usseempi ja hittaampi

uuYYaa

Ns kaksoiskonsonantti esiintyy lähinnä itämurteissa. Esim: mennee, tullee, ossuu, usseempi, hittaampi, jne. Kummajaisena kuitenkin Kokemäki-Huittinen akselilla esiintyy samaa kaksoiskonsonanttia. Vaikka joka suunnassa Pori, Turku, Tampere, edm sanoissa esiintyy vain yksi konsonantti. Turkulainen on "turuust", Porilainen on "porist" ja Tamperelainen on ekä joskus käynyt "turuus ja poris". Tämän kolmion keskelle jäävä ns kokemäen murteen alue puhuu kuitenkin eri lailla. Huittislainen menee "porriin" ja on käynyt joskus "turruusa". Kokemäkeläinen puolestaan "mennee ja tullee, sekä ossuu usseesti". Mielenkiintoinen välimurre siis kyseessä, ainakin näin ulkopuolisen korvissa. Mistähän saanut tämän ns savolaisvaikutteen murteeseen?

8

3732

    Vastaukset 8

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sdfgkjhgf

      Noin puhutaan ihan keskellä suomea. Tiiän kokemuksesta. Varmaan on virallisesti itäistä murretta, mutta sillehän minä en voi mitään. Kaipa savolaiset on sinne kiilanneet työn perässä. Samasta syystä Stadi on nykyään Hesa.

    • Supi S.

      Yleisgeminaatio (mennee, tullee, valehtellee) on vahvaa esim. Huittisten, Sastamalan, Kiikoisten ja Kokemäen alueella. Myös Porin seudulla sanotaan: "Kos tuut Porrii, sun pannaa vanhaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii."

      Se ei ole mitään savolaisvaikutusta, vaan yleinen ilmiö eri puolilla Suomea. Syyt ovat kielihistorialliset. Otetaan esimerkkisanaksi vene, jonka alkuperäinen muoto on h-loppuinen veneh. Tätä todistavat mm. sanan pohjalainen muoto venes, Veneh- ja Venes- alkuiset paikannimet sekä runollisena muotona tunnetuksi tullut venhe (h vaihtanut paikkaa lopusta e:n edelle).

      Lauseessa "meidän pappa rakensi veneen" viimeinen sana voi murteesta riippuen olla:

      venehen
      venhen
      venheen
      venneen
      veneen

      Joka tapauksessa se alkuperäinen loppu-h "kummittelee" siellä taustalla, vaikka on enimmäkseen jo kadonnut.

    • Jalmari Vanikka-Aho

      Kyllä se mennee Pohjois-Pohojanmaalle. Ainakin minun edesmenneet isovanhenpapi puhuivat noin.

    • kolomikielinen

      Samaa vanhaa ääntämistä on myös viron kielessä.
      Konsonantit sanotaan usein puolitoistakertaisina.

      Aivokuvantamisessakin huomattiin savon ja viron foneemien yhtäläisyys.
      Suomen pää, viroksi pea, savoksi piä tai pea.
      (Neiin mina oun koullunna huastettavan.)
      Eli kielillä voi olla vanhempi yhteys, jota suomen kirjakieli tuli sotkemaan.

      Miksi Hesa? Stadi-nimestä olisi jätettävä alusta toinen konsonantti pois.
      Savolainen sanoisi: Myöpä männäänniin Tattiin.
      D-kirjain korvataan T:llä tai reellä (Etelä-Pohojalaasittain). Hesa on selevä.

      • Lähretähän Tarriin

        Olisko sitten Tarriin aivan kauhean kuulonen?


      • ....,,,,

        Eikös savolaiset käytä t:n sijaan hienompaa d:tä. Ainakin minun savolainen isäni sanoi duoda, duoda.


      • kolomikielinen
        ....,,,, kirjoitti:

        Eikös savolaiset käytä t:n sijaan hienompaa d:tä. Ainakin minun savolainen isäni sanoi duoda, duoda.

        Duoda, van duoda - ystävällisen kuuloista kieltä.
        On sanottu hampaattomuuden tuoneen pehmeämmän puhetavan.
        Sen ukki opettaa tuvassa lapsenlapsilleen.
        Samoin kirjain V lausutaan lähes kuin U, iliman hamppaeda, huulilla.
        Hampaattomuus kuulostaa vaikuttaneen muidenkin kielien syrjä-alueilla.

        Vierasperäinen D on hankala sijoittaa, vaikka sen osaisi piirtää tai sanoa.
        Kirjallisena todisteena oli Sonkajärven huoltoaseman automaatin dietode:
        " Otodamme täydennusta. "
        Joskus on hauskaa kuunnella paikallisradiota. On T:t ja D:t sekaisin.
        (Kielioppikysymys: Kirjotettanko ratijjo yhellä vanko kahela J:llä?
        Kajaani sanotaan kolomella J:llä ja väli I:llä: Kaijjjaanj.
        Suomessahan pitää kirjoittaa niinkuin lausutaan.
        "Junan tuomana" herkkäkorvaisena kaipaisin kirjasavon opetusta.)

        Van duota, ite´asijassa enisttäänniin Van-sanasta:
        Vanajan linna -nimi tuli Van-kansan nimityksestä. Sen nimistä kansaa asui.
        Muinaisessa kielessä lienee toisteltu van-sanaa, siitäkö kansan nimi.
        Puheen omaleimaisuus antaa nimen. Nääsvillessä asuu nääs tamperelaisia.
        Che Cuevara sai etuliitteensä usein toistamastaan murteen sanasta.
        Che ja van; merkitys ei ole ulkopuoliselle selvä, mutta sana antaa leiman.


    • Kuhan jappasen

      Pohojos-Pohojammaalla kyllä noin puhutaan ainakin, muista paikoista en tiijä. Mää sillälailla ainaki puhun ja oon P-Pohojammaalta ja aivan Suomen länsi rajalta. Kaksoiskonsonantit ja ylimääräset vokkaalit sannoisa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL

      Martina on kasvattanut fiksun tyttären.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      385
      937
    2. Muuttaisitko kaivattusi luokse

      heti asumaan? 🛒
      Ikävä
      102
      875
    3. Orpo pelästyi, kun asiat tulivat ilmi ? Hallitus ei enää tuekaan Garden hanketta

      Pääministerinä Orpo on vastuussa hallituksensa päätöksenteosta. Hallitus päätti avokätisestä tuesta hankkeelle, joka ei
      Kansallinen Kokoomus
      203
      739
    4. Mitä odotat kohtaamiselta?

      Niin, otsikossa kysymys.
      Ikävä
      80
      680
    5. Samassa kylässä asuu yks mies...

      Jota en voi sietää... yök!
      Ikävä
      70
      649
    6. Mitä kaivattusi

      pelkää? 👻
      Ikävä
      67
      644
    7. Olet kuin minä

      Jännä huomata tämä kerta toisensa jälkeen eikö ❤️
      Ikävä
      50
      635
    8. Sanotaan se sitten tässä

      Rakastan sua mies varmaan.
      Ikävä
      36
      630
    9. Mä olen tosi

      Ylpeä sinusta 🫂 Ajatuksissani pyydän sulle paljon suojelusta ja varjelusta. Sinua rakastettaan ja susta välitetään. Mui
      Ikävä
      38
      609
    10. Sinun silmiisi kun

      Katson niin ymmärrän sen. 👁️👁️👀
      Ikävä
      43
      581
    Aihe