Keskustalaiset miniusterit puhuvat kauniisti lähiruoasta juhlapuheissaan ja nämä puheet yleistyvät taas, kun vaalit lähestyvät.
Niinpä kysynkin, mitä keskusta aikjoo tehdä, että lähi- ja luomuruoka saataisi myös kaupan keskusliikkeiden markettien ja lähimyymälöiden valikoimiin?
Se, että ruoka syötäisi tuoreena samalla paikkakunnalla, missä ruoan raaka-ainekin on kasvanut, olisi parasta maaseudun aluepolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, mitä kuvitella saattaa.
Keskusta ei kuitenkaan ole käytännössä tehnyt mitään tämän asian edistämiseksi, muuta kuin vaatinut lisää aluetukia valtion budjetista syrjäkuntien tekohengitykseen.
Niinpä kysynkin, mitä keskusta aikjoo tehdä, että lähi- ja luomuruoka saataisi myös kaupan keskusliikkeiden markettien ja lähimyymälöiden valikoimiin?
Se, että ruoka syötäisi tuoreena samalla paikkakunnalla, missä ruoan raaka-ainekin on kasvanut, olisi parasta maaseudun aluepolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, mitä kuvitella saattaa.
Keskusta ei kuitenkaan ole käytännössä tehnyt mitään tämän asian edistämiseksi, muuta kuin vaatinut lisää aluetukia valtion budjetista syrjäkuntien tekohengitykseen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Voi sinua sinipuntolloa. >
"Se, että ruoka syötäisi tuoreena samalla paikkakunnalla, missä ruoan raaka-ainekin on kasvanut, olisi parasta maaseudun aluepolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa
Matkustelin pari vuotta sitten Lapissa. Etsin marketeista lähileipomoiden leipää. Ainoa, jonka löysin isojen leipomoiden muovipussileipien joukosta oli joku Laitilan kotileipomon tuote. Laitila ei liene Lapissa?
Uutiset ovat jo usean vuoden ajan kertoneet, miten muualla Euroopassa luomun kysyntä ylittää sen tarjonnan. Meillä sen sijaan tuotetaan sitä mitä tuetaan, eli tehdään sianlihasta tarjouslenkkiä kaupan ketjuille, koska kaikki tienaavat siitä eniten eikä kansalla ole edes varaa ostaa parempaa, kun ostovoima veroitetaan kuiviin Euroopan korkeimmalla palkkaverojen progressiolla.
Lähituotanto pitäisi maaseudun työllistettynä eikä nostyaisi ruoan hintaa, kun kaikki turha kuljettaminen ja säilöntäaineiden lisäys jäisivät pois.- Luomu taas voisi olla meidän seuraava "nokiamme", koska Eurooppalaisilla on rahaa maksaa luonnonmukaisesti tuotetusta puhtaasta ruoasta, mitä juntit suomalaiset eivät millään halua uskoa, kun kepu haluaa verorahat maataloustuottajien, eli suurtilallisten tukemiseen., jotta MTK:laisten tuottajien omistama eliontarvikkeiden suurteollisuus saisi isommat voitot.
Mitä vitun "lähiruokaa" täällä tuotettu "luomu" on Italiassa, tai Espanjassa. Hoh, hoh, hooooooooooooooooooo sinipunatolloa.
Jos ostat esim. paikallise leipomon tuotteita, niin onko se lähiruokaa????? Jauhot ja muut valmistusaineet on tuotu eri Euroopan maista ja myös Amerikasta asti. Hiiva joatain satojen kilometrien päästä. Paikallista on vain vesi. Ennenkuin tuotteet on valmiina lähikauppojen hyllyllä, niin raaka-aineet on matkustaneet tuhansia kilometrejä. Niin, että osta lähiruokaa ja pienennä hiilijalanjäkeä.
edes mahdollista saada sitä lähileipää. Tidät siiehn syyn iysekin.
Muistatsko kun nne kaksi Keskisttäjäpuoluetta Kokoomus ja Deamarit oli kaksi kautrta hallitusvastuussa?
Silloihan kaikki piti keskittää. Kaikki piti yhdistää.
Lappiin ei jäänyt siinä keskittämisessä leipomoita kuin yksi Rovaniemelle. Sekin Vaasan leipomon sivupiste.
Kun ostat lapissa lähileipää niin et tiedä ostavasi sitä, kosak Lapin Vaasan leipomo myy oliaan ja kaikkia muitakin Vaasan leipomia tuotteita.
Ainoa lähileipomo Lapissa Vaan leipomo.
Ei hallitukset sentään päätä yksityisten yritysten keskittämisestä ja siitä, että mille paikkakunnille ne sijoittuu. Yritykset myös leipomot keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Saadaan tuotettua mahdollisimman suuria eriä samassa paikassa ja koneellistettua ja automaatisoitua mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman vähällä ihmistyövoimalla. Tuotteita sitten kannattaa kuljettaa laajemmallekin alueelle.
Muiteleppa sitä Lipposen/Niinistön aikaa!
Mitä oli se yritystukien lastaaminen niihin kekittymisiin. ne vei monta yritystä kekittämään koska Lipponen ja niinistö antoivat siihen korkeat alueelliset tuet.
Ne tuet oli pois esimerkiksi Lapista. Lappiin ei etullut Lipposen hallituksien aikana yritystukia juuri lainkaan. Kolme vuotta kerättiin Arktikumin investointiin. Sen jälkeen jokainen yritystuki oli varattu jo tammikuussa. Kysyntää olisi ollut.
Sitten noissa ns. kasvukeskuksissa oli tukea tarjolla niin paljon että sitä palautettiin valtion kassaan. noita tukia ei kuitenkaan voinut suunnata uudelleen sellaisille alueille joilla niille olisi ollut tarvetta.
Hallitus silloin Keskitti vomakkaasti myös yrityksiä.
Ongelma ei ole tuottajaportaassa tai tukiaisissa, saati sitten aluepolitiikassa.
