. Mutta ehdotuksen mukaan ne oppilaat, jotka valitsevat toisen vieraan kielen ska till värdet av de 16 aineen voivat asettaa todistuspainoarvon kielikurssille.Siten uusi maksimipistemäärä olisi 340 pistettä.
Kaikki aikaiset valinnat tarkoittavat, ettäjotkin oppilaat tekvät epäviisaita valintoja, joita myöhemmin katuvat. Olisi siksi voinut olla tehdä pakolliseksi opiskella toista vierasta kieltä.
Mutta vaikka siten voitaisiin välttää joitain väärinvalintoja, tulisi hintana varmaankin silloin olemaan, että usemmat oppilaat kuin nykyisin eivät yltäisi hyväksyttyihin pisteisiin noissa kolemessa ydinaineessa(ruotsi, englanti ja metematiikka) Ruotsin hallituksella on siksi hyvä tasapaino ehdotuksessaan. Ehdotus tekee kaikille selväksi, että toisen vieraan kielen opiskelu on viisas valinta, joka auttaa korottamaan todistuksen kokonaispistemäärää. Mutta että se ei sulje pois mahdollisuutta niille, jotka taistelevat tullakseen hyväksytyksi ydinaineissa, panostaa lisäaikaa parantaakseen taitojaan ruotsissa ja engalnnissa.
Toinen vieras kieli ei ole niin tärkeä kuin englanti. Mutta toinen vieras kieli on tärkeä. Ja juuri se tulee esiin peruskoulun sääntöihn tehdyssä ehdotuksessa, joka koskee meriittiarvotusta.
DN"
"Englannin ehdoilla
2010-06-15 00:05
Englannin asema on niin vahva, että muita kieliä pitää erityisesti tukea koululaitoksessa (Ruotsin valtiossa siis(kääntäjänhuomautus)). On oikein antaa lisäpisteita nyt myös peruskoulussa espanjasta, saksasta tai ranskasta.
Kaikista koulun aineista ei mikään ole niin vahvassa asemassa kuin englanti. Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina. Ilman hyväksyntää näissä kolmea ainetta ei pääse lukiotasolle. Mutta myös tässä kolmen ydinaineen ryhmässä on englannilla erityisasema. Ei muodollisesti - mutta käytännössä. Melkein kaikki muut aineet voidaan jättää syrjään. Joku oppilas voi sanoa, että hänhän jo osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, eikä siksi tarvitse ruotsia kouluaineena. Toinen voi sanoa, että ei koskaan tarvitse matematiikkaa. Englannin ohi on vaikeampi mennä. Englanti on suuren maailman kieli. Se on populaarikulttuurin kieli. Mitä oppilaat sitten aikovatkin tehdä isoina, tulee englanti olemaan osa sitä. Että englannin asema on niin vahva, se helpottaa oppimista. Kaikki eivät pidä siitä kouluaineena. Mutta nekin, jotka eivät siitä pidä oppiaineena, omistautuvat sille varsin paljon vapaa-aikana, musiikin, filmin ja tietokonepelien kautta. Englannin osaamisen merkityksestä ei keskustella. Ongelma on, että muut kielet jäävät sivuun. Miksi omistaa paljon aikaa espanjalle, saksalle tai ranskalle, kun englanti on niin paljon tärkeämpää? Tähän vastaaminen ei ole helppoa. Jos muiden vieraiden kielten osaamisen hintana on huomattavasti heikompi englannin osaaminen, ei silloin ole tietenkään sanottua, että kaksi kieltä on parempi kuin yksi- erityisesti ei yksilön kannalta.
Ruotsille maana on helpompi perustella, että koulu panostaisi aikaa muille vieraille kielille kuin englannille. Kieliopinnoista seuraa laajemmat näkymät.Ne, jotka lukevat espanjaa, saksaa tai ranskaa saavat oppia jotain anglosaksisen maailman ulkopuolella olevista maista. Maailma tulee vähän suuremmaksi. Oppilaat saavat sekä kilellisesti että kulttuurisesti hieman laveamman näkemyksen. Se on merkittävä kansallinen etu.
