...olette itse kasvattaneet koiralla pentueen ! Koirien kasvattaminen (pentueen teettäminen) on kuulkaa aikas eri asia kuin oman koiranpennut kasvattaminen aikuiseksi tai oman koiran elättäminen. En rupea selostelemaan enempää, vaan huomaatte sen sitten, kun olette itse kasvattajina. Siten voitte itsekin määritellä koiranpentujen hinnat. Näette samalla, että oletteko valittaneet (koirien hinnoista) nyt turhaan vai syystä :-)
Älkää kritisoiko koirien hintoja niin jyrkästi
ennen kuin
68753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Niinpä, kasvattakaa itse pentue ja pennun hinta olis sit 100 euroa.
Juu kyllä kun pennut teettää ,niin rahaa palaa melkoisesti ennenkuin on yhtään pentua myytty.
Rotukoirien yleinen hintataso on noussut viime aikoina ihan älyttömästi, eikä se hinta tunnu edes kertovan mitään pentueen tasosta. Esim. labradorinpentu maksaa tänä päivänä 1000-1200€, ne saavat usein hyvinkin suuria pentueita, eikä tiineydessä/synnytyksessä ole useimmiten mitään ongelmia. Jos pentuja on 10x1000€ =10 000€. Ei varmasti maksa kasvatus noin paljon, vaikka uros raahattaisi mistä miten monta kertaa ja laskettaisiin mukaan ties mitkä terveystutkimukset tai vapaapäivät töistä.
Jos rotukoirien hinnat jatkavat älytöntä nousuaan, se ruokkii vaan paperittomien myynnin kasvua. Yli tonnin hinnat ymmärrän jos rotuna joku vaikeasti synnyttävä kääpiö joka saa sen 1-2 pentua kerralla. Muuten kyse on kyllä silkasta ahneudesta.
osittain samaa mieltä gigan kanssa! Kunnollinen ja vastuuntuntoinen kasvattaja kyllä joutuu laittamaan rahaa tuleviin pentueisiin. Mutta tässä vähän esimerkkiä: kuulin tutultani miehestä, joka oli laittanut 1300e pennuille hintaa (rotua en tiedä) mutta pieni rotu kyseessä. Emo sai 4 pentua ja kaikki meni samantien. Koiralla tietääkseni paperit, mutta minkäännäköisiä eläinlääkärintarkastuksia, madotuksia, siruja ym.. ei ole pennuille, saati emolle annettu. Kysyntä oli ollut kovaa ja aikoo tästä alkaa tekemään bisnestä. Noista mies jo tienasi 5200e PUHTAANA KÄTEEN! Eli jos haluaa rahastaa, niin sehän onnistuu vallan mainiosti!
siksi pentutehtailu kannattaa pienillä roduilla. Raha tulee suunnilleen tyhjästä, kun esim. ruokintakuluja ei paljoa ole. Monia rekisteröimättömien ja/tai sekarotuisten pentujen myyjiä syytetään tehtailusta, mutta kyllä isoissa ja nopeasti kasvavissa roduissa on kova hoitaminen ja jälkien siivoaminen, että enpä usko sen tehtailuna kannattavan ja houkuttelevan. Asia erikseen ovat ne pennut, jotka tulevat rajan takaa. Ajattelutapa on siellä toinen ja pentuja saatetaan pitää nälässä. Jotenkin tuntuu mahdottomalta, että suomalainen (ainakaan nainen) suhtautuisi niin kylmästi. Pientä harkintaa syyttelyyn, koska monet kotimaassa ihmisten kodeissa syntyneistä pentueista ovat vain vahinkoja, joista useimmat oppivat, miten vahva tahto koirilla on, kun haluavat paritella.
että selostaisit enemmän. Tiedän että pentueen teettäminen maksaa, mutta viitsisikö joku eritellä kaikki kulut tänne, esimerkkihintoja kuvitteelliseta pentueesta?
Kaikki eläinlääkärikustannukset hintoineen (pennun rokotus niin ja niin paljon, emon se ja se) ja muut kulut. Varmaankin nousee tonniin mutta haluaisin oikeasti nähdä mitä kaikkea kasvattaja joutuu ajattelemaan teettäessään pentuja.
Ja ihan mistä tahansa asiasta tahtoo.
Olen kyllä sitä mieltä, että on niissä koirien hinnoissa kritisoitavaa melko paljonkin.
Jos koira maksaa nyt kaksi kertaa sen, kuin mitä se maksoi markka aikana, niin jossain on jotain vikaa.
Koirien ruuat ym. eivät kuitenkaan maksa kahta kertaa niin paljon kuin markka aikana.
Markka aikana normi rotukoiran pentu maksoi n.3000MK = n.500€. Nyt hinta on n.1000€ = n.6000MK.
Ja on aivan turha sanoa, että markkoja ja euroja ei voi verrata tällä tavalla.
Jos hintoja ei saa kritisoid, niin antakaa sitten tarkka selostus, joka todistaa sen, että nykyiset hinnat ei ole vain kasvattajien ahneutta.
Kasvattaja saa myydä koiransa sillä hinnalla, millä itse haluaa. Ja kun nykyään jopa 1500 euron hintaiset koirat saadaan kaupaksi aivan helposti (ihmiset ovat jo tottuneet niin suuriin koirien hintaluokkiin), niin mitä järkeä kasvattajan on laskea myytäviensä koirien hintoja ? Koirien kasvattaminen ja myyminen on aina myös bisnestä, joten kai kasvattajat myyvät koiransa niin suurilla hinnoilla kuin millä kaupaksi vielä saavat.
Jos sinä olisit kasvattaja ja tietäisit saavasi koiranpennut kaupattua jopa 5000 eurolla/pentu, niin etkö hyödyntäisi sitä tilaisuutta ? Vai myisitkö vain sillä summalla, millä itse mieluiten ostaisit, eli 5 eurolla, vaikka olisi mahdollisuus saada ainakin 5000 euroa jokaisesta pennusta (erikseen) ?
Jos sinulla ei ole rahaa ostaa koiria, mutta kasvattaja saa silti kalliit pentunsa myydyksi, niin ei ole meidän ongelmamme.
1.Ostat narttupennun esimerkissä Suomenlapinkoira mielessäsi siintää suuret rahat:=)
2.Nartun hinta jos aiot tienata eli pitää olla hyvästä pentuneesta joten maksaa noin 850€.
3.Rokotukset eläinlääkärin kuluineen 2 vuoteen saakka jolloin yleensä ekat pennut tulee noin 400€
4.vakuutukset koiralle on 170€ vuosi eli 340€
5.Nyt ollaan sitten tekemässä pentuja,mutta sitä ennen on terveystarkastukset oltava kunnossa tai ei saa pentuja rekisteriin.Suomenlapinkoiralla noin 240€ lonkat ja silmäpeilaus.madotus ennen astutusta 10€.
6.Jos haluaa lisää pennuista niin pitää saada näyttelytuloksia ja joka näyttely noin 50€ bensakulut eli 2000€ menee äkkiä.
7.Suomen kennelliiton jäsen maksut Lapinkoirien jaoston jäsenmaksut noin 55€...pakko jos aikoo ilmoittaa ja saada rekisteriin.
8.No niin nyt ollaan lähellä pentuetta,kun ensin etsitään sopiva uros ja se tietenkin löytyy 700km päästä jos kerran parhaita pentuja halutaan josta paras hinta.
9.Otetaan vapaapäivä töistä sillä parhaat ajat ei ole ikinä viikonloppuna eli vuorokauden palkan menetys joka vaikea määritellä.Ajellaan sitten edestakas 14000km ja toivotaan jotta tärppäsi ekalla kerralla tai jätetään koira uroksen luo pariksi päiväksi ja ajetaan hakeen taas se 1400km edes takas.Hintaa voi arvailla auton kulutuksen mukaan.
10.Jokainen hyppy maksaa noin 100€ laaki Suomenlapinkoirilla ja yleensä lasku 200€.
11.NYt sitten on pullat uunissa ja odotellaan ja madotetaan emo taas 10e-
12.Jipii pentuja tulee noin 8kpl ekalla kerralla(vähenee joka synnytyksessä muuten.
13.erikoisruokaa emolle jotta pennut saa hyvän alun ja sitten penturuokaa 2kk pennuille noin 200€
14.sitten pentujen rokotus ja sirutus eläinlääkärin tarkistus 8kertaa ja riippu asuin paikasta paikasta,mutta noin 35€/pentu eli 280€.
15.Kennelliiton rekisteriin pennut 8 kertaa noin 220-350€ riippuen onko rekisteröitynyt kennel tai kotikasvattaja.
