juuri nyt?
Minä olen tietyllä tavalla kyllä. Mutta sydän ei toivu rakkaasta ihmisestä. Siitä olen tosi surullinen!
Minä olen tietyllä tavalla kyllä. Mutta sydän ei toivu rakkaasta ihmisestä. Siitä olen tosi surullinen!
Oletko sinä onnellinen?
sydän hakkaa
1062220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 106
Vanhimmat
onnellinen, että sydän hakkaa, kaikki ois suhteellisen hyvin, jos multa kysyisit.
Kenet menetit?
miettinyt sitä jo pidemmän aikaa. En ole onnellinen. En silti ole masentunut tai surullinen, mutta ehdottomasti en ole onnellinen.
Arki on sitä samaa harmaata viikosta toiseen.
oon vähän hukassa. Ois kauheesti ollut rakkautta varattuna juuri hänelle ja nyt en tiedä mihin sen tungen.
minullekin. Kaipaus aivan suunnattoman tuskallista. En ole masentunut, mutta ikävissäni kyllä!
Rakastan häntä vieläkin ja hän tietää sen.
En ole onnellinen. Olen helpottunut siitä, että tiedän elämän kantavan.
En ole onnellinen.
Kaipaan kumppania jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Lisäksi tarvitsisin aikuisia ihmiskontakteja enemmän, kavereita ja ystäviä.
tuntemukset minulla:(...ei toivu ei:(
onnellinen, mutta se ei johdu millään tavoin hänestä, vaan kaikista muista maailman asioista johtuen paitsi ei juuri hänestä.
Sanotaanko näin, että asiat pääpuolisin on ok. On sentään kesä ja siitä nautin. Kyllä minulla ikävä on ihmistä vierelle myönnän, mutta elämä on nyt vaan tällä hetkellä näin. Olen tavallaan jo hyväksynyt senkin, että yksin ehkä vietän loppuelämäni.
niin hyvin tuon.
töissä olen aika onnellinen mutta kotona onneton, se vaihtelee päivittäin
sen nyt ottaa. Rakkaus ja rakastamisen ilo puuttuu tällä hetkellä. Olisi niin ihana toivottaa rakkaalle hyvää huomenta ja suukottaa, heti aamulla. Rutistaa ja sanoa "minä rakastan sinua".
Ehkä joku päivä!!
Miten voikaan kaivata sellaista , jota ei ole... mutta silti elän toivossa, josko joskus minullekin löytyisi elämääni rinnalle kulkemaan hän joka osaisi arvostaa / vastaan ottaa rakkauttani ja hellyyttäni.
Miltä tuntuisikaan suukko aamulla, päivällä, illalla , halaukset ja hellät katseet sekä kosketukset.
Miten ihanalta tuntuisikaan saada kertoa ja näyttää tunteensa teoin sekä sanoin ,
kokea ja kuulla että olisi toiselle myös tärkeä ja rakas.
Iho kaipaa kosketusta ja suudelmia, vain se yksi puuttuu viereltä "hän". :(
olen onnellinen ilman onnea .....:)
kerran onnimanni, onnimannista matikka................:)
..matikasta maitopyörä, maitopyörästä pötykkä..
Miunäkin olen aatellut kulkea tän loppu matkani yksin.
Mutta ei paha jos elämä vielä kalakaverin antaa .
mietin et mitä järkee tässä on enään elää kun rakastamani miesihminen ei enään välitä? Hän hylkäsi...heitti pois elämästään kuin roskan. Vaikeni ja hiljeni. Ei vastaa viesteihini eikä ennenkaikkea kerro syytä ett MIKSI? Tai MIKSEI?
aikaa saattaa kulua paljonkin, mutta jonain päivänä huomaat, että tunteesi tuota miestä kohtaat ovat kadonneet tai ainakin muuttuneet joksikin paljon merkityksettömiksi kuin nyt.
Itselläni meni pari vuotta odottaen, ihmetellen, peläten, kaivaten ja kiukuten, kunnes tajusin, etten koskaan voisi luottaa noin käyttäytyvään ihmiseen eikä sellaista syytä olekaan, joka oikeuttaisi lopettavan suhteen tuolla tavalla.
