Ns kaksoiskonsonantti esiintyy lähinnä itämurteissa. Esim: mennee, tullee, ossuu, usseempi, hittaampi, jne. Kummajaisena kuitenkin Kokemäki-Huittinen akselilla esiintyy samaa kaksoiskonsonanttia. Vaikka joka suunnassa Pori, Turku, Tampere, edm sanoissa esiintyy vain yksi konsonantti. Turkulainen on "turuust", Porilainen on "porist" ja Tamperelainen on ekä joskus käynyt "turuus ja poris". Tämän kolmion keskelle jäävä ns kokemäen murteen alue puhuu kuitenkin eri lailla. Huittislainen menee "porriin" ja on käynyt joskus "turruusa". Kokemäkeläinen puolestaan "mennee ja tullee, sekä ossuu usseesti". Mielenkiintoinen välimurre siis kyseessä, ainakin näin ulkopuolisen korvissa. Mistähän saanut tämän ns savolaisvaikutteen murteeseen?
usseempi ja hittaampi
uuYYaa
83742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noin puhutaan ihan keskellä suomea. Tiiän kokemuksesta. Varmaan on virallisesti itäistä murretta, mutta sillehän minä en voi mitään. Kaipa savolaiset on sinne kiilanneet työn perässä. Samasta syystä Stadi on nykyään Hesa.
Yleisgeminaatio (mennee, tullee, valehtellee) on vahvaa esim. Huittisten, Sastamalan, Kiikoisten ja Kokemäen alueella. Myös Porin seudulla sanotaan: "Kos tuut Porrii, sun pannaa vanhaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii."
Se ei ole mitään savolaisvaikutusta, vaan yleinen ilmiö eri puolilla Suomea. Syyt ovat kielihistorialliset. Otetaan esimerkkisanaksi vene, jonka alkuperäinen muoto on h-loppuinen veneh. Tätä todistavat mm. sanan pohjalainen muoto venes, Veneh- ja Venes- alkuiset paikannimet sekä runollisena muotona tunnetuksi tullut venhe (h vaihtanut paikkaa lopusta e:n edelle).
Lauseessa "meidän pappa rakensi veneen" viimeinen sana voi murteesta riippuen olla:
venehen
venhen
venheen
venneen
veneen
Joka tapauksessa se alkuperäinen loppu-h "kummittelee" siellä taustalla, vaikka on enimmäkseen jo kadonnut.
Kyllä se mennee Pohjois-Pohojanmaalle. Ainakin minun edesmenneet isovanhenpapi puhuivat noin.
Samaa vanhaa ääntämistä on myös viron kielessä.
Konsonantit sanotaan usein puolitoistakertaisina.
Aivokuvantamisessakin huomattiin savon ja viron foneemien yhtäläisyys.
Suomen pää, viroksi pea, savoksi piä tai pea.
(Neiin mina oun koullunna huastettavan.)
Eli kielillä voi olla vanhempi yhteys, jota suomen kirjakieli tuli sotkemaan.
Miksi Hesa? Stadi-nimestä olisi jätettävä alusta toinen konsonantti pois.
Savolainen sanoisi: Myöpä männäänniin Tattiin.
D-kirjain korvataan T:llä tai reellä (Etelä-Pohojalaasittain). Hesa on selevä.
Olisko sitten Tarriin aivan kauhean kuulonen?
Eikös savolaiset käytä t:n sijaan hienompaa d:tä. Ainakin minun savolainen isäni sanoi duoda, duoda.
Duoda, van duoda - ystävällisen kuuloista kieltä.
On sanottu hampaattomuuden tuoneen pehmeämmän puhetavan.
Sen ukki opettaa tuvassa lapsenlapsilleen.
Samoin kirjain V lausutaan lähes kuin U, iliman hamppaeda, huulilla.
Hampaattomuus kuulostaa vaikuttaneen muidenkin kielien syrjä-alueilla.
Vierasperäinen D on hankala sijoittaa, vaikka sen osaisi piirtää tai sanoa.
Kirjallisena todisteena oli Sonkajärven huoltoaseman automaatin dietode:
" Otodamme täydennusta. "
Joskus on hauskaa kuunnella paikallisradiota. On T:t ja D:t sekaisin.
(Kielioppikysymys: Kirjotettanko ratijjo yhellä vanko kahela J:llä?
Kajaani sanotaan kolomella J:llä ja väli I:llä: Kaijjjaanj.
Suomessahan pitää kirjoittaa niinkuin lausutaan.
"Junan tuomana" herkkäkorvaisena kaipaisin kirjasavon opetusta.)
Van duota, ite´asijassa enisttäänniin Van-sanasta:
Vanajan linna -nimi tuli Van-kansan nimityksestä. Sen nimistä kansaa asui.
Muinaisessa kielessä lienee toisteltu van-sanaa, siitäkö kansan nimi.
Puheen omaleimaisuus antaa nimen. Nääsvillessä asuu nääs tamperelaisia.
Che Cuevara sai etuliitteensä usein toistamastaan murteen sanasta.
Che ja van; merkitys ei ole ulkopuoliselle selvä, mutta sana antaa leiman.
Pohojos-Pohojammaalla kyllä noin puhutaan ainakin, muista paikoista en tiijä. Mää sillälailla ainaki puhun ja oon P-Pohojammaalta ja aivan Suomen länsi rajalta. Kaksoiskonsonantit ja ylimääräset vokkaalit sannoisa.