Paasikivi sanoi aikoinaan, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Sanonta pätee myös tähän päivään vaikka se ei erityisen suosittu olekaan.
Minulle se on itsestäänselvyys, kuten myös hyvin erilainen kapasiteettimme, henkilötasolla.
Sotaväessä viisauden katoaminen näkyy, varsinkin samanlaista tehtävää pitkään hoitaneiden sotilaiden näkökulman kapeutumisena. Pitkälle menneenä henkilö alkaa pitää itseään keskeisenä toimijana vaikka hoitaisi vain aputehtäviä.
Olen yrittänyt tehdä asiaa selväksi täälläkin. Lähetinpuoli on ainakin läheisteni mielestä kunnossa, vastaanotin ei vain jostakin syystä pelaa. Pitäisiköhän viedä tarkastettavaksi?
Minulle se on itsestäänselvyys, kuten myös hyvin erilainen kapasiteettimme, henkilötasolla.
Sotaväessä viisauden katoaminen näkyy, varsinkin samanlaista tehtävää pitkään hoitaneiden sotilaiden näkökulman kapeutumisena. Pitkälle menneenä henkilö alkaa pitää itseään keskeisenä toimijana vaikka hoitaisi vain aputehtäviä.
Olen yrittänyt tehdä asiaa selväksi täälläkin. Lähetinpuoli on ainakin läheisteni mielestä kunnossa, vastaanotin ei vain jostakin syystä pelaa. Pitäisiköhän viedä tarkastettavaksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jatkan tästä vielä
Minua on alkanut pelottaa. Outo katse lasten leikkejä katsoessa on tosiaan alkanut pelottaa. Olen yrittänyt tehdä asian selväksi itselleni, mutta silti joku vetää minua aina lasten leikkipaikoille.
Kastraatio on oiva apu, kyllä siinä entinen sotilaskin oinaaksi muuttuu.
Häpeärangaistus voisi olla myös oiva keino eksyneen palauttamiseksi normaali-ihmisten ruotuun.
Jalkapuu olisi edelleen käyttökelpoinen, vaikka kunkin luokkakantaisen kauppaliikkeen edessä.
Jalkapuu on sijoitettava Siwan polkupyörä telineen viereen, jota omat näkevät nämä homoveljet virallisesti yhdessä.
Toinen vaihtoehto olis tietysti Pirjon Krouvin ovenpieli Paloheinässä...
on tuollaisen avauksen kirjoittaminen tälle palstalle...