16.onneksi netissä voi ilmoittaa ilmaiseksi,mutta jos oikeita ostajia jotka haluaa juuri Suomenlapinkoiran joka terve ja hyvistä vanhemmista(saa parhaan hinnan) niin ilmoitus Lapikkaaseen joka 50€.
Sitten vastattava kenties satoihin puheluihin ja keitettävä kahvit ja pullat ,kun tulevat katsomaan pentua.Sekä tietenkin pentupaketti jonka kunnon kasvattaja antaa eli lelu panta talutin ja koiran "käyttöohjeet sekä pussi sitä ruokaa jota pentu syönyt tähän saakka.Hinta noin 30€/pentu.
17.Löydät ostajat kaikille 8 pennulle ja jipii hinnat nousseet eli noin 900€/pentu.
18.Tulos on 7200-kulut jotka voit laskea itse.
Huomatkaa jotta seuraava pentueen teko tietenkin halvempaa,kun ei tule emon alku kuluja,mutta noin 6 pentua tulee kerralla ja 6 kertaa saa pennuttaa vain kennelliton ohjeiden mukaan emoa.Eli noin 30 pentua syntyy nartulle elämän aikana jos ei kerran mikään pentutehtailija.
giga: Kun olet kasvattanut kääpiökoira pentueen ja sen jälkeen vaikka sen labris pentueen, niin tulee kertomaan meille uudestaan, miten helppoa isojen pentujen kanssa on olla.
Työmäärä on sata kertaa suurempi. Siivoa chihuahuan pissi tai siivoa labris pennun pissi. Se labriksen pissi ja kakka on jo pentuna suurempi, kuin chihuahuan aikuisena. Ison rodun pentulaatikkoa saa siivota kokoajan, siis aivan kokoajan. Emot syö imetysaikana aivan eri määrän penturuokaa ja niille annetaan aivan eri määrä matolääkkeitä.
Ja hoida chihuahuan 2 pentua tai sen labriksen 7 pentua, kummassa pentueessa on enemmän työtä? Eikö työmäärästä saa jäädä jo palkkaa käteen? Ytritätkö kertoa, että molemmista pentueista saa jäädä yhtä paljon käteen rahaa? Eli chihuahuan hinta saisi olla korkea ja yhdestä labriksesta saisi pyytää vain 200e, kun pentuja syntyy enemmän :)
Entäs matolääkkeet jne. kulut. Eikö labris pentu 7-8vk ole jo suurempi, kuin chihuahua aikuisena :)
Siinä missä kääpiökoirapentue ei saa yhtä pentusäkkiä tyhjäksi, labrispentue emoineen on vetänyt muutaman 15kg säkin penturuokaa.
Ja ei niin tavatonta, että labrikselle joudutaan sektio tekemään, se maksaa hiukan enemmän kuin pienen räpsyn sektio.
Erikoista, että emon hankkimiskustannukset ja juoksevat kulut lasketaan pentujen hintoihin... Eikös koirat Suomessa hankita ensisijaiseksi lemmikeiksi, vai ovatko ne kasvattajille tosiaankin vain tulonhankkimisvälineitä? Mielestäni pennutuskulut alkaa vasta astutuskuluista. Jokainen vastuuntuntoinen koiranomista teettää koirallaan pevisa -tutkimukset riippumatta siitä aiotaanko koiraa käyttää jalostukseen vai ei, joten mielestäni niitäkään kuluja ei pitäisi laskea pentujen hintaan.
Eipä silti, jos itse kasvattaisin, laittaisin pentujen hinnat niin korkealle kuin mahdollista. Olen ahne ja myönnän sen.
Eihän oman koiran hankkimiskulut voi kuulua pennun hintaan. Ensisijaisesti sen oman koiran kuuluisi kuitenkin olla lemmikki...
Enkä usko, että kenenkään mielestä 30e on sopiva hinta rotupennulle. Mielestäni joku 500-700e on ihan sopiva hinta, jos rokotukset ym on ok. Mutta tuhatta euroa lähestyttäessä alkaa mennä jo vähän yli...
Kyllä koiran kasvattaja ostaa niin lemmikiksi, kuin jalostukseen. Miksi muuten kasvattajat hakee koiria (uutta verta) huippukasvattajilta ulkomailta?
Miksi uroksia tuodaan ulkomailta, ´jos vain lemmikiksi otetaan, niin eikö siihen virkaan käy vaikka sekarotuinen.
Nimenomaan jalostuskoiria varten on olemassa myös erillinen jalostuskoira vakuutus ;)
Ja nimenomaan nuita terveystutkimuksia niin harva näköjään teetättää, jos ei aio koiraa jalostukseen käyttää. Jotkut kasvattajat jopa maksaa omien koirien jälkeläisten terveystutkimukset, että ne varmasti tulisi kuvattua ja tutkittua.
Ja jos haluat käyttää hyvää urosta, niin sen käyttö maksaa enemmän kuin ns. tavallisen uroksen käyttö. Ja jalostusta tukemaan noi tutkimukset on, kuten näyttelyt, luonnetestit, rodunomaiset kokeet, joten miksi ne ei saa pentujen hintaan vaikuttaa.
Eikö se niin mene, että erittäin hyvät vanhemmat, paljon pennuille kysyntää, kova hinta. Näitä pentuja tahtoo muut rodun harrastajat.
Tavis kotikoira vanhemmat, pienet kulut, normi hinta... kelpaa hyvin seurakoiraksi.
Jos saat koirasi lukuisilla näyttelymatkoilla suomessa ja ulkomailla, useamman maan valioksi. Kovalla työllä käyttövalioksi, koira on terve jne. Pitäisikö pennun hinta olla sama, kuin SEN nartun, joka parista näyttelystä on napannut H:n ja käyttöpuoli ei pelaa ollenkaan?
Rokotukset ok? Jos luovutusikä on 7-8kk ja ekarokotukset tulee 12vk ikäisenä, niin eiköhän se pennun ostaja käytä pentunsa rokotuksilla :)
Monen rodun JTO:n mukaan jalostukseen käytettävillä koirilla on oltava näyttely, koe jne tuloksia. Joten miksi ne ei saisi hintaan vaikuttaa, jos niitä vaaditaan.
rekisteröintimaksuun vaikuttaa, oletko rotuyhdistyksen jäsen, onko kennelnimi jne. Miksi ne ei siis saisi hintaan vaikuttaa?
Kyllähän huippuluokan pennuista voi pyytää enemmän, mutta kun niistä ei niin huippuluokan pennuistakin pyydetään yleisesti se tonni. Ja ihan vain kotikoiraksi myytävistäkin.
Eräässä edellisessä aiheesta käydysää keskustelussa käytettiin esimerkkinä suomenajokoiraa ja dalmatiankoiraa. Huippusukuisen suomenajokoirapennun käyttövaliovanhemmista saa hintaan 200-500 euroa. Peruskotikoira-ainesta olevasta dalmispennusta saa taas pulittaa 800-1000, vaikkei vanhemmat olisi kuin keskinkertaisesti näyttelyissä menestyneitä. Molemmat rodut samaa kokoluokkaa suht samoilla kuluilla, ja tuskin ajokoirakasvattajat tappiolla koiriaan myy.
Useimmat kasvattajat Suomessa ovat pienkasvattajia, joille koira tosiaan hankitaan perheenjäseneksi ja harrastuskäyttöön. En todellakaan ymmärrä miksi nartun hankkimiskustannukset liittyisi pentujen hintoihin, samoin kuin näyttelyissä ym. kokeissa käyttäminen, jos se on kerran nimenomaan rakas harrastus.
Jos koira hankitaan ainoastaan pennuntekoa silmällä pitäen, muuttuu kasvatus harrastuksesta liiketoiminnaksi, josta kuuluisi oikeasti pitää kirjaa ja maksaa verot. Nythän verot pitää maksaa muistaakseni jos kasvattaa yli kaksi pentuetta vuodessa (korjatkaa jos olen väärässä).
Fakta on, että kasvattajat eivät oikeasti laske hintaa kulujen mukaan, vaan ottavat sen mikä on kyseisessä rodussa tapana ottaa. Ja hintaa voi mielellään hilata vielä vähän ylöspäin.
Lemmikiksi käy varsin hyvin sekarotuinen. Ja koska suurin osa koirista oletettavasti on pelkkää lemmikkitarkoitusta varten hankittu, onkin ihme ettei sekarotuisten osuus koirakannasta ole nykyistä suurempi. Tai ei se ihme ole, koska sekarotuisten tarjonta on aivan liian pientä. Siksi niiden kasvatusta tulisikin voimakkaasti lisätä ja keskittyä seurakoiramaisiin sekoituksiin.
