HBL, 28.6.2010, sivu 14, käännös:
"Painostus kovenee
Per Stenbäck
Puoli vuotta vanha kansallinen mielipidemittaus kertoi,että 95 % niistä, joilta kysyttiin asiasta, tuki maan kaksikielisyyttä. Kun sitten nyt merkittävä vähemmistö(214-349) äänesti Kokoomuksen puoluekokouksessa, että ruotsin kieli tulee poistaa kansalliskielen asemasta, herättää se pahoja aavistuksia. Oikeastaan se kokouksen äänestys oli enmmän onnettomuutta ennustava, kuin se toinen, jossa niukan enemmistön kanta, että pakollinen ruotsinopetus poistettaisiin koulusta, voitti. Oikeistonuoret Kokoomuksessa näkevät itsensä ilmeisesti fennomanian perillisinä ja voivat samalla itsepäisyydellä, mitä he osoittavat kielikysymyksessä, eräänä kauniina päivänä saada puolueen enemmistön taakseen.
Mutta toistaiseksi Kokoomuksen kokouksen läpi mennyt päätös koskee siis vain pakollista ruotsinopetusta. Että pakkoruotsi säilyisi tulevaisuudessa, ei ole ennustettavasti erityisen todennäköistä.On helppoa nähdä monta poliittista tulevaisuudennäkymää, jotka johtavat pakollisen ruotsin nopeaan poistamiseen. Mitä se merkitsee?
Se ei tarkoita Suomen virallisen kaksikielisyyden loppua. Mutta se on kuitenkin symbolinen toimenpide, merkki siitä, että ruotsia ei enää nähdä osana suomenmaalaista identiteettiä. Ainakaan se ei ole kieli, jonka voisi laskea kuuluvan laajalle kansanosalle. Riippumatta siitä, ovatko kiihkoilijat oikeassa vai väärässä siinä väitteessään, että vapaaehtoisuus lisää kiinnostusta, tulee ruotsin osaaminen olemaan kutistuvan suomenkielisten akateemisen ryhmän etuoikeus.
Jos käy niin, että kaikki eivät enää lue ruotsia, mitä tulee sitten tilalle? Peruskoulussa on kieli-innostus heikkoa ja valinnanvapaus tulee tuskin inspiroimaan seitsemäsluokkalaisia lukemaan venäjää, ranskaa tai espanjaa ruotsin sijaan, kuten esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK näyttää kuvittelevan. Sitäpaitsi vain harvat peruskoulut suurempien kuntien ulkopuolella voivat tarjota vapaan ja lavean kielivalikoiman.
Jo Suomi, emme vain me ruotsinkieliset, haluamme turvata, että ruotsinosaaminen viedään eteenpäin tuleville sukupolville, ei ole niin vaikea luoda edellytyksiä. Seuraava hallitus voisi lyödä lukkoon kansallisen kieliohjelman, joka viitoittaisi, kuinka monta hyvän ruotsin, saksan, venäjän ym.kielien taidon omaavaa kansalaista maa tarvitsee, taloudellisista ja kulttuurisista syitä.Sen jälkeen velvoitettaisiin lailla ainakin suuremmat kunnat tarjoamaan kielikursseja läpi koko koulujärjestelmän.
Yksi syistä, että suomenkielisten ruotsintaidot ovat huonontuneet, on nimittäin se tosiseikka, että jopa suurten kuntien kieliohjelmat ovat puutteellisia ja epäjohdonmukaisia. Ei edes suuremmissa kaupungeissa tarjota oppilaille mahdollisuutta lukea pitkää ruotsia. Usein kunnissa syytetään, että oppilasryhmät ovat liian pieniä, mikä pakottaa oppilaat tekemään pitkiä matkoja. Valtio voisi käyttää rahallista avustusta kuntien koululaitoksille ohjausvälineenä.
Tämän päivän ruotsinopetus ei tuota monia hyviä puhujia, mutta huomispäivän opetus voisi olla paljon parempaa, jos pakollista ruotsinopetusta ei ilman ehtoja korvattaisi valinnanvapaudella. Valinnanvapaus sinänsä tuskin johtaisi parempaan kielitaitoon yleensä, koska ruotsintuntien määrä peruskoulussa on niin pieni. Ne, jotka haluavat puolustaa suomenkielisten oikeutta ruotsintaitoihin, voisivat suuntautua luomaan toimiva malliopetukselle, jos ruotsista tulee vapaavalintainen aine."
