Jakodiodi ja akku

Edellinen diodi-ohje hyvä.
Lisäksi: Akuston 70% purku on ihan liian raju (ellei kyseessä hyytelöakku). Lyijyakun käyttöikä jää erittäin lyhyeksi, jos puretaan usein ja toistuvasti alle 50% varaustilan. Akusto, lataus ja kulutus tulisi mitoittaa siten, että ei jouduttaisi ikinä alle 50% varaustilaan. Akut sen verran kalliita, että kannattaa kiinnittää tähän huomiota. Lääkkeet: kulutusta vähemmäksi (käyttötottumukset, ledivalot, jne) ja tarvittaessa akustokapasiteettia sekä latauskapasiteettia (aurinko, tuuli, maasähkö, moottorin käyttö) lisää.

SpK kirjoitti:

Edellinen diodi-ohje hyvä.
Lisäksi: Akuston 70% purku on ihan liian raju (ellei kyseessä hyytelöakku). Lyijyakun käyttöikä jää erittäin lyhyeksi, jos puretaan usein ja toistuvasti alle 50% varaustilan. Akusto, lataus ja kulutus tulisi mitoittaa siten, että ei jouduttaisi ikinä alle 50% varaustilaan. Akut sen verran kalliita, että kannattaa kiinnittää tähän huomiota. Lääkkeet: kulutusta vähemmäksi (käyttötottumukset, ledivalot, jne) ja tarvittaessa akustokapasiteettia sekä latauskapasiteettia (aurinko, tuuli, maasähkö, moottorin käyttö) lisää.

Lue lisää

Tuohan tarkoittaa että 100Ah akku olisikin todellisuudessa vain 50Ah kun lasketaan kulutuskestävyyttä.
Akkukauppiaat eivät 'jostain syystä' ilmoittele asiasta mitään.
Olenko ihan hakoteillä vai kuinka?

SpK kirjoitti:

Edellinen diodi-ohje hyvä.
Lisäksi: Akuston 70% purku on ihan liian raju (ellei kyseessä hyytelöakku). Lyijyakun käyttöikä jää erittäin lyhyeksi, jos puretaan usein ja toistuvasti alle 50% varaustilan. Akusto, lataus ja kulutus tulisi mitoittaa siten, että ei jouduttaisi ikinä alle 50% varaustilaan. Akut sen verran kalliita, että kannattaa kiinnittää tähän huomiota. Lääkkeet: kulutusta vähemmäksi (käyttötottumukset, ledivalot, jne) ja tarvittaessa akustokapasiteettia sekä latauskapasiteettia (aurinko, tuuli, maasähkö, moottorin käyttö) lisää.

Lue lisää

Nimenomaan näin. Tavallinen lyijyakku ja jatkuva 70% purku on huono yhdistelmä. Ja todellakin jos akku on vielä vuosia vanha niin ei siihen enää lataudukkaan kuin ehkä 50-70ah, ei kuitenkaan lähellekkään 100ah. Suosittelisin uuden akun hankintaa ja samalla nostamaan hieman kapasiteettiä jos kulutus on tuota luokkaa, tai sitten laskemaan kulutusta kuten edellä sanottiin

SpK kirjoitti:

Edellinen diodi-ohje hyvä.
Lisäksi: Akuston 70% purku on ihan liian raju (ellei kyseessä hyytelöakku). Lyijyakun käyttöikä jää erittäin lyhyeksi, jos puretaan usein ja toistuvasti alle 50% varaustilan. Akusto, lataus ja kulutus tulisi mitoittaa siten, että ei jouduttaisi ikinä alle 50% varaustilaan. Akut sen verran kalliita, että kannattaa kiinnittää tähän huomiota. Lääkkeet: kulutusta vähemmäksi (käyttötottumukset, ledivalot, jne) ja tarvittaessa akustokapasiteettia sekä latauskapasiteettia (aurinko, tuuli, maasähkö, moottorin käyttö) lisää.

Lue lisää

Juu, mulla on tuo "Sähkö ja vene" -opas, mutta en aio toteuttaa tuota kytkentää niin että virtaa menee käyttöakusta käynnistysakkuun.

Tällöin nimittäin huono käynnistysakku imee "mehut" käyttöakusta, ja startatessa käyttöakun jännitteet notkahtaa joka johtaa mm. navigointilaitteiden ja jääkaapin "boottiin".

Myös laturilta tuleva kaapeli on pitkä, 6mm2 kokoinen, ja sekin vaimentaa jännitettä, joten siksikin pitää tehdä tuo laturin "viritys". Ja tällöin ei ole hyötyä enään tuosta kytkennästä.

Suurin kuluttaja on jääkaappi, joka taitaa imeä n. 35ah vuorokaudessa. Tuossa 69ah laskelmassa on mukana mm. ankkurivalo, jota ei yleensä käytetä suomen vesillä eli sekin säästää jo reilut 6ah.

Lisäksi tuossa on läppärin akun lataus invertterillä, vajaa 9ah. Eli reilu 15ah tuosta pois on normi vuorokausikulutus. Läppäri ladataan aina moottorin käydessä, mutta joskus sille pitää antaa lisää virtaa satamassaolon aikana.