Miksi turhaan tuhlaisimme tunteitamme tuollaisiin, parempiakin on ja myös jossain joku joka on juuri sinua varten.
olen onnellinenkin. Vaikka moni asia on huonosti on mulla silti hyviäkin asioita elämässäni ja ehkä olen myös luonteeltani "onnellinen" :) Joku voi sanoa, että lapsellinen tai hölmö tai muuta sen suuntaista, mutta just noi luonteenpiirteet tekee musta onnellisen. Löydän onnellisuutta itselleni aika pienistä asioista.
Toisaalta muistan elämästäni hetkiä, kun olen joutunut miettimään, mikä on tämä tunne, joka mulla nyt on päällä... vastaus oli "olen todella onnellinen". Nämä kaikki kerrat on liittyneet ihmissuhteista tulevaan onnellisuuteen ja sellaista kaipaan elämääni... hyvää ja rakastavaa ihmissuhdetta, antaa ja saada rakkautta vakituisessa parisuhteessa. En ole yksineläjä enkä halua mitään satunnaista. Ehkä ja toivottavasti joskus... kaikista mutkista huolimatta.
Olen mielettömän onnellinen.
suurimman osan valveillaoloajasta ja tiedän tasan tarkalleen, mistä se johtuu ja ei siinä mitään. Olen aina silloin aivan mielettömän onnellinen, kun pääsen esiintymään, mutta nyt en ole pariin kuukauteen päässyt. Sydämenasiat ovat olleet päin peetä aina. Siihen on tottunut. Levoton luonne, joka ei ole kamalan helppo, niin senhän tietää, mitä se on. Olen jo toipunut rakkaan menetyksestä. Uusi elämä odottaa nurkan takana.
Tule tänne minun luo, mulle sun ei tarvitse esiintyä. Tee se jossain muualla, koska hallitset sen aika hyvin. Levottomuutesi on ilmeistä. Se kuluttaa sinut aina loppuun, tai ainakin vie voimasi, sitä en toivo.
kertoa, tarkoitatko eroa vai jotain muuta menetystä...surua kenties..?
mutta en tiedä. Olisiko se samanlaista, erilaista vai mitä...En tiedä, mitä tekisin tai miten olisin ja olisitko muuttunut ja miten.
Niin, jatkuva kärttyisyys on sen merkki, että taas alan kohta olemaan finaalissa, mutta jos jämähdän paikoilleni, kaikki murheet ja henkinen yksinäisyys vyöryy niskaan.
Mutta älä sä huolehdi. Kyllä pärjään.
läheisen kuolemaa, että kaikki läheiset elävät toistaiseksi. Tai yksi menee veitsenterällä, mutta ehkäpä nyt parempaan suuntaan. Puhuin erosta.
surullista kuunneltavaa. Haluni auttaa on vilpitöntä, ero jos mikä on rankkaa..tiedän sen kokemuksesta.
Voimia sinulle ja jaksamista, tekstisi oli jotenkin vaan tutun tuntuista.
sinun on tehtävä sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi. Sitä kautta päästävä nauttimaan elämästä.
Vai onko se mahdollisuus jota ei voi toteuttaa.??
tavallaan yksinkertaista, että ihmisen on tehtävä sitä, mistä tulee onnelliseksi. Ihmiset saattavat käyttää tosi paljon energiaa siihen, että he tekevät vuosikymmeniä jotain, mitä eivät haluaisi ollenkaan tehdä. Tai toinen vaihtoehto, polttavat kynttilää molemmista päistä. Olen ylpeä, että olen saanut tehdä monenlaisia hommia ja nähnyt paljon erilaisia ihmisiä. Loppujen lopuksi olen aika pienistä jutuista iloinen. Tässä toteutan esiintymisjuttuja, etsin uutta työpaikkaa, kohottelen kuntoa ja sen sellaista. Näillä mennään. Koita sinä myös tehdä jotain, mistä tykkäät ja nauttia hyvistä päivistä:)
suruja, jotka aina välillä nousevat pinnalle ja sitten on suuria suruja kuten läheisen kuolema, joka on myös rankka kokemus. Minulle henkilökohtaisesti vaikeinta on ollut käsitellä se, että en voi vaikuttaa lähimmäiseni tilaan tai että voimani loppuvat, vaikka haluaisin kuinka asioiden muuttuvan paremmaksi. Pitää vaan luovuttaa. Kiva kun olet empaattinen. Ero on rankka kokemus, mutta kasvattavaa.
todellakin kasvattavaa..,mutta olen siitä selviytynyt. Vieläpä niin, että tunnen taas eläväni ja voin sanoa ääneen olevani onnellinen...:))
Aivan uskomattoman pienistä asioista voi iloita. Kuten aurinkoisesta aamusta, aamukahvin tuoksusta, kiireettömästä päivästä, hyvästä seurasta jne..
