Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin vanhaan merikarvialaismalliseen keskimoottoriveneeseen purjeen, mutta tietoa puuttuu. Vene on n. 5 m. pitkä ja 1,5 m. leveä, lasikuidutettu ja vakaa. Moottori on vanha Bernard, jonka käynnistyminen on alkanut olla epävarmaa. Siksi huolettaa lähteä pelkästään sen varassa merelle kalaan. Jos olisi purje, pääsisi merituulella takaisin tai ainakin rantaan. Mutta purje- ja purjehduskokemusta puuttuu.
Kysyisinkin neuvoa ja mielipidettä kokeneemmilta. Minkä kokoinen purje ja masto olisi sopiva? Entä maston paikka ja tukivanttien määrä ja paikka? Entä miten masto muuten pitäisi kiinnittää, ettei tuuli sitä vie?
Moottori on keskilinjasta taaksepäin, joten sinne ei sovi ja keulassakin on metrin piikistä taakse istuin/kaappi, joka vähän haittaa, jos keula olisi paras paikka, muttei ole kuitenkaan este.
Kiitän jo etukäteen mielilpiteistä ja ehdotuksista.
Kysyisinkin neuvoa ja mielipidettä kokeneemmilta. Minkä kokoinen purje ja masto olisi sopiva? Entä maston paikka ja tukivanttien määrä ja paikka? Entä miten masto muuten pitäisi kiinnittää, ettei tuuli sitä vie?
Moottori on keskilinjasta taaksepäin, joten sinne ei sovi ja keulassakin on metrin piikistä taakse istuin/kaappi, joka vähän haittaa, jos keula olisi paras paikka, muttei ole kuitenkaan este.
Kiitän jo etukäteen mielilpiteistä ja ehdotuksista.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Luonollinen maston pituus on 6m joka saadaan kahdesta yksityisen pysäköinti yrityksen tolpasta.
Tolpat jäävät luonnolisesti tyhjilleen kun ruuvaat sopimuksen oman osan itsellesi.
Muissa tarvikkeissa saat toivottavasti yhtä edullisia ehdotuksia.
Kiitos ystävällisestä vastauksestasi, vaikka purjehdustaitoni ja tietoni termistöä myöten on vajavainen. Tällaista ystävällisyyttä ja avuliaisuutta harvoin kohtaa asiantuntijoiden taholta!
Noin pieneen veneeseen voisi yrittää jotain tuommoista: http://www.veikkoset.fi , tai vastaavaa pikkujollan rikiä.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta vastauksesta! Siitä sai ideoita, joskin ongelmia minulla vielä riittää maston kiinnityksen ja tukivanttien kanssa, kun kuvittelen niitä merellä tarvittavan, varsinkin kun riittävän tanakkaa mastonkenkää tuskin pystyn rakentamaan, niin että se yksin kestäisi tuulen väännön. Apukölejä vene ei vakavuutensa takia kuitenkaan tarvitse.
Väittäisin kyllä että jos tuohon paattiin merikelposen purjeen meinaat viritellä ja sillä olisi vielä merellä tarkotus joskus purjehtiakin niin köliä tulet tarvitsemaan kipeästi.
Löytyisiköhän täältä ideoita: http://www.perinnevene.com/index.phtml
Eikös tuollaisissa kalastajaveneissä ole käytetty alunperin sen tyylistä varppapurjetta mikä on tuttu optimistijollista. Maston paikkaa varten pitäisi silmäillä venettä kuivalla maalla ja arvioida sen vedenalaisen osan poikkipinta-alan keskikohta. Purjeen keskikohta tulee jonkin verran tämän kohdan eteen, siis maston paikka on yleensä paljon edempänä mitä äkkiseltään tulee mieleen, näin siksi että kallistuessa venettä tuuleen kääntävä maston momentti saadaan kumottua. Balanssista sen verran että, masto edessä, vene pyrkii kääntymään myötäiseen, ja masto takana, vene pyrkii kääntymään tuuleen.
Varppatakilan hyvä puoli on sen vaatima lyhyt masto, purjehan on tässä korkeampi kuin itse masto. Muutoinkin koska veneessäsi ei ole varsinaista painoköliä kannattaisi suosia hieman matalampaa takilaa joka ei niin helposti kallista venettä puuskissa. Maston jalka kannattaa tehdä niin että voi myöhemmin siirtää sitä nikkaroimalla jos ensiyrittämällä vene ei ilman perämiehen kohtuuttomia ponnisteluja kulje suoraan. Maston jalka koostuisi sopivaan kohtaan venettä väsätystä riittävän tukevasta istuintuhdosta ja veneen pohjalle tulevasta "puupulikasta" jossa on maston mentävä reikä. Näin rakennettu masto on tarvittaessa helposti siirrettävissä pois tieltä ja rikityypistä johtuen sekä masto että varppatanko mahtuu myös pikäkseen veneen pohjalle. Jos siltä tuntuu voi maston tukea köysillä keulaan ja hieman takaviistoon laitoihin. Käsittääkseni tälläinen perinteinen purjehtiva fiskari ei juurikaan nouse tuuleen mutta suoraan sivutuuleen ja siitä myötäiseen on mahdollista mennä. Jos veneen nousukykyä haluaa parantaa tulisi köliin lisätä puuta siten että se on syvempi ja puree paremmin veteen.
Yksinkertaisin varppapurje syntyy neliskulmaisesta kankaasta jonka nurkkien väliin on diagonaalisesti (siis vinosti) viritetty varppatanko. Jäljelle jäävä yläkulma tulee maston huippuun ja jalusköysi taaempaan alakulmaan. Veneen laitaan taakse tulee pollari johon jalus kiedotaan siten että se irtoaa tarvittaessa vain köyden päästä vetämällä.
Tälläistä tuli mieleen, kuullostaisiko toimivalta.
Vastauksesi kuulosti hienolta; siinä oli sekä käytännön ohjeita että huomioon otettavaa teoriaa. Niillä pääsee jo pitkälle eteenpäin. Kiitos!
Unohda kaikki muut vastaukset, tässä oli kaikki oleellinen. Sen verran korjaisin, että varpapurje kirjoitetaan yhdellä p:llä. Ja koska riittävän tukeva tuhtokin voi olla hankalasti toteutettavissa, ehdottaisin pelkkää mastonjalkaa ja maston tukemista kolmella köydellä edellä kuvatulla tavalla. Varpapujeen tapauksessa tukiköysiä ei edes tarvitse saada kovin tiukalle, riittää kun masto ei paljoa vapaasti heilahtele. Purjetta kannattaa kysellä noilta talonpoikaispurjehtijoilta. Myös allmoge on hyvä hakusana tietoa etsiessä.
Yhdelle veneelle olen vastaavan mastovirityksen tehnyt, tosin bermudarikinä, kun sattui olemaan sellainen purje mastoineen saatavilla. Oikein yrittämällä vielä keskituulissa hiukan nousee tuuleenkin ilman lisäköliä.
Tulee vain mieleen tilanne, jossa kone yleensä piiputtaa: rasituksen alaisena, eli vastatuuleen ja aallokkoon puskiessa. Tuolloin purjeen nopeaa käyttöönottoa sopii vähän miettiä etukäteen. Tosiasia on, että apupurjeella merikarvialaista voi ajaa vain myötäisillä tuulilla - sivutuulellakin sortaminen on jo melkoista. Isommissa moottoripursissa, joita pääasiassa ajetaan vain koneella, näkee useimmin pelkkiä keulapurjeita, joita voidaan pitää myötätuulilla apupurjeena. Voisiko sellainen sopia myös sinun tapauksessasi? Tällöin soveltuisi lyhyt masto, jonka ei tarvitse olla kauhean edessä. Skuutti taakse, niin ei tarvitse pelätä veneen kaatumista. Voisi myös toimia sikäli, että fiskarin peräsin ei ole kovin tehokas, kun potkuri ei ole käytössä. Pienelläkin keulapurjeella pystyy jo hieman ohjaamaankin.
Joka tapauksessa en haluaisi olla veneessä, joka voimakkaassa merituulessa lähellä rannikkoa/rantaa menettää moottorin... ranta alkaa lähestyä yllättävän nopeasti, eikä purjeestakaan tuolloin ole mitään hyötyä. Sivutuulen hyödyntämiseen tarvitsisit jonkinlaisen köliviritelmän.
Näithän tämän: http://www.puuvene.net/harro/rikaaminen.htm
Huomionarvoisia varoituksia, vaikkakaan en yleensä kovin pahoilla säillä merelle lähde - no joku pieni poikkeus on ollut, mutta siitä on oppinut. Kuten sanoin aluksi, purje on ajateltu apupurjeeksi tilanteessa, jossa kone ei käynnisty, mutta kotiin pitäisi mereltä päästä. Mikä lienee magneeton laiskistuminen vikana huonoon sytytykseen. Sellaisessa tilanteessa, illalla on kuitenkin yleensä tuuli mereltä maalle, eli kotiin päin.
Mihinkään uhkayrityksiin en veneelläni suunnittele lähteväni. Kiitos varoituksista!
osta sitten vaan oikein iso kokoontaitettava leija
siitä ottaisin purjeen,ei tarvitse kuin mastojalan rakentaa! ja on helppo tarvittaessa ottaa käyttöön,niitä saa tosihalvalla.
tällä purjelaudalla pysyy pystyssäkin paremmin
Vastaus viipyi, kun mökillä olin ja netin ulottumattomissa. En ole koskaan purjelautaillut, joten en sen purjeen ominaisuuksia tunne, mutta kaikki ehdotukset otetaan huomioon. Kiitos tästä!
Varpa (sprit) -purje tai kahvelitakila saavat pisteet täältä - ne ovat ehdottomasti parempia kuin purjelaudan riki. Maston teet sopivan suorasta kuusesta. Varpapurjetta voi reivata jättämällä varpapuomin nostamatta, purjeen voi laskea ja nostaa myös myötätuulessa, takila on matala purjepinta-alaan nähden jne. Kaiken kruunaa tietysti tyylikäs perinteinen ulkonäkö. Varpapurjetakilan voi toteuttaa ilman alapuomia - ja kannattaakin. Veneen laidalle voi laittaa koukut varalaitoihin veneen molemmin puolin sopivaan kohtaan joiden kautta jalustaa purjeen myötätuulella - korvaavat osittain turhaa monimutkaisuutta aiheuttavan puomin. Vastaisimilla tuulilla isopurjeen jalus pidetään suoraan kädessä.
Et jaksaisi pidellä purjelaudan purjetta pystyssä tuulessa kun "lauta" olisi noin raskasliikkeinen
Kiitän hyvästä ehdotuksesta, vaikka en ihan kaikkia termejä ymmärtänytkään, Luulen, että ajatuksen silti. Kun vielä saan purjeen aikaiseksi, niin pääsen kokeilemaan.
Terve.
Jollei tule liian myöhään niin gooklaa saare paat 21 sail. Siinä on sulle mallia fiskarin rikaamisesta, ja paatti jopa purjehtiikin...t.Kerppo