"Painostus kovenee
Per Stenbäck
Puoli vuotta vanha kansallinen mielipidemittaus kertoi,että 95 % niistä, joilta kysyttiin asiasta, tuki maan kaksikielisyyttä. Kun sitten nyt merkittävä vähemmistö(214-349) äänesti Kokoomuksen puoluekokouksessa, että ruotsin kieli tulee poistaa kansalliskielen asemasta, herättää se pahoja aavistuksia. Oikeastaan se kokouksen äänestys oli enmmän onnettomuutta ennustava, kuin se toinen, jossa niukan enemmistön kanta, että pakollinen ruotsinopetus poistettaisiin koulusta, voitti. Oikeistonuoret Kokoomuksessa näkevät itsensä ilmeisesti fennomanian perillisinä ja voivat samalla itsepäisyydellä, mitä he osoittavat kielikysymyksessä, eräänä kauniina päivänä saada puolueen enemmistön taakseen.
Mutta toistaiseksi Kokoomuksen kokouksen läpi mennyt päätös koskee siis vain pakollista ruotsinopetusta. Että pakkoruotsi säilyisi tulevaisuudessa, ei ole ennustettavasti erityisen todennäköistä.On helppoa nähdä monta poliittista tulevaisuudennäkymää, jotka johtavat pakollisen ruotsin nopeaan poistamiseen. Mitä se merkitsee?
Se ei tarkoita Suomen virallisen kaksikielisyyden loppua. Mutta se on kuitenkin symbolinen toimenpide, merkki siitä, että ruotsia ei enää nähdä osana suomenmaalaista identiteettiä. Ainakaan se ei ole kieli, jonka voisi laskea kuuluvan laajalle kansanosalle. Riippumatta siitä, ovatko kiihkoilijat oikeassa vai väärässä siinä väitteessään, että vapaaehtoisuus lisää kiinnostusta, tulee ruotsin osaaminen olemaan kutistuvan suomenkielisten akateemisen ryhmän etuoikeus.
Jos käy niin, että kaikki eivät enää lue ruotsia, mitä tulee sitten tilalle? Peruskoulussa on kieli-innostus heikkoa ja valinnanvapaus tulee tuskin inspiroimaan seitsemäsluokkalaisia lukemaan venäjää, ranskaa tai espanjaa ruotsin sijaan, kuten esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK näyttää kuvittelevan. Sitäpaitsi vain harvat peruskoulut suurempien kuntien ulkopuolella voivat tarjota vapaan ja lavean kielivalikoiman.
Jo Suomi, emme vain me ruotsinkieliset, haluamme turvata, että ruotsinosaaminen viedään eteenpäin tuleville sukupolville, ei ole niin vaikea luoda edellytyksiä. Seuraava hallitus voisi lyödä lukkoon kansallisen kieliohjelman, joka viitoittaisi, kuinka monta hyvän ruotsin, saksan, venäjän ym.kielien taidon omaavaa kansalaista maa tarvitsee, taloudellisista ja kulttuurisista syitä.Sen jälkeen velvoitettaisiin lailla ainakin suuremmat kunnat tarjoamaan kielikursseja läpi koko koulujärjestelmän.
Yksi syistä, että suomenkielisten ruotsintaidot ovat huonontuneet, on nimittäin se tosiseikka, että jopa suurten kuntien kieliohjelmat ovat puutteellisia ja epäjohdonmukaisia. Ei edes suuremmissa kaupungeissa tarjota oppilaille mahdollisuutta lukea pitkää ruotsia. Usein kunnissa syytetään, että oppilasryhmät ovat liian pieniä, mikä pakottaa oppilaat tekemään pitkiä matkoja. Valtio voisi käyttää rahallista avustusta kuntien koululaitoksille ohjausvälineenä.
Tämän päivän ruotsinopetus ei tuota monia hyviä puhujia, mutta huomispäivän opetus voisi olla paljon parempaa, jos pakollista ruotsinopetusta ei ilman ehtoja korvattaisi valinnanvapaudella. Valinnanvapaus sinänsä tuskin johtaisi parempaan kielitaitoon yleensä, koska ruotsintuntien määrä peruskoulussa on niin pieni. Ne, jotka haluavat puolustaa suomenkielisten oikeutta ruotsintaitoihin, voisivat suuntautua luomaan toimiva malliopetukselle, jos ruotsista tulee vapaavalintainen aine."
Vastaukset 15
Vanhimmat
RKP:ssa on jo alettu suunnitella, miten seuraava hallitus voisi sementoida lakiin uusia velvoitteita kunnille, kun pakkoruotsi poistetaan, kuten Stenbäck jo uumoilee, uskoo ja pahoin pelkää. RKP:n virkamiehet ovat jo täydessä suunnittelutyössä.
Että Kokoomuksessa meni melkein läpi jopa sellainen ehdotus, jossa haluttiin Suomi yksikieliseksi, kertoo itse asiassa varsin merkittävästä tapauksesta kielipolitiikassamme. Ei ihme, että Stenbäck on peloissaan. Koulujen pakkoruotsia Kokoomuksen väki ihan selvin numeroin vastustaa, ja onhan ihme, jos Katainen sen voi kääntää olemattomiin.
Stenbäckin itsepetokselliset kukkaiskieliset puheet ruotsin kielen kuulumisesta "suomalaiseen identiteettiin ja narrimaiset väännökset "etuoikeusruotsiin" osoittavat sitä hysteriaa, mikä RKP-leirissä nyt on.
Sekavasti hän puhuu kuntien kieliopetuksesta. En ole koskaan kuullutkaan, että joku "matkustaisi pitkiä matkoja" saadakseen pitkn ruotsin oeptusta. Ei sellaista missään kunnassa ole tapahtunut.
Muidne kielten opetus järjestyy titenekin vapaavalinnnaisenakin aivan hyvin kaikissa kunnissa. kieltenopettajat osaavat opettaa muitakin kieliä kuin ruotsia.
Itsepuolustusvaistoko hysteriaa? Kukin pitää omaa puoltaan. Mitä arvelet: jos tilanne olisi kielten suhteen päinvastoin, niin kirjoittaisiko joku meidän suomenkielisten nokkamies vastaavaa?
Jos, niin eikö meidän pitäisi ottaa tällaiset reaktiot selvyyksinä ja suhtautua niihin rauhallisesti, jopa ymmärtävästi? Et toki itsekään sorru hysteriaan ja ilmaiset itsesi verraten asiallisesti, mutta selvästi paheksut asiallista mielipidettä ja toimintasuunnitelmaa. Sitä sopii ja ehkä on aihettakin vastustaa, mutta lisäkommentit ovat aiheettomia ja vain nostattavat kielteisiä tunteita.
Huvittava tuo "kansallinen mielipidemittaus, joka kertoi, että 95 % niistä, joilta kysyttiiin asiasta..."
Niinpå, jos Magma kysyy suomenruotsalaisilta, niin saa eri vastauksen, kuin jo kysyy suomenkieliseltä enemmistöltä..Jopa Stenbäckin säikähti, kun huomasi ristiriidan.Pakkoruotsia vastustavat kokoomuslaiset edustavat kansan mielipidettä.
.
"että 95 % niistä, joilta kysyttiiin asiasta", että ketä nämä olivat
.
Eipä löydy mistään sellaista tutkimusta, jossa 95 % kannattaisi kaksikielisyyttä.
Taitaa olla jotain Åbo Akademin sisäisiä kahvihetkitutkimuksia.
Kiitos käännöksestä!
Mistä H....tistä tämä stenbäck on saanut käsityksen, että viisi prosenttianiin itsestään selvästi määrää mitä kansan on luettava koulussa?
RKP on totisesti äärinationalistinen puolue.
Hei,Pär,
Ruotsinosaaminen "viedään eteenpäin tuleville sukupolville" ihan siten, että ruotsinkieliset puhuvat lapsilleen ruotsia. Ei siinä sen kummempia kottikärryjä tulevaisuuteen tarvita eikä suomenkielisiä niitä kottikärryjä työntämään.
Entä miksi et usko, että oppilaat valitsisivat muita kieliä ruotsin sijaan? Kyllä tietenkin valitsisivat, jos nykyisen "pakkoruotsi tarve-engalnti" tilalle tulisi "tarve-englanti vapaavalintainen, mutta pakollinen kieli, kuten ranska, venäjä, espanja,ruotsi..."
Mikäsiinä on, Pär, että et ymmärrä, että koulussa voi olla 2 vierasta kieltä, ihan EU:n suositusten mukaan, jotka oppilas vanhempineen saa ihan itse valita?
Oppilaille voisi myös, ihan Ruotsin valtion mallin mukaan, antaa lisäpisteitä minkä tahansa muun kielen kuin englannin lukemisesta. Englanninluku olisi kuitenkin omalla paikallaan, niinhän Ruotsisskin ymmärretään, että engalntia kannattaa osata. Ruotsissahan englanti on pakollinen kaikille.(Dagens nyheter, pääkirjoituspari vikkoa sitten, luit varmaan, Pär, sen.)