On todellakin surullista kuulla tuo mitä kerrot. Yksi hyvä keino on ainakin jutella siitä, jos vain on hyviä ystäviä tai joku joka ymmärtää ja kuuntelee oikeasti.
vielä kysyä?
Liittyykö tuo mainitsemasi läheinen, jotenkin alkoholiin tai sairauteen, rahattomuuteen....syitähän voi olla monia? Voiko siihen kenties joku muu vaikuttaa, ettei sinun tarvitsisi käyttää voimavarojasi loppuun, kuten sanoit?
Jos on liian henkilökohtainen, ei tarvitse vastata!
alkoholiin ja sairauteen. Olen ottanut etäisyyttä, mutta se vaikuttaa myös omaan identiteettiin ja olemiseen, koska ongelma on niin lähellä. Yhdessä vaiheessa olin hiilenä, mutta se on niin sairasta menoa, ettei sen tähden jaksa hermojaan menettää.
sairaus parannettavissa. Usein tahtoo olla ettei lääke alkoholiyhdistelmä ole kovin järkevä ratkaisu. Sillä saa itsensä vaan rappiolle, jopa hengiltä.
Varmasti on raskasta katsella sellaista läheistä. Tunne siitä, ettei voi auttaa vaikka haluaisikin, jos sairastunut ei sitä itse halua. Millaiseksi itse koet tilanteen nyt..? Onko ulkopuolinen hoitoon meneminen mahdoton ajatus??
Olen seurannut tätä pitkään ja tiedän, että alkoholi ja esim. unilääkkeiden ja muiden psyykelääkkeiden käyttäminen samaan aikaan on hengenvaarallista. Se on veitsenterällä elämistä. Nyt hän on onneksi ollut ilman alkoholia viikon, mutta en tiedä, kuinka kauan kestää.
Koen tilanteen tällä hetkellä helpottavana. Pahin aika oli n. kolme vuotta sitten, kun tuntemattomat tyypit soittivat minulle töihin(olin töissä ja kännykkä soi ja eihän siinä pysty puhumaan kunnolla...), että kuinka huonossa kunnossa hän on ja minä menin hänen kotiinsa ym. Se oli hirveää nähdä, miten alas on ihminen vaipunut. Syytin kotioloja, mutta ei niitä pysty enää muuttamaan (nykyään en enää syytä ketään, kun ei millekään mitään voi). Töissä oli vaikea keskittyä, kun aina oli huoli, että milloin se viimeinen puhelu tulee. Nyt en enää koe hirveää surua. Pahalta tuntui katsella vanhoja valokuvia, joissa on toinen kaunis ym. Enää en mene säälilinjalle. Haluan olla ystävä niin kauan kuin tätä elämää riittää ja on tärkeintä, olla läsnä eikä piiloutua. Sitähän yhdessä vaiheessa tein, että pakenin enkä pystynyt katsomaan sitä juttua. Liian rankkaa. Nyt pystyn katsomaan totuutta silmiin ja en mene tunnetasolla mukaan.
Olen sitä mieltä, että lapsia pitää rakastaa. Miksi lapsia tehdään? Köyhien ei tarvitse tehdä yhtäkään lasta, josta ei välitetä. Maailma on liian kylmä ja kova, että jos lähtökohdat on huonot, niin herkemmät eivät pärjää, vaan ne mielummin vetää kaikenlaista, viinaa, lääkkeitä ym.
olen surullinen ystäväsi puolesta. Joku minulle kerran sanoi ettei kaikkia voi pelastaa, vaikka kuinka haluaisi. Onhan se niinkin tavallaan!
On tietysti tärkeää, jos mahdollista olla rinnalla niin, kauan kuin vaan voi. Selväähän on että oma elämä kärsii ja voi jättää omat jälkensä, jos ei itse saa minkäänlaista tukea mistään. En tiedä tilannettasi enkä tarinaa perinpohjaisesti, mutta vaikuttaa todella surullisesta.