Kun määritellään huippukoira tai erittäin hyvät vanhemmat mennään usein täysin metsään. Näyttelymenestyksestä tulee helposti tärkein tekijä. Terveyteen keskitytään, jos rotu sattuu kuulumaan pevisaan. Luonnekin voi jäädä sivuseikaksi.
Kasvattajien tulisikin nykyisillä pennunhinnoilla maksaa kasvattiensa terveystutkimukset. Valitettavasti hyvin harva niin toimii. Sen sijaa pennun ostajia pyritään usein painostamaan tutkimuksien tekoon, omalla kustannuksella tietenkin.
Se ei todellakaan mene niin, että hyvät vanhemmat ja korkea hinta. Se menee niin, että menestyneet vanhemmat ja korkea hinta. Jonkun halvalla saadun sekarotuisen vanhemmat voivat olla paljon parempia kuin tittelihirmuksi suunnitellun pennun vanhemmat.
Koira ei muutu yhtään sen paremmaksi ulkomailla näyttelyissä rehaamisesta. Näyttelyhömpötys on harrastus, jonka kulut tulee harrastajan maksaa omasta pussistaan, eikä maksattaa hölmöillä pennunostajilla.
"Koira ei muutu yhtään sen paremmaksi ulkomailla näyttelyissä rehaamisesta. Näyttelyhömpötys on harrastus, jonka kulut tulee harrastajan maksaa omasta pussistaan, eikä maksattaa hölmöillä pennunostajilla."
Osa pennunostajista kuitenkin haluaa, että pentu on hyvistä vanhemmista (tällöin ehkä todennäköisempää että omakin koira menestyy) joten kyllähän se hintaan vaikuttaa! Jos ei halua hyväsukuista koiraa, niin on tarjolla myös sekarotuisia, värivirheellisiä tms. koiria joista ei tarvitse maksaa niin suuria summia. Jos pennun hinta on ainut ratkaiseva asia, niin ehkä ei kannattaisi hankkia pentua ollenkaan.. Eihän koiran tuomaa iloa voi rahassa mitata. Ja pennun hankintahinta on kuitenkin vain pieni maksu siihen nähden, kuinka paljon koirasta joutuu sen elämän aikana maksamaan!
Aina chihupentu enemmän maksaa kuin beagle, vaikka jäljempänä mainitulta vaaditaan paljon enemmän jalostuksessa ja käyttöpuolen menestyksessä. Kuitenkin sirutukset, tarkistukset ja rekisteröinti on samanhintaista joka rodulle - halvempaa kahdelle (chihu) kuin kahdeksalle (beagle) pennulle!
Selväähän se on, että otetaan rahaa niin paljon kuin irtoaa. Harvinaisemmista ja pienistä roduista pyydetään ihan kuluista riippumatta tähtitieteellisiä summia.
Jos jollain kasvattajalla on vaikeuksia selvitä kauhean kalliiksi tulevasta pennutuksesta, niin ottakaapa oppia noiden tavallisempien ja halvempien, mutta yhtälailla rekisteröityjen, tarkastettujen ja sirutettujen koirien kasvattajista!
>>Jos jollain kasvattajalla on vaikeuksia selvitä kauhean kalliiksi tulevasta pennutuksesta, niin ottakaapa oppia noiden tavallisempien ja halvempien, mutta yhtälailla rekisteröityjen, tarkastettujen ja sirutettujen koirien kasvattajista!>>
Kuule, kasvattaja pystyy milloin vain muuttamaan koiranpentujensa hintoja.
No eiköhän tässäkin kaupassa päde kysynnän ja tarjonnan laki. Kysytyt koirarodut kun menee kaupaksi, itkee joku hintoja tai ei. Taas joku suomenajokoira ei meinaa kaupaksi mennä..
Eikö se sama oo muissakin kaupoissa? Tavis kissan saa 20e ja rotukissa maksaa 1000e.
Hyvä ravuri maksaa monta tuhatta, tavan kopukan saat 1000-2000e.
Miksi itkeä hintoja, jos rahat ei riitä 1000e noutajaan, osta ajokoira tai sekarotuinen jne.
Ne kalliit koirat löytää kodin joka tapauksessa :)
Köyhä voi ostaa seropin.
viisas ostaa seropin.
Niin, jos et halua harrastaa kunnolla, vaan haluat vain sen lahnan seuraksesi.. silloin seropi oikea valinta. Jos haluat harrastaa, rotukoira oikea valinta.
No en todellakaan halua harrastaa "kunnolla". Kuten niin monen muunkin lajin kiihkeimmät harrastajat, niin myöskin "kunnolla" koirien kanssa harrastaviin kuuluu pääosin melkoisia ongelmaluonteita. Ei kiitos, siihen joukkoon en todellakaan halua kuulu vaikka siitä maksettaisiin.
"Näette samalla, että oletteko valittaneet (koirien hinnoista) nyt turhaan vai syystä :-)"
Syystä! :) Sen näkee noista "voi sinua köyhimystä" "voit ostaa seropin" -viesteistä. Ei kannattais tulla tänne puolusteleen pentujen kiskurihintoja, saa vain ne kiskuritkin niskaansa...
Itse en kasvata koiria, mutta en itkenyt kun maksoin 900e hyvästä saksanpaimenkoirasta.
Ostakoon muut sellaisen koiran, johon on varaa. Minä ostin sellaisen, kuin halusin ;)
Pöljähän se ei ole joka pyytää, vaan se joka maksaa :)
Hinnat on tosiaan noussu, silloin kun olin ell.työharjottelussa, niin rokotukset maksoivat tasan samanverran kuin nytkin. Pentujen tarkastus emon kuvaukset saman hintaset. Bensa on ainoa mikä on noussu, ja tätä ei kyllä tarvis laittaa pennun hintaan.
Sitten myydään sillä ehdolla, että pentua käytetään näyttelyissä (vaikka mielestäni joku tottis olisi paljon parempi) ja myyjähän vain haluaa että pennuille jotka möi, tulee ehkä saavutuksia, joten nostetaanpa seuraavien hintaa. :) näinhän se bisnes pyörii!
Monet sitten luulee, että ainoastaan hyvän koiran saa kun maksaa maltaita siitä.. eipäs se näin aina ole. Vanhempien terveys tietenkin vaikuttaa, enkä alkaisi ostamaankaan koiraa ns.huonoista vanhemmista. Itse maksoin saksanpaimenestani 300e ja ihmiset luulee koiran olevan tonnin luokkaa, koska rakenne on (vaikka itse sanonkin) aivan mahtava, käyttölinjan koira. Mutta maksaisin kyllä rodusta jonka haluaisin, niin enemmänkin, ei se siitä ole. Mutta todella hyviä koiria saa, vaikkei niistä maksaisikaan älyttömästi.
ei se kasvattaja loputtomiin voi niitä pentuja tehdä sillä ensimmäisellä omalla koirallaan, ei välttämättä edes sitä ensimmäsitä pentuetta, vaan pitää hankkia lisää koiria, joita ei voi kuitenkaan kaikkia kotona pitää vaan laitetaan sijoitukseen, ja kyllä se kasvattaa maksaa sekä sijoituskoirien hankintahinnan että sen kaikki näyttelytkin.
Toinen, mikä on unohtunut; se että vaikka pennun hinta olisi 1200euroa, ei siitä aina täyttä hintaa makseta, tai kasvattaja joutuu palauttamaan osan hinnasta. Esim. kivesvikaisesta palutetaan 1/3 hinnasta eli sellaisen koiran hinta on sitten 600eur.
Tai sijoitus uros tai narttu, mistä kasvattaja ottaa pantin ja palauttaa, eli ei tälläisestäkään jää kasvattajalleen mitään.
Otetaan esimerkki: pienen koiran pentue, johon syntyy 4 pentua, joista yhdellä ei kives laskeudu, kolme on ihan "priimaa", mutta näistä yksi (tämä on aika normaalia) meneen sijoitukseen.
Pennun normaalihinnan ollessa 1200euroa, saa kasvattaja tälläisesta pentueesta 3200euroa, josta vähennetään ne pentueen menot, ja vielä pitäisi jäädä rahaa seuraavaksi 4 vuodeksi sen sijoituskoiran kuluihin.
Sitten se sijoituskoira tietysti synnyttää kaksi pentua, joista toisella on ihan vääränlanlainen purenta ja toisella napatyrä, jotka molemmat vaativat leikkaushoitoa, jotka kasvattaja joutuu maksamaan.
Ja eikun töitä tekemään ja säästöä keräämään seuraavaa sijoitusnarttun hankintaa varten.
Mä en usko, että rekattua hyvää käyttistä saa 300e :) Et usko itsekään. Ja kyllä vaan hinnat on nousseet, vai väitätkö, että markka aikaan eka rokotukset maksoi liki 300mk?
Lonkka/kyynärkuvaus 840mk ?
Ja kyllä vanhemmissa on eroja, toinen jättää tervettä, toinen ei. Joku jättää vietikkäitä, toinen pehmeitä, yksi arkoja. Itse tarkastelen aika tarkkaan listausta koiranetissä mm. terveyden suhteen. Toisena tulee ne käyttöominaisuudet.
en puhu markka-ajoista.. muutama vuosi sitten. Ja ei koirallani ole papereita, enhän sitä muuten olisikaan noin halvalla saanut. Mutta pointtina olikin se, että hyvän koiran VOI saada myös halvalla. Tämä mun ihanuus on ns.tavallisesta perheestä, jossa molemmat vanhemmat. Omistajat eivät olleet hankkineet aikoinaan koirilleen papereita ja se oli heidän päätös. Nyt tosin ovat katuneet tätä. Kaikki pennut ovat olleet terveitä, sekä tervepäisiä! Ja enkös juuri sanonut, että vanhemmistahan ne geenit lähtee.
Tallilla töissä ollessani näin erään näyttelylinjan sakun, joka oli saanut niin helvetisti palkintoja yms.. Kapinen rakki suoraan sanottuna. Erittäin pidättyväinen, perse viilsi maata ja ruma ku helevetti! Joten pitää vähä kyseenalaistaa sakuissa tota näyttelyhommaa. Eihän sillä raasulla jalat tietenkään loppupeleissä kestäny ja sitä ei saanut rasittaa liikaa.. onko tämä koiran elämää? seinät täynnä palkintoja, mutta käyttikseen siitä ei ole?
On hauska välillä kuulla ihmisiltä kysymyksiä, miksen käytä näyttelyssä koiraani (no se ei ole rekisterissä) ja tosiaan tuon luonne, sekä rakenne on jotain ällistyttävää. Joten hyvän voi myös saada halvalla :)
..ja en missään vaiheessa ole sanonut, että KUNNON kasvattaja pääsee rikastumaan tässä hommassa, se on elämäntapa mielestäni enemmän ja harrastus.
Itse en paperitonta ota, koska tasan siellä jossakin löytyy syy paperittomuuteen. Vanhemmilla ei tutkimuksia tai pevisan edellyttämää terveyttä jne. Rekkaaminen on alle 100e pennulle, joten kenenkään talous ei siihen kaadu. Lisäksi paperittoman osatamalla, saattaa tukea pentutehtailua.
Itse tarvitsin paperit, koska kilpaillen käyttiksellä. Ja vaikka käyttiksen rakenne on ok, niin ei ne kuitenkaan kehissä sijoitu. Saavat usein sen EH:n tai jopa H:n. Niin se vaan on, että ne mustaruskeat näyttelyshow linjaiset vie ne pystit ja pokaalit. Usein käyttis onkin kehässä hakemassa vain sitä H:ta tai EH:ta, että saa käyttövalion arvon koiralle.
Ja itse olen sitä mieltä, että hyvä koirahan kaikilla on, mutta tulokset on ne jotka puhuu :)
Myös paperillisen ostamalla saattaa tukea pentutehtailua. Ei paperinpalasen olemassa oleminen poista koirien huonon kohtelun mahdollisuutta.
Noh, Ensinnäkin, kasvattajalla on kulunsa. Omien koirieni kasvattajat ovat myöskin maksaneet veroja toiminnastaan. He ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa, sekä rahaa kasvatustyössään, sekä pyrkimyksessään saada aikaiseksi itselleni loistava ja terve elämänkumppani. Oma osuuteni on vain varmistua taustoista, sekä kantaa oma vastuuni kaupanjälkeen, jotta pentu saa myöskin meillä kunnollisen ravinnon ja elämän, joka tukee sen kasvua terveeksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi.
Hädän tullen tai muuten vaan, voin olla yhteydessä kasvattajaan, joka neuvoo ja selvittää asioita, Tekee paljon taustatyötä myös pennun myynnin jälkeen, jotta meillä menisi hyvin jatkossakin. Kasvattaja myöskin trimmailee koiria näyttelyyn, sekä esittää niitä kehässä. Loma-aikoina kasvattaja tarjoaa turvallisen sijaiskodin koiralle. kaiken tämän ilmaiseksi, vaikka olen tarjonnutkin tottakai rahallista korvausta.
Eli, tuhannen euron kauppahinta ei kaikkine kasvattajan kuluineen olekaan enää paha. Koko elämänmittaisella ajalla, kaikki kulut huomioiden (myös aika ja vaiva), voipi kasvattajan viivan alle jäädä tavallaan jopa miinusta. Toki, hyvä maine ja terveet pannut takaavat menestyksen jatkossa taas. Mutta, itse siis maksan myös tavallaan kasvattajan ammattitaidosta, en vain koirasta. Ja olisin valmis maksamaan vielä enemmänkin, kuin esim. viimeisin pentumme maksoi. Ehdoton katto tulisi vastaan jossakin 1500-1600 eurossa. Nyt ollaan vielä selvitty noin puolella. Ja siitäkin, jos pennussa jokin vika ilmenee, palauttaa kasvattaja osan. Ei paha, ei lainkaan. Itse en jaksaisi moisella "tuntipalkalla" tehdä samaa hommaa samanlaisella intensiteetillä. Varsinkaan oman palkkatyöni lisäksi.
tässä on esimerkki hyvästä kasvattajasta!! =)
Tarkoitus mitä olen tuolla kirjottanut, niin kaikki ei tätä ole! Myydään koira kalliilla, mutta sitten kun tulee oikeasti asiaa ja kysyttävää, niin kappas. Puh.nro on muuttunut, tai ei osata sanoa mitään/ei kiinnosta.. meitä on moneen junaan ja joka lähtöön. Onpas jopa tullut vastaan "kasvattaja" joka olikin varastanut nartun, että näitä on aina. =/
Tuollaisia kasvattajia on varmaan ollut jo markka-aikaan ja muutenkin kautta aikojen. Sellainen ei ole pelkästään nykypäivän murhe.
TARKOITUS OLI SANOA JOS SE VIELÄ ON NIIN EPÄSELVÄÄ, ETTÄ NIITÄ HYVIÄ KOIRIA VOI SAADA MYÖS HALVALLA!
En ole väittänyt hinnoista juuri mitään, tottahan se on niinkuin aijemmin joku sanoikin, että kasvattajat pyytää mitä kehtaavat ja tottakai ihmiset haluaa rahaa! Me kaikki ollaan ahneita ja otetaan se mikä saadaan, turha väittää muuta!
Ja kuten olen sanonut, seuraava koira joka meille tulee on luultavimmin valkkari tai dobberi ja näistä minä maksan tonnin! Mutta se miten monet luulee kun niitä kuuntelee tuolla, että "meidän santeri maksoi 1200e, niin kyllä taitaa olla terve ja hyvä koira.." ei se näin aina ole. Eläimet kun tuppaa sairastelemaan ja omaanikin on mennyt alle kahdessa vuodessa yli 1000e (tämä kylläkin tapaturmaisesti) Kunnon kasvattajalla menee rahaa pentuihin ja emoon, täähän on ihan selvää.. Joten mikä on vielä niin vaikeaa :) ??
saa aina edes maksamalla.Minä valkkaan tarkasti kenelle edes myyn pennun.Olen parikertaa passittanut matkoihin ostajan joka kohteli kuin lihakimpaletta tulevaa koiraansa.Onneksi kasvattajalla on siinä täysi valta kenelle myy ja kenelle ei.
Noin sen täytyy mennäkii, kasvattajan on oltava tarkka, kelle myy pennun. Osoittaa vastuuntuntoa :)
Rekatun hyväsukuisen rotukoirankin saa halvalla kun ostaa vähänkäytetyn. Niin kauan kun aikuisia kodinvaihtajia on tarjolla, meidän perheeseen ei pentua oteta. Murrosikäisiä pitovaikeuskoiria saa muutamalla sadalla, ja niistä saa kouluttamalla todella hyviä harrastuskoiria. Yleensä kun ne on niitä vietikkäimpiä ja vilkkaimpia koiria, joiden kanssa ei kokemattomat koiranostajat pärjää.
Ihmettelen kasvattajien paasausta siitä, että valitsevat tarkkaan kelle pentunsa myyvät. Monen hyvän kasvattajan koiria tulee myyntiin vuoden ikäisinä kun isoksi kasvaneen koiran kanssa ei enää pärjätä. Yleensä ne ketkä herkemmin hankkiutuu eroon murrosikäisestä koirasta ovat lapsiperheet, kun aikaa ei riittänytkään koiran koulutukseen.
Onneksi myös ostajalla on täysi valta päättää keneltä ostaa ja keneltä ei. Kunhan tietämys ja tarjonta lisääntyy, niin eiköhän ylimielisten kiskurihintaisia pentuja myyvien rotukoira"kasvattajien" tuotokset ala jäämään käsiin.
Sinulla on täysi vapaus maksaa ylihintaa koirastasi. Tosin tuon mainospuheesi sävyn perusteella lienet itse kasvattaja, joka puolustaa koirien törkeää ylihinnoittelua.
Odottele sitä päivää, vaan älä kyllästy :)
Suunta taitaa olla, että harrastajat ostaa käsistä ne hyvät koirat, oli hinta mikä tahansa. Parhaat kasvattajat, ei edes lehdessä enää ilmoittele ja pennut viedään käsistä.
Ulkomailta tuodaan kalliita koiria enemmän kuin koskaan aikaisemmin :)
Tiedätkö montako kasvattajaa suomessa asuu :) Pelkästään suomenajokoirien kasvattajia suomessa on
652 (joilla pentuja ollut 5v sisällä). Saksanpaimenkoiran kasvattajia (5v aikana pentuja) 358.
231 kultaistennoutajien kasvattajaa, 274 suomenpystykorvan kasvattajaa.
Pelkästään tässä jo 1515 kasvattajaa ja mainitsin vain 4 rotua. Esim. 2009 suomen kennelliitto rekisteröi 50800 koiranpentua.. rotuja oli yli 300 :)
JOTEN voin vain ihmetellä yleistystä:
"Ihmettelen kasvattajien paasausta siitä, että valitsevat tarkkaan kelle pentunsa myyvät. Monen hyvän kasvattajan koiria tulee myyntiin vuoden ikäisinä kun isoksi kasvaneen koiran kanssa ei enää pärjätä. Yleensä ne ketkä herkemmin hankkiutuu eroon murrosikäisestä koirasta ovat lapsiperheet, kun aikaa ei riittänytkään koiran koulutukseen. "
Mahtuuko päähäsi, että joukkoon kuuluu hyviä ja huonoja kasvattajia ja ne hyvät kyllä valkkaa kelle myy. Joitakin rotuja/pentueita saa jonottaa jopa 2v.
Puhuin ihan omasta kokemuksesta. Itselläni on tälläkin hetkellä hyvämaineisen kasvattajan kasvattama koira, tuli meille 10kk iässä, kun edellinen perhe ei sen kanssa enää pärjännyt. Koiraa pidettiin sisällä näyttelyhäkissä kuonokoppa päässä. Kasvattajaa ei koira enää kiinnostanut. Kyseessä palveluskoirarotu, ja kyseisen kasvattajan kasvatit ovat korkealle arvostettuja, ja pentuja saa jonottaa.
Tämä oli vain yksi esimerkki. Samanlaisia tapauksia on ollut minulla ennenkin, eli ne "hyvät" kasvattajat eivät todellakaan aina ole ajan tasalla siitä millaisiin oloihin pentuja myyvät, eikä lupaukset kasvattajan eliniäisestä tuesta aina päde. Eli turha yleistää, että hyvät kasvattajat valitsevat pennunostajat tarkkaan.
Se on aivan liian vaivalloista. Teen mieluummin sitä, jossa olen hyvä ja mitä rakastan, ja ostan "valmiin paketin". Vaikka sitten hinnakkaammankin. Lopputuloksen onnistuminen nimittäin on huomattavasti suurempi mahdollisuus, silloin kun sen tekee ihminen, joka asian hallitsee. Itse olen vain ketonut, millaisia piirteitä arvostan, ja millaiseen elämään kumppania etsimme. Olen ulkoistanut koiran hankinnan lähes kokonaan, ainoastaan itse määrittelemme mitä haluamme ja mitä odotamme kasvattajalta ja koiran suvulta. Asioista enemmän tietävät sitten hoitavat tuon terveystilanteen seulonnan, sekä myöskin mahdollisen kasvattajan valinnan. Avainasemassa on ennakointi, eli koiran hankintaprosessiin käytetään aikaa, on sitten mistä valita. Ja jos ei Suomesta, niin monet kasvattajat ovat valmiita auttamaan ulkomailta yksilön etsinnästä, ja olen valmis maksamaan siitä.
En ala itse rakentamaankaan, tai korjaamaan autoani. En osta itse autoakaan, vaan maksan ihmiselle, johon luotan, jotta hän tutkii kohteen puolestani. Se olisi tyhmää, jos ei osaa. Aina löytyy joku, joka osaa paremmin. Keskityn ansaitsemaan rahaa sillä alalla, jossa olen hyvä, ja käytän sitä rahaa mielelläni siihen, että saan asiantuntemusta vastapainoksi. Yhden koiran olen ostanut ns. huonolta kasvattajalta, vaikka minua varovasti varoiteltiinkin asiasta. Tuota virhettä en toista ikinä. Rahasumma koiran elämänkaaren aikana on kuitenkin niin pieni elinvuosilla jaettuna.
Minunkin palkkani nousee joka vuosi, samoin kaikki elinkustannukset. Kasvattajallla on ihan sama tilanne. Kasvattajat kertovat myöskin mielellään kasvattamistaan roduista, vaikka se tarkoittaisikin, ettei kauppaa juuri nyt synnykään. Ehkäpä jossain myöhemmässä vaiheessa. Koiraharrastus on meille rakas, ja siksi pyrimme ennakoimaan suurimmat riskit. Esimerkiksi rodun huolestuttava terveystilanne yleisesti saa meidät vaihtamaan rotua. Valinnanvaraa kuitenkin on valtavasti, ja terveitäkin rotuja vielä on.
Mutta samalla pitää osata pitää pää kylmänä, ja luottaa ihmisiin. Kaikkein tärkeintä on rehellisyys itseään ja kasvattajaa kohtaan. Lopulta myöskin luotan omiin vaistoihini, eli vasta loppuvaiheessa, jos on useita yksilöitä, mistä valita. Siihen asti asiaa ohjaa järki. Vain ja ainoastaan.
Ja hankinnan jälkeen tiedän että vastuu on minulla. Kasvattajaa ei voi syyttää kaikesta, niinkuin olen usein kuullut. Ei sovi unohtaa sitä omaa osuuttaan. Jos ihminen ei huolehdi koiransa terveydestä ja koulutuksesta ja sosiaalistamisesta, on ihan turha syyttää kasvattajaa. Mutta jos pohjatyöt on tehnyt (tai teettänyt) huolella, Ollaan jo pitkällä. Jos jotain sattuu siitä huolimatta, pitä vaan osata hyväksyä sattumankin osuus.
semperiini, lue tarkemmin kirjoitukset. Kirjoittiko kukaan missään vaiheessa, että kaikki kasvattajat katsoo tarkkaan kelle myy? Yleistikö kukaan? Eikö kirjoitukset ollut tyyliin "AINA ei rotukoiraa saa edes maksamalla". Minusta hyvä kasvattaja ei ole se, joka ei kasvateistaan myynnin jälkeen tiedä juuri mitään. Olkoon meriittiä ja menköön pennut kaupaksi.
Jokainen taitaa käsittää sanan hyvä kasvattaja eritavalla..
Niinpä. Koska ne oikeasti hyvät kasvattajat ovat kiven alla, en tällä hetkellä ostaisi pentua keneltäkään. Todella vaikea tietää kuka on oikeasti koiristaan välittävä kasvattaja, kun jokaista ei voi tuntea henk. koht, ja sellaisetkin joilla on rodun parissa erinomaisen hyvä maine, eivät välttämättä enää ole kiinnostuneita kasvateistaan kun ongelmia ilmenee.
"Kirjoittiko kukaan missään vaiheessa, että kaikki kasvattajat katsoo tarkkaan kelle myy?"
Ei kirjoittanut, vaan kirjoitit "joukkoon kuuluu hyviä ja huonoja kasvattajia ja ne hyvät kyllä valkkaa kelle myy." Mistä pennunostaja voi tietää kuka on hyvä ja kuka huono kasvattaja, muuten kun kyselemällä rodun parista? Yleensä hyvänä kasvattajana pidetään nimekästä kenneliä, jonka kasvatit ovat menestyneet rodunomaisissa kokeissa/näyttelyissä. Ja niiden joukosta valitettavasti löytyy niitä jotka myyvät pennun sille joka jaksaa odottaa ja pystyy maksamaan, oli sitten minkälainen koti tahansa kyseessä.
"Eikö kirjoitukset ollut tyyliin "AINA ei rotukoiraa saa edes maksamalla"". Tätä lausetta en valitettavasti ymmärrä. Ensimmäisen kirjoituksen pointti oli, että rekisteröidyn rotukoiran voi saada vaikka ilmaiseksi, kun ottaa vähän vanhemman, eikä pentua. Itselläni ei koiran hinta ole valinnan kriteeri, valitsen joka tapauksessa aina pitovaikeuskoiran, koska niistä löytyy vietikkäimmät yksilöt harrastuskäyttöön. Kun otan koiran joka on edellisessä kodissaan pannut koko sisustuksen uusiksi pariin otteeseen, voin olla varma että sillä riittää valtavasti energiaa uuden oppimiseen.
Minä taas uskon, että pennusta saa kasvatettua sen parhaan käyttökoiran itselle. En halua kenenkään pilaamaa koiraa alkaa korjailemaan. Skogerin luennolla opin mm. että pentu koira ruokitaan kädestä, aina jotain vaatien. Aikuisen kanssa tällaista ei pääse tekemään..
Ja itse olen löytänyt hyvät kasvattajat ongelmitta. Oma on 4v ja meillä on joka vuosi 1-2x pentuetapaaminen. Lisäksi kasvattaja järjestää koulutus viikonloppuja, jossa asiantuntija on opastamassa aloittelijoita. Pentueita ei tule edes joka toinen vuosi, mutta panostaa jälkikasvuun jota jo on.
sinä just joo, ja sakulle:
"Itse en paperitonta ota, koska tasan siellä jossakin löytyy syy paperittomuuteen. Vanhemmilla ei tutkimuksia tai pevisan edellyttämää terveyttä jne. Rekkaaminen on alle 100e pennulle, joten kenenkään talous ei siihen kaadu. Lisäksi paperittoman osatamalla, saattaa tukea pentutehtailua."
-tuota, tiedätkö edes tapaustani mistä olemme koiramme hankkineet, kun kerran osaat arvostella niin kärkkäästi? Olet ilmeisesti juuri niitä tyyppejä, jotka käyvät vain "laatukoirillaan" näyttelyissä ja kaikki muu koirien kanssa harrastelu on typerää tms.. en tiedä edes miten kuvailisin. Mielestäsi vain koira, joka saa näyttelyissä palkinnot, kertoo siitä. Entä kun meitä on jotka ei tykätä käydä näyttelyissä? minä harrastan tokoa, vepeä ja etsintöjä ja nämä riittävät meille. Toki jos harrastaisin näyttelyjä, kävisin niissä, ne vain ei ole minun juttu. Ja koirani vanhemmat on muutes kuvattu, molemmilla lonkat A/A ja kyynäreet 0/0
Pennut toki käytti sitten vielä pentutarkastuksessa ja samalla vielä emän. Isä on jo 15-vuotias superpappa:)
Kaikki on siis ollut kunnossa ja valittamisen aihetta ei ole ollut. Pentutehtailua tämä- ei ole! Uros oli vahingossa hypännyt ja pennuthan sieltä tuli.
Sori jos emme ole sinun mieleesi, minä olen erittäin tyytyväinen koiraani ja se ei ole keneltäkään pois jos ukkoni ei omista papereita.
ja Semperi: ihanaa että on ihmisiä, joilla riittää aikaa sekä osaamista ottaa vanhempia koiria, niitä kun on pilvin pimein. Olen itsekkin kasvattanut yhden kaltoinkohdellun ja kouluttanut valmiiksi perheelle (pennun tosin) mutta joka oli jo melkein häiriintyneen tasolla! Hevosissa sama homma. Hieno ratsu on tullut ex-ravuri yrityksestä, jota sitemmin pieksetty ym.. Kyllä se näin on, että näistä koirista saa ihania elämänkumppaneita jos tosiaan vaan aikaa löytyy! Pentuhan on helppo ja siitä saa sellaisen kuin haluaa, mutta on todella mahtavaa kun on ihmisiä, jotka ottavat vielä murkkukoiran itselleen! Tuttuni ei otakkaan muita kuin "ongelmakoiria" sakemannin 5-vuotiaana, joka kuulemma puri kaikkea mikä liikkui, kaksi vuotta teki töitä ja koira sai tyytyväisen emännän itselleen ja onnellisen elämän kuolemaansa saakka
Ei ne ulkomaan reskue-rekut t mitään kalleita ole, eikä niitä nyt niin kovin hanakasti käsistäkään viedä. Niitä kuitenkin rahdataan tännekin solkenaan...
Olen muutamassa viestissä tuonut esille, omistan käyttölinjaisen sakemannin. Sillä ei juuri näyttelyissä pröystäillä, vaan haetaan se arvosana ainoastaan käyttövalion arvoa varten.
Kyllä meillä koiralla harrastetaan hakua, jälkeä, suojelua ja vepeä. Näistä missään kun ei paperittomalla koiralla voi kisata. Suojelu treeneihin ei täällä paperittomalla edes pääse, koska maalimies on niin työllistetty, ettei hän kuluta voimavaroja koiraan, jolla ei voi kisata.
Ja ikävä kyllä, usein takana on jotain vanhemmilla tai suvussa, kun ne on jätetty jälkeläiset rekkaamatta. Koska miksi teetättää kahdella tutkitulla vanhemmalla, terveellä koiralla pennut ja myydä ne ilman papereita halvalla? Tutkituttaa vanhemmat myydäkseen pennut paperittomana.. ei mitään järkeä vai? Puolustat paperittomuutta, sinun koirasi kohdalla tilanne VOI olla ok, mutta useimmiten se ei ole noin. Tiedän tyypin (naapuri), joka halusi pennut hintaan mihintahansa nartulleen, pennutti ja möi ne 300e pentu. Ilman papereita, kun nartun lonkat oli E/E. Sama naapuri myöhemmin antoi koiransa oman pojan astua nartun ja taas pennut meni uusiin koteihin 300e per pentu. Ja aivan varmasti ei ostajille kertonut todellista syytä pentujen paperittomuuteen.
Tuli vaan mieleen...Isä oli vahingossa hypännyt... miksi näitä vahinkoja ei sitten rekattu, jos kuvaukset on kunnossa ja terveys ok? Ei kai se vahinko ole silloin se syy, ettei pentuja voi rekata jos kaikki on ok :)
Usein ne, jotka ei halua harrastaa, ottaa sen paperittoman. Paperillisen ne jotka haluaa harrastaa.
Koska paperittomuus on este monelle käyttöpuolen harrastukselle. Sinä harrastat ja hyvä niin, mutta moni valitsee sen paperittoman just siksi, kun silloin ei tarvitse harrastaa mitään. Ja niinkuin tiedämme, se ei ole taas sen saksanpaimenkoiran etu, se kun kaipaa tekemistä ja aktiviteettiä.
No en tarkoittanut rescue-rekkuja, vaan rekisteröityjä pentuja. Monen rodun kohdalla oli 2009 pöytäkirjoissa mainintaa "tuontikoirien määrä kasvussa". http://www.google.fi/search?q=2009 tuontikoirien määrä&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a
Tottakai olisi paljon helpompaa ottaa pentu, mutta mitä niille pilatuille ongelmakoirille sitten pitäisi tehdä? Kiertoon monen kodin kautta ja lopulta piikille? Vanhakin koira oppii uusia temppuja ja ns. ongelmakoirat ovat usein niitä kaikkein motivoituneimpia oppimaan. Vanhaakin koiraa voi ruokkia kädestä aina jotain vaatien. Mutta kukin taaplaa tavallaan.
näitä luuloja ja yleistyksiä sikiää? Meille kävi joskus vuosia sitten vahinko eli syntyi rekisteröimätön vahinkopentue. Toinen vanhemmista oli rekisteröimätön, terve ja jonka suvun tunsin paremmin, kuin rekisteröityjen koirieni. Myin pennut luonnollisesti huomattavasti halvemmalla, kuin rekisteröidyt. Hoidin ja syötin ne jopa liiankin hyvin. Myynnistä jäi silti aika mukavasti voittoa. Osa ostajista alkoi harrastamaan ja osa osti kotikoiriksi, mutta JOKAINEN ostaja ymmärsi koiran liikunnan ja aktiviteettien tarpeen. Mistä ihmeestä on käsitys, että rekisteröimättömät pennut menevät vain laiskoille ihmisille? Kyllä se laiska voi ostaa vaikka käyttölinjaisen, jos sikseen tulee. Ihmiset ovat hyviä valehtelemaan ja kokeneillekin kasvattajille. On nyt tullut puolen vuoden sisällä kolme huonosti pidettyä käyttistä autettua uusiin koteihin, nääs.
kohdellusta kodinvaihtajasta voi saada todellisen helmen. Pilalle hemmotellun kanssa voi tulla vaikeuksia.
Se on jokaisen oma asia hankkiko koiralleen ne paprut vai ei.. Tässä tapauksessa omistajat eivät olleet hommanneet. Kummankin puolen vanhemmilla ne on, mutta eivät tahtoneet omilleen, koska ajattelivat etteivät tarvitse niitä mihinkään.. Noh, ne jos ois ollu, nii pennuista oisivat voineet pyytää enemmän. Ja miten erikoista voi olla jos paperittoman käyttää kuvauksissa? aion käyttää omanikin, haluan tietää mitkä lonkat ukolla on. Meneeköhän tämä jo taas vähän "paperilliset on parempia" vouhotukseen.. huhhuh! jaksa tämmöstä shittiä!
Ihan kuin sinulla nyt oisi jokin ongelma? :) (tai yrittää inttää väkisin jostakin)
Ja harrastaa voi vaikka kuinka EDELLEEN ilman niitä papereita, me ei kisamielessä harrasteta, koira on meille perheenjäsen, harrastuskaveri, tallikoira.. kaikkea :)
Tää aihe on niin hel**tin typerä, etten enää jaksa tämmöistä.. Minä tiedän koirani historian, sen vanhemmista ja omat harrastuksemme. Koulutan hevosia, sekä siinä samassa joitakin ongelmakoira tapauksia, joten ehkä tiedän sakujen tarvitseman aktiviteetin.
Hyvät kesät sulle ja koirallesi kuitenkin=)
Se, että sinä olet onnistunut saamaan hyvän koiran rehellisillä taustoilla, ei tarkoita että niin on myös yleensä. Otappa puhelin käteen ja soitappa vaikka apulan rekisteröimättömät saku pentueet.
Itse sen tein. Suurimmassa osassa isä tai äiti kuvaamaton, usein molemmat kuvaamattomia, hinta kuitenkin usein sen 500e.
Ja kyllä se usein niin on, että se joka ei halua harrastaa, ei papereilla mitään tee.. ja juuri sen takia päätyy paperittoman ottamaan (en yleistä, vaan kirjoitin että näin on USEIN). Saku palstalla näkee usein, että kun ne kasvattajat vaatii käyttämään koiraa kokeessa tai näyttelyssä.. ja kun en halua ja kun en papereilla mitään tee jne. Ai joo, kun sä harrastat niin totta kai se SUURIN osa paperittomien omistajista harrastaa ;)
Ja joskus tulee koulutuskentällä paperittoman omistaja kyselemään, voiko koiraa jälkeenpäin saada rekisteriin.. juu ei voi. Saa koiran tottelemaan ja kokeisiin tekisi mieli, sitten harmittaa kun kokeisiin ei pääsekään.
Muista että elämää on muuallakin kuin sinun navan ympärillä, kaikki ei mee niinkuin sinulla...
Itse kirjoitan miten asiat useimmiten on, en niinkuin minulla. Olkoon sinusta sitten yleistämistä tai ei. Nyt voit huviksesi ottaa sen puhelimen ja kysellä kuin moni rekkaamattoman sakupentueen isä tai emä on kuvaamaton, niin on faktaa tuoda esille :)
Hyvää kesää SINULLEkin =)
Tuota nyt sinulla taitaa olla suurikin ongelma :)
Olet yleistänyt täällä aikalailla, että paperittomien omistajat ovat laiskoja, tai eivät harrasta koiriensa kanssa tms.. Olen nimenomaan tuonut juuri omaa kantaani tähän keskusteluun. Ei ole vain ne ääripäät, on myös siltä väliltä helvetin hyviä koiria ja omistajia. Miksi neuvot minua asioissa jotka tiedän?? Luuletko etten ole nähnyt näitä penturaasuja joita teetätetään vain rahan takia, tai etten ole kouluttanut koiria, sekä hevosia juurikin IHMISTEN takia jotka ovat ne pilalle hakanneet. Joten nyt haukut väärää puuta :)
"Muista että elämää on muuallakin kuin sinun navan ympärillä, kaikki ei mee niinkuin sinulla..."
-miten niin minun napani ympärillä? nimenomaan olen täällä juuri kertonut ja yrittänyt takoa sinun päähäsi, että se rekisteröimätön koira on ihan yhtä hyvä, ellei parempikin!! Joukkoon toki todellakin mahtuu pennun teettäjiä ties minkälaisista. Eiköhän tämänkin tiedä kaikki! Oletko kenties ala-ikäinen tai todella suppeakatseinen asioiden suhteen?
Meillä esim. on porukka jossa on kaikenkokoisia ja näkösiä koiria, teemme treenit pienessä porukassa ja sen jälkeen palkitsemme itsemme ja koiramme laavureissulla, koirat irti temmeltämään ja me syömme notskin äärellä makkaraa. Tämä on meidän tapa toimia ja meillä on hauskaa.
Monesti taas kentällä ollaan melkeinpä nokka pystyssä treenauttamassa hienoissa asuissa koiriaan (ei kaikki) mutta monet.. Joten, jos vielä jäi epäselväksi, niin ei kaikki rekkarittomat koirat ole huonosti kohdeltuja tai sekarotuisilla ei muka harrastettaisi mitään!! Nykyään on mennyt vähän ylihömpötykseksi koko homma ja unohdetaan että koira on aina koira. Paperillinen koira ei tarkoita todellakaan, että sillä olisi aina hyvä omistaja. Mutta etköhän tiedä sen. Jokohan ymmärtäisit pointtini, että kaikki ei ole niinkuin haluat ajatella.
Minulla kun on viimoisen päälle paperillinen, sekä viimesen päälle sekarotuinen. Eri elämäntilanteissa, ja eri tarpeisiin hankitut. On minulla merkkivaatteita, mutta kentillä en käy. Koiriani hoidan ja rakastan ihan yhtä paljon, papereista riippuen. Koirat vaan on hankittu eri tarkoituksia varten. Toisen kanssa "harrastetaan", ja toisen kanssa ei. Arki kuitenkin on molempien kanssa samanlaista. Molemmille niitä omia juttujaan. Enkä oikein aina ymmärrä, mikä on ongelma näissä keskusteluissa. Monirotukoiramme on ainoa, jolla on perinnöllistä vaivaa. Ei ollut mahdollista selvittää taustoja. Elämään se ei vaikuta muuta kuin niin, että lihaskunnosta pidetään erityisen hyvää huolta. Mutta samoin olisi terveenkin kanssa.
Joskus tuntuu, että mikä meitä ihmisiä vaivaa. Rotukoirasta olen valmis maksamaan suht paljonkin. En vain koirasta, vaan siitä, että saan enemmän tietoa, ja tavallaan myöskin jotain "kuluttajansuojaa". Ennen kaikkea kuitenkin sen, että voin ennakoida tarkemmin koiran luonnetta ja óminaisuuksia. Jos haluan noutavan metsästyskoiran, on paljon helpompi hankkia se rotukoirana. Jos taas vain lemmikin ja ystävän, siihen muotoutuu sekarotuinenkin. Jos haluan harrastaa vaikkapa pk-lajeja, niin valitsen rodun, jolla on oikeudet niihin.
Ihan turha keskustelu siis on se, että kumpi on parempi. Rekisteröimättömien rotukoirien kohdalla kuitenkin omat hälytyskellot soivat usein kovaa. Ja koskaan en ole tällaista hankkinutkaan. Enkä tule hankkimaankaan. Loppupeleissä hankintahinta on niin pieni summa, etten ole valmis riskeihin. Jos kasvattaja korvaa rekisteröidyn koiran kauppahinnasta vaikkapa 1/3, ja hinta on tuhat euroa. Saman paperittoman saa puolella tuosta summasta. Ei ole hinta ero niin suuri että kannattaa ottaa riskiä. Se on vain muutaman eläinlääkärireissun verran.
Tiedän, että joidenkin kääpiökoirien osalla on rekisteröity väärille vanhemmille pentuja. Siksi koko rotu on vaikeuksissa. Mutta lähtökohta on kuitenkin eri. Jos joku narttu tekee huomattavasti keski pentuekokoa suurempia pentueita (tai kasvattaja), kannattaa pohtia, onko kaikki hyvin. Uskallan kuitenkin oman kokemukseni pohjalta väittää, että valtaosa kasvattajista on kunnollisia. Ainakin itse kohtaamani. Vaikka ei kaikkien kanssa ole kauppoja tullutkaan. Mutta en etsikään ikinä koiriani jostain Apulasta, vaan ainoastaan suositusten perusteella.
joo, täällä tuli vähän sota :) Juurikin osasit ilmaista asian mitä olen tarkoittanut. Minusta on ollut aina typerää tappelut: isot rodut-pienet rodut, tai seropi-rotukoira! Kaikki koiria. Oman olemme ostaneet tosiaan paperittomana, kuten yllä näit. Ja tämänkin uskalsin tehdä siitä, että tiesin koirat ennestään.
Meillä on ollut pystykorva ihan vain koti ja harrastekoirana, todella vähäisellä metsästyskäytöllä (sillä ei luonnistanut se)
Paperiton ajokoira pupujahtiin, todella menestynyt! (ajokoiratuomari sanoi suoraan, että näyttelyissä käytettävät ja mitä hän arvioinut jahdeissa, harva ylsi samalle tasolle) vanhempieni koira oli siis silloin kyseessä.. ja tämä samainen mies sanoikin, että näkee koiria jotka hakevat muutamaa kunniamerkkiä, mutta tositilanteissa näistä ei juuri ole mihinkään. Mikä oli minulle todella suuri yllätys silloin! Tässä vain nämä kaksi koiraa, mutta molemmat metsästyskoiria ja paperillisella se ei luonnistanut ja toisella käytti.
Siksi ehkä niin kiivaasti puolustankin seropeja ym.. koska liikaa kyseenalaistetaan. Monissa harrastepiireissä tapaa todella mahtavia sekarotuisia joiden omistajat ovat kuulleet paskaa koirastaan. Milloin siis tämä loppuu?
ei ikinä!
Ja kuten yllä olevista voi lukea, en ole kirjoittanut seropeista, vaan rekkaamattomista rotukoirista. Paperittomista rotukoirista, kuten ;):) kirjoitti
"Rekisteröimättömien rotukoirien kohdalla kuitenkin omat hälytyskellot soivat usein kovaa. Ja koskaan en ole tällaista hankkinutkaan. Enkä tule hankkimaankaan. Loppupeleissä hankintahinta on niin pieni summa, etten ole valmis riskeihin. Jos kasvattaja korvaa rekisteröidyn koiran kauppahinnasta vaikkapa 1/3, ja hinta on tuhat euroa. Saman paperittoman saa puolella tuosta summasta. Ei ole hinta ero niin suuri että kannattaa ottaa riskiä. Se on vain muutaman eläinlääkärireissun verran. "
Olen NIIN samaa mieltä.
Ja saku..., se onko se rekkaamaton hyvä vai huono, lähinnä niiden taustat arveluttaa.
Onko pennutettu edellisestä juoksusta, onko terveys muuta kuin pevisa vaatii jne.
Ja itselläkin on seropi, niin seropi myös kuin olla ja voi. Voimme vain aavistaa, mitä kaikkia rotuja hänessä on. Leikkuutimme seropimme 2v iässä ja toki harrastan hänellä, siinä oheessa hänenkin kanssa, mutta se on enemmän leikkimielistä ja ei niin säännöllistä, kuin puhtaalla. Esim. en koskaan pyydä vierasta tekemään sille jälkeä, enkä vie sitä tottelevaisuuskoulutukseen kenttävuorolla, koska siellä on silloin rajattu se aika, mitä kenttä on käytössä. En harrasta rotukoirallakaan verenmaku suussa, vaan harrastus hänen kanssaan on mukavaa, joskin tavoitteellista. Ja saku, vaikeaa varmaan käsittää, meilläkin on koulutusleirejä ja nuotioiltoja laavulla.
Ja kun kovasti siitä yleistämisestä minua syytät, niin soittelitko apulan rekkaamattomia sakupentueita, miksi ne on paperittomia.. kysyitkö, onko vanhemmilla terveystuloksia?
Ja tuosta ajokoira/saksanpaimenkoira harrastuksesta.. on hiukan eri asia ostaa metsästymiehen ajokoira ja viedä se metsään pupujahtiin, se ajaa oli paperit tai ei... hyvin tai huonosti. Kuin ostaa paperiton saku harrastuskäyttöön... kuitenkaan ei pääse kisaamaan rodunomaisiin kokeisiin.. ja taas unohdan, koska SINÄ harrastat paperittomalla, niin niinhän ne kaikki tekee ;)
Kuitenkin kun jo suomi24 palstaa lukee, niin usein siellä kirjoittavat "en tee papereilla mitään, kun ostin kotikoiraksi".
Ja mistä näitä paperittomia sakuja sikiää.. ostan paperittoman vain kotikoiraksi ja sitten saadaan päähän, että käytänpä sitä jalostukseen. Just... vain kotikoiraksi, mutta kuitenkin jalostukseen.
http://www.sensuroitu.net/jutut/paperittomuus.pdf
taitaa olla kuule niin että niitä rescue-rekkuja tuodaan maahan pikkusen enempi kuin noita rotufifejä. Se on kai eräänlainen imperiumin vastaisku näille ahneille kasvattajille joiden rahanhimolla ei ole enää mitään rajoja.
Koirat kun ovat lemmikeitä eikä mitään nokian osakkeita(vaikka jotkut taitaa niin luullakin)
tämäkin. Eikä se vanhempien kuvaamattomuus vielä mitään, mutta kun suurin osa ei osaa kertoa pentujen vanhemmista yhtään mitään. Onhan tietenkin rotuja, seurakoirat pääasiassa, joissa ei niin suurta merkitystä sillä ole, mutta ihmettelen kyllä palveluskoirarotuisten pentujen ostajia, joille vanhempien tiedoilla ei ole merkitystä. Ainakin minusta se on oleellisen tärkeää.
hyvä, mutta viimeisestä kohdasta joudun olemaan eri mieltä. Tutkitut vanhemmat eivät välttämättä takaa yhtään mitään, kuten monet esim. meistä saksanpaimenkoirien omistajista tietävät.
A) minä tiedän KAIKKI yllämainitut jutut, olen puhunut nimenomaan omasta ja tuttavieni koirista!
B) minä en ostaisi IKINÄ paperitonta koiraa sellaiselta, jota en tunne! Mutta kyllä, kouluttaa voisin kaltoinkohdellun, näistä kun ei ikinä mitään tietoa vanhemmista. Tässä mietinnässä onkin juuri eräs saku, joka ollut 4-vuotta häkissä, puree omistajat jotka ovat sen sinne sysänneet. Juuri poliisin ja ell. kanssa ollaan juteltu ja jos mieheni suostuu, koira tulee meille ja helvetinmoinen koulutus urakka alkaa ja katsonta sopeutuuko koira enää ikinä tähän maailmaan.
C) jokaista rotua ostetaan rekisteröimättä ja niistä teetetään pentueita, olenkos muuta väittänyt?? Sakemanni on niin yleinen rotu, että sieltä löytyy rekkaamattomia aikas helvetin paljon, järkikin sen jo sanoo!!
D) olenko ikinä täällä väittänyt meneväni tai edes yrittäväni koirani kanssa kisaamaan? en, sillä harrastetaan. Jos olisin kisaamis mielessä koiran ottanut, sillä olisi paperit. Mikä on niin vaikea ymmärtää =)
E) itseasiassa ajokoirissa on todella suuria eroja, monet näyttelyihmiset ottavat kyseisen koiran ja eivät saa aikaan kuitenkaan tuloksia muualta kuin näyttelyistä, tää on tosi! En mene väittämään ihmiselle vastaan joka näin minulle sanoo. Kaikissa metsästyskoirissa on eroja, joku ajaa, toinen haukkuu.. toiset eivät sitä tee, vaikka ovat kuinka jalostettuja siihen hommaan.
Jos kasvattaja hoitaa homman hyvin mukaanlukien esim kulut sairaasta koirasta jälkeenpäin mikäli näin ikävästi käy (esim et ostajalta ei voikaan ottaa täyttä hintaa) ja ylipäätään joka tapauksessa kulut/"tuotto" on kyllä lähellä plus miinus nollaa. Kasvattaja saattaa maksaa luustokuvat ainaki joillain roduilla joilla taipumuksia tiettyihin ongelmiin, siihen menee todella paljon kasvattajan rahaa. Muutenkin hyvä että raha on jonkinlaisena kynnyksenä ennen hankintaa, uskon että osaltaan estää hetken mielijohteesta tehtyjä koiranhankintoja