Ja yleensä veneellä ajetaan sillein, että 24 tuntia ei olla pysähdyksissä koskaan. Eli sinällään kulutus ei paljoa yli tuon 50ah ole, mutta joskus menee lähemmäs 70ah.

Minkähän takia esim. Vene-lehden sivuilta voi ladata laskurin, joka kertoo 100ah akun "oikeaksi" kapasiteetiksi 70ah?

Akkua on käytetty jo vuosia siten, että se imetään ihan "kuiviin" yön aikana, jopa alle 8 voltin. Eli olisikohan se voinut jo heikentyä?

Veneeseen ei saa isompaa käyttöakkua akkutilaan, yksi vaihtoehto joka näyttää melko todennäköiseltä olisi toisen käyttöakun sijoittaminen vessaan, mutta sitäkin pitää miettiä.

Voiko akkujen välisinä piuhoina käyttää 6mm2 piuhoja, ei laturiltakaan tule sen isompaa ja virta veneen sähkökeskuksille lähtee kahdella 6mm2 kaapelilla, ja kahden akun välillähän kulkee vain puolet virrasta joten pitäisi riittää ihan hyvin.

sähkötönvene kirjoitti:

Juu, mulla on tuo "Sähkö ja vene" -opas, mutta en aio toteuttaa tuota kytkentää niin että virtaa menee käyttöakusta käynnistysakkuun.

Tällöin nimittäin huono käynnistysakku imee "mehut" käyttöakusta, ja startatessa käyttöakun jännitteet notkahtaa joka johtaa mm. navigointilaitteiden ja jääkaapin "boottiin".

Myös laturilta tuleva kaapeli on pitkä, 6mm2 kokoinen, ja sekin vaimentaa jännitettä, joten siksikin pitää tehdä tuo laturin "viritys". Ja tällöin ei ole hyötyä enään tuosta kytkennästä.

Suurin kuluttaja on jääkaappi, joka taitaa imeä n. 35ah vuorokaudessa. Tuossa 69ah laskelmassa on mukana mm. ankkurivalo, jota ei yleensä käytetä suomen vesillä eli sekin säästää jo reilut 6ah.

Lisäksi tuossa on läppärin akun lataus invertterillä, vajaa 9ah. Eli reilu 15ah tuosta pois on normi vuorokausikulutus. Läppäri ladataan aina moottorin käydessä, mutta joskus sille pitää antaa lisää virtaa satamassaolon aikana.

Ja yleensä veneellä ajetaan sillein, että 24 tuntia ei olla pysähdyksissä koskaan. Eli sinällään kulutus ei paljoa yli tuon 50ah ole, mutta joskus menee lähemmäs 70ah.

Minkähän takia esim. Vene-lehden sivuilta voi ladata laskurin, joka kertoo 100ah akun "oikeaksi" kapasiteetiksi 70ah?

Akkua on käytetty jo vuosia siten, että se imetään ihan "kuiviin" yön aikana, jopa alle 8 voltin. Eli olisikohan se voinut jo heikentyä?

Veneeseen ei saa isompaa käyttöakkua akkutilaan, yksi vaihtoehto joka näyttää melko todennäköiseltä olisi toisen käyttöakun sijoittaminen vessaan, mutta sitäkin pitää miettiä.

Voiko akkujen välisinä piuhoina käyttää 6mm2 piuhoja, ei laturiltakaan tule sen isompaa ja virta veneen sähkökeskuksille lähtee kahdella 6mm2 kaapelilla, ja kahden akun välillähän kulkee vain puolet virrasta joten pitäisi riittää ihan hyvin.

Lue lisää

Jos akkua on jo pidempään ajettu ihan tyhjäksi niin varmasti on ehtoopuolella. Lyijyakun syväpurkaus on akun kunnolle todellista myrkkyä. Voisi arvata, että sun 100Ah akku on kapasiteetiltaan enää korkeintaan 50 Ah. Kapasiteetin heikkenemisen lisäksi heikkenee olennaisesti akun latautumiskyky. Huonoksi mennyt akku ottaa ladatessa tosi huonosti virtaa.

Akun voi purkaa 70% ilman välitöntä vahinkoa, mutta järkevää se ei ole. Akun käyttöikä heikkenee olennaisesti. Arvaa miksi akkukauppias ei tätä aktiivisesti sulle painota?

sähkötönvene kirjoitti:

Juu, mulla on tuo "Sähkö ja vene" -opas, mutta en aio toteuttaa tuota kytkentää niin että virtaa menee käyttöakusta käynnistysakkuun.

Tällöin nimittäin huono käynnistysakku imee "mehut" käyttöakusta, ja startatessa käyttöakun jännitteet notkahtaa joka johtaa mm. navigointilaitteiden ja jääkaapin "boottiin".

Myös laturilta tuleva kaapeli on pitkä, 6mm2 kokoinen, ja sekin vaimentaa jännitettä, joten siksikin pitää tehdä tuo laturin "viritys". Ja tällöin ei ole hyötyä enään tuosta kytkennästä.

Suurin kuluttaja on jääkaappi, joka taitaa imeä n. 35ah vuorokaudessa. Tuossa 69ah laskelmassa on mukana mm. ankkurivalo, jota ei yleensä käytetä suomen vesillä eli sekin säästää jo reilut 6ah.