Varsinkin jos itse on voimakas tunteella elävä, kuten itsekin olen, on vaikeaa nähdä totuus ja pitää tunnetila kurissa. Onneksi olet jo voinut tehdä asialle jotain omana itsenäsi.
Onko kyseessä nuori, vai jo vanhempi ihminen?
Olen samaa mieltä kanssasi tuosta, ettei köyhänä syntyessään tämän päivän materialistiseen maailmaan ole ollenkaan suotavaa, jos elämä ei ole elämisen arvoista...
ihmisille ei anneta vaihteoehtoja (tai itsehän me luomme ne) tapoja olla onnellinen. Se on se vähintään mersu, ulkomaanmatkat, omakotitalo, kaksi koiraa ja lapset. Esim. hengellisyys tai mikään muukaan, mistä ihmiset ovat saaneet onnea tai turvaa elämään, ei ole tänä päivänä mikään vaihtoehto. Tai että ihmiset enemmän välittäisivät toisista ihmisistä ja luonnosta. Tämä on todella kylmää meininkiä ja en ollenkaan ihmettele, miksi toiset ihmiset voivat niin mielettömän huonosti. Meillä on työttömiä, toiset tekevät ilmaista työtä ja toiset ryyppäävät kotona, meillä on nuoria, jotka voivat tavattoman huonosti. Esim. sukulaispoikani oli viikon täällä kaupungissa ystävänsä luona, niin hän ihmetteli, että jopa 12-vuotiaat olivat aivan sekaisin viereisessä puistossa ja ties mitä ottaneet. Tiedän, mitä vaikeuksia nuorilla on ja siksi tuntuu pahalta, että meillä on tosiaan varaa katsoa läpi sormien "Hoitakoon asiansa" monessa muussakin asiassa. Tämä minun ystäväni taasen on vanhempi nainen, mutta olen tavattoman iloinen, jos hän pystyisi jatkamaan raittiuslinjaa ja se olisi iso voitto kotiin.
surettaa moni asia tässä maassa, Pienestä pitäen lasten hyvin vointiin ollaan satsattu mukamas ja elinoloja paranneltu. Kuitenkin jokaisesta asiasta mikä on joskus annettu nipistetään jollain tapaa pois.
Minua harmittaa joskus sekin tosi paljon, kun poikani pyrki opiskelemaan Ammattikorkeaan. Hän ei saanut moneen vuoteen opiskelupaikkaa, aina jäi muutamasta pisteestä kiinni.
Hänellä alkoi jo pinna palaa, kun motivaatiota olisi kyllä löytynyt, mutta jatkuva kielteinen päätös turhautti ja työn saanti oli kiven takana. Elää pitäisi..ja mistä rahaa..?
Hän alkoi kärsiä masennuksesta, kuten monella nuorella on ongelmana se tänä päivänä.
Vanhemmat eivät välttämättä sitä edes näe. Tiedosta ja jos vastaanotto tai perheolot ovat huonot. Vähätellään asiaa, kuten monesti tahtoo käyvän.
Nuoret eivät välttämättä uskalla tuoda asioita esiin, kun pelkäävät että sillä menettää oman identiteettinsä. Joutuu jotenkin omituiseen valoon toisten silmissä ja onhan se tottakin. Mutta surullista.
Kuinka moni onkaan ottanut itsensä päiviltä, kun ei ole enää jaksanut rimpuilla tässä oravanpyörässä. Ei ole saanut ongelmaansa riittävän aikaisin apua, oli se sitten mikä tahansa, huumeet, alkoholi, perheolot....
Minulla on lapsia ja välitän heistä todella, olen asettanut heidän hyvinvointinsa ensiksi ja sitten vasta itseni. Tingin monesta asiasta, sen suhteen.
Itse olen aika päivää päättänyt etten enää anna rahaa minkäänlaisiin keräyksiin, koska kaikki asiat ovat menneet huonompaan suuntaan..
Mihin kaikki rahat meneekään, EU pyörittämiseenkö? Joskus sitä mietin...!
Olen samaa mieltä, meidän pitäisi välittää enemmän toisistamme, eikä vain olla itsekkäitä, mutta niitä itsekkäitäkin löytyy enemmän ja vähemmän.