Koulutuspoliittisesti on siksi hyvät syyt kannustaa oppilaita muiden kielten kuin englannin lukemiseen. Jotain vuosia sitten päätettiin, että kieliopinnot lukiossa antavat lisä meriittipisteitä. Se tehosi heti. Aikaisempi negatiivinen trendi murtui ja oppilaat virtasivat vieraidne kielten kursseille.
Eilen koulutusministeriI Jan Björklund kertoi, että hallitus haluaa tehdä samanlaisen muutoksen peruskoulussakin.Ne, jotka valitsevat lukea espanjaa, saksaa tai ranskaa, saavat lisäpisteitä todistukseensa.
16 ainetta on on korkein lukumäärä, jotka lasketaan mukaan loppupisteisiin, maksimipistemäärä on 320. Mutta ehdotuksen mukaan ne oppilaat, jotka valitsevat toisen vieraan kielen ska till värdet av de 16 aineen voivat asettaa todistuspainoarvon kielikurssille.Siten uusi maksimipistemäärä olisi 340 pistettä.
Kaikki aikaiset valinnat tarkoittavat, ettäjotkin oppilaat tekvät epäviisaita valintoja, joita myöhemmin katuvat. Olisi siksi voinut olla tehdä pakolliseksi opiskella toista vierasta kieltä.
Mutta vaikka siten voitaisiin välttää joitain väärinvalintoja, tulisi hintana varmaankin silloin olemaan, että usemmat oppilaat kuin nykyisin eivät yltäisi hyväksyttyihin pisteisiin noissa kolemessa ydinaineessa(ruotsi, englanti ja metematiikka) Ruotsin hallituksella on siksi hyvä tasapaino ehdotuksessaan. Ehdotus tekee kaikille selväksi, että toisen vieraan kielen opiskelu on viisas valinta, joka auttaa korottamaan todistuksen kokonaispistemäärää. Mutta että se ei sulje pois mahdollisuutta niille, jotka taistelevat tullakseen hyväksytyksi ydinaineissa, panostaa lisäaikaa parantaakseen taitojaan ruotsissa ja engalnnissa.
Toinen vieras kieli ei ole niin tärkeä kuin englanti. Mutta toinen vieras kieli on tärkeä. Ja juuri se tulee esiin peruskoulun sääntöihn tehdyssä ehdotuksessa, joka koskee meriittiarvotusta.
DN"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessa Lipponen yrittää RKP:n käskystä estää suomalaisia lukemasta englantia!
Ruotsissa sen sijaan ymmärretään, että englanti on tarpeellinen kaikille.
Lipponen puhui itsensä pussiin, kun hän selitti, että pakkoruotsi pitää olla, koska EK:n tutkimusten mukaan se on toiseksi tarpeellisin kieli englannin jälkeen. Mutta mutta... englantipa ei olekaan pakollinen Suomessa! Miksi toiseksi tarpeellisemman pitäisi olla pakollinen, kun tarpeellisinkaan ei ole?
Siis kuka väittää, että englanti ei ole muka pakollinen Suomessa?? Sinä Lipponen vai joku muu??
Suomessa on kuntia vieläkin, joissa voidaan valita A1-kieleksi joko englanti tai ruotsi. (Jompi kumpi on näistä kielistä pakko valita.) A2-kieleksi sitten voidaan valita se toinen. Mutta pakko ei tätä ole valita vielä (ala-asteella).
Tässä tapauksessa on kuitenkin valittava seiskaluokalta alkaen kieli, jota ei vielä ole aloitattu ala-asteelta (siis se ruotsi tai englanti).
Tosi terävää sakkia täällä!! Suomen tulevaisuuden toivot?? Joopa joo.
Suomessa on vain ruotsi kielistä pakollinen!
Kummat ovat fiksumpia? Kerrankin ruotsalaiset....
Koskaan ei Hesari ole kommnentoinut tätä seikkaa, että miten kieliä opiskellaan Ruotsissa.
Hesari ei oikein ymmärrä sitä kansaa, jonka kielellä lehteä toimitetaan.
Se ei ole kansan mukana vaan sitä vastaan.
Ruotsissa on pakkoenglanti, Suomessa ei.