koiran oksentelu, syömis- ja juomishaluttomuus

Haluan kertoa koiramme tilanteesta, jos jollain olisi vastaavasta kokemuksia. 10-vuotias englanninspringerspanieli oli viime keskiviikkoiltaan saakka terve ja pirteä, se leikki ja lenkkeili, söi ja joi ihan tavallisesti eikä pissojakaan päässyt sisälle kuin yhden kerran muutama kuukausi sitten. Tämän jälkeen kiinnitimme huomiota siihen, että koira tosiaan pissaa aika paljon ja juokin välillä melko runsaasti. Tätä tuntui kuitenkin tapahtuvan vaihtelevasti, joten oletimme koiran olevan terve, koska muita ”oireiluja” ei ollut. Koiran ruokahalu on aina ollut mahtava ja kaikki syötävä on kelvannut, usein liiankin hyvin..

No, viime viikolla eräänä iltana koira ei kerjäillyt normaaliin aikaan ruokaa, söi kuitenkin kun tavallista myöhemmin sen sille tarjosin. Tämä jäikin koiran viimeiseksi ateriaksi, vaikka en sitä silloin olisi millään uskonut.. Myöhään illalla tarjosin vielä päärynän palaa, mutta tätä ei syönyt, jolloin olin todella ihmeissäni. Koira kun tavallisesti oli hulluna päärynöihin.

Seuraavana yönä koira oksensi iltaruokansa melko sulamattomana omalle patjalleen ja matolle. Oli heti hyvin väsyneen oloinen. Aamulla ei juonut eikä suostunut ottamaan tarjoamaani kauravelliä. Tämä olikin ensimmäinen kerta koiran elämän aikana kun kieltäytyi ruuasta. Aloin olla jo todella huolissani iltapäivällä, kun koira ei ollut vieläkään syönyt eikä juonut, edessä oli yli neljän tunnin automatka juhannuksen viettoon. Matkan aikana pysähdyimme järven rannalla, josta koira kävi juomassa, vedet tulivat kuitenkin hyvin äkkiä ulos. Kun pääsimme perille, koira joi jälleen järvestä, mutta yökkäili jälleen.

Seuraavana päivänä lähdimme päivystykseen ja koira tutkittiin pintapuolisesti, ell. tunnusteli mahaa jne. ja antoi nesteytyshoitoa ja pahoinvointilääkettä. Koira oksensi lääkärissä ja oksennuksessa oli hieman verta. Lähdimme kuitenkin kotiin koiran kanssa mielessämme eläinlääkärin sanat siitä, kuinka hyväkuntoisen oloinen 10-vuotias koira oli. Ohjeina oli antaa pahoinvointilääkettä ja juottaa vaikka ruiskulla, jos ei itse suostu.

Katselimme tilannetta kahden seuraavan päivän ajan, jolloin hetkittäin luuli koiran olevan paremmassa kunnossa. Oksentelu väheni, joskin kerran päivässä oksensi vähän. Nestettä juotimme jatkuvasti vähän kerrallaan ruiskulla. Itse koira ei suostunut syömään mitään. Kokeilimme jopa keitettyä ja soseutettua riisiä, koska koira ei oksentanut vesiä ulos, ruoka tuli kuitenkin nopeasti nurmikolle. Maanantaina suuntasimme erääseen toiseen eläinsairaalaan. Otettiin verinäytteitä, röntgen-kuvia ja ulostenäyte Giardian varalta, mutta mistään ei löytynyt mitään. Koira sai taas nestettä suoneen ja pahoinvointilääkettä sekä antibioottia, mutta tästä huolimatta oksensi ja tällä kertaa myös ripuloi samaan aikaan suoraan makuuasennosta. Koira jäi päiväksi tarkkailuun ja nesteytykseen ja illalla haimme sen kotiin samantapaisten ohjeiden kanssa kuin saimme Kuopiosta. Koira oli todella heikossa kunnossa kun veimme sen kotiin.

Seuraavana päivänä tilanne säilyi samana, joskin ruiskulla juottaminen kävi vaikeaksi, kun koira sitä niin vastusteli. Muutama pieni oksennus tuli yhä kaikista lääkkeistä huolimatta ja pissakin alkoi karata suoraan alle. Soittelimme yhä lääkärin kanssa ja nyt vaihtoehdot ovat vähissä. Koira ei ole nyt suostunut syömään eikä juomaan viikkoon ja on hyvin heikkona ja hengistys raskasta. Voisimme jatkaa tutkimuksia, joskin löydökset tuskin tulisivat olemaan kovin lupaavia. Tiedän koiran sisaren kuolleen vatsasyöpään ja tätä vaihtoehtoa eläinlääkärikin väläytteli. Voimme myös päästää pienen nukkumaan levollista unta ilman kipuja. Nyt olemme päätyneet jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja aika on jo varattu tälle illalle. Yhä vain tuntuu niin väärältä…