Pahat henget

Muinoin skitsofrenia tulkittiin riivaukseksi, pahojen henkien riivattavana olemiseksi, jotka haluavat ottaa ruumiin käyttöönsä, mistä puhutaan "possessiona".
Nykyään tätä pidetään tietysti naurettavana ja ajatellaan, että kyse on aivojen tuottamista hallusinaatioista...
No, minä en pidä.
Se, että skitsofrenia näkyy poikkeavana aivotoimintanaa ei todista mitäään, koska tässähän puhutaan myös siitä, mikä aikaansaa poikkeavuuden aivotiloissa?

En kärsi skitsofreniasta mutta tunnen huomattavaa myötätuntoa skitsoja kohtaan, koska olen lievästi rajatilatapaus. Todellisuudentajuni pysyy kasassa (ellei jonkun mielestä sitten karkaile far-out uskomusten puolelle), eikkä minulla ole hallusinaatioita, mutta omaan selviä paranoideja taipumuksia, enkä ole sosialisoitunut normaalisti. Mitään lääkitystä en todellakaan tarvitse.

Minua kiinnostaisi tietää, löytyykö täältä muita, jotka suhtautuvat vakavasti skitsofrenian spirituaaliseen tulkintaan?
Raamatussa Jeesus paransi pahojen henkien riivaamia mm ajamalla henget sikoihin. On melko selvää, että tällaiset riivatut olivat nimenomaan aikansa skitsofreenikoita.

Mitä mieltä ovat skitsot itse?
131320
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

oon miettinyt paljonkin uskonnollista selitystä sairaudelleni ja päivä päivältä kannatan sitä enemmän ja enemmän

Äänestä
  • Mulla on kaveri joka sanoo nähneensä saatanan, oli kuulemma pelottava kokemus.
    Kaveri on vetänyt amfetamiinia ym roinaa ainakin 15-vuotta, taitaa olla skitso.

    Äänestä

Kai kyse on vaan siitä että halutaan pelottavat yksilöt pois kaduilta häiritsemästä herrasväkeä. Skitsofreniadiagnoosi on niin laveasti kirjoitettu ja väljästi tulkittava että melkein kuka tahansa vähänkin erilainen voidaan sen pohjalta helposti tuomita alempiarvoiseksi.

Äänestä

mutta kehoittaisin oman hyvinvointisi vuoksi olemaan uskomatta satuolentoihin ja yliluonnollisuuteen.

Niitä kun ihan oikeasti ei ole olemassa, eikä kenellekään tee hyvää edes miettiä tuollaisia asioita. Etenkin se on ajanhukkaa, koska jokainen ajatus jonka uhraat turhalle ja olemattomalle, on pois tämän todellisen maailman asioista. Nykymaailmassa on niin paljon kaikkea huonoa ja korjattavaa että kaikkien ihmisyksilöiden kannattaisi pitää ajatuksensa tässä ja nyt, ja jalat maassa, eikä alkaa uskoa humpuukiin ja höpöhöpöön ja satuolentoihin.

"Takerru maahan" , kuten Paratiisin puu Ismo Alangon laulussa, niin voit hyvin.

Äänestä
  • tiedettä. Onko Suomessa yksiäkään kuuluisia tiedemiehiä ja muita hörhöjä, kun heti käsketään maastoutumaan. En ihmettele että on köyhä maa kun kaikkien täytyy miettiä maatolloina elämää. Suurvalloilla on sentäs kiihkeät avaruussuunnitelmat. On suomalaistakin teknologiaa maailmalla. Mutta tieteenharjoittajiksi hyväksytään vaan tiettyjen sukujen edustajat.

    Äänestä

  • Ymmärrän näkökulmasi ja kunnioitan sitä, mutta muistuttaisin, että kun sanot, että mitään henkiolentoja ei ole, niin mitään ehdotonta todistetta tämän puolesta ei ole: on vain se negatiivinen todiste, että ei ole mitään sitovaa todistetta myöskään sen puolesta, että niitä olisi.

    Maailman parhaista fyysikoista jopa useimmat kannattavat tätä nykyä ns monimaailmatulkintaa. Rinnastan sen henkiolentoihin, koska myöskään tämän tulkinnan puolesta ei ole mitään todistetta, kuten ei myöskään mitään sitä vastaan. Fyysikot vain pitävät sitä järkevänä oletuksena, selityksenä fysiikan ilmiöille.