Lisäksi tuossa on läppärin akun lataus invertterillä, vajaa 9ah. Eli reilu 15ah tuosta pois on normi vuorokausikulutus. Läppäri ladataan aina moottorin käydessä, mutta joskus sille pitää antaa lisää virtaa satamassaolon aikana.

Ja yleensä veneellä ajetaan sillein, että 24 tuntia ei olla pysähdyksissä koskaan. Eli sinällään kulutus ei paljoa yli tuon 50ah ole, mutta joskus menee lähemmäs 70ah.

Minkähän takia esim. Vene-lehden sivuilta voi ladata laskurin, joka kertoo 100ah akun "oikeaksi" kapasiteetiksi 70ah?

Akkua on käytetty jo vuosia siten, että se imetään ihan "kuiviin" yön aikana, jopa alle 8 voltin. Eli olisikohan se voinut jo heikentyä?

Veneeseen ei saa isompaa käyttöakkua akkutilaan, yksi vaihtoehto joka näyttää melko todennäköiseltä olisi toisen käyttöakun sijoittaminen vessaan, mutta sitäkin pitää miettiä.

Voiko akkujen välisinä piuhoina käyttää 6mm2 piuhoja, ei laturiltakaan tule sen isompaa ja virta veneen sähkökeskuksille lähtee kahdella 6mm2 kaapelilla, ja kahden akun välillähän kulkee vain puolet virrasta joten pitäisi riittää ihan hyvin.

Lue lisää

Moottoriveneessä on sitten hieman erilainen tärkeysjärjestys, eli käynnistysakku on aina se tärkein (millä viet jalkansa murtaneen lapsesi mantereelle jos moottori ei käynnisty?).

Ja jos veneilet moottoriveneellä, niin mieti vielä kertaalleen tekemisiäsi...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Moottoriveneessä on sitten hieman erilainen tärkeysjärjestys, eli käynnistysakku on aina se tärkein (millä viet jalkansa murtaneen lapsesi mantereelle jos moottori ei käynnisty?).

Ja jos veneilet moottoriveneellä, niin mieti vielä kertaalleen tekemisiäsi...

Lue lisää

Olen aina pitänyt veneessä kuin veneessä tärkeänä käyttöakkuja. Käynnistysakku saa mielestäni olla vähän vanhempi ja pienempi, kyllä se sen moottorin on tähän asti aina käynnistänyt. Käynnistyisiköhän moottori, Yanmar 4JH-HTE, jollain pikku-akulla, 40ah niin saisi kenties kolme 60-75ah käyttöakkua?

Moottoriveneellä siis veneilen.

Tänään koitin purkaa laturia, mua alkoi hirvittää kun kolme pitkää ruuvia avattuani pikkaisen liikuttelin laturin "kantta" ja sisuskalut liikkui mukana. Kiitos ei, ruuvit kiinni, laturi paikalleen ja johdot kiinni. Lataa taas 13.5...

Jakodiodi rusahti irti akkutilan seinästä, sepäs olikin toiselta puolelta avoin, näkyi kun johdot liitetty juottamalla diodejen päihin. Diodit näytti aika onnettoman kokoisilta, ja koko värkki kuumenee todella voimakkaasti kun laittaa moottorin pyörimään ja sähkökuormaa on päällä.

Normi akkulaturi alkoi työntää heti 6 ampeeria ja ei jaksanut nostaa jännitettä yli 13.3. Akun silmä on musta eli latausta kaipaa.

sähkötönvene kirjoitti:

Olen aina pitänyt veneessä kuin veneessä tärkeänä käyttöakkuja. Käynnistysakku saa mielestäni olla vähän vanhempi ja pienempi, kyllä se sen moottorin on tähän asti aina käynnistänyt. Käynnistyisiköhän moottori, Yanmar 4JH-HTE, jollain pikku-akulla, 40ah niin saisi kenties kolme 60-75ah käyttöakkua?

Moottoriveneellä siis veneilen.

Tänään koitin purkaa laturia, mua alkoi hirvittää kun kolme pitkää ruuvia avattuani pikkaisen liikuttelin laturin "kantta" ja sisuskalut liikkui mukana. Kiitos ei, ruuvit kiinni, laturi paikalleen ja johdot kiinni. Lataa taas 13.5...

Jakodiodi rusahti irti akkutilan seinästä, sepäs olikin toiselta puolelta avoin, näkyi kun johdot liitetty juottamalla diodejen päihin. Diodit näytti aika onnettoman kokoisilta, ja koko värkki kuumenee todella voimakkaasti kun laittaa moottorin pyörimään ja sähkökuormaa on päällä.

Normi akkulaturi alkoi työntää heti 6 ampeeria ja ei jaksanut nostaa jännitettä yli 13.3. Akun silmä on musta eli latausta kaipaa.

