Olen ollut pitkään masentunut, ja olen kai pikkuhiljaa toipumassa siitä. Mulla on sellainen hassu ongelma etten osaa olla enää onnellinen tai iloinen. Jos joku asia naurattaa taion kivaa ( esim. silloin harvoin kun saan nähtyä muutamaa ystävääni) tulee huolestunut olo ja alan pelätä että jotain pahaa tapahtuu tai että saan kumminkin kohta ahdistuskohtauksen. Olen miettinyt että onko iloisuus ja tyytyväisyys niin vieraita olotiloja etteivät aivot ole tottuneet niihin. Vai johtuuko tämä kasvatuksesta. Haluaisin niin jotain muuta kuin surullisen perusvireen joka tuntuu niin turvalliselta ja tutulta.
Ei oo helppoo olla onnellinen
tai iloinen
3191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käytkö terapiassa? Se voisi auttaa sinua selvittämään tunteitasi ja pelkojasi. Vaikeassa masennuksessa totuus on, että lääkkeet pitävät hengissä, mutta vasta terapia auttaa parantumaan. Voimia sinulle!
terapia ei ole kuin toisten ongelmilla rahan tekemistä ja ihan kuin seinälle puhuis. terapeutilla on suuret valehtelijan silmät.
En käy, nyt kesän aikana pitäsi selvitä saanko sellaista. Sain Kelalta hylsyn huolimatta tällä hetkellä hoitavan lääkärin lausunnosta, ja siitä että myös hoitaja jolla käyn oli sitä mieltä että pystyisin käymään ja hyötyisin terapiasta. Pääsen ( jos pääsen) toivottavasti kunnalliseen terapiaan. On ihan totta että lääkkeet eivät auta käsittelemään tunteita tai vääriä ajattelutapoja joita tiedän ja uskon että mulla on. Kiitos voimien toivotuksesta, eiköhän tämä tästä. Olen myös ajatellut että pitäsi alkaa sitkeästi tekemään asioita ja tapaamaan ihmisiä. Olen tällä hetkellä liikaa jämähtänyt paikalleni rutiineihin jotka tekevät elämästä liian kapeaa.