    Ymmärrän hyvin, että useimmat koulöutetut ihmiset eivät pitäne henkiolentojen olemassaoloa järkevänä hypioteesina, mutta minkäs teet, jos se sinusta sellainen on? Kriteerit sille, mikä on järkevää ja mikä ei, ovat aika subjektiivisia, ja oman maailmankuvan tekeminen ymmärrettäväksi toiselle voi olla mahdottoman vaikeaa. Et voi suoralta kädeltä tuomita sinusta järjettömältä vaikuttavaa maailmankuvaa, jossa henkiolennot tuntuvat täysin mahdolliselta selityksiltä eräille ilmiöille suoralta kädeltä järjettömänä, koska et voi nähdä toisten päiden sisään, etkä välttämättä ymmärrä niitä perusteita, jotka intuitiosi vastaisen kannan tuottavat. Tämä on syytä muistaa, kun arvostelee "järjettömiä" mielipiteitä.

    Totean myös, että jos henkiolennot ovat todellisia, ne ovat osa tätä kosmosta, eikä niiden mahdollisen olemassaolon pohtiminen ole ajanhukkaa. Kaikki riippuu siitä, mitä henkilö pitää järkevänä mahdollisuutena. Tältä osin tuollaiset kannanotot, kuin sinun, eivät ole järkeviä, vaikkei mitään henkiolentoja olisikaan, koska jokainen toimii joka tapauksessa oman maailman kuvansa horisontissa.

    Sama pätee myös kuoleman rajakokemuksiin, enneuniin, jne. Sinä olet varma, että ne ovat joko selitettävissä pelkällä aivokemialla ja sattumalla, minä en. En ole takertunut maahan, vaan "tähyän taivaisiin" juuri siksi, että haluan olla kiinni todellisuudessa.

    Äänestä

  • Siis mielestäsi kaikki uskovien hengelliset kokemukset ovat psykoosia ja skitsofreniaa? Vai miksi tiedät että meidän on ja heidän ei olisi ollut? Jeesus, Muhammed, Paavali jne. kaikki todella pahasti pihalla ja harhaisiako?
    Pyhän hengen vuodattamisen kuvauskin kertoo selvästä psykoosista, tärinää, kummia juttuja jne.

    Äänestä

  • ollako vai eikö kirjoitti:

    Siis mielestäsi kaikki uskovien hengelliset kokemukset ovat psykoosia ja skitsofreniaa? Vai miksi tiedät että meidän on ja heidän ei olisi ollut? Jeesus, Muhammed, Paavali jne. kaikki todella pahasti pihalla ja harhaisiako?
    Pyhän hengen vuodattamisen kuvauskin kertoo selvästä psykoosista, tärinää, kummia juttuja jne.

    Usein psykoosissa ihminen kokee jotain hyvin hengellistaä tai henkistä, ja uskon että kokemukset ovat aitoja, rajaa on hankala vetää. Uskovien hengelliset kokemukset eivät ehkä ole psykoosia jos ihmisellä pysyy jalat maassa.. riippuu kai vähän ihmiseltä miten hyvin pystyy käymään "rinnakkaistodellisuuksissa" tai henkimaailman puolella ja samalla pysyä kiinni normaalissa todellisuudessa onko kyse psykoosista vai hengellisestä kokemuksesta. Sisältö sinällään on aika samaa, uskoisin.

    Äänestä

  • ollakko joo kirjoitti:

    Usein psykoosissa ihminen kokee jotain hyvin hengellistaä tai henkistä, ja uskon että kokemukset ovat aitoja, rajaa on hankala vetää. Uskovien hengelliset kokemukset eivät ehkä ole psykoosia jos ihmisellä pysyy jalat maassa.. riippuu kai vähän ihmiseltä miten hyvin pystyy käymään "rinnakkaistodellisuuksissa" tai henkimaailman puolella ja samalla pysyä kiinni normaalissa todellisuudessa onko kyse psykoosista vai hengellisestä kokemuksesta. Sisältö sinällään on aika samaa, uskoisin.