Lue lisää

Kestävät syväpurkausta rajusti. Minulla on 2x100 Ah hupiakut rinnan ja toimii. Latauksen kanssa saa tosin taiteilla, mutta olen pärjännyt kytkemällä virrat pois yöksi (uusi jääkaappi, led valot) ja käyttämällä konetta puoli tuntia päivällä. Lisäksi aurinkopaneeli katolla -aurinkoisena päivänä pärjää ilman koneen pyörittämistäkin. Ennätys taitaa olla 4 vrk. Tänä kesänä keksin, että pahin virtasyöppö on 3G mukkulalla varustettu läppäri -jalkapalloa tuli seurattua webin kautta.. "onneksi" 3G tukiasemat on täynnä saaristossa, joten futisstudio toimi vain satamassa ja maasähkön päässä.

Motari kirjoitti:

Kestävät syväpurkausta rajusti. Minulla on 2x100 Ah hupiakut rinnan ja toimii. Latauksen kanssa saa tosin taiteilla, mutta olen pärjännyt kytkemällä virrat pois yöksi (uusi jääkaappi, led valot) ja käyttämällä konetta puoli tuntia päivällä. Lisäksi aurinkopaneeli katolla -aurinkoisena päivänä pärjää ilman koneen pyörittämistäkin. Ennätys taitaa olla 4 vrk. Tänä kesänä keksin, että pahin virtasyöppö on 3G mukkulalla varustettu läppäri -jalkapalloa tuli seurattua webin kautta.. "onneksi" 3G tukiasemat on täynnä saaristossa, joten futisstudio toimi vain satamassa ja maasähkön päässä.

Lue lisää

Taidankin päätyä sittenkin tuohon kytkentään että diodit laitetaan käynnistyskkuun molemmat, tällöin tosin veneessä valot välähtää käynnistäessä jos hupiakku kovinkin täynnä...

Kaikki muut ratkaisut on järjettömän kalliita ja ne jotka eivät ole lisäävät starttiakun purkautumisen riskiä. Kuten esim. latausvalosta vetävä rele tai BatterySwitch rele.

Ajattelin ostaa ehkä uuden hupiakun, mitkähän akut olisivat mahdollisimman pieniä ulkomitoiltaan, ja samalla kapasiteetiltaan suuria? Veneeseen on todella vaikeaa saada akkuja lisää, voisihan sitä yrittää mutta...

sähkötönvene kirjoitti:

Taidankin päätyä sittenkin tuohon kytkentään että diodit laitetaan käynnistyskkuun molemmat, tällöin tosin veneessä valot välähtää käynnistäessä jos hupiakku kovinkin täynnä...

Kaikki muut ratkaisut on järjettömän kalliita ja ne jotka eivät ole lisäävät starttiakun purkautumisen riskiä. Kuten esim. latausvalosta vetävä rele tai BatterySwitch rele.

Ajattelin ostaa ehkä uuden hupiakun, mitkähän akut olisivat mahdollisimman pieniä ulkomitoiltaan, ja samalla kapasiteetiltaan suuria? Veneeseen on todella vaikeaa saada akkuja lisää, voisihan sitä yrittää mutta...

Lue lisää

Taitaa akut yleensä olla aika samankokoisia. Eikös useat mallit tule ihan samoilta tehtailta ja sitten lyödään omat tarrat kylkeen?

Ja kaapeleista niin tuntuu että 6 neliöinen piuha on aika "rinua". En ole mikään sähköammattilainen mutta eikös yleensä akkukaapelit ole kokoluokkaa vähintään 25 neliöö?

sähkötönvene kirjoitti:

Taidankin päätyä sittenkin tuohon kytkentään että diodit laitetaan käynnistyskkuun molemmat, tällöin tosin veneessä valot välähtää käynnistäessä jos hupiakku kovinkin täynnä...

Kaikki muut ratkaisut on järjettömän kalliita ja ne jotka eivät ole lisäävät starttiakun purkautumisen riskiä. Kuten esim. latausvalosta vetävä rele tai BatterySwitch rele.

Ajattelin ostaa ehkä uuden hupiakun, mitkähän akut olisivat mahdollisimman pieniä ulkomitoiltaan, ja samalla kapasiteetiltaan suuria? Veneeseen on todella vaikeaa saada akkuja lisää, voisihan sitä yrittää mutta...

Lue lisää

Voit myös jättää kytkennän nykyiselleen ja nostaa sen akulle menevän jännitteen kytkemällä laturin akun jännitettä "haistelevan" piuhan sinne diedin toiselle puolelle. Nyt se on todennäköisesti ihan vaan siinä laturilta akulle lähtevässä piuhassa siellä laturin päässä. Se on helppo tunnistaa: säätimeltä tuleva lyhyt piuhanpätkä, joka on siinä samassa ruuvissa akulle lähtevän piuhan kanssa. Nyt se laturi luulee akulla olevan jännitettä sen diodin kynnysjännitteen verran enemmän, kuin mitä siellä oikeasti on. Kytke se "haistelupiuha" siihen hupiakkuun menevään piuhaan.

Vaihtoehtoisesti voit laittaa tavallisen 1N4001 diodoin myös siihen alturin jännitettä haistelevaan piuhaan, jolloin tapahtuu sama asia, mutta tuo edelline tapa on yksinekertaisempi ja varmempi.