Ongelma on kaupan keskittyminen ja ketjuohjaus. Paikallinen K-kauppias joutuu noudattamaan Keskon ohjeita, muutoin se ei pääse mukaan K-ketjun yhteismarkkinointiin tai muuhun keskusliikkeen tukeen. Keskusliike tekee isoja sopimuksia suurten tuottajien kanssa, ja takaa näiden näkyvyyden kaupan tiskillä Hangosta Utsjoelle. Paikalliselle kauppiaalle jätetään kyllä periaatteessa lupa pitää hyllyssä myös paikallisia tuotteita, mutta vasta sen jälkeen kun keskusliikkeen määräämät tuotteet on ensin laitettu esiin. Pikkukauppiaan ei juuri kannata hankkia myytäväksi paikallista leipää kun ensin on pitänyt täyttää 80% hyllystä Fazerin leivillä.
Paikallisia tuotteita on kuitenkin saatavilla jos osaa etsiä. Valitettavsti vaan ne ovat hujan hajan siellä täällä. Mökkipaikkakunnallani on aivan erinomainen osuuskuntamuotoinen maatilamyymälä, jossa paikalliset tuottajat myyvät leipää, leivonnaisia, hynajaa, lihaa, kala-, liha- ja marjasäilykkeitä sekä monen moista käsityötä. Kysyntä on kuulemma niin kovaa, että etenkin leipähyllyt tyhjenee aina ennen puoltapäivää. Paikkakunnalla on myös esim lampureita, joilla on lihan ja lihajalosteiden kuten palvin kotimyyntiä, hinta on kohtuullinen ja tuotteet erinomaisia. Lisäksi paikkakunnalla on pari kalankasvattamoa, joissa on myö staimenen, siian ja kirjolohen suoramyyntiä. Juhannukseksi hain kalaa joka nostettiin elävänä altaasta ja perattiin haluamallani tavalla, hinta jäi markettien erikoistarjouksien tasalle.
Maaseudulla ihmiset ovat myös varsin omatoimisia, ihmiset kalastavat itse tai jos eivät kalasta, jokaisen naapurustusta löytyy jokunen innokas kalamies joka lahjoittaa tuoretta kalaa, marjametsään mennään innolla, sieniä kerätään, perunapelto ja kasvimaa löytyy muiltakin kuin punaisen tuvan asukeilta jne. Maaseudun kaupat eivät voi pitää sellaisia tuotevalikoimia kuin kaupunkien, ja kaupungeissa taas lähiruoka on aina tuotava kaukaa, jolloin sen kilpailuetu menee.
Lähiruuan hankinta vaatii siis tietoa ja viitseliäityyttä, joten sen saatavuutta pitäisi helpottaa jos käyttöä halutaan lisätä. Merkettien ketjuohjaukseen on vaikeaa puuttua lainsäädännön kautta, joten luomu- ja lähiruuan tukemiseen pitää löytää muita keinoja, markkinointiin ja saatavuuden helppouteen pitää löytää tukea vaikkapa verotuksen keinoin.
Juuri tilojen suoramyynti ja paikallisten osuuskuntien perustamat tuottajhien myymälät kertovat karua kieltään siitä, että keskittynyt kauppa ei halua valikoimiinsa paikallisia tuotteita, koska ase aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin se, etttä kaikki tilataan suurteollisuudelta ja suurleipomoilta.
Tästä siis seuraa, että kuluttajalta vaaditaan "tietoa ja viitseliäisyyttä", jos hän aikoo saada tuoretta ruokaa, joka on tuotettu lähellä myyntipaikkaansa.
Kaupungeissa voisi aivan hyvin saada lähiruokaa, jos keskusliikkeiden ketjuohjaus ei sitä estäisi, koska jokaisen kaupungin, jopa Helsingin ymärillä on maataloistutuotantoa muutaman kymmenen kilometrin päässä, jopa kaupumgin rajojen sisälläkin.
Valtion tukiin en tässä usko. Paras tapa olisi pannan kilpailuasiamies asialle selvittämään rikkooko S-ryhmän ja Keskon valikoimia saneleva politiikka ja hallitseva markkina-asema kilpailulakeja siinä, ettei lähituottajien tuotantoa kelpuuteta paikallisiin marketteihin, vaan ne pakotetaan ottamaan sitä, mitä keskusliike marketteihin syöttää keskitettyjen ostosopimustensa nojalla.
Päätösvalta kaupan valikoimista pitäisi palauttaa kauppiaalle, missä se oli silloin, kun meillä vielä oli itsenäinen tukkukauppaporras ja kauppias sai päättää vapaasti keneltä ostaa. S-ryhmässä jokainen kauppa on sidottu omaan osuuskauppaansa ja ne taas S-ryhmän pääkonttorin ketjuohjaukseen. Keskossa on itsenäisyyttä vain niillä kauppiailla, jotka omistavat omat toimitilansa eivätkä toimi Keskon vuokrarenkeinä.
Tuskin kaupat kilpailulakeja rikkoo, sen Keskon ja S-ryhmän lakimiehet ovat varmistaneet. Ja periaatteessa paikallistakin saa olla, kunhan nouatetaan ketjun ohjeita. Eikä Keskossakaan kauppiaan vapaus ole kiinteistön omistussuhteesta kiinni, ketjusopimukset tehdään ihan muulta pohjalta.
Suomessa on vaikea pärjätä markkinoilla muilla kuin tuollaisilla tiukkaan ketjuohjaukseen perustuvalla mallilla. Euromarket yritti omaa tapaansa muutamassa kaupungissa, se salli esim. liha- ja kalatiskin ulkoistamisen omaksi liikkeeksi kaupan sisällä. Tuotteet saatiin erinomaisiksi mutta asiakkaita ei kuitenkaan riittänyt.