    Aivan. Mielestäni näkyjä ja merkityselämyksiä näkevä ihminen joka hermostuu näistä arkitodellisuuskäsitystä järkyttävistä kokemuksita ja pimahtaa, niin että muisti pätkii ja tärisee ym, on joutunut psykoosiin. Sen sijaan jos pystyy kohtaamaan nämä ihmeet sekoamatta fyysisesti, kokee henkisen kokemuksen. Jos ihmisellä on paljon pelkoja, epäilyksiä, luurankoja kaapissa, ja mieli on tottunut liikaa materialismiin, psyyke ei kestä ihmeitä. Eikös Raamattukin kerro että syntinen ihminen ei kestä Jumaluuden kohtaamista, sen sijaan lapsenmielinen kestää.

    Äänestä

  • W kirjoitti:

    Ymmärrän näkökulmasi ja kunnioitan sitä, mutta muistuttaisin, että kun sanot, että mitään henkiolentoja ei ole, niin mitään ehdotonta todistetta tämän puolesta ei ole: on vain se negatiivinen todiste, että ei ole mitään sitovaa todistetta myöskään sen puolesta, että niitä olisi.

    Maailman parhaista fyysikoista jopa useimmat kannattavat tätä nykyä ns monimaailmatulkintaa. Rinnastan sen henkiolentoihin, koska myöskään tämän tulkinnan puolesta ei ole mitään todistetta, kuten ei myöskään mitään sitä vastaan. Fyysikot vain pitävät sitä järkevänä oletuksena, selityksenä fysiikan ilmiöille.

    Ymmärrän hyvin, että useimmat koulöutetut ihmiset eivät pitäne henkiolentojen olemassaoloa järkevänä hypioteesina, mutta minkäs teet, jos se sinusta sellainen on? Kriteerit sille, mikä on järkevää ja mikä ei, ovat aika subjektiivisia, ja oman maailmankuvan tekeminen ymmärrettäväksi toiselle voi olla mahdottoman vaikeaa. Et voi suoralta kädeltä tuomita sinusta järjettömältä vaikuttavaa maailmankuvaa, jossa henkiolennot tuntuvat täysin mahdolliselta selityksiltä eräille ilmiöille suoralta kädeltä järjettömänä, koska et voi nähdä toisten päiden sisään, etkä välttämättä ymmärrä niitä perusteita, jotka intuitiosi vastaisen kannan tuottavat. Tämä on syytä muistaa, kun arvostelee "järjettömiä" mielipiteitä.

    Totean myös, että jos henkiolennot ovat todellisia, ne ovat osa tätä kosmosta, eikä niiden mahdollisen olemassaolon pohtiminen ole ajanhukkaa. Kaikki riippuu siitä, mitä henkilö pitää järkevänä mahdollisuutena. Tältä osin tuollaiset kannanotot, kuin sinun, eivät ole järkeviä, vaikkei mitään henkiolentoja olisikaan, koska jokainen toimii joka tapauksessa oman maailman kuvansa horisontissa.

    Sama pätee myös kuoleman rajakokemuksiin, enneuniin, jne. Sinä olet varma, että ne ovat joko selitettävissä pelkällä aivokemialla ja sattumalla, minä en. En ole takertunut maahan, vaan "tähyän taivaisiin" juuri siksi, että haluan olla kiinni todellisuudessa.

    tarrahenkiin, jotka voi kiinnittyä ihmisen kenttään. suurin osa maailmasta uskoo näihin juttuihin: buddhalaiset, hindut, islamilaiset, katoliset, pakanat jne.. kyse ei oo mistään älykkyydestä tai taikauskosta vaan maailmankuvasta. kannattaa lukea kirja Vapaaksi henkien vallasta, vaikka siinä on ehkä vähän jotain yliampuvia juttuja.

    Äänestä

  • psyykikko kirjoitti:

    Aivan. Mielestäni näkyjä ja merkityselämyksiä näkevä ihminen joka hermostuu näistä arkitodellisuuskäsitystä järkyttävistä kokemuksita ja pimahtaa, niin että muisti pätkii ja tärisee ym, on joutunut psykoosiin. Sen sijaan jos pystyy kohtaamaan nämä ihmeet sekoamatta fyysisesti, kokee henkisen kokemuksen. Jos ihmisellä on paljon pelkoja, epäilyksiä, luurankoja kaapissa, ja mieli on tottunut liikaa materialismiin, psyyke ei kestä ihmeitä. Eikös Raamattukin kerro että syntinen ihminen ei kestä Jumaluuden kohtaamista, sen sijaan lapsenmielinen kestää.