-Mika- kirjoitti:

Voit myös jättää kytkennän nykyiselleen ja nostaa sen akulle menevän jännitteen kytkemällä laturin akun jännitettä "haistelevan" piuhan sinne diedin toiselle puolelle. Nyt se on todennäköisesti ihan vaan siinä laturilta akulle lähtevässä piuhassa siellä laturin päässä. Se on helppo tunnistaa: säätimeltä tuleva lyhyt piuhanpätkä, joka on siinä samassa ruuvissa akulle lähtevän piuhan kanssa. Nyt se laturi luulee akulla olevan jännitettä sen diodin kynnysjännitteen verran enemmän, kuin mitä siellä oikeasti on. Kytke se "haistelupiuha" siihen hupiakkuun menevään piuhaan.

Vaihtoehtoisesti voit laittaa tavallisen 1N4001 diodoin myös siihen alturin jännitettä haistelevaan piuhaan, jolloin tapahtuu sama asia, mutta tuo edelline tapa on yksinekertaisempi ja varmempi.

Lue lisää

Se homma on vaan nyt niin, että laturi pitäisi ilmeisesti purkaa atomeiksi jotta tuon piuhan jotenkin sieltä saisi ulos ja mulla ei riitä taidot / uskallus siihen hommaan. Tätä siis yritettiin ensimmäiseksi. Laturi on Mitsubishin tekele, joka on kuulemma hankala purkaa ja saada takaisin toimintaan.

Sitten mietin uutta jakodiodia, maksaa lähes 300 euroa. Akkujen yhdistävää relettä en taida haluta, tuntuu epäluotettavalta.

Mutta eikös tuollainen kytkentä jossa molemmat diodit on käynnistysakulle ja laturilta suora johto käyttöakulle ole moottoriveneessä ihan OK kytkentä? Käynnistysakkuhan on aina täynnä, ja silloin jos se on ihan tyhjä ja hupiakku täysi, saa minun puolesta virtaa mennä hupiakusta käynnistysakkuun.

Jakodiodin kynnysjännitehän on 0,7 volttia ainakin. No jotta virtaa kulkisi hupiakusta käynnistysakkuun, pitää käynnistysakun jännitteen olla vähintään 0,7 volttia hupiakkua alempi. Jos hupiakun jännite täytenä on esim. 12,8 volttia, pitäisi käynnistysakun jännitteen painua alle 12,1, ja kun käynnistysakku on lepotilassa tällöin niin sehän olisi täysin tyhjä.

Eli jos vedän kaksi 6 neliön kaapelia laturin navasta käyttöakun pääkytkimen kulutuspuolelle, niin eiköhän tuo riittäne? Ja samalla tietysti siirrän jakodiodilta tulevan kaapelin käyttöakusta käynnistysakkuun, jolloin sinne menee molempien diodien kaapelit.

Veneeltä poistuttaessa pääkytkimet nollille ja ei varmasti mene virtaa akkujen välillä.

Pitäisikö muuten moottorin käydessäkin saada kaikki sähköt pois? Nythän niitä ei saa, sillä käyttöakun lataus tulee pääkytkimen kulutuspuolelle, jolloin kytkimen kääntäminen lopettaa vain akun lataamisen.

Eihän neliasentoisella pääkytkimelläkään tämä onnistu, laturihan pukkaa virtaa vaikka akut heittäisi laidan yli mereen.

sähkötönvene kirjoitti:

Se homma on vaan nyt niin, että laturi pitäisi ilmeisesti purkaa atomeiksi jotta tuon piuhan jotenkin sieltä saisi ulos ja mulla ei riitä taidot / uskallus siihen hommaan. Tätä siis yritettiin ensimmäiseksi. Laturi on Mitsubishin tekele, joka on kuulemma hankala purkaa ja saada takaisin toimintaan.

Sitten mietin uutta jakodiodia, maksaa lähes 300 euroa. Akkujen yhdistävää relettä en taida haluta, tuntuu epäluotettavalta.

Mutta eikös tuollainen kytkentä jossa molemmat diodit on käynnistysakulle ja laturilta suora johto käyttöakulle ole moottoriveneessä ihan OK kytkentä? Käynnistysakkuhan on aina täynnä, ja silloin jos se on ihan tyhjä ja hupiakku täysi, saa minun puolesta virtaa mennä hupiakusta käynnistysakkuun.

Jakodiodin kynnysjännitehän on 0,7 volttia ainakin. No jotta virtaa kulkisi hupiakusta käynnistysakkuun, pitää käynnistysakun jännitteen olla vähintään 0,7 volttia hupiakkua alempi. Jos hupiakun jännite täytenä on esim. 12,8 volttia, pitäisi käynnistysakun jännitteen painua alle 12,1, ja kun käynnistysakku on lepotilassa tällöin niin sehän olisi täysin tyhjä.

Eli jos vedän kaksi 6 neliön kaapelia laturin navasta käyttöakun pääkytkimen kulutuspuolelle, niin eiköhän tuo riittäne? Ja samalla tietysti siirrän jakodiodilta tulevan kaapelin käyttöakusta käynnistysakkuun, jolloin sinne menee molempien diodien kaapelit.

Veneeltä poistuttaessa pääkytkimet nollille ja ei varmasti mene virtaa akkujen välillä.

Pitäisikö muuten moottorin käydessäkin saada kaikki sähköt pois? Nythän niitä ei saa, sillä käyttöakun lataus tulee pääkytkimen kulutuspuolelle, jolloin kytkimen kääntäminen lopettaa vain akun lataamisen.

Eihän neliasentoisella pääkytkimelläkään tämä onnistu, laturihan pukkaa virtaa vaikka akut heittäisi laidan yli mereen.

Lue lisää

Kun mun Yanmarin Hitachi -latureissa on erillinen akkujännitteen tunnistuspiuha, kuten useimmissa muissakin. Se on useimmin siitä jännitesäätäjästä/hiilisillasta laturin ulkopuolella tuleva lyhyt johto, joka on vaan saman ruuvin alle kytketty, kuin mistä lähtee se latauskaapeli akulle. Joissain se on erilinen piuha, joka tulee virtalukon kautta R-kirjaimela merkattuun liittimeen. Jälkimmäisessä tapauksessa se "sense" (eli akkujännitteen tunnistus) on jo tavallaan oikein kytketty, jakodiodista huolimatta! Sehän tulee oikeasti akulta suoraan. Tällöin sitä voi myös "huijata" laittamalla sen yhden diodin tuohon R-liittimeen menevään piuhaan. Silloinhan se regulaattori luulee akun olevan juurikin sen 0,7 volttia alhaisemma jännitteellä, kuin mitä se oikeasti on. Tuossa on Hitachin nlaturin kytkentäkaavio ja muutakin asiaa aiheesta: http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=224370

Tuolla taas tarinaa Mitsubishin latureista, niissä on se "sense" piuha merkitty S-kirjaimella, mutta kytkentä on muuten samankaltainen: http://www.dairally.net/jason/files/magna/Mitsubishi_Magna_92-95_Manual/92-95 Manual/alternator and regulator.pdf

Luultavasti sulkla on tuon jälkimmäisen tapauksen mukaisnen kytkentä, joten akkujen huono kunto on ainoa syy nyt siihen alhaiseen jännitteeseen.

Pääkytkinkytklentä on myös mielestäni outo. Kyllä tapana on ollut viedä se latauspiuha pääkytkimen akunpuolelle.

-Mika- kirjoitti:

Kun mun Yanmarin Hitachi -latureissa on erillinen akkujännitteen tunnistuspiuha, kuten useimmissa muissakin. Se on useimmin siitä jännitesäätäjästä/hiilisillasta laturin ulkopuolella tuleva lyhyt johto, joka on vaan saman ruuvin alle kytketty, kuin mistä lähtee se latauskaapeli akulle. Joissain se on erilinen piuha, joka tulee virtalukon kautta R-kirjaimela merkattuun liittimeen. Jälkimmäisessä tapauksessa se "sense" (eli akkujännitteen tunnistus) on jo tavallaan oikein kytketty, jakodiodista huolimatta! Sehän tulee oikeasti akulta suoraan. Tällöin sitä voi myös "huijata" laittamalla sen yhden diodin tuohon R-liittimeen menevään piuhaan. Silloinhan se regulaattori luulee akun olevan juurikin sen 0,7 volttia alhaisemma jännitteellä, kuin mitä se oikeasti on. Tuossa on Hitachin nlaturin kytkentäkaavio ja muutakin asiaa aiheesta: http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=224370

Tuolla taas tarinaa Mitsubishin latureista, niissä on se "sense" piuha merkitty S-kirjaimella, mutta kytkentä on muuten samankaltainen: http://www.dairally.net/jason/files/magna/Mitsubishi_Magna_92-95_Manual/92-95 Manual/alternator and regulator.pdf

Luultavasti sulkla on tuon jälkimmäisen tapauksen mukaisnen kytkentä, joten akkujen huono kunto on ainoa syy nyt siihen alhaiseen jännitteeseen.

Pääkytkinkytklentä on myös mielestäni outo. Kyllä tapana on ollut viedä se latauspiuha pääkytkimen akunpuolelle.

Lue lisää

Laturilla on sellainen abiko-liitinkolo missä on liittimet niinkuin T-muodossa, eli kaksi liitintä, joista toinen menee kierroslukumittariin ja toinen latausvalolle.

Sitten on b napa joka menee jakodiodiin. Ja miinusjohto laturin rungosta akkumiinukseen. Laturin jännite oli testauksessa yli 14.4 ja akku vain 13.5. Eli siinä ei voi olla sense-johtoa sillä laturista ei mene mitään johtoja jakodiodin ja laturin väliseen johtoon, eikä myöskään laturin b napaan.

Uskon että se sense-johto löytyy laturin sisältä mutta en uskalla purkaa sitä.

Laturi ei ole hitachin malli koska vaihdettu jälkikäteen. Siinä on kaksi mustaa teippitarraa, "mk 660" ja sitten " lar xxx", tuossa äksien tilalla on joku kolminumeroinen sarja mutta en muista sitä.

Taidan vaan vetää sen 6 neliöisen piuhan sieltä laturista käyttöakkuun ja laittaa ne molemmat diodit siihen starttiakkuun. Eikös tämä toimi? Käyttöakun lataus tulee ilmeisesti sen takia kulutuspuolelle pääkytkintä ettei pimeällä merellä veneillessä kukaan voi kääntää pääkytkintä nollille ja katkaista virtaa valoista, pyyhkijöistä, navigoinrilaitteista ym...

sähkötönvene kirjoitti:

Laturilla on sellainen abiko-liitinkolo missä on liittimet niinkuin T-muodossa, eli kaksi liitintä, joista toinen menee kierroslukumittariin ja toinen latausvalolle.

Sitten on b napa joka menee jakodiodiin. Ja miinusjohto laturin rungosta akkumiinukseen. Laturin jännite oli testauksessa yli 14.4 ja akku vain 13.5. Eli siinä ei voi olla sense-johtoa sillä laturista ei mene mitään johtoja jakodiodin ja laturin väliseen johtoon, eikä myöskään laturin b napaan.

Uskon että se sense-johto löytyy laturin sisältä mutta en uskalla purkaa sitä.

Laturi ei ole hitachin malli koska vaihdettu jälkikäteen. Siinä on kaksi mustaa teippitarraa, "mk 660" ja sitten " lar xxx", tuossa äksien tilalla on joku kolminumeroinen sarja mutta en muista sitä.

Taidan vaan vetää sen 6 neliöisen piuhan sieltä laturista käyttöakkuun ja laittaa ne molemmat diodit siihen starttiakkuun. Eikös tämä toimi? Käyttöakun lataus tulee ilmeisesti sen takia kulutuspuolelle pääkytkintä ettei pimeällä merellä veneillessä kukaan voi kääntää pääkytkintä nollille ja katkaista virtaa valoista, pyyhkijöistä, navigoinrilaitteista ym...

Lue lisää

Jos laturissa on vaihdettava hiilisilta/jännitteensäädin, niin se Sense-piuha ei voi olla laturin sisällä. Ihan vaan siksi, että laturin sisällä ei sellaisessa tilanteessa vaan ole mitään piuhoja... ei voi olla. Muutenhan ei hiilisiltaa voisi edes vaihtaa laturia purkamatta.

Ainoa mahdollisuus kuvaamassasi kyteknnässä on se, että se latausvalon piuha onkin oikeasti samalla se "sense"piuha. Laturi on varmaan jälkiasennettu? Silti sen kytkentä noudattaa tiettyjä perussääntöjä, lähes fysiikan lakeja.

Tai sitten se T-liittimen toinen piuha ei olekaan kierroslukumittarille, vaan juurikin se sense-piuha. Nykyaikaiset kierroslukumittarit kun osaa sen kierrosluvun mitata vaikka sieltä akun navasta....

Kattele niitä linkkieni kytkentäkaavioita, sieltä selviää perusperiaatteet...

-Mika- kirjoitti:

Jos laturissa on vaihdettava hiilisilta/jännitteensäädin, niin se Sense-piuha ei voi olla laturin sisällä. Ihan vaan siksi, että laturin sisällä ei sellaisessa tilanteessa vaan ole mitään piuhoja... ei voi olla. Muutenhan ei hiilisiltaa voisi edes vaihtaa laturia purkamatta.

Ainoa mahdollisuus kuvaamassasi kyteknnässä on se, että se latausvalon piuha onkin oikeasti samalla se "sense"piuha. Laturi on varmaan jälkiasennettu? Silti sen kytkentä noudattaa tiettyjä perussääntöjä, lähes fysiikan lakeja.

Tai sitten se T-liittimen toinen piuha ei olekaan kierroslukumittarille, vaan juurikin se sense-piuha. Nykyaikaiset kierroslukumittarit kun osaa sen kierrosluvun mitata vaikka sieltä akun navasta....

Kattele niitä linkkieni kytkentäkaavioita, sieltä selviää perusperiaatteet...

Lue lisää

Kun tiedän että Mikalta saa oikeita vastauksia.

Kierroslukumittarihan kytketään laturin W-napaan, ja siihen tulee puhdas siniaalto jonka mittari muuntaa kierrosluvuksi? Miten kierroslukumittari voi mitata akun navan tasavirtaa?

Etukäteen kiittäen. :D

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Kun tiedän että Mikalta saa oikeita vastauksia.

Kierroslukumittarihan kytketään laturin W-napaan, ja siihen tulee puhdas siniaalto jonka mittari muuntaa kierrosluvuksi? Miten kierroslukumittari voi mitata akun navan tasavirtaa?

Etukäteen kiittäen. :D

Lue lisää

Olet oikeassa, noin se yleensä kytketään. Siksi hämmästyttääkin, että se T-muotoinen liitin olisi samalla latausvalon liitin ja kierroslukumittarin liitin. Laturi tarvitsee toimiakseen magnetointivirtaa, joka johdetaan hiilien kautta pyörivälle ankkurille. Tuota magnetointivirtaa säädetään jännitteensäätimellä, jonka TÄYTYY tietää ulostuleva jännite toimiakseen. Eihän se säädin muuten tiedä pitääkö lisätä vai vähentää sitä magnetointivirtaa. Siksi jouduin tuossa tekemään aika paljon oletuksia ja ihmettelen tuota rakennetta ja kytkentää...

Hiilisilta on vaihdettavissa oleva osa, joka ei siällä muuta kuin ankkuriin sähköisesti kytkennässä olevia toiminteita. Kierroslukumittarin W-liitin taas tulee sieltä kenttäkäämiltä, ennen diodisiltaa. Yhtälö on melko mahdoton. No teoriassa, jos laitteessa onkin ulkoinen jännitteensäädin ja hiilisilta olisi jotenkin kiinnitysruuviensa kautta kosketuksissa laturin sisäällä eri kontaktipintoihin niin silloin... mutta mksi kukaan tekisi niin vaikeata rakennetta? Japsit on ensimmäisinä ottaneet huomioon huollettavuuden ja osien vaihdettavuuden helppouden.

Mutta kysmykseesi: ..no siellä akun navoissakin näkyy se sama siniaalto... tosin hyvin hyvin pienenä rippelinä (AC -komponentti DC jännitteen päällä).

Joskus jollain huonolla radiolla tms olet saattanut todeta itsekin saman ilmiön: kaiuttimista kuuluu moottorin kierrosluvun mukaan korkeuttaan muuttavaa "ulinaa". Se ulina johtuu juuri siitä laturin antamasta vaihtojännitteestä, jota ei pelkät diodit saa koskaan täysin tasasuunnattua häiriöttömäksi tasajännitteeksi. Huonolla akulla tuo rippeli on vielä suurempaa, ja siksi saattaa volttimittari näyttää alhaisempaa jännitettä, kuin mitä laturi oikeasti antaa ulos (sykkivänä tasavirtana). Se volttimittari kun näyttää tasajännitealueella sen maksimi- ja minimijännitteen keskiarvoa.

Mulla on esim. sellanen mittari, joka tökätään tupakansytyspistokkeeseen ja se näyttää myös kierrosluvun. Jos sille antaa tiettyjä parametritietoja, niin se kertoo lisäksi moottorin vääntömomentin, tehon, kiihtyvyyden ym... käytetään moottoripyörän tai auton suorituskyvyn analysointiin.

-Mika- kirjoitti:

Olet oikeassa, noin se yleensä kytketään. Siksi hämmästyttääkin, että se T-muotoinen liitin olisi samalla latausvalon liitin ja kierroslukumittarin liitin. Laturi tarvitsee toimiakseen magnetointivirtaa, joka johdetaan hiilien kautta pyörivälle ankkurille. Tuota magnetointivirtaa säädetään jännitteensäätimellä, jonka TÄYTYY tietää ulostuleva jännite toimiakseen. Eihän se säädin muuten tiedä pitääkö lisätä vai vähentää sitä magnetointivirtaa. Siksi jouduin tuossa tekemään aika paljon oletuksia ja ihmettelen tuota rakennetta ja kytkentää...

Hiilisilta on vaihdettavissa oleva osa, joka ei siällä muuta kuin ankkuriin sähköisesti kytkennässä olevia toiminteita. Kierroslukumittarin W-liitin taas tulee sieltä kenttäkäämiltä, ennen diodisiltaa. Yhtälö on melko mahdoton. No teoriassa, jos laitteessa onkin ulkoinen jännitteensäädin ja hiilisilta olisi jotenkin kiinnitysruuviensa kautta kosketuksissa laturin sisäällä eri kontaktipintoihin niin silloin... mutta mksi kukaan tekisi niin vaikeata rakennetta? Japsit on ensimmäisinä ottaneet huomioon huollettavuuden ja osien vaihdettavuuden helppouden.

Mutta kysmykseesi: ..no siellä akun navoissakin näkyy se sama siniaalto... tosin hyvin hyvin pienenä rippelinä (AC -komponentti DC jännitteen päällä).

Joskus jollain huonolla radiolla tms olet saattanut todeta itsekin saman ilmiön: kaiuttimista kuuluu moottorin kierrosluvun mukaan korkeuttaan muuttavaa "ulinaa". Se ulina johtuu juuri siitä laturin antamasta vaihtojännitteestä, jota ei pelkät diodit saa koskaan täysin tasasuunnattua häiriöttömäksi tasajännitteeksi. Huonolla akulla tuo rippeli on vielä suurempaa, ja siksi saattaa volttimittari näyttää alhaisempaa jännitettä, kuin mitä laturi oikeasti antaa ulos (sykkivänä tasavirtana). Se volttimittari kun näyttää tasajännitealueella sen maksimi- ja minimijännitteen keskiarvoa.

Mulla on esim. sellanen mittari, joka tökätään tupakansytyspistokkeeseen ja se näyttää myös kierrosluvun. Jos sille antaa tiettyjä parametritietoja, niin se kertoo lisäksi moottorin vääntömomentin, tehon, kiihtyvyyden ym... käytetään moottoripyörän tai auton suorituskyvyn analysointiin.

Lue lisää

Sanoisin että noi trippelit pitäisi suodattaa mahdollisimman vähiin jottei niitä ei toivottuja häiriöitä tulisi. Eli kyllä ne pystyy suodattamaan pois.Laadun heikkoutta mitä enempi niitä tulee.Niinkuin myös kipinä häiriöt sytytyksessä.

http://bluesea.com/files/images/products/7650.jpg

http://www.adita.fi/?file=261

Tuo systeemi toimii tosi hyvin. Yhdistää jo 30 W aurinkopaneelilla pilvisellä säällä. 2x110 ah hupi ja 62 ah startti.