Harmittiko muuten, että yksikään RKP-läinen(et edes sinä eikä Wahlrooshkaan) päässyt Viktuurian häihin? Varmaan ymmärrätte nyt, että ei se Sverige teitä miksikään noteeraa. Otte finnareita siinä missä me muutkin. Tykinruokaa se gripen suomalaista haluaa,puolustamaan Ruotsia,nyt kun oma armeijansa on lopetettu, koska sinne pyrki liian paljon muslimia.
kyllä se niin on, Pär, että voisitte jo lopettaa tuon pakkoruotsirunkkauksen, jota puolue ja sen media pitää vuodesta vuoteen.Kiviniemi laittaa teidät paikalleen, kuten jo itsekin tuossa kirjoituksessasi ennustit. Ellette sitten keksi Marista jotain skandaalinaihetta. Valtakunnanoikeuteenkaan häntä ei oikein ehdi laittaa, kun Kokkola-asia lykätään kunnes Thorsin koko tukka on harmaa.Kävi niin tai näin, niin Kiviniemi voittaa.Jos Kokkola suuntautuu Ouluun, RKP häviää ja kannatus putoaa, kun österpotttien mieli mustuu, jos se jää Vaasaaan, Kiviniemi kysyy, että mitä virkaa on koulujen ja virkamiesten ruotsinopetuksella, jos sillä annettu palvelu ei sitten RKP:lle kelpaakaan.Painitermeillä sanottuna taitaa olla niskalenkki teistä tullla Marilla...
Tätä kirjoitusta ei ole netissä - eikä siitä myöskään keskustella HBK:ssä. Ilmeisesti tämä on tarkoitettu vain ruotsinkielisille.
Tällainen retoriikka rauhoittaa ilmeisesti ruotsinkielistä lukijaa:
- Vapaata kieivalintaa kannattavia kutsutaan fennomaaneiksi ja kiihkoilijoiksi, heidän ymmärrystään ja vaikutustaan vähätellään.
- Ei inahdetakaan siitä, että vapaa kielivalinta toimii sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa - esitetään vain epäilyjä siitä, että Suomen kohdalla tulos olisi entistä huonompi, miksiköhän suomalaisilla ei toimi se, mikä toimii muissa maissa.
Mutta kirjoittaja on selvästi itse jo lakannut tarraamasta pakolliseen ruotsiin. Lopussa esitetään varovaisia kehitysideoita. Päällimmäisenä jää itselleni tyytyväisyys puhutun kielen painotukselle - on selvää, että opiskellaan meillä jatkossa mitä kieliä tahansa, lasten ja nuorten on päästävä nopeasti käyttämään niitä.
Ehkä tässä vielä löytyy sellainen winwin-tilanne.
Pärre on huolissaan, kuinka tulevaisuudessa löytyy tarpeeksi suomenkielisiä ruotsin taitajia!
Mihin hän unohtaa surut? Eikö 300 000 surua pysty itse tuottamaan tarvittavan määrän ruotsin osaajia?
Tuo määrä riittää mainiosti yhden pienen kielen taitajapohjaksi. Hoitakoon siis surut sen ruotsin taidon tarpeen ja vaikka "pohjoismaisen yhteistyön". Silloin heistä kerrankin olisi kielellisesti hyötyä Suomelle.
Meille aitosuomalaisille jää sitten kaikki muut kielet. Pärre voi olla aivan vakuuttunut, että kymmenissä tärkeissä kielissä on ihan tarpeeksi opettelemista.
Juuri kävin akateemisten ystävieni kanssa lounaalla. Tietenkin keskustelimme etuoikeutetusti ruotsiksi ja päivittelimme kaksikielisyyttä kannattavien määrän tippumista 100%:sta 95%:iin. Kadun ohi kulki välinpitämättömiä ugrifennoja... pelottavaa...
Ja mahdollisimman nopeasti! Jos nimittäin halutaan välttyä avoimelta kielisodalta.
Pär näki valon.
"ruotsin osaaminen olemaan kutistuvan suomenkielisten akateemisen ryhmän etuoikeus"
Onko Stenbäckiltä jäänyt huomaamatta, että nykyään Suomessa on myös SUOMENKIELISIÄ YLIOPISTOJA (joiden puolesta tosin aikanaan jouduttiin taistelemaan)?. Joten mitä ihmeen tekemistä akateemisuudella ja ruotsin kielellä on toistensa kanssa?
hankkimaan suomen kielellä, ei siihen tarvitse ruotsin kieltä ollenkaan. Monet suomenkieliset lipposmaisuuteen langenneet poliitikot uskovat yhä edelleenkin, että ruotsin kieli kuuluisi osaksi suomalaisuutta. Rahalla on käännetty päitä ennenkin uskomaan sen sanomaan kuka eniten maksaa. Rkp:läisillä fondeilla on rahaa joilla näitä päitä käännytetään mutta onneksi yhä harvempi enää lankeaa näin matalalle kuin esim. Lipponen ja Sasi ovat langenneet.
Mielestäni saksan, ranskan, espanjan, kiinan tai jonkun muun MERKITTÄVÄN maailmankielen osaaminen on etuoikeus. Ei suinkaan ruotsin eli pienen marginaalikielen osaaminen.
Tyypillistä idioottimaista suruylimielisyyttä ja rajoittuneisuutta.....