    Minusta tuli skitsofrenian myötä ateisti. Tämä vain vastakohtana. Ja uskonnon tai hengellisyyden sekoittaminen skitso-harhoihin voi olla vaarallista. Joku voi luulla kuuluvansa ääniä jumalalta. Minä henk.koht. luulen, että aivoissa ei jokin kohta toimi tai toimii liikaa ja että tiede tulee vielä selvittämään skitsofreenikon kokemat harhat, ehkä parantamaankin.

    Äänestä

  • aabas kirjoitti:

    Minusta tuli skitsofrenian myötä ateisti. Tämä vain vastakohtana. Ja uskonnon tai hengellisyyden sekoittaminen skitso-harhoihin voi olla vaarallista. Joku voi luulla kuuluvansa ääniä jumalalta. Minä henk.koht. luulen, että aivoissa ei jokin kohta toimi tai toimii liikaa ja että tiede tulee vielä selvittämään skitsofreenikon kokemat harhat, ehkä parantamaankin.

    kannatan myös sitä, että omat aivot niitä kokemuksia tuottaa. Vieraannuin uskonnosta sairastumiseni myötä, koska uskonnollinen maailma vain pahensi oloani. Ehkä en ymmärtänyt uskontoa oikein. Ja onhan niitä ns. demoniuskontojakin, jotka eivät varmasti tee hyvää mielenterveysongelmaiselle.

    Äänestä

Itse sain psykoosit kuriin Uskolla, ei tarvitse pelätä kun Usko on tarpeeksi vahvaa, tosin ei itkorostamiseen asti.
Psykooseissa tapahtui asioita ja yhteensattumia, joita ei voi muulla selittää kuin sillä että jotain suurempaa taustalla tapahtuu. Olen nähnyt enkeleitä, jopa toisen kanssa, jota on vaikea laittaa psykootisuuden piikkiin.
Onko tässä henkimaailma taustalla meidän ihmisten ajatusten, toiminnan ym. ja ovatko meistä satunnaiset tapahtumat kuitenkin osa järjestäytynyttä tapahtumien verkkoa. Jokaisella asialla merkitys tai merkityksiä. Tällaisen kuvan sain itse, mutta enää asiaa ei tarvitse pelätä vaan sen kanssa vain elää. Pelot luovat aina vain pahempia hallusinaatioita, kunnes käy niitä tarpeeksi läpi, eikä mikään enää pelota, varsinkin kun luottaa Kristukseen ja Jumalaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


W kirjoitti:

Muinoin skitsofrenia tulkittiin riivaukseksi, pahojen henkien riivattavana olemiseksi, jotka haluavat ottaa ruumiin käyttöönsä, mistä puhutaan "possessiona".
Nykyään tätä pidetään tietysti naurettavana ja ajatellaan, että kyse on aivojen tuottamista hallusinaatioista...
No, minä en pidä.
Se, että skitsofrenia näkyy poikkeavana aivotoimintanaa ei todista mitäään, koska tässähän puhutaan myös siitä, mikä aikaansaa poikkeavuuden aivotiloissa?

En kärsi skitsofreniasta mutta tunnen huomattavaa myötätuntoa skitsoja kohtaan, koska olen lievästi rajatilatapaus. Todellisuudentajuni pysyy kasassa (ellei jonkun mielestä sitten karkaile far-out uskomusten puolelle), eikkä minulla ole hallusinaatioita, mutta omaan selviä paranoideja taipumuksia, enkä ole sosialisoitunut normaalisti. Mitään lääkitystä en todellakaan tarvitse.

Minua kiinnostaisi tietää, löytyykö täältä muita, jotka suhtautuvat vakavasti skitsofrenian spirituaaliseen tulkintaan?
Raamatussa Jeesus paransi pahojen henkien riivaamia mm ajamalla henget sikoihin. On melko selvää, että tällaiset riivatut olivat nimenomaan aikansa skitsofreenikoita.

Mitä mieltä ovat skitsot itse?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu