Mun elämä on yksinkertaisesti pilalla nyt. Finnejä tulee finnejä menee.
Niitä on selässä, rinnoissa, rinnassa, naamassa, niskassa, kaulassa... Enkä jaksa enää.
Syön apocyclin lääkettä, käytän dalacinia ja basironia. Olen käyttänyt niitä nyt kuukauden.. Oon käynyt kolmesti ihotautilääkärillä ja ei mikään auta.
Mun akne ei ole mitään pahinta laatua mutta se pilaa mun itsetunnon. Haaveilen joka aamu sängyssä kuinka ihanaaa ois mennä vaan rannalle ottamaan aurinkoa koska olen muuten tyytyväinen kroppaani ja muutenkin itseeni mutta näytän ihan kamalalta koska iho on täynnä tulipunaisia finnejä ja vielä punaisempia arpia.
Toivon, että se menee ohi vielä.. Akne on ollut kyllä nyt pahana kohta 2 vuotta.
Meneekö se joskus ohi vai joudunko aina kärsimään tästä? Isälläni oli nuorena tosi paha akne ja veikkaisin että se on sit periytynyt mulle.
Olen harkinnut sen roan aloittamista.. Mutta.. Mulla on paha masennus päällä enkä haluaisi mitään lisää psyyke ongelmia.. Mielummin oon sitten vaikka finneillä kun mulla alkaa opiskelut uudessa paikassa ja en haluaisi heti ensimmäisenä lukuvuonna aloittaa sitä myrkkylääkettä.
Mitä ootte mieltä? Pitäiskö kuitenkin aloittaa ja ottaa riski? Vai odottelenko vaan että ajan kanssa iho paranee?
Haluaisin nauttia elämästä mutta se ei onnistu..ei onnistu kun iho on näin kamala ja tunnen itseni niin ällöttäväksi ja kuvottavaksi ja oksettaa koko peiliin katsominen..
Niitä on selässä, rinnoissa, rinnassa, naamassa, niskassa, kaulassa... Enkä jaksa enää.
Syön apocyclin lääkettä, käytän dalacinia ja basironia. Olen käyttänyt niitä nyt kuukauden.. Oon käynyt kolmesti ihotautilääkärillä ja ei mikään auta.
Mun akne ei ole mitään pahinta laatua mutta se pilaa mun itsetunnon. Haaveilen joka aamu sängyssä kuinka ihanaaa ois mennä vaan rannalle ottamaan aurinkoa koska olen muuten tyytyväinen kroppaani ja muutenkin itseeni mutta näytän ihan kamalalta koska iho on täynnä tulipunaisia finnejä ja vielä punaisempia arpia.
Toivon, että se menee ohi vielä.. Akne on ollut kyllä nyt pahana kohta 2 vuotta.
Meneekö se joskus ohi vai joudunko aina kärsimään tästä? Isälläni oli nuorena tosi paha akne ja veikkaisin että se on sit periytynyt mulle.
Olen harkinnut sen roan aloittamista.. Mutta.. Mulla on paha masennus päällä enkä haluaisi mitään lisää psyyke ongelmia.. Mielummin oon sitten vaikka finneillä kun mulla alkaa opiskelut uudessa paikassa ja en haluaisi heti ensimmäisenä lukuvuonna aloittaa sitä myrkkylääkettä.
Mitä ootte mieltä? Pitäiskö kuitenkin aloittaa ja ottaa riski? Vai odottelenko vaan että ajan kanssa iho paranee?
Haluaisin nauttia elämästä mutta se ei onnistu..ei onnistu kun iho on näin kamala ja tunnen itseni niin ällöttäväksi ja kuvottavaksi ja oksettaa koko peiliin katsominen..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.