On mukava kuulla, että välität, niin minäkin teen. Joskus olen pohtinut liittyä johonkin vapaaehtoistyöntekijäksi. Ehkäpä joku päivä sen teenkin.
Olen onnellinen siitä, että minulla on asiat kuitenkin hyvin.
Mukavaa päivää sinulle...
ja sit olisin onnellinen kun saisin sinut vierelleni tummahiuksinen nainen .....ikävä...
on...?
odotamme jännittyneenä ken on hän onnellinen. ??
Kerrotko?
tämän kauniin naisen nimeä..
missä sitten.?
Älä kiusaa meitä! .))
kirjainta hänen nimessä on?
yksin kulkea kivikkoista polkua, taapertaa, päivästä päivään.Ei naurua, iloa, rakkautta, onnellisuutta.Kaikki, mihin kosken ja ajattelen, olisipa tämä asia ihminen rakkain, katoaa, joko toisen luo tai leikkii vain.
paljastetaan sen verran lisää, että hiukset on pitkät..;)
väriset silmät?
käyttääkö hän laseja.. käyttää ja ne tekeekin hänestä vastustamattoman..
ja sitten sanot että aurinkolaseja....vai
mutta täytyy sanoa etten ole nähnyt hänen käyttävän aurinkolaseja...aukekoohan tämä nyt liikaa..
Missä näet hanet?
mutta niin kaukana, onneksi näen hänet lähes päivittäin..paikkaa en oikein voi kertoa..
kerrotko?
mitä haluat tietää..??
varma, että olet hän, keneksi sinua luulen.
siitä kun ensi kerran katseltiin toisiamme on muutama kuukausi aikaa....tai ainakin mä katselin häntä/sinua;))
sopia monienkin muiden tilanteisiin...
Eilen olin melkein varmaa, että olet hän, mutta tänään luin tämän ketjun uudestaan ja epäilen... Todennäköisesti et ole hän... En ole kaunis, tavallinen olen, et voinut rakastua minuun...
mutta ei ole varma, sano sinä vielä hänestä jotain kenen arvelit täällä olevan, missä näet ja tiedätkö nimen ym.?? ja tavallisia me varmaan ollaan kaikki omasta mielestä..
hänet, samassa paikassa kuten aina. Siihen aikaan, kun sinä olet kirjoittanut, hänen pitäisi olla jo siellä.
että tiedän hänen nimensä...
mä en nähnyt häntä tänään, niin ollaan eri henkilöissä...
Jokin tärkeä asia puutuu elämästäni, Hän suuri rakkauteni, siis mies jota ikävöin aamuin,päivin,illoin, sekä öin....Hän vei sydämeni heti kun kohdattiin...
on niin helppo olla onnellinen
ja tyyty siihen mitä on
vaikkapa puhelin on
nyt?
mulle mulle
että soittaisit!
uskalla.
tietää vastausta. Jää harmittamaan..:((
olisi kiva!
hän mulle tai jotain
..mm..pitäsköhän soitella kaivatulle ja esiintyä vaikka lehtimyyjänä tai jotain..
Ei kaivatulle, voi soittaa lehtimyyjänä...ja tähän aikaan, vaan suosittelen ihan omaa itseäsi.
Tiedän että ainakin himpun verran kipinöit...:))
minulle soitti eräs humoristinen turun murre.. esitteli itsensä ja sanoi kohteliaasti hyvää päivää hymylehdestä:) Kehui vuolain sanankääntein lehden sisältöä.. ja kertoi myöskin lehden tilaukseen sisältyvän, että hän tulee sen ihan henkilökohtaiseksi lukemaan minulle:)) Surettaa vai kun ei silloin tullut otettua puhin numeroa talteen;;
kaivattusi..käy ja osta mieluinen lehti ja yritä myydä sitä hänelle tuolla konstilla.
Voit kuka ties onnistuakin..:))
kaunis kaupunki ja ihmiset joskus aika hauskoja...
Täytyy kääntyä jehovaksi, heillä on tapana tulla kutsumatta, tai no olisko pölyimurinkauppiaanakin vois yrittää..
http://www.youtube.com/watch?v=-JsS7upS5tc
http://www.youtube.com/watch?v=JxNel-W5gHA
Kiitos nauruista!!