Yhtä suuri syy kuin kaupan keskittyminen taitaa ollakin suomalaisten uusavuttomuuden lisääntyminen. Raaka-aineista ei osata itse valmistaa mitään, kaikki pitää olla esivalmisteltua tai jopa valmisruokaa. Liha paistovalmiiksi valmispaloihin marinoitua, kala viimeisestäkin ruodosta vapaata mielellään kypsennettyä jne. Meillä on Mielipidepankin ja Kapin lisäksi iso joukko kaupunkilaisia joilta ei onnistu edes kalan perkaaminen saati vaativampi ruuan valmistelu
Hallitsevan markkina-aseman hyväksikäytön määrittely ei ole helppoa. Sen jälkeen, kun TUKO kaatui ja pilkottiin pääasiassa Keskolle ja EKA-Yhtymän Tradeka joutui velkasaneerauksen kourissa kutistumaan, kilpailuasiamies koetti puuttua Keskon toimintaan, mutta joiutui perääntymään.
Syytä en tiedä, mutta silloin oli aiheena se, että ketjun keskusjohto määritteli tarjkoustuotteet ja niiden hinnat samoiksi koko Suomessa ilman, että kauppias olisi päättänyt valikoimistaan ja hinnoistaan. Joku pani kilpailuasioamiehen perääntymään. olisi hauska tietää kuka käyttää niin vahvaa valtaa Suomessa. koska sen "maallikkojuristin" tiedoilla, jotka olen itselleni hankkinut kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädännöstä, tukkuportaalla ei ole mitääön oikeutta määrätä mitään, mitä vähittäisporras saa tai ei saa tehdä. Tämä lain selvä pykälä on nyt S-ryhmässä kierretty omistussuhteella, kun tukkuri omistaa vähittäiskauppansa ja Kesko ilmeissti on sitten laskettu samaan sarjaan kauppiaidensa soipimuspohjaisena "omistajana".
Tutkia tämä minusta pitäisi, mutta siihenb ei löydy poliittisia haluja edes keskustalta, vaikka eniten kaupan kahden suuren yksinvaltius syö maaseudun elinkeinoja ja kuntien verotuloja.
Kyllä isot kauppaketjut ottaa paikallisia tuotteita myyntiin, jos kaupan ehdot täyttyy. Kauppa sanelee sisäänostohinnat ja se hinta on niin alhainen, että paikalliset eivät usein pysty toimittamaan.
Älä Keskustalle räksytä.
Mene Hakaniemen halliin, siellä on niin luomua kuin lähiruokaa hyllyt notkollaan. Ketonen myy perunaa torilla suoraan omasta autostaan, Ekströmillä on tiskissään itse pyytämäänsä kalaa jne. Ja jos vielä parempaa kaipaat niin mene lasipalatsin maatilamyymälään, siellä on ollut jopa karhua tarjolla vaativallekin kuluttajalle.
Antaa markettien myydä näille uusavuttomille kaupunkilaisille mikrossa lämmitettäää teollista höttöä, eiväthän he kuitenkaan osaa esim. kokonaiselle kalalle mitään tehdä. Mennään me jotka ruuan päälle ymmärrämme ostoksille sinne, missä kunnon raaka-aineita on tarjolla
Minulla on oikeus vaatia lähiruokaa lähimmästä marketistani ja edellyttää, että kauppiaallani on myös oikeus sitä hyllyynsä tilata keskusliikkeen ketjuohjauksen sitä estämättä.
Vastustan kaupan kartelleja ja kannatan vapaata mnarkkinataloutta, jossa mikään keskusliike ei saa määrätä, mitä kauppias tekee.
Jokainen saa perustaa riippumattoman kaupan, jos lihaksia riittää.
Kahden keskusliikkeen hallitseva markkina-asema tekee mahdottomaksi kennelekään kaupan perustamisen tai pitämisen. Saksalaisen Lidlin pääomatkaan eivät alkuun tahtoneet riittää, mutta Suomen muuta Eurooippaa korkeampi hintataso jätti heillekin tarpeeksi hyvän katetuoton, jonka turvin myymäläverkostoa oli mahdollista laajentaa.
Kun Suomesta lisäksi puuttuu itsenäinen ja vapaa tukkukauppa kokonaan TUKOn kaaduttua, niin keneltä itsenäinen vähittäiskauppias pystyisi ostamaan myytävän tavaransa?
Tutustu sinäkin paremmin kaupan rakenteeseen, niin ymmärrät asiat, joista haluat kirjoittaa.
Kaupan rakenteen yksipuolistumisen yksi tekijä on ollut kauppapaikkapolitiikka, Kesko ja S-ryhmä ovat jakaneet parhaat kauppapaikat päästämättä muita kilpailemaan niistä. Kapparyhmien taustavoimina häärii samoja paikallispoliitikkoja, jotka käyttävät kaavoitusvaltaa kunnissa. Puurot ja vellit voi mennä helposti samalle lautaselle
Kun parhaat liikepaikat on jaettu kahden kauppana, hankala siinä on mennä kilpailemaan jonnekin vanhaan teollisuushalliin tehdyllä lähiluomumarketilla tai millään muullakaan.
Mutta kyllä vikaa on myös kuluttajissa. Kun valmiiksi annospakattu ruoka tai einekset itsepalvelukylmiössä käy paremmin kaupaksi kuin palvelutiskiltä ostettu lähiliha, niin tokihan kauppiaat sitä tarjoavat. Me olemme sisäistäneet itsepalvelukulttuurin niin, ettemme osaa edes vaatia palvelua ja laatua. Tai ne jotka osaa, näkevät sen vaivan, että menevät Reinin Lihaan Hakaniemeen.
Kauppialle kannattaa myydä pieninä erinä osteetua ruokaa jos asikas on valmismaksamaan siitä aiheutuneet kulut. Siis paljonko olet valmis maksamaan?
Kun osuustoimita syntyi reilut sata vuotta sitten, se jakaantui kahtia kun työväenosuustoiminta erosi poliittiista syistä. Ja meille syntyivät SOK ja OTK. Yksityisellä puolella toimivat TUKOlaiset tukkurit asiakaskauppiaineen ja kauppiaiden perustama Kesko. Keskittyminen oli siis vahvaa jo ennen sotia ja etenkin suljetun suunnitelmatalouden aikana aina 80-luvulle saakka, kun OTK fuusioitui E-osuuskunta Ekaksi ja TUKO vajosi vaikeuksiinsa. Sitten kaatuivat EKA ja TUKO. Jäljelle jäivät vain kaksi suurta: S-ryhmä ja Kesko.
Tilanne ei siis ole mitenkään vapaan kilpailun ja markkinatalouden mukainen, vaan kahden hallitsevan suuryrityksen muodostama oligopoli, kuluttajan kannalta mahdollisimman huono vaihtoehto niin kuin mm. elintarvikkeiden hintatasosta huomamme. Kauppa myy vain sitä tavaraa, mikä sille itselleen kannattaa, ei sitä, mitä kuluttaja haluaisi, emmekä me edes tiedä, mitä haluaisimme, kun sitä ei panna esille kaupoissa.
Päätösvaltahan ei ole kauppiailla, vaan keskusliikkeiden ostajilla. Markkinat eivät toimi ollenkaan vapaasti. Se, että meillä on Reinin liha Hakaniemen hallissa ja Kauppahallissa Roslund, ei tilannetta pelasta.
Ei lähiruoka kalliimmaksi tule muuta kuin siinä tapauksessa, että keskusliikkeet lisäävät siihen sellaisia kustannuksia, joita lähiruoassa ei oikeasti ole, kun se toimitettaisi tuottajalta jalostajalle ja jalostajalta kauppaan ilman keskusliikkeen kustannuksia.
Tätähän keskusliikkeet eivät kaupoilleen salli, kun ovat tehneet toimitussopimukset elintarviketeollisuuden suuryritysten kanssa.
Ei pieninä erinä ostettu ruoka aiheuta kustannuksia kaupalle, vaan keskusliikkeelle.
Minä en pysty toimittamaan pienenä toimijana samalla hinnalla elintarvikkeita kuin Hollantilainen tukku.
Minulta kauppa ostaa sisään samalla hinnalla kuin Hollantilaista myydään ulos. Lähiruoka on kallimpaa väkisinkin kuin tukun kautta tullut. Jos sinä et sitä hyväksy niin silloin sinun on turha itkeä sitä että lähiruokaa ei ole kaupoissa. Jos jätät sen kalliimman lä'hruoan ostamatta et ikinä saa sitä kaupasta. Markkinat nimttäin ratkaisee.
Se S-market ei ota myyntiin tuotteita jotka ei kierrä.
Jos jätät sen kalliimman lä'hruoan ostamatta et ikinä saa sitä kaupasta.
--------------------------------
Lähiruokaa ei ole kaupoissa. Sitä ei voi ostaa eikä myös olla ostamatta, kun sitä ei kaupoista saa.
Se S-market ei ota myyntiin tuotteita jotka ei kierrä.
--------------------------------
Lähiruoka kiertäisi mainiosti, jos se hyllkyyn pääsisi, mutta kun S-market ei ota myyntiin tuotteita, joita valmistaja ei pysty toimittamaan jokaiseen S-markettiin Hangosta Utsjoelle ja laskuta niitä yhdellä laskulla
Lähiruoka aiheuttaisi kustannuksia keskusliikkeelle, mutta ei kaupalle, jos ymmärrät asiasta yhtään mitään.
.
.. jolla on huomattavaa merkitystä koko kansantalouden kannalta. Päivittäistavaroitten kauppa lienee 70-80 % haarukassa SOK-Keskusn käsissä. Sen kokonaisvolyymi lienee nykyisin jossain päälle 10 mrd euroa..(??).., ja siitä + 20 % kaiken tolkun päälle on saatanasti liikkaaa...., siis se hinta + jonka me maksamme ilman kilpailua, poliitikojen ohjalun mukaisesti toimivasta leipäkaupastamme.
Kun asiaan lisätään lähes kaikki mahdollinen inhimillisen elämän yhteyksiin liittyyvä tavara -palvelu -mielikuvien markkinointi ja kauppa, niin mehän elämme hieman cccp-maailmaan siistimmässä valtiollisten dikattuurin suojeluksessa olevien kaupparyhmien ns. tasavallassa.
Kaupparyhmien, ts kaupan keskusliikkeiden harvainvalta on osa poliittista korruptoitunutta järjästelmäämme. Kaupparyhmät ja muutama suurimmista puolueista elää keskenään symbioosissa, joissa ei saa selvää kumpi on loinen, kumpi isäntäkasvi. Kunnanjohdon suunnalta näyttää helposti siltä että kunnan poliittinen päätös syntyy samaan aikaan kuin alueellisen osuuskaupan johtaminen, - tai päin vastoin. Kun lähestystään taajamia, liittyvät kuvaan mukaan Keskon Citymarkettien ym. -lonkerot ja Kokoomuksen vanha osaaminen...
Omaa lukuaan näyttelevät Keskustan siivellä himpun verran säälittävään kukoistukseensa nousseet maskulaiset ja suomisoffalaiset kalustetalot, omituiset ideaparkit ja tämän vuosisadan laukkuryssä-kapsäkit, nuo robinhoodit, tarjosutalot yms.. krääsähandelit..
PS Jaballe.. en lukenut kuin osan linjasta, - on pitänyt vipinää toisaalla.. - vastaan siihen toisaalla olevaan Vanhasteemaan kohta -. Sun teemasi tässä voisi olla jo jonkin kokoisen jengin vaaliteema.. Siis toi sun kokonaistieto yhdistettynä jotenkuten luotettavaan polittiiseen tavoiteasetueluun nostaisi muutamia ahdokkaita kepeästi Arkadiaan..
Onhan juttu laajuudeltaan ja painoltaan siis todella aivan muuta mitä varsinkin muutama vakituinen himmiö tuossa näkyy koettavan sylkeä..
Jaktketaan aiheesta muuten, mä en nyt jouda, mutta toisen kerran..
tere
Seppo Hietanen
Kaupan rakentaminen ja liikepaikkojen saaminen on ollut politiikassa mukana iät ja ajat, vaikkei siitä puhuta S-ryhmän ja Keskon kohdalla, kun tuli helppo tilanne ohjata huomio merisaloihin ja sukareihin.
Markkinaosuusksia en tarkkaan muista, mutta S-ryhmän ja Keskon osuudet pt-kaupasta ovat kumpikin yli 30%, S-ryhmä joitain %-yksikköjä isompi ja yhteensä hieman yli 75%. Se on kait hiukan pienenemään päin, kun Lidl kasvaa nopeammin kuin Eka-yhtymän jäänteet (Suomen Lähikauppa) kutistuvat.
Olennaisinta asiassa on, että kahdesta suuresta kumpikaan ei pysty viemään toinen toiseltaan enää lisää markkinaosuutta muuta kuin laajentamalla myyntipinta-alaansa, mistä johtuu kaupan kilpailun siirtyminen suuryksikköjen rakentamiseen ja pienten, täysin kannattavien puotien sulkemiseen, kun suuritsa saa paremman voiton.
Tästä syystä Suomessa Ruoka maksaa euro-alueen eniten eikä kaupoista saa ollenkaan lähiruokaa, kun se on ostettava toreilta, halleidsta tai tilojen suoramyynnistä.
Poliittisesti tämä olisi keskustan tonttia, mutta ei kuulu ei näy! Ihme juttu minusta.
KOKOOMULAINEN????
KOKOOMUksen ministeri Vapaavuori?
Sehän on tietenkin paras avaamaan tuota kilpailua.
Sukarin kauppakeskukselle ei tullut lupaa, mutta samanlaiseen paikaan Keskolle tuli lupa.
Mistähän tuo keskittynyt kauppajohtuu??=???
SINÄ ainoastan voit vaikuttaa siihen kuinka suuri minkäkin tukkukaupan markkinaosuus on.
Siihen on poliittisilla päätöksillä vaikeampi vaikuttaa kuin SINUN valinnoillasi.
Siis MISTÄ OSTAT?
Hietanenkin haukkuu itseään siitä että kauppa on kekittynyttä mutta ei kehtaa sanoa sitä ääneen, vaan syyttää siitä poliitikkoja.
Ei lupia kielletä ja anneta "samanlaiseen paikkaan".
Ota asioista selvä.
on suurin tulppa kilpailun lisääntymisessä. Se ON tosi asia.
Kun käytännössä on vain kaksi suurta kaupan ryhmittymää, jotka yhteensä omistavat yli 85% kaupan myyntipinta-alasta koko maassa, niin kuluttajan valinnat eivät heiluta markkinaosuuksia, vaikka niin luulisi.
Se kaupan ryhmittymä, joka ehtii rakentaa enemmän uutta myyntipinta-alaa sinne, missä on eniten asiakkaita, saa enemmän markkinaosuutta kuin toinen.
Kiistämätön tosiasiahan on, että kuluttaja voi valita vain niiden vaihtoehtojen välillä, joita hänelle on annettu.
Kauppa on päästetty keskittymään kahden suuren haltuun ilman, että yksikään puolue tai poliitikko olisi ääntään korottanut.
Se, että hallitusohjelmaan on kirjattu luomu- ja lähiruoan markkinoinnin edistäminen, eikä kukaan hallituksessa tee asialle mitään, on kyllä populismia.
Kyllä poliitikot tietävät ihan hyvin, ettei lähiruokaa voi myydä pellolta pöytään, koska se tarvitsisi markkinointikanavan, jota sillä ei ole, koska kauppa myy vain teollisuusruokaa.
Menneiden vuosien aikana olen maaseudulla nähnyt, että missään muualla kuin K- tai S-kaupan myymälässä elintarvikkeiden myynti on erittäin vaikeaa.
On ollut lihakauppa tilalla; muutama vuosi ja hiljainen loppu tuli.... liekö lopettaja tukkuliike, kunnan terveysviranomainen vai poliitikko... eiköhän niitä syitä ja syyllisiä löydy.
Aikanaan oli myllyjä, enää ei vuosiin ole ollut sellaisia.
Paikalliset sikatilalliset kertovat, että kovin tiukkaa on jos sikoja "häviää" ja jos jollekin myy puoli- tai koko sian niin se pitää kierrättää lihatalon kautta.
Torimyynti on pikku puuhastelua; vähän perunaa, mansikkaa jne. myynnissä. Se siitä.
Omat meijerit on kadonneet saatikka tilalta myytäisiin maitoa suoraan.... eikä kukaan enää vaivaudu ostamaankaan, kun marketti on lähempänä.
Yhteenvetona; kaikenlainen pikku kaupanteko on maaseudulla hävinnyt täysin. Tällaisenko maaseudun Kepu halusi tukkuliikeiden suosimisella ja kauppatonttien kaavoittamisella ?. Ilmeisesti, kiitos vaan aivan perkeleellisesti.
Helsinki on maailman seitsemänneksi kallein kaupunki. Eikö ko päästäisi Kepusta eroon ennen kuin se turmelee koko maan.
joka tilalla joka myy lihaa suoraa kuluttajalle tai kaupalle. Sen suorakaupan ja lähiruoan osalta on Eu lopettanut kokonaan.
Siksihän teurastamot ja kaupat on keskittyneitä koska on katsottu että pääasiassa eu märäyksien vuoksi pienelle on liian kallista jalostaa ja myydä. Tehokuusvaatimukset ja nuo säännöt tappavat kaiken piennen elintarvikejalostuksen ja kaupan. Torilla saa myydä mansikoita mutta eipä juuri muuta.
Tehdään sopimuksia, että kukaan ei myy kenellekään toiselle, niin hinta voidaan pitää korkealla.
Maidontuottajha voi tehdä sipimuksen vain yhden meijerin kanssa, viljantuottaja samoin eikä lihantuottajaklaan voi kilpailuttaa teurastamija siitä, kuka ruhosta eniten maksaisi.
Jos myyt ohi sopimuksen, niin siihenkin on pykälät sopimuksessa.
Kyseessä on ostajien määrittämä kilpailunrajoitus ja sama jatkuu, kun kaksi kaupan suurta tekee sopimuksiaan elintarviketeollisuuden suurten kanssa. S-ryhmä ja Keskohan yrittivät painostaa tavarantoimittajia olemaan myymättä Lidlille, tai... Mutta se uhka ei enää toimi, kun Lidl on jo tarpeeksi iso. Keskisenkin kaupan kohdalla oli aikanaan huhuja siitä, että keskusliikkeet olisivat uhkailleet isoja tavarantoimittajia sillä, ettemme tilaa enää teiltä, jos tavaraannbe löytyy Keskisen kaupasta, Tuurista.
Kauppiaat sanovat että pitää olla lavakaupalla toimitettuna kello viisi aamulla ja laskutus kaikista tuoteita yhdellä kertaa.
Eli jos tuottaaja vie sipulilastin ja toinen tuottaja perunalastin ne pitää toimittaa sille päivälle jona ne myydään ja jokaisen ei saa laskuttaa erikseen vaan noilla tuottajilla pitää laskuttaa yhteisellä laskulla.
Tuo trakpoittaa että tuottajien pitäisi persustaa "tukku" joka kerää tuotteet tiloilta ja toimittaa ne kauppoihin. Eli tuo vaatimus jo nostaa tuotteen hintaa huomattavasti. Ei ole oikein mitään järkeä sillä että jokaisessa kylässä on oma tukkunsa pelkästään l'ähiruoan toimitamiseksi kauppaan.
Toinen asia. Kauppiaat sanovat että asiakkaat äänestävät ostokäyttäytymisellään. Koska kauppa ostaa "lähiruokaa" pienemmissä erissä sen hinta on kalliimpi kuin "massaruoan", joka vaikuttaa siihen että asiakkaat eivät osta sitä niin paljon että kaupalla kannattaisi pitää sitä valikoimissa.
Kolmas asia. Kaupat ostavat tuottajalta noista vaatimuksista huolimatta niin pieniä eriä kerrallaan että kuljetuskustannukset kaupaan on isommat kuin tuoteesta saatava hinta. Jos pitää toimittaa 10 kiloa sipulia joka aamu 50 kilometrin päähän siinä ei tule muuta kuin kuljetuskustannuksia. Sipulin kilohonta tuottajalle on 20 senttiä.
Keskusliikkeiden kauppaketjut tekevät toimitussopimuksia vain sellaisten toimittajien kanssa, jotka pystyvät tekemään neljän kuukauden kiinteät hintasopimukset ja toimitusaikataulut ketjun jokaiseen myymälään. Tämä sulkee kaikki pienet tuottajat jo lähtökohtaisesti pois keskusjohdettujen ketjujen valikoimista, koska alueellisesti liikaa täydennettyjen valikoimien hallinnointi logistiikka ja laskutusmielessä aiheuttaisi lisäkuistannuksia ketjun keskushallinnolle ja ne pitäisi lisätä jokaisen myymälän katetavoitteisiin, jotta katetuotto säilyisi ennallaan. Siksi pientuottajilta ei tilata eikä sallita myymälänkään tilaavan mitään ohi ketjun toimitussopimusten.
Jos kauppias saisi ostaa lähiruokaa suopraan tuottajalta ja olisi olemassa alueellisis atukkukauppoja, niin tilanne olisi kokonbaan toinen, mujtta nyt ketjun jokaisen myymälänm valikoimat ja hinnat määrätään neljän kuukauden välein elintarvikkeiden suurteollisuuden kanssa tehtävissä sopimuksissa.
Siksi suomalaisissa ruokakaupoissa on vain samoja tavaroita riippumatta siitä mihin myymälään menee.
Pienten paikkakuntien torit ovat lähiruokapajojen "yrityshautomoja". Jos esim kesämökkipaikkakunnallasi on lähialueen kala-, vihannes- tai leipämyyntiä, niin niitä kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan, koska tämä on juuri se keino jolla aloittelevat lähiruokayrittäjät pääsevät alkuun.
Tästä on paljoudessaan kysymys ja puoluepolitiikalla siihen on vaikea vaikuttaa, ehkä aktiivisella kunnallispolitiikalla voidaan asiaa viedä tällä tasolla hieman eteenpäin.
Tämän tapainen on ollut hiukan tiedossakin. Enemmän vaan julkisuutta asiasta.
Kuluttajalla ei ole mitään palloa silloin, kun kaksi suurta keskusliikettä omistaa yli 85% osuuden elintarvikkeiden myyntipinta-alasta. Tuota jäljellejäävää 15% osuutta kannattaa toki suosia, mutta sen vaikutus on käytännössä häviävän vähäinen suhteessa valtakunnan kokonaistilanteeseen.
Paikallispoilitiikka on sitten erikseen. Kuntatasolla voitaisi tehdä paljonkin, mutta kaupan kahdella suurella on tähän asti ollut keinonsa perustella, miksi niille on kaavoitettava parhaat kauppapaikat
En ole havainnut paikallisen tuotannon tarjontaongelmia taajamissa ja kaupungeissa, joita ympäröi laaja maataloustuotantoalue. En myöskään eroa sellaisen tarjonta olisi yhtään laajempaa noiden kahden keskusliikkeen ulkopuolisissa kaupoissa. Päinvastoin heikoin lähiruoan tarjontatilanne on Lidlissä.
Kaipa Helsingissäkin jonkin verran maataloustuotantoa on, mutta asukasmäärään suhteutettuna kuitenkin niin vähän, että lähiruoan puuttuminen sikäläisistä kaupoista on ymmärrettävääkin. Ota nyt kuitenkin huomioon, että se mikä Helsingissä on "kaukoruokaa" on sen tuotantoalueilla lähiruokaa.
Maaseututaajamissa ajatus siitä, että kaupat jotenkin kilpailisivat "parhaista kauppapaikoista" on suhteellisen vieras. Ei siellä niistä tarvitse kilpailla, koska tonttimaata on lähistöllä yllin kyllin, jos joku uusi on valmis aloittamaan yrittämisen. Maakuntakeskuksissa uusien kauppojen perustaminen on vilkkaampaa, mutta tonttimaata riittää useimmissa kaupungeissa juuri sieltä, mistä kysyntä suurinta on eli teiden varsilta. Toisaalta perinteiset K- ja S-ryhmät tyytyvät yleensä laajentamaan tilojaan entisillä tonteillaan, jos vain tilaa niillä riittää.
Ehdoton ykkönen lähiruoan hankintapaikkana on tietenkin tori. Valitettavasti kuulemma torikauppa on hiljentynyt kauppojen sunnuntaiaukiolojen vapauduttua. Kokoomushan niitä sunnuntaiaukioloja oli innokkaimmin vaputtamassa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/torit_karsivat_kauppojen_sunnuntaiaukiolosta_1784454.html?origin=rss
Paskaa puhuneet!! ens maat pilataan fosfaateilla ja muilla myrkyillä ja sit pistetään pystyyn mauri1 ja mauri2 vai mitkä ne uudet ydinvoimalat ovat nimeltään??
suomessa alkaa lähiruoka oleen niin paskaa ja saastunutta että parempi tuoda ruoka vaikka italiasta!
Kysyin eräältä S-marketin kauppiaalta erästä tuotetta ja että voisiko hän tilata sitä.
Ei voi. S-tukku antaa kauppiaille listan josta he "saavat valita" tuotteet hyllyynsä. Jos tuote ei ole S-tukun listalla, sitä ei kauppiaan kannalta ole olemassakaan.
Keskolla tilanne taitaa olla jokseenkin sama.
Vaikka kysymyksesi on Juhannuksen jälkeiseltä viikolta, on se edelleenkin erittäin ajankohtainen. Kävin tänään kirjamessuilla kotikaupungissani Helsingissä, joissa nykyperinteen mukaan ovat mukana myös ruoka-, äänite- ja viinimessut. Kirjat olivat pääosassa, mutta myös ruokapuolella tuli käytyä. Ruokapuolelta läksiäisiksi ostin messuhintaan Ullan Pakarin leipää, jota myyjät mainostivat vastaleivotuksi. Maistelin leipää kotosalla ja maukastahan se oli, ihan eri maailmasta kalliiseen teolliseen muovipussileipään verrattuna. Kotipaikaksi Ullan Pakarille oli merkitty Pori, joka nyt ei ihan ole Helsingin lähialuetta. Noh messut ovat messut ja jälleenmyyjät hoitavat Ullan Pakarin tuotteiden irtauttamisen lähiruokakonseptista. Stocmann ja K-ketju myyvät sitä Etelä-Suomipainotteisesti. Mm. Jättijako Vantaalla on osallisena hyvän leivän myynnissä.
Voi olla niin, ettei edes itsekannattavaa myyntiä saa aikaiseksi maaseudulla ihan lähialueilla, vaikka paikalliset s- ja k-ketjut ottaisivat tuotteet valikoimiinsa? Länsi-Suomalainen leipä sinänsä on tosihyvää. Mm. Forssan ABC-ketjun tiloissa toimiva leipämyymälä tuottaa mainiota juureen rakennettua ruisleipää.
Lähileivän myynti olisi ilman muuta kannattavaa, mutta ei tietenkään niin huikean kannattavaa kuin isoihin leipätehtaisiin automaattilinjoille keskitetty muovipussileipä, joka syntyy, paistuu, viipaloituu ja menee muovipussiinsa ihmiskäden koskematta.
Keskusliikkeiden ketjut siis haluavat myydä sitä, nmikä on kaikkein kannattavinta eikä se menisi ollenkaan samoissa volyymeissä kaupaksi, jos valikoimissa olisi myös lähileleipää.
Kyse on myös keskusliikkeiden innokkaasta pyrkimyksestä rationalisoida logistiikkakustannuksensa niin, että kaikki tavaranimikkeet pitää voida käsitellä tietokoneilla ja ostoerien pitää olla niin suuria, että niillä täytetään aina koko ketjun valtakunnallinen tarve.
Isoista supermarketeista löytyy aika ajoin lähileipää, mutta silloin on kyse siitä, että leipomo on erikseen maksanut marketille siitä lattiatilasta vuokraa, johon se saa panna leipänsä myyntiin.
Suomalainen maksaa maltaita tästä kreskittymisestä. Ei tarvitse mennä Saksaa kauemmaksi, kun voi todetaq, miten leipä on todella halpaa ja hyvää ja sitä saa joka paikasta.
Eivätkä saksalaiset leipäänsä tappoiolla leivo eivätkä toimi kannattamattomasti. Palkatkin ovat korkeammat kuin Suomessa, mutta leipä on puolet halvempaa.
Tätä sietäisi keskustan vakavasti miettiä.
Kyllä täällä Seinäjoella ainakin lähiruokaa on tarjolla aivan kiitettävästi, niin Prismassa kuin City Mestarissakin. On leipomiojen tuotteita, Häjypoikaa saa joka kaupasta, joka on muuten hyvää leipää. Myös lihatuotteita on hyvin tarjolla.
Ongelma taitaakin olla siinä, että mitä lähiruokaa siellä Helsingin kaupoisa voisi olla. Ihmisiä siellä on paljon ja ruoka tuotetaan muualla kun Helsingin ympäristössä. Mutta kylläkai kaikki Suomessa tuotettu on täällä lähiruokaa. Voisi tietysti vitsailla myös Atrian tuotteet olevan täällä lähiruokaa, kun Atrialta on Prismaan vain jokunen kilometri.
Luomu on sitten eri asia. Tämä luomutuotanto on suurelta osin pelkkää humpuukia. Luomua pinta-alan mukaan pitäsi olla aika paljon, mutta kun lähes kaikki se mikä luomusssa kasvaa kynnetään maahan ravinteeksi niin mistäs se tavara kauppaan tulee. Maito on aikakin aika ajoin laitettu muun maidon sekaan koska ei sille ole löytynyt kannattavia markkinoita.
Kuluttaja on tietysti avainasemassa. Kuluttaja kylläkin valitsee suurelta osin sitä mikä edullista on, siksi suuret ruokatalot ovat ylivoimaisia. Vaikka ei niiden valmisteet enää oikein tahdo vanhan miehen suussa sulaa.
voi edes viljellä lä'hiruokaa?
Kun hesaan tuodaan ruokaa se on ainakin 100 kilometrin päästä. Miten se olikaan, oliko se 3 tunnin päästä lähtöisin.
Isot marketit vuokraavat lattiapinta-alaansa lähileipureille silloin tällöin, mutta ketjujen osto-osastot eivät lähileipää osta, koska paikallisleipomot ovat valtakunnallisiin toimituksiin liian pieniä ja muovipussileivästä kauppa saa paremmat katteetkin, kun sen sisäänostohinta on olematon.
Muilta osin viittaan yllä Ironcurtainille kirjoittamaani kommenttiin.
Hesailsen matkan yksikkö on tunti:D
tehdä laki että jokaisen kaupoiaan on myytävä lähiruokaa?
Puheuden lisäksi ainoa tapa joka hallituksella on köytössä on tehdä siitä laki:D
En usko että markkinataloudessa tuo on mahdollista.
Ei tässä mitään lakeja tarvita, jos nykyistä kilpailunedistämislaikia noudatettaisi, eli kaupan keskusliikkeet estettäisi käyttämästä hallitsevaa markkina-asemaansa valikoimapäätöksissään ja ostotoiminnassaan. Se nostaa leivän hintaa, kun kauppa kuorii kuluttajahinnasta yli puolet.
Saksassa voi tehdä hyviä havaintoja markkinataloudesta, kun siellä vapaa kilpailu on painanut leivän hinnat puoleen Suomen tasosta eivätkä tuotantokustannukset ja palkat ole takuulla halvempia kuin Suomessa.
työkalu jos katsot että kilpialu ei toimi.
Tee siitä valitus kilpailuvirastoon. Sen tehtävä on valvoa että kilpailu toimii.
Mitä sinä täällä siitä valitat. Ei tästä ole mitään hyötyä. Mene sinne valittamaan missä voit vaikuttaa!
Jos ajattelen, että epäkohta ei ole merkittävä siksi, etten minä siitä valita, niin oudostipa ajattelet.
Älä itke täällä. Mene itkemään sinne missä sillä on vaikutusta. Etkö sinä tajua normaalia tekstiä?
Se, että aika ajoin keskustelen kaupan hallitsevasta markkina-asemasta ja sen haitoista täällä, ei tietenkään merkitse, ettenkö yrittäisi vaikuttaa asiaan myös muualla.
Ja kun olen asian ottanut muualla puheeksi, niin siksi juuri ihmettelen, miksi keskusta on niin kovin nihkeä puuttumaan kaupan kahden suuren kartelliin ja puolustaa maaseututaajamien viimeistenkin kauppapalvelujen tappamista ideaparkkien avulla.
Jos jollain on aihetta itkuun, niin kannatustaan menettävällä kepulla.
Juhlapuheita lähiruuasta pidät vain sinä itse. Kuluttajan valinnat kohdistuu pelkästään edullisempiin ruokaostoksiin, jossa lähiruoka on marginaaliryhmien ostopäätösten varassa. Kokoomuksessa totalitaarinen vaatimusten kirjo nostaa päätään tämän tästä, eikä vapaata markkinataloutta kunnioittavassa keskustassa pakkokeinoja ole edes harkittu kauppaketjuja vastaan.
Mitä tulee aluetukiin, niin pääkaupunkiseutu on aluetukien ykkösaluetta, joka rohmuaa valtaosan käytettävissä olevista aluetuista. Pääkaupunkiseudun tekohengitys altistaa muun Kapulandian astmaan, koska rahat nyhdetään maakunnista vastikkeetta tiiviin asutuksen hyvinvoinnin pönkittämiseen. Metro-, satama-, rata-, kauppakeskukset, sekä kalliit tiehankkeet ovat vieneet Kepulandian Nopen osalle aluetukien suhteen. Nyt kokoomuslainen tolloministeri Vapaavuori on työryhmänsä kanssa suunnitellut valojen sammuttamista kehäkolmosen ulkopuolelta tiiviin asuttamisen eduksi. Mitähän tuolta tollolta seuraavaksi kuullaan?
Kauppakeskuset pitää rakentaa Hesaan. Medänkin pitää matkustaa junalla 10 tuntia päätäksemme ostamaan kauppakeskusesta tarvitsemiamme tavaroita. Toinen 10 tuntia takaisin ja hotelliyöpyminen välillä. Lisäksi tarvitsemme taksin käyttöömme että pääsemmen kulkemaan siellä pääkaupungissa.
Taitaa sinä ympäristö säästyä kun puolen suomen asukkaat rynbräävät sinne Vapaavuoren kauppakekukseen Hesan keskustaan. Jonot seisoo ja pakokaasuja tuprutellaan.
Onhan Vapaavuori suunnitellut siihen rahatuskeinon. Tietullit.Ja taas aknsaa rokotetaan.
Vapaavuoren tarkoitus on kerätä palvelut Hesaan ja sitten rahastaa Hesalle rahaa kun ihmiset pakotetaan ostaman ruokansa hesasta.
Sehä'n on Niiiiiiiin ympäristöystävällistä seisottaa autoja jonossa jossa päästään kilometri tunnissa etenemään. Kanattaa tiivistää kaukki suomen asukkaatkin sinne kehäkolmosen sisään. Saadaanhan siitä Hesasata sitten oikea Metropoli
savusumuineen
kaikkineen. Eihan Metropoli ole mitään jos siellä ei ole savusumua:D
Ei kannata syöttää naapureille, koska silloin kepu-mtk ei pystyis rahastaan osuuskaupoillaan maksimi hintoja. samoin kepulaisten myllyjen ja leipomoiden tuotot laskis rajusti, kuten kepun kannatus nyt :)