!
kis kis
Onkohan tuo vähän yliampuvaa...:)
Itselläni on nyt muitakin huolia eilisestä johtuen ja poikaa koskien...:(
miksi sukulainen lyö nyrkillä kolme kertaa? On saanut kuria mutta ei rakkautta ja kosketuksia, yms. mitäs omassa pojassa syytä(ei lyö kuitenkaan)....onko hyvä vai paha asia?????? Oppiko tuosta kun tuli turpaan vai mitä....ja kyllä on paljon kivoja kavereita mutta oma serkku lyö verille?????? Ei enää mitään järkeä missään....ihan hullua...
minkälaista siellä nyt sitten on? :)
mene aurinkoon ja ulos :)
sellaista on taivaassa :D
Niin, enpä osaa sanoa asiaan mitään kun en tunne poikaasi enkä hänen serkkuaan?
sitten oon pettynyt..oon ollu ulkona ja auringossa, mutta mulle se on yhtä helvettiä :)
*naurua*
ota vaatteet pois, ei tule kuuma :)
ja uimaan myös
ihanaa :))
sitä ulkona olla varjossakin, ei sitä tartte itseään paahtaa jos ei halua.
Ja mä en ehdi, ehkä huomenna kun työt loppuu aiemmin...tytärkin tulee sitten mukaan....nyt väsyttää kun viime yönä nukkui vain pari tuntia ja minähän se tarvitsen kaiken unen minkä saan,,,,suukkoja ei nyt puukkoja, ei jaksaisi edes tapella.... haukotus,,,,hyvää yötä, oletko siis reissussa vai miten se meni?
ja eikun tiriseää'n
sitä on kesä :D
viisaat istuu varjossa enk ole niin viisas :D
saat taivaallisen olon sinäkin paahteessa
...olisin sinulle se hikinen ja karvainen mies, jota täällä kaipaat ja huokaat, mutten vaan oo
olen nainen taivaassa :)
vai. Minähän istun myös auringossa, koska rakastan lämpöisiä helliviä säteitä :) olipas ehdotus vain tuo hellettä inhoavalle.
joo, olen tällä hetkellä, läheisyyttä kaipaisin ja kosketusta, mutta en keltä tahansa...
ONNELLINEN, kun pääsin eroon yhdestä rasittavasta ihmisestä, jota ei tarvitse enää "ikinä" kaivata. Olen ONNELLINEN tästä päivästä ja uudesta ihastuksesta.
Aurinkoiset ihanat aamut, kiireetön olotila ja loma. Tuovat onnellisuuden tunteen tähän hetkeen..:))
ikäväpalstalla !
Sovi riitasi ; )
en tiiä, miten sen enää tekisin..enkä oikeestaan ole edes riidelly, päinvastoin... mut täähän nyt on taas tätä kuvitelmaa, että mulle olis, on vaan niin järjetön ikävä, eikä elämä mene eteenpäin, kun kaipaan sua, etkä tule tai ota yhteyttä :(
Ja sano. " Paskiainen välitän sinusta "
Se on siinä vai mitä ?
kyllähän se tiedossa on, että välitän. Eikä se nyt vaan johda mihinkään, tiedän sen.
laita viesti, vai mitä?
antaa miehen olla rauhassa..miljoonat viestit laittanu aikanaan ja kyllä se on nyt vaan uskottava, että se oli siinä ja sillä selvä.
antaa olla rauhassa..älä turhaan stressaa itseäsi moisella. Olen itsekin juuri päässyt eroon miehestä, jossa oli paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa.
Joten jatkan nyt elämääni tietäen, etten koskaan ota häneen yhteyttä, vaikka hän itse sitä pyytäisi.
Minulla on hyvä onnellinen olotila ja siitä on hyvä jatkaa, ilman stressiä..:))
Hyvää kesää....
tarvetta sopia mitään, koska olemme molemmat päätyneet tähän ratkaisuun.
Tosin uusi tupsahti sattumalta kuvioon, ihan kuin tilauksesta.. Vaikka en ollut ajatellut ottaa ketään hetkeen.
Katsotaan, mitä tästä ajan mittaan tulee...:))
on hyvin muuten, mutta välitän sinusta ja ikävöin rakas paskiainen.
en
sama homma . tähti nimeltä aurinko paistaa paljon lämpimämmin kuin ajattelin